Etelä-Norjaan uusia vetytankkausasemia

Kyllä

Aivan

Anonyymi kirjoitti:

Aivan

Vetypommiasemat 2 M€/kappale ja tankkaus on aika hidasta, joten yksi asema ei kovin suurta määrää autoja palvele.

Polttoaineen myynti ei riitä kattamaan rakentamis- ja käyttökuluja, joten näitä pitäisi subventoida verovaroista koko ajan. Sakassa rakennettu n. 90 asemaa ja rahat EU hakkeesta. Muistaakseni 450 M€ projekti.

Mutta onhan meillä rahaa tuuleen heiteltäväksi?

Vetypommiautot 20 k€ täyssähköautoja ja 40 k€ kaasuautoja kalliimpia.

Kaasuautoja saa 2-3 yhden vetypommiauton hinnalla ja metaanin jakeluasemia saa 4 yhde vetypommiaseman hinnalla.

Vetypommiauton kulutus kesäkelissä 0,8-1,5 kg/100 km ja tankkiin mahtuu 5 kg. 0,8 kg/100 km toteutuu, kun ajaa maantieajoa 80 mittarissa ja antaa vauhdin puutua ylämäissä. Luonnollisesti moottoritieajokin pitää suorittaa rekkoja peesaten.

Eli se todellinen kulutus on 1-2 kg/100 km, kun otetaan myös talvikelit huomioon. Tankkia ei kannata ajaa tyhjäksi asti, jos ei halua päätyä hinausautokyytiin, joten reaalimaailmassa tankkausväli on 200-500 km. Eipä hirveää eroa uusiin täyssähköautoihin, joissa 350-400 alkaa olla jo tavanomainen lukema (ja heikoimmillaankin "tankillisella" pääsee 200-250 km).

Tosin tässä on se pieni ero, että täyssähköauton saa tankattua kotipihassa tai kesämökin pihassa. Jos saa. Mikäli ei saa, ei moista tietenkään kannata hankkia.

Todellinen vetypommiautojen tappaja ovat kaasuautot. Näitä on jo Suomessa 14000 ja tankkausasemia n. 60 ja lisää tulossa. Toimintasäde kaasulla up to 400 km, mutta varapolttoaineena on bensa, jota saa 1800 asemalta. Ja auton hinta 30..40 % vetypommiauton hinnasta ja myös polttoaine on halvempaa. Biokaasu maksaa 1,44 €/kg, kun vedyn hinta (Saksassa) on 9,50 €/kg. Vaikka biokaasua kuluu polttomoottorissa enemmän (tyyliin 4 kg/100 km), niin silti tulee halvemmaksi.

Vedyn valmistamisessa on järkeä silloin, kun sähköstä on ylituotantoa. Nykyään sähköa tuotetaan tarpeen mukaan, mutta tuulivoiman yms uusiutuvien osuus tuotannosta kasvaa koko ajan ja ajan mittaan alkaa tulla tilanteita, missä tuotantoa > sähköntarve. Hetkellisesti tämä ihme on jo nähty 2020 keväällä, jolloin sähkön pörssihinta käväisi negatiivisena.

Vetypellet valehtelevat, että vetyä voi käyttää akkuna. Jep, mutta tämä akku on tolkuttoman kallis ja sen hyötysuhde on noin 25 %. Kas suunnilleen 1/3 osa energiasta hukataan joka vaiheessa
- vedyn tuotanto elektrolyyisillä
- nesteytys varastointia varten (kukaan ei osaa rakentaa ISOJA korkeapainetankkeja)
- muutos takaisin sähköksi joko polttokennossa tai kombivoimalaitoksessa

Vetypellet luonnollisesti valehtelee, että polttokennon hyötysuhde on 70-80 %. Jep, mutta se on kokonaishyötysuhde, sähkö lämpö. Sähköä syntyy enintään 50-60 %.... uudet kombi- ja dieselvoimalaitokset pystyvät samoihin lukemiin (ja niissä kokonaishyötysuhde voi olla liki 90 %).

Vaan jos sitä ylituotantoa kuitenkin tulee, niin fiksumpaa voi olla vedyn tuottaminen jatkojalostus helpommin varastoitaviksi ja käytettäviksi polttoaineiksi. Alkuun tuotetaan synteettistä metaania, joska kelpaa kaikkiin maakaasua/biokaasua syöviin kohteisiin (voimalaitokset, kaasuautot, kaupunkibussit, jakelukuorma-autot ja jopa laivat, esimerkkinä Viking Grace).

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-

https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn valmistamisessa on järkeä silloin, kun sähköstä on ylituotantoa. Nykyään sähköa tuotetaan tarpeen mukaan, mutta tuulivoiman yms uusiutuvien osuus tuotannosta kasvaa koko ajan ja ajan mittaan alkaa tulla tilanteita, missä tuotantoa > sähköntarve. Hetkellisesti tämä ihme on jo nähty 2020 keväällä, jolloin sähkön pörssihinta käväisi negatiivisena.

Vetypellet valehtelevat, että vetyä voi käyttää akkuna. Jep, mutta tämä akku on tolkuttoman kallis ja sen hyötysuhde on noin 25 %. Kas suunnilleen 1/3 osa energiasta hukataan joka vaiheessa
- vedyn tuotanto elektrolyyisillä
- nesteytys varastointia varten (kukaan ei osaa rakentaa ISOJA korkeapainetankkeja)
- muutos takaisin sähköksi joko polttokennossa tai kombivoimalaitoksessa

Vetypellet luonnollisesti valehtelee, että polttokennon hyötysuhde on 70-80 %. Jep, mutta se on kokonaishyötysuhde, sähkö lämpö. Sähköä syntyy enintään 50-60 %.... uudet kombi- ja dieselvoimalaitokset pystyvät samoihin lukemiin (ja niissä kokonaishyötysuhde voi olla liki 90 %).

Vaan jos sitä ylituotantoa kuitenkin tulee, niin fiksumpaa voi olla vedyn tuottaminen jatkojalostus helpommin varastoitaviksi ja käytettäviksi polttoaineiksi. Alkuun tuotetaan synteettistä metaania, joska kelpaa kaikkiin maakaasua/biokaasua syöviin kohteisiin (voimalaitokset, kaasuautot, kaupunkibussit, jakelukuorma-autot ja jopa laivat, esimerkkinä Viking Grace).

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-

https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

Lue lisää

Onneksi vetyuskovilla on viimeisenä oljenkortenaan Anttonen/ST1, joka vetyuskovien mukaan haluaa rakentaa maamme täyteen vetypommiasemia. Aika luovaa tulkintaa saa harrastaa, jos tämän "faktan" haluaa uutisista löytää...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/st1n-mika-anttonen-uskoo-nyt-vain-yhteen-skaalautuvaan-energiaratkaisuun-tieto-lisaa-tuskaa/c5585550-2200-4046-b44e-5e1be9448c73

Tuo on hyvä idea! Tulee siinä polttoainen mukana myös happi, niin ei tarvi ilmansuodattimiakaan vaihdella.