Paljonkos tuulivoima kustantaa yhtä megawattia kohden? Eli paljonko kolmella miljardilla eurolla saisi tuulivoima sähköä?
Tuulivoiman kustannukset
diipadaapa
561952
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
verokertymällä on rakennettava haitatonta TUULIVOIMAA.
Hiilivoimaloita sulkemalla saataisiin terveyskuluja pienennettyä. Niiden vaiheittainen korvaaminen uusiutuvilla olisi valtiolle puhdasta tuloa tuenkin jälkeen.
...tulee ihan mistä tahansa polttoprosessista, lukuunottamatta lähinnä luonnonkaasun tms. polttoaineen palamista. Jopa niistä risuvoimaloista. Lisäksi veikkaan terveyskulujen nousevan jos talous romahtaa kehitysmaatason energiansaantivarmuuden takia.
EU:n komissio on v. 1997 arvioinut uusiutuvien energioiden osuuden nostamisen 6% -> 12% vuoteen 2010 mennessä jäävän kustannuksiltaan pienemmiksi kuin siitä saavutetut hyödyt, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh.
Esimerkiksi terveydenhoitokustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä). Päästöjen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät useilla tuhansilla vuodessa. Tämä johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa satoja tuhansia kuolemia EU:ssa vuosittain.
Lähde:
http://www.cc.jyu.fi/~ala/ilmasto/EUUE.doc
"Paljonkos tuulivoima kustantaa yhtä megawattia kohden?"
1 miljoona euroa/MW on hyvä lähtökohta. Vaihtelee mm. sijainnista riippuen.
Ylläpitokustannuksiin lasketaan muistaakseni 1-2% investointikustannuksista.
"Eli paljonko kolmella miljardilla eurolla saisi tuulivoima sähköä?"
Kapasiteetti: ylläolevan mukaan 3000M€/1M€/MW= 3000MW
Tuotto käyttökertoimella 0.25: 3000MW*8760h*.25=13140000MWh = 12TWh
tulipa kirotusvire. kaikki kai huomasi, mutta korjaan heti niin varmasti huomaa :)
3 miljardilla saisi siis jos Vastaajan arvio pitäisi paikkansa 3000MWn HUIPPUTEHON. Keskimäärinen verkkoon menevä teho olisi jossain 3000MWx0,25=750MW eli aika helvetin kova hinta moisesta tehosta. 18 miljardia markkaa jos se auttaisi hintaa hahmottamaan. Luulenpa että sillä irtoaa aika monta 750MW voimalaitosta jo ihan ydinkäyttöisenäkin.
Alholmenskraftin hinta oli vuonna 2001. Yksi mummo miljardi (240MWe).....
3000MW:n vuosituotto 25%:n käyttökertoimella on OIKEIN laskettuna:
3000MW*8760h*.25=6570000= 6.57GWh
En jaksa kattoo missä 100%:n virhe tuli.
- terveydellään.
...laitos. 750 MW sähkötehoa maksaisi tuon hinnan mukaan 3,125 miljardia markkaa. Euroina karkeasti 521 miljoonaa. 3000MW tuolla hinnalla 521x4, 2084 miljoonaa euroa, eli karkeasti 2,1 miljardia euroa. Reilusti halvempaa. Ja mukaan vertailussa ei ole otettu sitä seikkaa että tuossa mainitun tyyppinen laitos tuotti vielä prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Joita kumpaakaan ei tuulipropellista oteta.
Tuossa ei varmaankaan ole huomioitu voimalan aiheuttamia terveyskuluja. Onkohan sitä missään laskettu erikseen hiilivoimalle?
...olemalla sähköttä vuoden kylmimpinä aikoina, ei varmaan terveellistä tuokaan, joutumalla työttömiksi, teollista yhteiskuntaahan ei sikakalliilla, Zimbabwe-tason saantivarmuudella varustetulla, energialla kauaa pyöritetä, ja tunnetusti työttömyyskään ei nyt suorastaan terveellistä ole erinäisten rinnakkaisilmiöidensä ansiosta. Ja ainiin maksavathan veronmaksajat vielä tukeakin propellilaitoksen omistajille. Muutenhan saatu sähkö on niin kallista ettei sitä kukaan osta ilman ehdotonta pakkoa.
hukkaavat valtavat määrät sitä lämpöä, jonka ne itse ensin kehittävät. Uusiutumattomia luonnonvaroja tuhlataan riskeeraamalla ihmisten terveyden ja hengen.
