Ihmisen osa vankilassa ei ole helppo. Katselin juuri dokumenttia, jossa ihmistä haastateltiin vankilassa ja kysyttiin, miten hän jaksaa sitä todellisuutta.
Hän vastasi jaksavansa sitä Jumalan avulla. Hänen uskonnollinen yhteisönsä tukee häntä.
Vankilaan mennessä tietää, että siellä ei tule olemaan helppoa, Haastatellun elämänhistoria ei tarkemmin selvinnyt, että mitä hän on mahdollisesti tehhyt ennen aikaansa vankilassa.
Nyt hän n Indianan vankilan teloitusten suorittaja. Ei ole helppo tehtävä. Jumalan antama tuki on varmasti tärkeä.
Olisiko ateisteista sellaiseen hommaan? Täällä ovat ateistit toisinaan kirjoitelleet, että kristinuskon suurin vika on sen armahtavuus, kaikkien rikollisten tulisi saada kovin mahdollinen rangaistus ilman mitään armoa. Kuinkahan siinä kävisi, jos joku noistakin teininäppylöistä, jotka sellaisia ovat kirjoitelleet, joutuisi tuon teloittajan housuihin. Kävisivätkö he joka viikk tapaamassa teloitettavia, vuosien ajan, ennen teloitusta, kuten haastateltu henkilö tekee?
Hän vastasi jaksavansa sitä Jumalan avulla. Hänen uskonnollinen yhteisönsä tukee häntä.
Vankilaan mennessä tietää, että siellä ei tule olemaan helppoa, Haastatellun elämänhistoria ei tarkemmin selvinnyt, että mitä hän on mahdollisesti tehhyt ennen aikaansa vankilassa.
Nyt hän n Indianan vankilan teloitusten suorittaja. Ei ole helppo tehtävä. Jumalan antama tuki on varmasti tärkeä.
Olisiko ateisteista sellaiseen hommaan? Täällä ovat ateistit toisinaan kirjoitelleet, että kristinuskon suurin vika on sen armahtavuus, kaikkien rikollisten tulisi saada kovin mahdollinen rangaistus ilman mitään armoa. Kuinkahan siinä kävisi, jos joku noistakin teininäppylöistä, jotka sellaisia ovat kirjoitelleet, joutuisi tuon teloittajan housuihin. Kävisivätkö he joka viikk tapaamassa teloitettavia, vuosien ajan, ennen teloitusta, kuten haastateltu henkilö tekee?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Vertaistuki on hyödyllistä, mutta satuolennot ovat satuolentoja.
Rikolliset tietävät mitä on elää yhteiskunnan laidalla, toisin kuin nämä nössöt, jotka pätee täällä netissä pilkkaamassa kaikkea kristinuskoon liittyvää.
Jos ei koskaan ole joutunut tarpeeksi alas, ihan sinne alimpaan hiilikellariin saakka, ei ehkä tiettyjä asioita tule koskaan täysin ymmärtämään.
Ylimielisyyskin kyllä karisee siellä alimmassa paikassa, ja tulee mammaa ikävä. Jos siellä ei tiettyjä elämän realiteettejä ymmärrä, niin täytyy olla toivoton tapaus, tai pahasti henkisesti vajavainen.
Joskus kuuntelen näitä uskoon tulleiden linnakundien juttuja radiosta, ja kyllä heille se uskoontulo on tehnyt paljon hyvää, ja varsinkin muunkin yhteiskunnan kannalta. Nämä ovat pois pahanteosta, ja vielä osaltaan levittävät asiaansa muillekin rikollisille. Vaikka kuinka parjataan tätä uskontoa, niin yksikin uskonnon avulla estetty murha, tai muu ikävä asia, on jo suuri voitto.
Moniko vanha linnakundi sanoo vanhana ukkona olevansa ylpeä ateisti, jonka ateismi auttoi parantamaan tapansa?
Pitäshän sellaisiakin olla jossain olemassa.
Jos joku juttu toimii, niin mitä sillä on väliä, jos uskoo samalla johonkin hassuun legendaan?
Ei mua ainakaan haittaa yhtään, vaikka nämä mainitsevat jostain kreationismista, mitä sillä on väliä, jos ihminen on fiksu ja mukava, eikä tee muilla pahaa?
Ihminen voi olla ihan kunnolla uskomatta satuihin. Esimerkiksi minä olen ateisti, eikä minulla ole rikosrekisteriä. Kannattaa olla ihmisiksi. Henkiolentoja käytetään uskonsotiin.
