Suomalaiset tutkijat eivät juuri kyseenalaista Neuvostoliiton puna-armeijan Karjalan Rintaman tappiokirjauksia, sillä ne näyttävät olevan pääpiirteittäin oikeansuuntaisia. Sen sijaan monia hämää lukemiin liittyvät sairaustapaukset jotka NL:ssä kirjattiin myös tappioihin.
1941: 14720 kaatunutta tai evakuoinnissa menehtyneitä, 18685 kadonnutta (sis sotavangeiksi jääneet) ja 632 muuten menehtyneet, yht peruuttamattomat tappiot 34037.
1942:22927 kaatunutta tai evakuoinnissa menehtynyttä, 8086 kadonnutta (sis vangeiksi jääneet), 1491 muuten kuollutta, yht peruuttamattomat tappiot 32504
1943:8111,456,406, yhteensä peruuttamattomat tappiot 8973
1944: 29777, 3318, 1705, yhteensä peruuttamattomat tappiot 34800
1941-44:
-kaatuneet 75535
-kadonneet (ml sotavangit) 30545
-muuten kuolleet 4355
-----------------
Yht peruuttamattomat tappiot 110435
-haavoittuneita 179995
-paleltuneita 3427
- sairaustapauksia 126403
Yht 309825
Kokonaistappiot 420260 ja 290430 jos sairaus- ja paleltumistapaukset huomioidaan.
Suomalaisia sotilaita kaatui, haavoittui ja katosi jatkosodassa Kannas mukaanlukien n. 200 000 joista menehtyneitä n. 67000 ja sotavankeudesta hengissä selvinneitä n. 2000. Saksalaisten tappiot (AOK Norwegen)22.6.41-31.12.44:
-kaatuneita 16032
-kadonneita 6856
- haavoittuneita 60311
Yht 83199, joista peruuttamattomat 22888. Todennäköisesti noin 5500 saksalaissotilasta kuollut haavoihinsa. Useita tuhansia kuollut sairauksiin tms joten kuolleita lienee ollut 23 000 - 24 000 suurin osa kadonneista. Nämä siis taisteluissa Karjalan Rintamaa vastaan. Suomalaisten tappioista yli puolet Karjalan Rintamaa vastaan sillä 1941-43 aina kesäkuun puoliväliin suurin osa suomalaisista (1941-43 n. 65%) taisteli Karjalan Rintamaa vastaan. Vuonna 1944 tappioista sen sijaan 2/3 koettiin Kannaksella.
Kokonaisuudessaan jatkosodan Suomen miestappioista n 55% koettu Laatokan pohjoispuolella. Siis noin 110 000.
1941: 14720 kaatunutta tai evakuoinnissa menehtyneitä, 18685 kadonnutta (sis sotavangeiksi jääneet) ja 632 muuten menehtyneet, yht peruuttamattomat tappiot 34037.
1942:22927 kaatunutta tai evakuoinnissa menehtynyttä, 8086 kadonnutta (sis vangeiksi jääneet), 1491 muuten kuollutta, yht peruuttamattomat tappiot 32504
1943:8111,456,406, yhteensä peruuttamattomat tappiot 8973
1944: 29777, 3318, 1705, yhteensä peruuttamattomat tappiot 34800
1941-44:
-kaatuneet 75535
-kadonneet (ml sotavangit) 30545
-muuten kuolleet 4355
-----------------
Yht peruuttamattomat tappiot 110435
-haavoittuneita 179995
-paleltuneita 3427
- sairaustapauksia 126403
Yht 309825
Kokonaistappiot 420260 ja 290430 jos sairaus- ja paleltumistapaukset huomioidaan.
Suomalaisia sotilaita kaatui, haavoittui ja katosi jatkosodassa Kannas mukaanlukien n. 200 000 joista menehtyneitä n. 67000 ja sotavankeudesta hengissä selvinneitä n. 2000. Saksalaisten tappiot (AOK Norwegen)22.6.41-31.12.44:
-kaatuneita 16032
-kadonneita 6856
- haavoittuneita 60311
Yht 83199, joista peruuttamattomat 22888. Todennäköisesti noin 5500 saksalaissotilasta kuollut haavoihinsa. Useita tuhansia kuollut sairauksiin tms joten kuolleita lienee ollut 23 000 - 24 000 suurin osa kadonneista. Nämä siis taisteluissa Karjalan Rintamaa vastaan. Suomalaisten tappioista yli puolet Karjalan Rintamaa vastaan sillä 1941-43 aina kesäkuun puoliväliin suurin osa suomalaisista (1941-43 n. 65%) taisteli Karjalan Rintamaa vastaan. Vuonna 1944 tappioista sen sijaan 2/3 koettiin Kannaksella.