Tuulivoimalla saataisiin helposti saasteita vähennettyä, kun sen tuoton verran vähennettäisiin hiilivoimaloiden tuottoa.
Asiassa on yksi ongelma: hiilivoimalat omistaa ydinvoimayhtiöt, jotka tunnetusti eivät häpeä myrkyttää ihmisiä miten vaan laki sallii
...lämmön muuttamiseksi mekaaniseksi energiaksi, niin kerropa muillekin. Mitä muuhun osaan tulee niin toki lasuhdelaitoksenkin jätelämpöä voisi hyödyntää, tinkimällä sähköhyötysuhteesta, ja rakentamalla laitokset lähemmäs lämmönkuluttajia.
Tosin viherhörhöjen metelöinnillä ei olisi mitään rajaa jos ydinvoimalan jätelämmöllä lämmitettäisiinkin vaikkapa asuntoja.
Ne hukkaavat vain 10% uusiutumattomia luonnonvaroja.
Ihmisen määrätön ahneus luonnon riistämisessä on jotenkin uskomatonta.
...silloin kun sää sattuu olemaan sopiva. Kun taas lauhdelaitos toimii jos mitään teknistä isompaa vikaa ei ole, ja laitos ei ole huoltoseisokissa.
Tuulivoiman rinnalla olisi pakko pitää koko ajan nopeaa varakapasiteettia joka taas käyttää yleisesti ottaen kalliita polttoaineita(ja alati kallistuvaa), kuten vaikka polttoöljyä, tai maakaasua.
...sähkön tuottoa. Kuten jo aiemmin totesin näitähän voitaisiin kyllä tehdä vaikka ydinkäyttöisinäkin, jos vaan halua asiaan olisi. Ts. laitokset asutuksen läheisyyteen.
Lauhdevoima on erittäin tuhlaavaa tuotantoa. Ajatellaanpa nyt vaikka Loviisan ydinvoimalan tuhlaamaa lämpöä: sillä lämmitettäisiin kaksi Helsingin kokoista kaupunkia! Mutta kun se lämpö haaskataan SILAKOILLE, helsinkiläisten on kehitettävä lämpö muilla tavoin!
No tietenkään Loviisan silakoille tyrkytettyä lämpöä ei voida tuoda Helsinkiin, mutta ki sitä viedä edes Loviisaan!
Emme tarvitse tommosii hirvityksii. Parempi tehdä sähkö ja lämpö yhdessä, CHP-laitoksissa.
"Ja mukaan vertailussa ei ole otettu sitä seikkaa että tuossa mainitun tyyppinen laitos tuotti vielä prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Joita kumpaakaan ei tuulipropellista oteta."
Ei tuo prosssihöyryn ja kaukolämmöntuotanto paljoa hintaa nosta, tosin aiheuttaa hitosti "ongelmia" käyttöhenkilöstölle.... Täysi lauhdeajon on paras :?)
Tuulivoima korvaamaan lauhdevoimaa
Vastaaja 22.4.2005 klo 13.35
Tuulivoimalla saataisiin helposti saasteita vähennettyä, kun sen tuoton verran vähennettäisiin hiilivoimaloiden tuottoa.
Asiassa on yksi ongelma: hiilivoimalat omistaa ydinvoimayhtiöt, jotka tunnetusti eivät häpeä myrkyttää ihmisiä miten vaan laki sallii
Teknistä estettä asialle ei ole. Hiilivoimaloiden teho on säädettävissä tuulivoiman (ja muiden uusiutuvien) tuoton mukaan. (Enpä huomannut heti, että kaikki ei tuota ehkä ymmärtäny.)