Kuinkas alhaalla yhteiskunnassa olet sitten käynyt?
Voitko mennä rikollisen saappaisiin kokemaan niitä asioita?
Se on aina niin helppo sanoa, kun ei itse ole tarttenut vastaavia asioita kokea.
Tietenkin ihminen voi päättää ihan omalla järjelläänkin, että nyt riittää, parannan tapani, elän huonosti, olen täysi mulkku muille ihmisille.
Sitä on vaan vaikeampi levittää muille ihmisille, ja koko juttu lopahtaa sinuun.
Mulla on kaveri, joka on kokenut laitapuolen elämää, ja ollut aika julmakin erilaista ihmistä kohtaan. Joskus vitsailee uskoon tulemisesta, kun vanhat kaverit alkaa liikaa kyselemään asioista. Jättävät paremmin rauhaan, kun sanoo vaan tulleensa uskoon. Kyllä sitä vertaistukena aina yrittää puhua kaikesta järkeä kaverille, ja kyllä se aina perille menee. Alkaa olla ihan normaali kansalainen nykyään. Mutta jotkut tarttee kovemmat visiot, ihmiset on erilaisia, ja eri tilanteessa, ei kaikilla toimi samat jutut yhtä hyvin.
Kaveri on nyt palannut vähän entiseen elämän menoonsa, alkoholisti, joka on alkanut taas ottaa, mutta tällä kertaa homma näyttää olevan paremmin hyppysissä., Jos uskossa olis, niin ei varmaan niin tekisi. Kyllä se usko antaa kuitenkin paremman suojan tulevaisuuteenkin. En tiedä vaikka kaveri olis taas vuoden päästä pahassa jamassa.
Eikä kannata luulla itsestään omahyväisesti niin suuria, ettei muka koskaan, missään olosuhteissa voisi syyllistyä mihinkään pahaan, Täällä on ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa jo niin täydellisiä. että ovat muka kaiken pahan yläpuolella.
Tapansa parantavat ovat harvinaisia poikkeuksia. Joka toinen rikoksesta tuomittu on rikoksen uusija.
Tein kerran rikosilmoituksen nettihuijarista, jonka poliisi tunnisti heti vanhaksi tekijäksi tilinumeron perusteella. Poliisin mukaan näille rötöstelijöille ei juuri muuta voi tehdä kuin kerätä muutama kymmenen rikosilmoitusta, ja sitten laittaa kaveri lusimaan vähäksi aikaa. Kun vapaus koittaa niin sama meno taas vaan jatkuu.
Oiskos se sitten parempi, ettei koko kristinuskoa olisi?
Hyödyt kun taitaa nykyisin jo olla onneksi haittoja suuremmat.
Jos se murhan tehnyt tulee uskoon, ja tulevaisuudessa sinä olisit voinut ollut sen murhan kohteena.
Oiskos se uskoontulo hyvä juttu?
Pitäs ajatella vähän omaa nenäänsä pidemmälle, eikä pitää itseään niin erinomaisena.
Mä itse voin viettää illan samassa pöydässä vaikka ammattirikollisten kanssa. Olen sellaista tehnytkin. Mulla ei ole mitään ongelmaa siinä kenen seurassa liikun, rikollinen elämäntapa on kuitenkin minulle täysin vieras, eikä tulis mieleenkään tehdä rikoksia. En lähtis kuitenkaan näitä tuomitsemaan, heitäkin voi ymmärtää, elämä kuljettaa, ja seura vie.
Eiköhän nää huijarit, jotka vie sulta satasen, tai pari ole kuitenkin aika pieni paha, vaikka murhaajaan verrattuna. Ei sellaisesta tunnontuskiakaan samalla tavalla saa. Ikäväähän se on, mutta jokainen tietää sen jo etukäteen, että riski on aina olemassa, kun netissä aletaan jotain kaupata. Murhaajaa sä et kuitenkaan voi oikein mitenkään ennakoida, kun sellainen tulee kulman takaa vastaan.
Ehkä se nyt ei niin hirveän vaarallinen asia ole, jos joku nettihuijari ei tule vaikka uskoon, ja paranna tapojaan. Jos on ongelmia muutenkin ja rahapula, niin ihminen tekee vaikka mitä siitä selvitäkseen. Ei ainakaan tule enää kadulla sua ryöstämään puukon kanssa, kun huijaa vaan netissä sua.
