Nyt ihmetellään miksi maa velkaantuu

Joo, totta, mutta sitten tuli persut ja pilasi kaiken. Persut hajoitti poliittisen kentän ja käänsi maan vahvasti oikealle ja tulos on juuri tuo, köyhät köyhtyy, valtio köyhtyy ja rikkaat rikastuu.
Persut ovat olleet ja tulevat olemaan Suomen syöpä.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, totta, mutta sitten tuli persut ja pilasi kaiken. Persut hajoitti poliittisen kentän ja käänsi maan vahvasti oikealle ja tulos on juuri tuo, köyhät köyhtyy, valtio köyhtyy ja rikkaat rikastuu.
Persut ovat olleet ja tulevat olemaan Suomen syöpä.

Tulihan se sieltä persujen syy. Seuraavana putin.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, totta, mutta sitten tuli persut ja pilasi kaiken. Persut hajoitti poliittisen kentän ja käänsi maan vahvasti oikealle ja tulos on juuri tuo, köyhät köyhtyy, valtio köyhtyy ja rikkaat rikastuu.
Persut ovat olleet ja tulevat olemaan Suomen syöpä.

Punikit taas ovat luoneet valtion, missä työt eivät enää kelpaa, kun sohvalla kylkeä
kääntämällä saa rahaa yhtä paljon kuin työtä tekemällä.
Kekkonen runnoi maahan hätätilahallituksen, kun työttömien määrä nousi 30.000:een.
Nyt todellisten työttömien määrä on 400.000 - 500.000.

Anonyymi kirjoitti:

Punikit taas ovat luoneet valtion, missä työt eivät enää kelpaa, kun sohvalla kylkeä
kääntämällä saa rahaa yhtä paljon kuin työtä tekemällä.
Kekkonen runnoi maahan hätätilahallituksen, kun työttömien määrä nousi 30.000:een.
Nyt todellisten työttömien määrä on 400.000 - 500.000.

Siinä olet ihan oikeassa että saman tienaa tekemättä mitään, yritysten palkanmaksuhalut on olemattomat. Olleet jo pitemmän aikaa

Anonyymi kirjoitti:

Joo, totta, mutta sitten tuli persut ja pilasi kaiken. Persut hajoitti poliittisen kentän ja käänsi maan vahvasti oikealle ja tulos on juuri tuo, köyhät köyhtyy, valtio köyhtyy ja rikkaat rikastuu.
Persut ovat olleet ja tulevat olemaan Suomen syöpä.

...ja sääskiäkin niin helev...tuota,paljon eikä kala syö...ei tule hillaa kotisuolle ..on niistä riesa..
mokomista....

Juu, kyllä se varojen käytön kulu-hyöty suhde on tosiaan hukassa niin kunnissa kuin valtionkin käytännöissä.

Monet uudistukset lisäävät mukavuutta ja helppoutta, mutta samalla ne toteutuvat todellisiin hyötyihin nähden turhanaikaisina, hintavilla tavoilla. Mutta onhan se merkityksellistä jos jokin ratayhteys lyhenee peräti 8 minuuttia, vaikka se nyt on sitten
jo miljardihanke.

Valtion velkasuhde on moninkertaistunut ja heikentynyt, valtion julkisten laitosten toiminta muuttunut yritysmuotoiseksi, mutta samalla kohtuulliset maksut moninkertaistuneet, posti, sähkö, käytössä vuokrasääntely joka säilyttänyt vuokra-asumisenkin kohtuullisena, se taas pitänyt vuokra ja asumistukien tarpeen vähäisempänä.

Monista valtionkin julkisista omistuksista on luovuttu, ne ovat uusien omistajien toimesta nostaneet tuotteidensa hintoja, kuten nyt vaikka ne lannoitteet.
Äärimmäiset tuottotavoitteet eivät oikein toteudu yhteiskuntakestävällä tavalla jos kyse on sähköstä, vedestä, rataverkosta, tieverkosta tai jostain muusta perustavaa laatua olevasta kansallisvarannosta.

Täytyy olla sitä mieltä kyllä vahvalla valtiollisella identiteetillä ja omistuksella on eräitä etuja vaikka haittojakin voi olla.
Vai miten tämä nykyisin haitallisena jo näkyvä riippumattomuuden menetys, velkaantuminen tai muu tosiasiallisesti on ratkaistavissa.
Epämääräisyys lähes kaikessa on kyllä onnistuneesti lisääntynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Punikit taas ovat luoneet valtion, missä työt eivät enää kelpaa, kun sohvalla kylkeä
kääntämällä saa rahaa yhtä paljon kuin työtä tekemällä.
Kekkonen runnoi maahan hätätilahallituksen, kun työttömien määrä nousi 30.000:een.
Nyt todellisten työttömien määrä on 400.000 - 500.000.

Taas v äärin
Oikeisto l u onut maan jossa ei yritysten trvii työllistää

Yritykset elää yritystuella ja maaliset maataloustuella jotka kaikki kustannetaan duunareiden veroita.

