Ulkoministeri Erkko saattoi virheellisesti uskoa ,ettei Neuvostoliitto hyökkää vaikka vaatimuksiin ei suostuta ja kehotti siksi neuvottelijoita pysymään lujina.
Mutta ei ole saavutettu tutkimuksella täyttä varmuutta siitä etteikö NL olisi kuitenkin hyökännyt vaikka vaatimuksiin olisi suostuttu.
Ongelma on että Venäjän arkistot on suurelta osin vielä suljettu tutkijoilta.
Niin kauan kun täyttä varmuutta ei ole saavutettu Erkon linjaa on pidettävä oikeana.
Jos Mannerheim-linjan länsiosa olisi luovutettu ja NL olisi hyökännyt se olisi hyvinkin päässyt kahdessa viikossa Helsinkiin .
Mannerheim-linja pidätteli venäläisiä hyökkääjiä 2,5 kuukautta mikä pelasti Suomen.
Mutta ei ole saavutettu tutkimuksella täyttä varmuutta siitä etteikö NL olisi kuitenkin hyökännyt vaikka vaatimuksiin olisi suostuttu.
Ongelma on että Venäjän arkistot on suurelta osin vielä suljettu tutkijoilta.
Niin kauan kun täyttä varmuutta ei ole saavutettu Erkon linjaa on pidettävä oikeana.
Jos Mannerheim-linjan länsiosa olisi luovutettu ja NL olisi hyökännyt se olisi hyvinkin päässyt kahdessa viikossa Helsinkiin .
Mannerheim-linja pidätteli venäläisiä hyökkääjiä 2,5 kuukautta mikä pelasti Suomen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tutkijoiden pitäisi pyrkiä saavuttamaan täysi varmuus mitä olisi seurannut jos Suomi olisi syksyllä 1939 suostunut vaatimuksiin ja rajaa olisi kannaksella siirretty pääpuolustuslinjan pohjoispuolelle.
Ainakaan professori Juri Kilin ei usko Stalinin hyviin aikeisiin.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006352401.html
Avaus on turhaa jossittelua.
Tapahtumat osoittivat Erkon tiukan linjan vääräksi ja johtaneen NL:n yritykseen vallata koko maa. Se torjuttiin raskain menetyksin.
Vaihtoehdon onnistumisesta ei kukaanvoi mennä takuuseen,koska sitä ei katsottu.
"Avaus on turhaa jossittelua."
Onko sinulla esittää varmat todisteet, ettei Neuvostoliitto olisi hyökännyt, jos Suomi olisi suostunut vaatimuksiin ja rajaa siirretty kannaksella pääpuolustuslinja pohjoispuolelle.
Oklen valmis myöntämään että vaatimusten torjuminen oli virhe jos saan 100 prosenttisen varmat todisteet ettei NL olisi hyökännyt jos Suomi olisi suostunut vaatimuksiin.
Mutta tutkijatkin ovat yhä tästä erimielisiä. Professori Kilinin mielestä neuvottelut oli vain hämäystä .
Jos neuvottelut todella oli vain hämäystä Erkon linja oli oikea vaikkakin väärillä perusteilla.
Stalinin pahat aikeet todistaa että heti talvisodan jälkeen Molotov sanoi Liettuan ulkomisterille että Suomi liitetään Neuvostoliittoon.
Vaikka rajaa oli talvisodan rauhassa siirretty kauas Leningradista ja NL saanut Hangosta tukikohdan. Leningrad oli niin turvattu mutta se ei riittänytkään.
Ei pelkkä rajansiirto e olisi olisi riittänyt myöskään syksyllä 1939
Tässä on rehellisille tutkijoille vielä paljon selvitettävää.
Tutkijoiden pitää ensin saavuttaa täysi yksimielisyys ettei NL olisi hyökännyt jos Suomi olisi suostunut vaatimuksiin.
Vasta sitten Erkon linjaa voidaan pitää vääränä.
On selvää,ettei Stalin itsekään uskonut Suomen olevan Englannin tahdoton käsikassara,vaikka vallankumous-sodan aikaiset Koivistoon tukeutuneet brittien operaatiot siihen antoivatkin muodollisen perustelun.Jos Suomi olisi luopunut Suursaaresta ynnä joistakin muista lähistön saarista sekä siirtänyt rajalinjaa Kannaksella kuitenkin säilyttäen Mannerheim-linjan käyttökelpoisena,olisi saattanut olla mahdollista pitää Suomi suursodan ulkopuolella itsenäisyytemme säilyttäen.Tällöin olisi likimain satatuhatta nuorta suomalaista enemmän ollut tekemässä työtä elintarvikeomavaraisuuden eteen ja lisäksi tuottamassa Suursodan jälkeen vientiin paperia,lautaa,lankkua ja metalliteollisuuden hyödykkeitä.