Kaikki on niin suhteellista.
Sitähän minä en voi tietää millainen rikoskierre tällä huutonetissä olematonta tavaraa myyneellä hemmolla oli päällä. Enkä sitäkään oliko ateisti, lesta tai vaikka muslimi.
Uskovaisista on minulle tullut jonkin verran kaksinaamainen käsitys. Eräs hyvä kaverini on vaimonsa kanssa molemmat aktiivisia uskovaisia. Erään kerran kävi ilmi, että vaimon työkaveri oli käynyt jokusen kerran polkemassa emäntää, sillä aikaa kun isäntä oli työreissuilla. Noh, lopputulema oli, että koska Jeesus antaa tällaiset jutut anteeksi, niin tottakai miehenkin pitää anteeksi vaimolleen antaa. Tälläista se sitten on kun moraali on ulkoistettu jollekin mielikuvitusolennolle, eikä omista tekemisistään tarvitse olla enää vastuussa. Esitetään kyllä niin hurskasta, mutta totuus taustalla on jotain muuta.
Jokainen nyt voi esittää olevansa mitä vaan, teot kyllä puhuvat puolestaan.
Joku täällä tosin väittää, että riittää, kun vaan sanoo olevansa jotain, niin pakkohan se on uskoa, kun kerran niin sanotaan.
Eivät nämä uskovatkaan mitään pyhimyksiäkään ole, samanlaisia tallustajia kuin muutkin. Pitäs toki yrittää vähän enemmän, jos halutaan olla niin hyviä ihmisiäkin. Ihminen on laumaeläin, ja uskontokin on vain eräänlainen lauma sekin. Sanotaan, että jengissä tyhmyys tiivistyy.
Ehkä parempi unohtaa, kuin antaa anteeksi. Yleensähän siinä käy niin, että antaa kyllä anteeksi, mutta ei voi unohtaa. Se taitaa olla pahempi juttu se. Ihminen, kun jää hautomaan asioita mielessään, ja sitten se jotenkin sen aina kostaa.
Aikuiset voi toki sopia asian, jos panokset on kovat, tai sitten lähteä omille teilleen. Jos toinen katuu, ja itkee, niin ehkä siinä sydän heltyy. Mä ainakin olisin valmis jatkamaan eteenpäin, jos petetään. Oli joskus muija, yli 20 vuotta mullakin, alko vissiin elämätön nuoruus viiskymppisenä kaduttaa, ja oli pakko lähtee viihteelle. Se olikin sellanen komedia, että ei sitä todeksi meinannut edes uskoa. Oli siinä hypomaniaakin takana, ei se ihan normaalia käytöstä ollut. Pakkohan se oli antaa anteeksi jo saman tien, oli jo niin saakelin sekasin koko muija, joutu vaihtamaan paikkakuntaakin, kun sekoili liikaa.
Elämä itsessään on vankila. Meidät (sielut) on vangittu tähän maailmaan (kehoihin) tietyksi määräajaksi, muisti tyhjennetty ja pakotettu elämään tässä kärsimyksessä. Suurin osa meistä haluaa elää ja sevlviytyä hengissä, koska kehomme on ohjelmoitu (dna) haluamaan olemaan elossa ja pelkäämään kuolemaa. Meidän täytyy yrittää ohittaa tämä kehomme ohjelmointi kehittämällä mieltämme ja henkisyyttämme ja näin lopulta vapauttaa itsemme tästä sielujen vankilasta.
Onhan näitä näkemyksiä, että olemme täällä tavallaan jo helvetissä, eikä muuta helvettiä ole olemassakaan. Kuka sellaista nyt haluaa uskoa, elämä on jo raskasta muutenkin, pitäskö siitä tehdä vieläkin raskaampaa tiedolla, että helvetissä ollaan?
Ateistit aina marisee siitä, että kaikki pitäs saada tietää, ja todistaa tieteellisesti.
Ehkä kaikkea ei pidäkään tietää, muuten kaikki vetäis ranteet auki välittömästi.
Jos Jumala ei anna enempää kuin ihminen jaksaa kantaa, niin miksi maailmassa ja eritoten Suomessa on niin paljon itsemurhia?
Ihmisillä on välillä älyttömiä sanontoja, eihän tuokaan pidä kirjaimellisesti paikkaansa.
Sitä tosin voi kyllä ammentaa voimaa itselleen, mutta kirjaimellisesti tuo ei tietenkään pidä paikkaansa.