Silloinko hiilivoimalat ovat päällä niitä kannattaa ajaa täydelläteholla(ympäristö kärsii vähemmän). sähkötehon säätö toteutetaan paremmin vesivoimalla mutta koska viher-ihmiset eivät sallineet vuotosta rakentaa joudutaan nykyisiä hiilivoimaloita varsinkin yöaikaan ajenemaan minimitehoilla. tosin teknisesti ei ole suurempaa estettä ajella osatehoilla ja niin tehdäänkin...
...senkun vaan vedetään putket ja nostetaan lauhduttimen painetta ja lämpötilaa. Tosin sähköteho pienenee, mutta lämpö saadaan käyttöön. Paitsi että viherhörhöt saavat kohtauksen, veikkaisin ettei pelottelukampanjalla olisi rajaa.
...jos laitoksen hyötyä pohditaan tuon tyyppinen systeemi tuottaa vielä muutakin kuin sähköä.
Teknisellä monimutkaisuudella ja sen tuomalla hinnanlisällä tarkoitin vain että ko. laitoshan oli monipolttoainelaitos ja käytti vielä leijupetipolttoa joka käsittääkseni teknisesti on monimutkaisempi ja jossain määrin kalliimpi kuin konventionaalisemmat ratkaisut.
Jättää lauhdeperä alkuperäiseksi ja suurentaa MP-vaihtimien väliottoja jota saadaan KL-vaihtimille höyryä. Silloin kesällä laitos toimisi täysiverisenä lauhdelaitoksena. Tosin tuo lauhduttimen paineen nosto olisi teknisesti helpompi.
...ole ihan paras mahdollinen osateholla ajettaessa? Muistelisin vain käymälläni voimalaitostekniikan kurssilla nähneeni sen suuntaisia käyriä, missä hyötysuhde oli parhaimmillaan täydellä teholla ja laski sitten loivasti pienemmillä tehoilla, samoin kuin laski rajusti yliteholla.
...eipä vain tullut mieleeni. Tosin on pakko todeta että olen alalla vasta opintojeni alussa (AMKn energiatekniikan linjalla), joten en voi itseäni mitnekään asiantuntijana pitää.
samoin :?)
Jos niitä hiilivoimaloita saatais enemmänkin vaikka osateholle, jonku voi tiputtaa poiskin. Enkä sitäpaitsi usko, että vähemmällä hiilenpoltolla aiheutettaisiin enmmän päästöjä.
Teoriaa tuo kaikki on niin kauan, kun tuulivoimaa on niin vähän, että säädöillä ei ole mitään merkitystä mihinkään. Mutta mitä tahansa uusiutuvia voidaan käyttää hiilivoimaa korvaamaan.
Kysymys on tahdosta. Halutaanko, että ydinvoimayhtiöt saavat saastuttaa säätövoimallaan vai halutaanko enemmän uusiutuvia? Ihan samaa sähköä saadaan.
Ydinvoimalan hukkaaman lämmön hyötykäytölle on erittäin merkittäviä esteitä
1) Ydinvoimala on erittäin vaarallinen laitos. Sen suoja-alueeksi on määritelty 5km (sen sisällä saa asua enintään noin 200 ihmistä)
2) Lämmön siirto pitkiä matkoja ei ole kannattavaa
3) Ydinlämpö aiheuttaisi kauhua
1) Kohtaan: Pelkkä keinotekoinen määrittely, sitä voidaan muuttaa.
2) Kohtaan tämä oikein. Voidaan korjata muuttamalla kohtaa 1.
3) Kielletään viherhörhöjen tunneperäinen propaganda, tai taistellaan sen ylipäätään heikkoa uskottavuutta vastaan faktoilla. Jo nyt ihmiset eivät enää usko vihreiden valheisiin siinä määrin kuin ennen, tästä todistaa mm. MTV3 uutisissa mainittu tutkimus ko. puolueen imago-ongelmasta.
Muistaakseni säteilyn tappoetäisyys on luokkaa 1-2km. Siinä tapauksessa 5km suoja-alue on aika pieni.