Kokonaisuudessaan jatkosodan Suomen miestappioista n 55% koettu Laatokan pohjoispuolella. Siis noin 110 000.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Anssi+Männistön+ja+Ville+Kivimäen+kirjassa+Sodan+särkemä+arki+on+mainittu+-+lähteestä+en+tiedä+-+että+talvi-+ja+jatkosodassa+neuvostoliittolaisia+olisi+kuollut+380+000.+Jos+talvisodassa+kuolleita+ollut+n.+150+000+niin+jatkosodassa+sekä+suomalaisia+että+saksalaisia+vastaan+olisi+kuollut+n.+220+000.++Se+on+tuplasti+se+mikä+on+Karjalan+Rintaman+peruuttamattomat+tappiot.+Lukemaan+sisältyvät+melkoisella+varmuudella+sotavankeudessa+kuolleet+n.+20+000+(saksalaisten+käsissä+kuolleiden+määrä+arvoitus).+Näin+ollen+kaatuneita+ja+haavoihinsa+menehtyneitä+sekä+muulla+tavoin+kuolleita+olisi+ollut+200+000.+Tätä+lukemaa+on+tuonut+esille+myös+Ohto+Manninen.+
” e on tuplasti se mikä on Karjalan Rintaman peruuttamattomat tappiot.”
Ilmoittamat MISSÄ?
Tarkoitatko niitä, joita Tarkkispoika nimimerkeillä Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki laskee yhteen suurella vaivalla tuhansista dokuista? On silti tainnut jäädä puolet pois?
Mitä sitten ?
” Mitä sitten ?”
Sitä sitten, että sinun ei kannata edes itse luottaa lukuihisi!
Suomalaiset+paisuttelivat+neuvostojoukoille+aiheuttamiaan+tappioita+melko+paljon.+Kelirikkohyökkäyksen+todelliset+neuvostotappiot+vain+40%+väitetyistä.+Krivillä+syyskuussa+vain+20-25%+ja+Kiestingissä+noin+60%.
Litsajoella Ziemken mukaan saksalais-suomalaiset joukot kärsivät 3200 miehen ja Kiestingissä 2500 miehen tappiot huti-toukokuussa 1942. Kärsikö siis Karjalan Rintama Litsajoella vielä suuremmat tappiot kuin Kiestingissä? Ei mikäli ottaa vertailukohdaksi sen että AOK Norwegen esitti neivostotappiot Litsajoella n. 8000 kaatuneeksi. Kiestingissä suomalaiset ja saksalaiset väittivät "laskeneensa 15 000 ruumista taistelukentällä". Väite oli selvä liioittelua kun kaatuneitten, haavoihinsa menehtyneidenja kadonneiden määrä koko 26. Armeijalla, muuallakin kuin Kiestingissä oli vajaat 10 000 koko huti-toukokuussa. Suomalaiser saivat 607 sotavankia.
Suomalaisia joukkoja ei sotinut koskaan Litsajoella!
Suomalaiset eivät olleet kovin innokkaita tappamaan vihollistakaan turhaan. Simo Häyhät olivat jatkosodassa vähissä. Partiot liikkuivat tiedustelemassa ja sieppaamassa vankeja, väkivaltaisia tiedusteluja tehtiin vain vähän, koska haluttiin säästää myös omia miehiä.
Saksalaiset lienevät tapansa mukaan olleet aktiivisempia ja heillä varmaankin oli myös tarkka-ampujia. Tosin suurin osa tappioista on tietenkin tullut "ihan oikeissa" sotatoimissa, ei asemasodan pikkusodankäynnissä.
Neuvostoliittolaiset pitivät saksalaisia päävastustajinaan myös Suomen rintamalla. Siksi päähyökkäys suunnattiin suomalaisia vastaan, koska heidät arvioitiin heikommiksi, jolloin haluttu tulos oli saavutettavissa nopeammin ja vähemmin tappioin kuin hyökkäämällä saksalaisia vastaan.
Kyllä oli JR 14!
