IS tänään:
Tutkija väittää: Piispa Henrikiä ja Lallia ei ollut edes olemassa
Suomen historia on menettämässä kaksi aivan keskeistä tekijämiestään, piispa Henrikin ja hänen surmaajansa, köyliöläisen talonpoika Lallin.
- Jos kerran piispa Henrikiä ei ole ollut olemassa, niin tuskinpa Lalliakaan. Hahmot ovat historiallisesti sidoksissa, sanoo keskiajan tutkija, dosentti Tuomas Heikkilä.
Selvää on, että mikäli Henrikiä ei ollut olemassa, mahdollinen Lalli on syytön Köyliönjärven jäällä 20. tammikuuta 1156 sattuneeseen veritekoon.
Lalli oli Yleisradion Suuret suomalaiset -kisassa 14:s. Henrik ei sijoittunut.
Dosentti Heikkilä esitteli näkemyksiään Helsingissä järjestetyssä Piispa Henrik ja Suomen kristillistyminen -symposiumissa.
- En kiistä, etteikö olisi voinut elää joku henkilö, joka on liittynyt Suomen kristillistämiseen, mutta nimi, elämänvaiheet ja koko liikkumisen maantiede ovat täydellistä spekulaatiota, Heikkilä sanoo.
- Mitään aikalaistodisteita ei ole olemassa.
P. Henrikin legenda syntyi vasta 1200-1300-lukujen vaihteessa, ja P. Henrikin surmavirsi merkittiin muistiin 1600-luvulla.
Heikkilä tietää olevansa tekemisissä kansallisesti aran aiheen kanssa.
Eurooppa on täynnä puolivillaisia tai täysin keksittyjä pyhimyksiä, mutta Suomessa piispa Henrikin ja Lallin tarina nostettiin 1800-luvulla osaksi kansallista identiteettiä ja sen ylösrakennusta.
- Siinä oli paljon Porthanin vaikutusta (1739-1804), mutta jos yksi vuosi pitää mainita, niin se on 1857, jolloin vietettiin katolisen kirkon 700-vuotisjuhlia, Heikkilä katsoo.
Kenen sitten ovat piispa Henrikin pyhäinjäännöksinä säilyneet luut?
- Sen kun tietäisi, Heikkilä huokaa.
Tutkija väittää: Piispa Henrikiä ja Lallia ei ollut edes olemassa
Suomen historia on menettämässä kaksi aivan keskeistä tekijämiestään, piispa Henrikin ja hänen surmaajansa, köyliöläisen talonpoika Lallin.
- Jos kerran piispa Henrikiä ei ole ollut olemassa, niin tuskinpa Lalliakaan. Hahmot ovat historiallisesti sidoksissa, sanoo keskiajan tutkija, dosentti Tuomas Heikkilä.
Selvää on, että mikäli Henrikiä ei ollut olemassa, mahdollinen Lalli on syytön Köyliönjärven jäällä 20. tammikuuta 1156 sattuneeseen veritekoon.
Lalli oli Yleisradion Suuret suomalaiset -kisassa 14:s. Henrik ei sijoittunut.
Dosentti Heikkilä esitteli näkemyksiään Helsingissä järjestetyssä Piispa Henrik ja Suomen kristillistyminen -symposiumissa.
- En kiistä, etteikö olisi voinut elää joku henkilö, joka on liittynyt Suomen kristillistämiseen, mutta nimi, elämänvaiheet ja koko liikkumisen maantiede ovat täydellistä spekulaatiota, Heikkilä sanoo.
- Mitään aikalaistodisteita ei ole olemassa.
P. Henrikin legenda syntyi vasta 1200-1300-lukujen vaihteessa, ja P. Henrikin surmavirsi merkittiin muistiin 1600-luvulla.
Heikkilä tietää olevansa tekemisissä kansallisesti aran aiheen kanssa.
Eurooppa on täynnä puolivillaisia tai täysin keksittyjä pyhimyksiä, mutta Suomessa piispa Henrikin ja Lallin tarina nostettiin 1800-luvulla osaksi kansallista identiteettiä ja sen ylösrakennusta.
- Siinä oli paljon Porthanin vaikutusta (1739-1804), mutta jos yksi vuosi pitää mainita, niin se on 1857, jolloin vietettiin katolisen kirkon 700-vuotisjuhlia, Heikkilä katsoo.
Kenen sitten ovat piispa Henrikin pyhäinjäännöksinä säilyneet luut?
- Sen kun tietäisi, Heikkilä huokaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vastaavia artikkeleita on ollut ennenkin. Kristinusko on valheen ja sepittämisen uskonto. Jeesus on sepitystä, ja todennäköisesti useimmat pyhimykset ovat sepitelmiä. Ainakin heidän ihmetekonsa ovat "hurskaita" valheita.
"Ajattelen, siis olen" -sanottiin joskus.
Nykyään sanotaan: "Minulla on dna, siis olen olemassa."
Kun kuolet ja maadut, huolehdi dnastasi, sillä muuten sinua ei ole, etkä ole koskaan edes ollut!
Ei tuo ole sinänsä mitään kovin uutta. Vanhassa tietosanakirjassa sanotaan, että vanhimmat kertomukset Henrikin toiminnasta ovat 1200-luvun lopulla laadituissa legendoissa. Legendan mukaan Henrik seurasi kuningas Eerikiä tämän ristiretkelle. Kansanperinteiden mukaan saarnamatkat ulottuivat Kokemäenjoelle. Lallista puhutaan, että hän oli piispa Henrikin surmavirren mukaan tämän surmaaja. Vanhan kansanperinteen mukaan Lalli oli varakas talonpoika.
Legendat, surmavirret, vanha kansanperinne jne. eivät ole faktaa, ja siksi ne voivat olla myös väärässä. Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla, mitä muilla historiantutkijoilla on asiasta sanottavana.
sitä millä pohjalla kirkon tarinat ja myytit lepäävät, jos ei noinkaan "tuoreesta" kuin 1100-luvun jälkeisestä ajasta saada mitään varmuutta, niin miten sitten voitaisiin olla varmoja yli 2000 vuotta vanhoista kertomuksista.
Huteraa ovat uskontojen tarinat.