...käynnissä olevan reaktorin ytimeen. Vaan länsimaisessa voimalassa näin ei käy, ilman jotakin todella epätodennäköistä ja täysin ennakoimatonta tapahtumaketjua. Reaktori kun on haudattuna aika monen ainekerroksen taa, viimeisenä vaan ei vähäisimpänä esteenä taitanee olla aikamoisen vankka suojarakennus. Joka itseasiassa pysäyttää liki kaikki onnettomuustilanteen päästötkin laitoksen sisälle.
Nuo jossittelut ovat viherhörhöjen osalta samaa luokkaa kuin pelottelut asteroiditörmäykselläkin. Todennäköisyydet ovat häviävän pieniä vaikka seuraukset ovatkin vakavia. Voidaan kuitenkin lähteä siitä että vaikka tässä maassa olisi tuhansia reaktoreja, todennäköismepää on silti että kuolee liikenneonnetomuudessa tai vaikkapa salamaniskuun kuin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksiin.
niinkuin esimeriksi turvevoimassa. Keskusta vapautti turvevoiman veroista ja päästöt jatkuvat...
Keropas mikä on sinun edustamasi tuulivoiman kokonaishyötysuhde?
Tuottaako se seisoessaan sähköä johonkin?
Kerro myös se miksi ydinsähkö on niin edullista ja ympäristöystävällistä vaikka se "tuhlaa" jäähdytyslämpönsä mereen?
Miksi se on silti puhtaampaa kuin tuulisähkö elinkaarivertailuissa?
"Jos niitä hiilivoimaloita saatais enemmänkin vaikka osateholle, jonku voi tiputtaa poiskin."
Tiedätkö muuten mitä tarkoitta semmoinen hieno termi, kuin "ylösajo"?
Muistaakseni "Riston" ylösajoon menee jotain 10 tuntia...
"Enkä sitäpaitsi usko, että vähemmällä hiilenpoltolla aiheutettaisiin enmmän päästöjä. "
Ei vähemmällä poltolla, eikä enemmän saasteita...
Mutta jos laitosta ei voida ajaa alas sen vuoksi, että sen tehoa saatetaan tarvita melko piankin, niin silloin joudutaan polttamaan kuitenkin hiiliä, ja osateholla ajaminen tarkoittaisi liikalämmön poistoa lauhduttimien kautta... Se huonontaa hyötysuhdetta, ja alentaa tehoa, kyllä, mutta ei vähennä polttoa ihan niin paljon kuin mitä tehon alennuksesta voisi päätellä... Pienet heilahdukset eivät välttämättä vaikuta polttoon mitenkään.
Höyryllä on kovin vaikea kompensoida arvaamatonta tuulivoimaa. Siksi tarvitaan nopeampia voimaloita... Ja yleensä ne nopeammat ovat myös kalliimpia, ja ympäristö ystävällisyyskin on kyseenalaista.
No minäpä tästä lähdenkin lastaamaan tenderiä...
henkilöä on yritetty valistaa useammankin kirjoittajan avulla. Turhaan näköjään, niin turhaan!
Juuri niin, hyötysuhde on huonompi mutta suurempi ongelma on lämpörasituksen aiheuttamat kattilavuodot , jolloin joudutaan ajamaan laitos alas=> Ylösajossa sillen palaa kallista raskastapolttoöljyä mut mikäs siinä vähemmän hiilidioksi päästöjä öljynpoltosta tulee kuin esim. "puupoltosta"
"henkilöä on yritetty valistaa useammankin kirjoittajan avulla. Turhaan näköjään, niin turhaan!"
Tiedän, mutta en ota tätä kyseistä henkilöä muutenkaan kovin vakavasti... Joskus vaan kirjoittelen tämmöisiä itsestään selvyyksiä.
Tiputtamisella tarkoitin sulkemista. Tosin se taitaa jäädä haaveeksi, sillä ydinvoimayhtiöt tarvitsevat saastuttavia hiilivoimaloitaan varavoimana - 1600MW:b proto jos ei sattuis toimimaankaan ja/tai jos ruåttalaiset haluu sähköä.