Sitten kun ei rii t ä otetaan u lk l mana velkaa

Lisänä kaikki ympäristään suojelu hössötys vieraslajien tyåuhoomnen ja. Siirtyminen kaliisiin enrgioihin.

Bbirmies osaa t yöllistää itsen sä k otta ei muutu ta t peettomaksi

Tämä sadan vuoden takainen yhteiskunta oli tosiaan erilainen, asukasmäärä oli n. puolet nykyisestä, vähemmän säädelty ja valtion velvoitteet vähäisempiä, kansaneläke tuli joskus 1960 jälkeen. Työelämä oli henkilötyövaltaista, koneita vähemmän, sen ajan tehtaatkin olivat jo koneavusteisia, mutta henkilötyövaltaisia, liikkuminen tapahtui laajemmin linja-autoilla ja junilla.
Asuminen oli askeettisempaa, maaseutu käsitti työvoimavaltaista maanviljelystä, elinkeinorakenne oli keskittyneempi välittömiin tarpeisiin ja pitkälle omavaraisuuteen. Koneellistuminen oli vielä harvinaista nykylaajuudessa nähtynä, siirtolaisuuskin nopeasti kasvaviin maihin kuten USA:n oli vuosisadan alussa vaihtoehtokin, muutamiksi vuosiksi.
Tuloerot olivat silloinkin suuria, mutta mahdollisuudet omavaraisuuteen auttoivat toimeentulossa, omatoimisuus oli kaikessa näkyvää ja tarpeet vähäisempiä, kaikessa avustavia mukavuuksia ei ollut kuten nykyisin.
Terveydenhoitokin oli paikallisesti keskittynyt kuntakeskuksiin, pienilläkin kylillä oli paikallisia lääkevarastoja ja joskus sivuapteekkejakin.
Kaupungit olivat kuten nykyisinkin, tosin suuresti pelkistettyjä, mutta toimeentulolähteitä oli kuitenkin enemmän, vaikka kulutus ja tarjonta olikin suuresti pelkistetympää mitä nykyisin. Kahvilat ja paikalliset leipomot taisivat olla silloinkin suuresti suosiossa.

Miten tästä lyhyestä kurkistuksesta menneisyyteen on päädytty nykypäivään ?
Sata vuotta sitten olemassaolo oli myös sairauksia, joihin nykyisin on lääkkeitä, eikä olemassaolo ollut aina kovinkaan helppoa. Ravinto oli vähemmän monipuolista, sekin oli joskus sairastavuuden ja lyhyemmän eliniän syitä.

Onko nykyaikakaan niin täysin erilaista, ehkä materia ja mukavuudet ovat uusia normeja,
kulutusmahdollisuudet laajempia ja tuloerotkin suuria.
Yksi muutos on, koneellistuminen lisääntynyt, henkilötyön tarve on vähentynyt, valmistuotantoa hyödynnetään enemmän, mahdollisuudet omavaraisuuteen vähäisempiä, riippuvuus ostopalveluista arkiasioissa merkittävää, etenkin kaupungeissa.
Yksilön velvoitteet kasvaneet, asumisen välttämättömyydet korkeammat, liikkuminen autoistunut.

Jokin kuitenkin kustantaa elintapojen muutoksen mahdollisuudet, ehkä koneellistuminen ja sen kautta mahdollisuudet korvata henkilötyötä koneilla on tuonut etuja ja hyödyttää työtehtäviä nopeuttamalla niitä. Koneellistuminen on myös vaihtoehto, joka on kulutekijä, koneiden oltava tehokkaassa käytössä, onhan nekin kuitenkin maksettava.
Tehokkaampi työajan käyttö ja koneellisen avun käyttäminen nopeuttaa hyötyjen saamista, metsien käsittelyssä, maataloudessa ja kaikessa tuotannossa ja valmistuksessa.
Riippuvuus tästä kehityksestä on kasvanut, mukavuus ja vaivattomuuden tarve ohjaa jo ruohon leikkaustakin. Tällä koneellistumisen kehityksellä on myös varjopuolia, siitä luopumisen kynnys on korkea.

Palveluja käyttävät nykyisinkin niistä maksamaan kykenevä vähemmistö, muut sopeuttavat tarpeensa tuloihinsa sopiviksi.
Valtionkin velvoitteet on sadan vuoden aikana kasvaneet, osin jo lainoituksella jonka voisi nähdä olevan jo liiallisuuksiin päätyneiden velvoitteiden ja varojen käytön tulosta.

Nykyihmisille aikasiirtymä sadan vuoden takaisiin oloihin voisi olla uus-elämys, vaikka elokuvan aiheena tai omakohtaisena ostopakettina muutamaksi päiväksi, se voisi olla mieleenpainuva kokemus.

Kerro toki, miten Suomea käytännössä palautetaan se 20 vuotta taakse päin. Innolla luen ideoitasi.