Kaikelle on syynsä, ja kohtalo se on itsemurhakin, kuolemme joka tapauksessa jonain päivänä.
Sairainta on syyllistää itsemurhan tehnyt. Kukaan ei tapa itseään siksi, ettei ole parempaakaan tekemistä. Nuoret on varsinkin vielä haavoittuvaisia, ja voivat päätyä helpommin itsemurhaan, koska ei ole vielä elämän tuomaa kokemusta, viisautta, ja karaistusta.
Elämä jatkuu kuitenkin, ehkä jossain paremmassa paikassa, ehkä uudelleen täällä, monella on omat uskomuksensa. Ainoa asia millä itse ehkä lohduttaisin ihmisiä, vaikka siinä tilanteessa mikään ei oikein voi lohduttaa. Omat kokemuksenikin ovat osoittaneet sen, että henki meistä vaan lähtee kuolemassa, ja se siirtyy jonnekin muualle. Kirjaviisaudet ovat aina kirjaviisauksia, eikä ne oikein toimi. Kokemus taas antaa paremman varmuuden asioista. Kukaan ei katoa mihinkään, vaikka jotkut niin kuvittelevat, ja se on heistä täysin tieteellistä.
"Omat kokemuksenikin ovat osoittaneet sen, että henki meistä vaan lähtee kuolemassa, ja se siirtyy jonnekin muualle."
Omat kokemukset eivät ole todiste mistään. Kannattaa muistaa, että hallusinaatiotkin voivat olla kokijalleen niin todellisia, että niitä on mahdoton erottaa ympäröivästä todellisuudesta.
Ihminen ei voi kuolla ilman Jumalan sallimusta. Vaikka kuinka haluaisi tehdä itsemurhan, mutta Jumala ei sallisi, niin se ei onnistuisi. Ihminen voi kuolla vain, kun Jumala antaa siihen luvan tai se on Jumalan tahdon mukaista.
-Jobin kirja
Voihan sitä kaikkea kuvitella. Jos vaikka kulkukoira paskoo jalkakäytävälle, ja sitten joku vanhus liukastuu siihen ja murtaa lonkkansa, niin kaikki meni Julmalan suunnitelmien mukaan.
Joo,+turha+sulle+on+mitään+kirjotella,+samaa+mantraa+toistelet+joka+kerta.+
Mikset ala treenaamaan meditaatiota? Se on yksi keino kokea NDE ilman, että tarvitsee yrittää kuolla: https://www.iflscience.com/brain/you-can-meditate-yourself-into-a-neardeath-experience-and-if-you-practice-you-can-get-better-at-it/
Siihen pystyvät ainakin buddhalaismunkit, mikset sinäkin? Ai niin, mutta hehän ovatkin periaatteessa ateisteja ;-)
Kyse oli siis kuolemisesta, ei elämisestä. Ihmisillä on elämässä vapaa tahto ja saavat elää juuri niin kuin haluavat. Kuoleman päättää Jumala. Luepa Jobin kirja tarkemmin.
Sellaista olen uskovilta kuitenkin kuullut, että jos vaikka heinänkorsi heiluu tuulessa niin se tapahtuu tarkasti jonkin taikaolennon ohjaamana. Sama tuo ovatko mitä satukirjaa lukeneet vai omasta päästään keksineet, ei kiinnosta tietää.
Liian sekava sivu, täynnä jotain mainoksiakin.
Voishan tuotakin kokeilla. Tosin mulle riittää sekin todistus, että buddhalaismunkki vaan kertoo, mitä kokee. Pystyn kyllä uskomaan ihmisten kertomuksia, tietyllä varauksella tietenkin.
Buddhalaisuus on aina viehättänyt, onhan ne fiksuja ja varsinkin rehellisiä jutuissaan.
Dalai Lamakin on todennut, että ei hänellä ole haisuakaan miten totta ne höpinät on, ja nauranut päälle.
Periaatteessa joo, mutta omat saunatontut niilläkin on.
Haamut tai aaveet jaetaan buddhalaisittain useaan eri luokkaan. Samsaran kuudesta maailmasta yksi on nälkäisten henkien maailma, ne ovat eräänlaisia haamuja. Ihmisiin verrattuina ne ovat heikkoja ja voimattomia ja varsin ujoja. Niin ujoja, että ne eivät voi syödä niille tarjottua ruokaa muutoin kuin erityisten rukousten ja rituaalien saattelemana. Niillä on tunne, että ne eivät ole ruoan arvoisia. Niille tarjotaan tähteitä myötätuntoisella asenteella rukoillen.