Vaikuttaa siltä,että Stalin todella harkitsi Suomen suhteen eräänlaista bolsevismin näyteikkunan luomista osoittamaan että heillä ei ollut mitään pienten itsenäisten valtojen olemassaoloa vastaan,kunhan ne eivät antaneet itseään suurvaltapoliittisten intohimojen pelialustaksi.Tähän suuntaan viittaa sekin Hrustsevin ja Kekkosen välinen sanailu,jossa edellämainittu ilmoitti Neuvostoliiton lähettävän tulevaisuudessa turisteja katsomaan,millaista oli elo kapitalismissa.Kekkonen vastasi:"Tervetuloa".
Mannerheim 30.11.1939: "Erkon pitäisi mennä metsään ja ampua kuula kalloonsa".
Ei sanonut.
Keksitty juttu.
Ei ole mikään keksitty juttu.
Marraskuun 30. päivän aamulla sisäministeri Urho Kekkonen, jonka alaisuudessa rajavartiojoukot olivat, soitti pääministeri Aimo Kaarlo Cajanderille. − Sota on syttynyt. Hallituksen on kokoonnuttava välittömästi.
− Tarkoitatko, että kokoonnumme jo ennen virka-ajan alkua, hölmistynyt Cajander vastasi.
Sotamarsalkka Gustaf Mannerheim marssi punakoneiden pommittaessa Helsinkiä puolustusministeri Juho Niukkasen puheille. − Ilmoittaudun paljon puheena olleeseen ylipäällikön toimeen.
Sekä Mannerheim että presidentti Kyösti Kallio halusivat maahan uuden hallituksen. Pääministeri Cajanderin, ulkoministeri Eljas Erkon ja sisäministeri Kekkosen jääräpäinen politiikka oli johtanut sotaan, nyt sodasta oli päästävä eroon.
− Mikäli Erkko olisi mies, hän menisi metsään ja ampuisi kuulan päähänsä, Mannerheim sanoi.
Erkko siirtyi sodan syttymispäivänä Ruotsiin. Eduskunta matkusti junalla Kauhavalle.
http://brantberg.fi/Talvisota - Kannas joulukuu 1939.htm
Mitä Manerheim todella sanoi, oli: " Cajanderin pitäisi mennä metsään ja ampua itsensä."
Jostain syystä Mannerheimin Cajanderia koskevat sanat sanat halutaan vääntää Erkoa koskeviksi. Syy siihen, miksi Marsalka sanoi Cajanderista siten kuin sanoi johtui syksyllä pidettyjen sotaharjoitusten päätteeksi Cajanderin pitämässä puheessa lausutut kuuluista sanat, että oli " onni ettei ole hankittu uusia aseita vanhenemaan".
Manerheim oli siis vihainen pääministerille välinpitämättömästä suhtsutumisesta asehankintoihin, eikä Erkon neuvottelu-linjasta.
Jaahas ja mitään lähdettähän tälle ei tietenkään löytynyt, eli keksitty juttu.
Mistä se Cajander olisi sen pyssyn saanut kun ei niitä armeijallakaan ollut tarpeksi?
....Niin kauan kun täyttä varmuutta ei ole saavutettu Erkon linjaa on pidettävä oikeana.......
Miten niin, yhtä hyvin voi kai sanoa, että niin kauan kun täyttä varmuutta ei ole saavutettu Erkon linjaa on pidettävä vääränä.
WSOY:n tietokirjaosastolta otettiin vuonna 2004 yhteyttä poliittisen ja sotahistorian tutkijaan Ohto Manniseen ja mediahistorioitsija Raimo Salokankaaseen, joiden haastavaksi tehtäväksi annettiin Eljas Erkon elämäkerran kirjoittaminen. Nämä kävivät mieluusti työhön käsiksi, varsinkin kun he tiesivät saavansa käyttöön Erkon laajan arkiston.
Ministeri Aatos Erkko, Eljas Erkon poika, lupasi paitsi kaiken materiaalin, myös olla puuttumatta työhön tai arvostelematta sitä edes jälkikäteen. Tuloksena on nyt mammuttimainen, lähdeviitteineen 750 sivun mittainen teos.