Ei ydinvoimalakaan aina pian uudelleen käynnisty: pari vuotta sitten Barsebäck2 ruåttissa oli suljettu 7 viikkoa yhden osan takia. Ja kohta sekin suljetaan. Sen aikaiset toimenpiteet siellä johtivat muuten ainakin jonkinlaiseen rikostutkintaan.
Lainaus tuoreesta kirjoituksesta:
"
Kohtuu halpaa säätöä
Kirjoittanut: iceman 13.1.2005 klo 12.37
"Hiilivoimakin on melkosen kankeeta käyttää säätövoimana, ainakin vuorokausi tasolla"
Ei pidä paikkaansa. Joka yö varsinkin kesäaikaan lauhdevoimaloiden tehoja tiputetaan sähkönhinnan mukaan. Säätö on nopea (2-15MWe/min) ja kohtuu taloudellinen varsinkin läpivirtauskattiloissa kattilapaineen laskun johdosta. Haittoja on kattila ja turbiinin suurehkot lämpötila muutokset(rasitukset).
Tälläkin hetkellä meriporia todennäköisesti ajetaan alitehoilla (fingrid/nordpool).
Mitä tulee kylmän laitoksen ylösajoon niin hyvällä tuurilla kylmälaitos on päällä 10 tunnissa ja täydessä tehossa 15 tunnin sisällä kuitenkin todennäköisesti päällä vuorokauden sisällä.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006224041#22000000006224041
Olisit nyt edes lukenut mitä kirjoitat...
"Mitä tulee kylmän laitoksen ylösajoon niin hyvällä tuurilla kylmälaitos on päällä 10 tunnissa ja täydessä tehossa 15 tunnin sisällä kuitenkin todennäköisesti päällä vuorokauden sisällä.
"
Siis jos laitos ajetaan alas, niin sähköä päästään tuottamaan uudestaan aikaisintaan 10 tunnin päästä. Se on aika pitkä aika odotella, jos tuuli sattuu tyyntymään.
"Ei pidä paikkaansa. Joka yö varsinkin kesäaikaan lauhdevoimaloiden tehoja tiputetaan sähkönhinnan mukaan. Säätö on nopea (2-15MWe/min) ja kohtuu taloudellinen varsinkin läpivirtauskattiloissa kattilapaineen laskun johdosta. "
Säätää voidaan, mutta vain tiettyyn rajaan asti, sitten säätämisestä tulee epätaloudellista. Alasajo/ylösajo taas kestää kestää ja kestää... (duracell mainosta mukaillen).
Ongelma on siinä, että tuulivoimalat tarvitsevat tuekseen nimenomaan erittäin nopeaa säätövoimaa, ja sen pitää olla valmiustilassa, alasajettu säätövoima ei kelpaa, sillä ylösajo kestää aivan liian kauan.
Siksi tuulivoimalla ei voida korvata hiilivoimaloita, vaan tuulivoimalat tarvitsevat aina lämpimiä hiilikattiloita varalle. Vaikka juuri sillä hetkellä tuulivoimaloiden teho riittäisikin, niin hiilivoimaloita ei voisi ajaa alas, koska niiden tehoa saatetaan tarvita. Tämä tarkoittaa sitä, että höyrykattiloissa pidetään paineet päällä, ja se ei taida onnistua millään muulla tavalla kuin hiiltä polttamalla. Ja vaikka pelkkä ylläpito vie paljon vähemmän kuin varsinainen ajo, niin silti se vie, eikä mikään poista sitä tosiasiaa, että tuulivoima vaatii tuekseen jotain muuta.
kotoa niin 4.3 miljardilla eurolla olisi saatu ...
3MW'n mylly maksaa noin miljoona euroa ja kun tehdään massoittain - HINTA PUTOAA?
...eli rahat olisi sijoitettu ilmaan. Ennemmin vain ydinvoimaa, vaikkapa esimerkiksi muutama 500mw lämpöydinlaitos pääkaupunkiseudulle(esim ASEA atomin SECURE voimalan turvallisuutta ei ole pahemmin kyseenalaistettu). Ennemmin sijoittaisin rahat järkevästi, kuin jonkin tunteisiin perustuvan ideologian tukemiseen(tuulivoiman käyttö suomessa käyköön esimerkistä).