Jotkut nälkäiset henget eivät voi ottaa vastaan minkäänlaista ruokaa, mutta ne voivat hiukan tyydyttää nälkäänsä palaneen ruoan tuoksulla. Siihen liittyy harjoitus nimeltä sur, jossa lausutaan tietty liturgia ja poltetaan hiukan ruokaa pohjaan, niin että syntyy palaneen ruoan haju.
On myös kateellisten jumalten luokkaan kuuluvia haamuja. Ne ovat voimakkaita ja kateellisia ja yrittävät käyttää voimaansa vahingoittaakseen muita olentoja.
Eläessään hyvin ahne ja saita ihminen voi jäädä kuoltuaan kummittelemaan tiettyyn paikkaan. Puhumme ”aaveesta”, mutta kyseessä on olento, joka on karman takia syntynyt siihen olomuotoon. Hänellä ei aikaisemman ahneuden tai saituuden takia ole nyt mitään, ei ruokaa eikä vaatteita, ja hän kokee monia kielteisiä seurauksia siitä, että ei ole kyennyt olemaan antelias.
Käsite bardo-olento viittaa tajuntaan, joka on kuoleman ja seuraavan elämän välisessä tilassa. Kuoleman ja seuraavan syntymän välinen bardo on samsaran kiertokulun ulkopuolella. Se samsarinen olomuoto, jossa me nyt ihmisinä olemme, tuntuu meistä erittäin todelta, konkreettiselta ja pysyvältä. Unohdamme, että kaikki muuttuu koko ajan. Jähmettynyt todellisuudenkäsityksemme estää meitä muistamasta menneisyyttä.
Kahdeksan luokkaa on yleinen termi maallisille jumaluuksille ja henkiolennoille. Luokituksia on monia, mutta yleinen on seuraava: 1.idän deevat, 2.etelän kuolemantuojat, 3. lännen mamot, 4. pohjoisen marat, 5. kaakon tsenpot (raivokkaat), 6. lounaan gyalpot (kuninkaat), 7. luoteen yakshat (vahingontuojat), 8.koillisen nagat. Teksti viittaa tässä näiden jumaluuksien pahantahtoisiin muotoihin.
Seuraavat neljä mainittua jumaluutta (hallusinaatioiden mestarit, saastuttamisen mestarit, hulluuden demonit, mies- ja naispuoliset kuolemantuojat) ovat ne, jotka erityisesti aiheuttavat hallusinaatioita, saastumista, hulluutta ja kuolemaa tässä järjestyksessä. Niiden joukossa esimerkiksi saastuttamisen mestareilla on johtaja nimeltä Mustan pimeyden poika. Eräässä tekstissä hänet kuvataan asumassa Saastumisen linnassa. Hän on musta, käyttää mustaa vaatetusta ja ratsastaa mustalla hevosella mustien lintujen ja koirien seurassa. ’Kuolemantuojat’, kirjaimellisesti mies- ja naispuoliset kuolleiden valtiaat, ovat Yamarajan, kuolleiden tuomarin alaisia. Sellaiset pahantahtoiset henget saattavat työskennellä tuottaakseen kuolemaa perheessä, niin että on tehtävä tiettyjä harjoituksia perheenjäsenten kuolemien pysäyttämiseksi.
Lainaus netistä, jos joku ei huomannut...
Olipa kyse saunatonttujen irtautumisesta saunoistaan tai ei, NDE:n taianomaiseen maailmaan pääsee ihan meditoimalla niin kuin nämä munkkismestarit tekevät. Nämä hemmot kertovat vieläpä olevan fyysisestä ruumiistaan täysin tietoisia kun tuo ihme tapahtuu.
En tiedä mahtaako aivojen ihmeellisessä maailmassa riittää tutkijoille enemmän ihmettelemistä kuin koko muussa universumissa. Joittenkin hypoteesien (mm. Roger Penrose) mukaan aivot ovat kvanttitietokone. Jos tämä on totta, niin nykyisestä todellisuuskäsityksestämme on pois ellei oksat niin koko latva. Aivojen meille luoma todellisuus on täysin virtuaalinen, eikä meillä ole aavistustakaan mitä oikea "todelllisuus" on, jos sellaista on edes olemassa.