Politiikka oli kuitenkin koko ajan Eljas Erkon sydäntä lähellä. Hän kuului Edistyspuolueen johtohahmoihin, valittiin 1933 yhdeksi kaudeksi eduskuntaan ja jo sitä ennen 1932 pariksi kuukaudeksi apulaissisäministeriksi, kunnes poliittinen ura huipentui ulkoministerinä 1938–1939.
Talvisodan syttyessä hallitus vaihtui ja peräänantamaton Erkkokin joutui eroamaan. ”Erkon talvisodasta” puhumista on syytä pitää kuitenkin kohtuuttomana, sillä Ohto Mannisen mukaan ”tukikohdan luovuttaminen mistä tahansa Suomenlahden alueelta olisi todennäköisesti johtanut Suomen muuttamiseen neuvostotasavallaksi”.
https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/100003/Eljas Erkko vahva vaikuttaja ja tarkea linkkimme lanteen
Rajan siirtäminen Mannerheim-linjan pohjoispuolelle ja tukikohta Suomenlahden rannikolta olisivat tehneet Suomesta puolustuskyvyttömän maan.
Siksi olisi välttämätöntä että tutkijat pääsisivät täyteen varmuuteen ja yksimielisyyteen ettei Stalin olisi hyökännyt jos Suomi olisi suostunut vaatimuksiin.
Vasta sitten Erkon linjaa voitaisiin pitää vääränä.
Näin ei kuitenkaan ole. Ohto Mannisenkin mukaan vaatimuksiin suostuminen ei olisi auttanut mitään.
Presidentti Mauno Koivisto sanoo kirjassaan :
"Suomessa oli välillä vallalla sellainen ajattelu , että joustavammalla linjalla olisi päästy parempaan tulokseen. Omalta osaltani en ole törmännyt tietoon johon tämä usko voisi nojata.
Ei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen osalta toisenlaiset suunnitelmat kuin Baltian maiden osalta. Stalin korosti useasti Baltian mallin seuraamista myös Suomen kohdalla."
Nykyään käytettävissä olevan tiedon perusteella Erkon taipumaton linja oli oikea.
Kuten historiaa paljon tutkinut Mauno Koivistokin sanoo hän ei ole törmännyt tietoon johon joustavamman linjan paremmuus voisi nojata.
Erkko oli paskahousu joka pakeni Ruotsiin heti saatuaan sodan aikaiseksi.
Viro, Latvia ja Liettua suostuivat syksyllä 1939 Neuvostoliiton vaatimuksiin tukikohtien luovutuksesta ja yhteistyösopimuksista, joiden vastikkeeksi niille luvattiin Moskovan taholta, että
- "kaikki nämä avunantosopimukset takaavat allekirjoittajavaltioiden suvereniteetin loukkaamattomuuden ja toisen valtion asioihin puuttumattomuuden periaatteen. Nämä sopimukset lähtevät toisen osapuolen valtiollisen, sosiaalisen ja taloudellisen rakenteen kunnioittamisesta".
Neuvostoliitto esitti kesäkuun puolivälissä 1940 uhkavaatimukset Virolle, Latvialle ja Liettualle, vaatien hallitusten vaihtoa Neuvostoliitolle myötämielisiksi ja puna-armeijalle vapaata pääsyä niiden valtioalueille.
Arvioiden olevansa kyvyttömiä puolustautumaan sotilaallisesti myöntyivät noiden valtioiden johtajat Neuvostoliiton vaatimuksiin.
Puna-armeija miehitti Viron, Latvian ja Liettuan ja ne pakkoliitettiin Neuvostoliittoon kaksi kuukautta myöhemmin elokuussa.
Aloittaja on täysin oikeassa.
Kieltäytyminen myönnytyksistä oli aivan oikein 1939. Jatkosodan aloittaminen oli virhe, joskin sen välttäminen oli käytännössä lähes mahdotonta.
Ennen talvisotaa Mannerheim-linja olisi tullut linnoittaa betonilinnakkein syvemmäksi, tykistö olisi pitänyt olla vahvempi ja riittävästi omaa ammustuotantoa, ja pst-kivääri olisi pitänyt ottaa käyttöön, varustaen myös Mannerheim-linja pst-asein.
Kannaksella olisi tullut valmistautua jäykkään puolustukseen 1.maailmansodan tyyliin. Muualla armeijamme preussilainen liikkuva ja aloitetta hakeva taistelutapa , joka pyrki tuhomaan hyökkääjän elävän voiman taitavin vastahyökkäyksin, oli täysin oikea ja pelasti maamme.