Tosin vaikkapa tuulivoimaloiden viennin tukeminen UMTS rahoilla olisi voinut olla järkevämpääkin, kuin toteutettu malli(saksan ilman ostaminen).
MUTTA niitten muutaman tuhannen myllyn rakentaminen olisi työllistänyt vinon pinon suomalaisia - se tekniikka hallitaan suomessa, eikä niin kuin ulkoa sitäkään olisi tarvittu ostaa kuten ydinvoimaloitten kanssa. Samalla siitä olisi riittänyt vientiinkin.
Tuulivoimaan tunnutaan palaavan tämän tästä, vaikka sillä ei ole mitään käytännön tekemistä keskustelupalstan kanssa. Tuulivoima on marginaalinen tuotantomuoto Suomessa ja näyttää niin olevan kaikkien ammattitaitoisten organisaatioiden arvioissa. Tuulivoimalla ei voi korvata ydinvoimaa eikä sillä ole mitään tekemistä siinä päätöksenteko prosessissa, kun pohditaan aina seuraavaa ydinvoimayksikköä (paitsi tunnetasolla). Katsokaapa alla olevaa yhteenvetoa ja analyysiä asiasta. Pohtikaa sen jälkeen, riittääkö ylipäätänsä. sen jälkeen voi sitten pohtia mitä se maksaa ja kenellä siihen on varaa.
Tuulisähköenergia tuotannon historia ei Suomessa ole kovin mairitteleva (lue alla). Reilu 10 vuotta historiaa ja jo 3 purettua laitosta. Eivät taida täällä kylmässä toimia kovin hyvin. Silloin kun pitäisi tuottaa sähköä, EI TUULE.
Tässä hiukan tuulivoiman faktaa kehityksestä Suomessa. Tiedot seuraavasta raportista:
http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/vuosi%202003.p df
Tuulivoima sähkön tuotanto (TWh) ja kapasiteetti (MW)
1992 0,002 TWh (1,4 MW)
1993 0,004 TWh (4,6 MW)
1994 0,007 TWh (4,6 MW)
1995 0,010 TWh (6,3 MW)
1996 0,011 TWh (7,2 MW)
1997 0,016 TWh (11,8 MW)
1998 0,023 TWh (17,4 MW)
1999 0,049 TWh (37,9 MW)
200 0,076 TWh (37,9 MW)
2001 0,069 TWh (38,7 MW)
2002 0,063 TWh (42,6 MW)
2003 0,085 TWh (51,8 MW)
Käytettävyyttä on heikentänyt tekniset häiriöt sekä heikot tuuliolosuhteet viime vuosina (kts tuotantoindeksit)
Tuotantoindeksit näyttäisivät olevan alhaalla tammi-helmikuussa, jolloin sähköä tarvitaan! (vuonna 2003 kuukausi-indeksit tammi-helmikuussa oli 76 ja 68). Eli kun sähkönkulutuksessa on huippu, ei tuulivoimaa kuitenkaan aina ole saatavilla. Esimerkiksi, kun vuonna 2003 oli kulutushuppu 3.1.2003, vai 4 % tuulivoiman nimellistehosta oli käytössä!!
Myös vuosina 1995, 2001 ja 2002 puretut laitokset (onkohan purkuun ollut GP:n lupa), yhteistuotantokapasiteetiltaan 0,6 MW, ovat heikentäneet Suomen tuulivoimatuotantohistorian sijoitetun pääoman tuottoa. Vikaantumistilastot ja jäätymiset ovat oma lukunsa. Kun katsoo vikaantumistilastoja, havaitsee vikojen olevan aika kalliita voimalan osia. Myöskään vertailussa muiden maiden käyntiaikoihin ollaan vielä jäljessä. Tosin siinä on tapahtunut kehitystä.