Sanonta, että todellisuus on tarua ihmeellisempi pitää paikkansa.
Tieteeseen uskovat sanovat, että kyllä tiede on jo tarpeeksi pitkällä, että kyllä nämä asiat voidaan jo täysin hylätä. Kyllä tiede tietää, että sillä on edelleenkin paljon tutkittavaa. Maailma, missä ei ole mitään tutkittavaa, voisi olla melkoisen tylsä paikka. Ehkä sekin on vihje, jostain "korkeammasta voimasta", että meillä riittää täällä tutkittavaa. Ihmisen tehtävä on tutkia, ja pyrkiä parantamaan tätä epätäydellistä maailmaa, osa haluaa, että se tehtäisiin kuitenkin ihmisen puolesta. Meidän pitäs olla pikkuvauvoja, joita paapotaan, ja varjellaan koko ajan. Mitä järkeä siinäkään olisi?
Aivothan tekevät päätöksenkin jo ennen kuin ehdimme edes ajatella koko asiaa. Mä olen päätynyt siihen tulokseen, että kaikki voi todellakin olla jo etukäteen päätetty. Koko homma on tavallaan käsikirjoitettu etukäteen. Sattumaa ei ole olemassakaan. Jos meillä on kaikki mahdollinen data, ja riittävän tehokas laskin, ne sehän pystyy kertomaan tulevaisuudenkin. Kaikki voi tapahtua tavallaan yhtä aikaakin, me vain kuvittelemme ajan liikkuvan eteenpäin.
Ajatus, että on vain yksi olento, joka jakaantuu moniksi, mutta on oikeasti vain yksi, ja se huijaa tavallaan itsensä luulemaan olevansa monta. Ei kestä sitä tuskaa, kun huomaa olevansa täysin yksin olemassa, joten se on luonut virtuaalisen maailman, vain yrittäessä paeta omaa yksinäisyyttään. Miten se siinä sitten onnistuu?
Tunne Jumalan yksinäisyys. Se, että olet ainoa lajissasi.
Tieteen täytyy olla vielä aivan lapsen kengissä. Menee vaan hurjemmaksi koko ajan. Hyvä vaan, että asiat pysyy mielenkiintoisina. Sitten tulevaisuudessa voi varmaan pitää hauskaa ja lukea vaikka näitä juttuja. Ihmisten varmuutta siitä miten he luulivat tietävänsä jo kaiken oleellisen kaikesta. Sillon ihmiset irtaantuu kehostaan, jos vaan haluavat, likkuvat ehkä minne tahansa maailmankaikkeutta ollessaan irti kehostaan, menevät eri ulottuvuuksiin. kokonaan toisiin maailmoihin. Ei ole enää uskontoja, ei ideologioita, ne olivat vain toisten tapa hallita toisia. Ihmiset on vapaita kaikesta, tai ainakin lähes vapaita. Aina tulee joku uus piru ehkä tilalle, ja seikkailu jatkuu...
Eihän tämä mitään ns. tiedettä ole, vaan ihan havaintoja ja logiikkaa, Mutta pieni tarkistuskysymys...
Kun olet jo päätynyt siihen loogiseen johtopäätökseen, että aivot luovat todellisuudemme, niin arveletko, että tuo todellisuutta kokeva "olento on jollakin tapaa todellinen? Eikö silloin olisi loogisinta ajatella, että myös tuo "kokija" on aivojemme luomus?
Oikeastiko kysyt, että olisiko meistä jenkkien vankilaan teloittajan hommaan? No minusta ei ainakaa olisi, koska se oikeusjärjestelmä tekee niin paljon virheitä, että asiakkaina olisi varmasti syyttömiä ihmisiä.
Vankila se mikä ei tapa vahvistaa, sellaisia ihmisiä on olemassa, jotka nauttivat vankiloista, se on evoluutiota se.
Sterilisaatio vangeille on inhimillistä, ei tarvitse joutua rikollisten uhreiksi tulevaisuudessa. Ai niin kirkko tekee rahaa tällä jeesustelu bisneksellä 🤣🤣🤣
Buddhalaismunkin mielestä parempaa paikkaa meditaatiolle ei olekaan, muuta kuin vankila.
Ehkä kannattais alkaakin sellaiseksi. Niillä ei ole pahemmin ongelmia tämän maailman suhteen.
Vankeus on vankeutta vaikka pääsisi hetkeksi isompaan. Tyhmäksi ei voi kasvaa