JR 14 taisteli Kiestingissä ja Jelettijärvellä, siis melko kaukana Litsajoella.
JR 14 taisteli Litsajoella, yritätkö kiistää veteraanien kertomukset, ja asiasta tehdyt tutkimukset?
Luepas alkuun vaikka nuo:
Jaakko Valtanen Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana
https://www.ts.fi/lukijoilta/245576/Turkulaispataljoona Liinahamarin pommituksessa
Ei taistellut JR 14 Litsajoella keväällä 1942.
Syksyllä 1941 JR 14 siirtyi Kuusamon itäpuolelle Kiestinkiin, jossa se kävi kovia taisteluita marraskuussa ja seuraavana keväänä. Pääosa rykmentistä lakkautettiin 21. syyskuuta 1942. Ainoastaan II pataljoona jatkoi palvelusta nimellä vahvennettu II/JR 14.
Huhti-toukokuussa 1942 yhtymä siis soti Kiestingissä eikä osallistunut Litsajoen taisteluun joka käytiin lähes samanaikaisesti.
"Suomalaisia joukkoja ei sotinut koskaan Litsajoella!"
Litsajoella käytiin useita taisteluita, mukana oli ainakin JR 14.
Turussa kesäkuussa perustetut JR 14:n kaksi pataljoonaa oli heinäkuun puolivälissä siirretty Barentsinmeren rannikolle. Siellä niiden tehtävänä oli auttaa saksalaisia, kun nämä yrittivät edetä maitse Murmanskiin.
Pommituspäivänä II pataljoona oli linjassa Liinahamarin itäpuolella sataan metriin kohoavalla Mustatunturilla. I pataljoona oli sijoitettuna Liinahamariin partiointi- ja varmistustehtäviin.
Pari viikkoa aikaisemmin 18.7. se oli kärsinyt raskaat tappiot yritettyään saksalaisille alistettuna hyökätä itään Litsajoen yli.
Litsajoen taistelut käytiin 27.4-14.5.42. Ziemken mukaan saksalaisten tappiot 3 200 miestä ja saksalaiset esittivät 8 000 neuvostosotilaan kaatuneen. Kiestingin taistelu käytiin 24.4-25.5.42 ja nykytutkimuksen mukaan pelkästään SS Nord kärsi 1 945 miehen tappiot ja suomalaisen III AK:n tappiot 1 300 miestä. Neuvostotappiot (koko 26.Armeija) Nikitininin mukaan n. 21000 miestä joista puolet kaatuneita ja kadonneita. Tosin neuvostotappiot käsittävät koko 26.Armeijan ja koko huhti-toukokuun 1942.
Suomalaiset paisuttelivat neuvostotappioita Kiestingissä sillä he väittivät "laskeneensa ainakin 15 000 ruumista taistelukentiltä" . Tosiasiassa kukaan ei tarkasti laskenut ruumiitten määriä vaan lukema tempaistiin mututuntumalla. Sotavankeja saatiin vain 607 ja sotasaaliina vajaat 2 000 käsiasetta tai konetuliasetta. Tämäkin viittaa pikemminkin 7 000-8000 neuvostosotilaan kaatuneen hyökkäyksessä tai kadonneen. Loput tappiot olen linjojen takana sekä haavoittuneiden evakuoinnissa.
Kiestingin taistelujen suomalaistappiot Huhti-toukokuussa 1942.III AK : 293 kaatunutta ja 1 393 haavoittunutta, yhteensä 1 686.
SS Nord Divisioona: 390 kaatunutta, 1 945 haavoittunutta , yhteensä 2 335.
Neuvostotappiot koko 26.Armeija 1.4-31.5.42, siis kahdelta kuukaudelta ja koko armeijalta, ei vain Kiestingissä:
- 7077 kaatunutta ja evakuoinnin aikana menehtynyttä
- 2 981 kadonnutta
- 11 801 haavoittunutta
Yhteensä: 21 859
Lähde: Vjatseslav Nikitin, Suomen armeijan venäläinen perintö. Suomentanut Mirko Harjula.
Asiaa!
Viimeisten tietojen mukaan Suomeen hyökätessä ei kuollut ainoatakaan sankarillista venäläistä sotilasta ja muutama nousi kuolleistakin.
Venäjän historiassa Raatteentietä ei edes mainita ja koko motti on heidän mielestään Kalevalan taruston jatkumoa ja "lännen" propagandaa Venäjää vastaan.