Tavoite on saada vuoteen 2010 kymmenkertaistettua tuotantokapasiteetti, kyllä on paljon työtä jäljellä.. Sitäpaitsi tuotannon 10-kertaistaminen ei tarkoita saadun sähköenergian määrän 10-kertaistumista, jäädään paljon alle sen.
tai sitten ei
parempaan sinusta ei ole!
ai niin mitä ?
Koska tänne tuli paljon muuta kuin keskustelun avaukseen liittyvää asiaa, kerrataan avauksen kysymysten vastaukset:
Paljonkos tuulivoima kustantaa yhtä megawattia kohden?"
1 miljoona euroa/MW on hyvä lähtökohta. Vaihtelee mm. sijainnista riippuen.
Ylläpitokustannuksiin lasketaan muistaakseni 1-2% investointikustannuksista.
"Eli paljonko kolmella miljardilla eurolla saisi tuulivoima sähköä?"
Kapasiteetti: ylläolevan mukaan 3000M€/1M€/MW = 3000MW
Tuotanto käyttökertoimella 0.25: 3000MW*8760h*.25=13140000MWh = 6.5TWh
Tuet huomioiden:
Periaatteesssa voisi ajatella, että investointikustannuksiin saisi 35%:n tuen. Jos se huomioidaan,
4.7 mijardista eurosta kun vähentää 35%, jää se 3 miljardia euroa.
Kapasiteettia saataisiin siis 4700MW
Käyttökertoimella 0.25 sen vuosituotanto olisi 10TWh
Koska Vastaaja ei osannut lukea saamaansa vastausta ensimmäisellä yrittämällä, kerrataan jo aiemmin mainittu ensimmäinen toteamus:
"Kirjoittanut: Ydinvoimaa ja heti 22.4.2005 klo 13.03
3 miljardilla saisi siis jos Vastaajan arvio pitäisi paikkansa 3000MWn HUIPPUTEHON. Keskimäärinen verkkoon menevä teho olisi jossain 3000MWx0,25=750MW eli aika helvetin kova hinta moisesta tehosta. 18 miljardia markkaa jos se auttaisi hintaa hahmottamaan. Luulenpa että sillä irtoaa aika monta 750MW voimalaitosta jo ihan ydinkäyttöisenäkin. "
Me sähkömme ITSE maksamaan joutuvat emme halua osallistua tuulimyllysekoiluihin sen epäluotettavuuden vuoksi.
Yleensä tuulivoiman kustannuksiin ei lasketa sen aiheuttamia tuhoja ympäristössä tai ihmisten terveydessä, kuten tehdään muiden energialähteiden kohdalla.
Kerrataan vielä:
Tuulivoiman haittapuolet:
1) Tehoton
2) Epävarma
3) Vanhanaikainen
4) Huippukallis
5) Ruma
6) Tuhoaa luontoa
Lisäksi tulee ottaa huomioon tuulivoiman saastuttavampi vaikutus esim. ydinvoimaan verrattuna. IEA:n tutkimus elinkaaren aikaisista päästöistä osoitti tuulivoiman olevan 2-7 kertaa haitallisempaa kuin ydinvoima.
Kysyjä ilmeisesti tarkoitti kysymyksellään verrata tulevan 1600MW:n ydinvoimalan hintaa samalla hinnalla saatavaa tuulivoiman määrään. Oletetaan että se on sen 3 miljardia, vaikka nyt näkyy jo arvioissa 3.2 miljardiakin.
Ilman tukea kolmella miljardilla eurolla saa tuulisähköä noin 6.5-7TWh vuodessa. Tämä on samaa luokkaa kuin Olkiluodon nykyisen voimalan yhden yksikön tuotto. Lisäksi tästä olisi jo rakennettu ja käytössä suuri osa.
Investointituen kanssa rakennettuna tuulimyllyjen vuosituotto olisi molempien Loviisan ydinvoimalayksiköiden suuruusluokkaa.
"Kysyjä ilmeisesti tarkoitti kysymyksellään verrata tulevan 1600MW:n ydinvoimalan hintaa samalla hinnalla saatavaa tuulivoiman määrään."
Verrataan ja laskeskellaan.
Jos lasketaan sillä 1M€/1MW mylly -menetelmällä, saadaan 3 miljardilla eurolla sen 3000 yhden megawatin myllyä. Näiden myllyjen keskimääräiseksi tehoksi saadaan 0.202% => 606MW (VTT tuulitilastot). Eli vuosituotanto olisi noin 5.3 terawattituntia (Olkiluoto1 2003 7.1 TWh, Olkiluoto2 2003 7.0 TWh, Loviisa 1 & 2 2003 7.7TWh, tuleva Olkiluoto 3 n. 17.9 TWh(arvio)). Ja tämä siis tukien kanssa. Kun sitten vielä huomioidaan kustannukset näille 3000:lle myllylle rakennettava sähköverkon kustannukset, tontit (yht 68 neliökilometriä), lupamaksut, varavoima ja käyttökustannukset, niin hinta nousee jo pilviin. Toisaalta pelkät myllyjen hinnatkin nousisivat kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti.
Uuden ydinreaktorin tuotannon verran jos haluttaisiin tuulivoimaa, pitäisi rakentaa kaikenkaikkiaan 7200 yhden megawatin tuulivoimalaa (keskimääräisellä kapasiteettikertoimella Suomessa (VTT tuulitilastot)). Tämä taas vaatisi koko runkoverkon uusiksi laittamista tuotantovaihtelujen vuoksi, joten kustannukset ampuisivat pilviin. Myös varavoima- ja säätövoimakapasiteetti pitäisi moninkertaistaa ja ne lisäisivät edelleen kustannuksia. Ajattelematta nyt kuitenkaan muita kustannuksia (sähköverkot, muuntajat, tontit, jne...).
Edelliset siis, jos myllyt rakennetaan maalle. Merelle rakentaessahan yhden myllyn hinta voidaan laskea 1.5 kertaiseksi.
http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/turbiini.htm
- tuulisuus on merellä suurempi, tosin myös kustannukset, mutta tuotto suurempi
- massatuotanto pienentää kustannuksia
- viidennen hinta on viimeisen arvion mukaan 3.2M euroa, en muista arvioijaa
- tuulimyllyn perustamiskustannuksiin lssketaan verkkoliitäntä
Mielestäni arvioni tuulivoimakapasiteetin ja tuoton suhteen oli jopa lievästi pessimistinen. Mutta kyllä se ydinvoiman hakkaa tullen, mennen ja palaten heti, kun äännähdetään jotain turvallisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Joillekin ne on tärkeitä, joillekin jokin muu.
paljonko sinun pitää investoida tuuligeneraattoreihin saadaksesi VARMASTI sen 1 MW:n tunnissa. Generaattorilla on oma sisäinen hyötysuhteensa tietenkin, mutta mikä on tuulivoimalaitoksen kokonaishyötysuhde/käyttökerroin. Polttoaineen lämpöarvo vaihtelee rajusti, eli tässä tapauksessa tuulen nopeus.
3MW:n tuuligeneraattorissa ilmoitettu 3MW:a on sen huipputeho, eli tuulen nopeus täytyy olla juuri sopiva, ei yli eikä ali, saadaksesi sen 3MW:a. Sen takia tuuligeneraattoireilla ei voida käyttää muuta kerrointa kuin se 0,2-0,25, sillä polttoaineen lämpöarvosta ei ikinä tiedä!
Esimerkki:
Generaattori 3MW:a. varmasti saat(tässä vaiheessa) sen * 0,20 = 0,6MW , koska et tiedä polttoaineesta. Ei riitä vielä, joten rakennetaan toinen samankokoinen lisää = 1,2MW(saat extraa, hyvä).
Mitäs, jos alueella on täysin tyyntä johon generaattorisi rakensit ja haluat varmasti sen 1 MW:n tunnissa? Pahus, täytyy keksiä jotain!!! HAJAUTETAAN!!! Moneenko paikkaan? Eri puolelle Suomea, ainakin 5:een paikkaan. Kyllä jossain tuulee, tai ainakin vähän puhaltaa.
Kymmenen 3MW:n tuuligeneraattoria varmistaa sähkön saantisi!