Miksi Jumala ei olisi autoritäärinen?

Mutta ei yhtään vastausta. Huomasivat varmaan asian ytimen.

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.

Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.

Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.

Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.

Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?

Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.

Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.

Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.

Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.

Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?

Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).

Lue lisää

Ihmiset sanovat, että he eivät usko Jumalaan, koska se ei ole "tieteellistä" tai siihen "ei ole mitään todisteita". Todellinen syy on, että heti kun ihmiset myöntävät Jumalan olevan olemassa, he ymmärtävät olevansa vastuullisia Jumalan edessä ja tarvitsevansa Jumalan anteeksiantoa (Room. 3:23, 6:23). Jos Jumala on olemassa, me olemme vastuussa teoistamme hänelle. Jos Jumalaa ei ole olemassa, voimme tehdä mitä ikinä haluamme tarvitsematta olla huolissamme siitä, että Jumala tuomitsisi meidät. Juuri tästä syystä niin monet Jumalan olemassaolon kieltävät tarrautuvat voimakkaasti evoluutio-oppiin – se antaa vaihtoehdon Luoja-Jumalaan uskomiselle. Jumala on olemassa ja pohjimmiltaan jokainen tietää, että hän on olemassa. Juuri se, että jotkut yrittävät niin kovasti kieltää hänen olemassaolonsa, puhuu hänen olemassaolonsa puolesta.

Kuinka me tiedämme Jumalan olevan olemassa? Kristittyinä tiedämme sen, koska puhumme hänelle joka päivä. Emme kuule hänen vastaavan meille ääneen, mutta tunnemme hänen läsnäolonsa, tunnemme h johdatuksensa, tunnemme hänen rakkautensa, ja haluamme hänen armoansa. Elämässämme on tapahtunut asioita, joille ei voi olla mitään muuta selitystä kuin Jumala. Jumala on niin ihmeellisesti pelastanut meidät ja muuttanut elämämme, ettemme voi muuta kuin hyväksyä hänen olemassaolonsa ja kiittää siitä. Yksikään näistä perusteluista ei itsessään pysty vakuuttamaan ketään, joka kieltäytyy hyväksymästä sen, joka on ilmiselvää. Loppujen lopuksi Jumalan olemassaolo on otettava vastaan uskoen (Hepr. 11:6). Usko Jumalaan ei ole sokea hyppy pimeyteen, se on turvallinen askel kirkkaasti valaistuun huoneeseen, jossa on jo paljon ihmisiä.

Aito.oikea.avioliitto kirjoitti:

Ihmiset sanovat, että he eivät usko Jumalaan, koska se ei ole "tieteellistä" tai siihen "ei ole mitään todisteita". Todellinen syy on, että heti kun ihmiset myöntävät Jumalan olevan olemassa, he ymmärtävät olevansa vastuullisia Jumalan edessä ja tarvitsevansa Jumalan anteeksiantoa (Room. 3:23, 6:23). Jos Jumala on olemassa, me olemme vastuussa teoistamme hänelle. Jos Jumalaa ei ole olemassa, voimme tehdä mitä ikinä haluamme tarvitsematta olla huolissamme siitä, että Jumala tuomitsisi meidät. Juuri tästä syystä niin monet Jumalan olemassaolon kieltävät tarrautuvat voimakkaasti evoluutio-oppiin – se antaa vaihtoehdon Luoja-Jumalaan uskomiselle. Jumala on olemassa ja pohjimmiltaan jokainen tietää, että hän on olemassa. Juuri se, että jotkut yrittävät niin kovasti kieltää hänen olemassaolonsa, puhuu hänen olemassaolonsa puolesta.

Kuinka me tiedämme Jumalan olevan olemassa? Kristittyinä tiedämme sen, koska puhumme hänelle joka päivä. Emme kuule hänen vastaavan meille ääneen, mutta tunnemme hänen läsnäolonsa, tunnemme h johdatuksensa, tunnemme hänen rakkautensa, ja haluamme hänen armoansa. Elämässämme on tapahtunut asioita, joille ei voi olla mitään muuta selitystä kuin Jumala. Jumala on niin ihmeellisesti pelastanut meidät ja muuttanut elämämme, ettemme voi muuta kuin hyväksyä hänen olemassaolonsa ja kiittää siitä. Yksikään näistä perusteluista ei itsessään pysty vakuuttamaan ketään, joka kieltäytyy hyväksymästä sen, joka on ilmiselvää. Loppujen lopuksi Jumalan olemassaolo on otettava vastaan uskoen (Hepr. 11:6). Usko Jumalaan ei ole sokea hyppy pimeyteen, se on turvallinen askel kirkkaasti valaistuun huoneeseen, jossa on jo paljon ihmisiä.

Lue lisää

"Ihmiset sanovat, että he eivät usko Jumalaan, koska se ei ole "tieteellistä" tai siihen "ei ole mitään todisteita".

Riippuu jumalista ja uskonnoista mutta todennäköisesti viittaat kristinuskoon joka on juutalaisesta uskonnosta syntynyt lahko .Suurin syy että että näihin primitiivisiin taruihin ei uskota on taruissa itsessään lainaan tähän Einsteinia jos ymmärrät hänen pointit paremmin:

"Minulle juutalainen uskonto, kuten kaikki muutkin uskonnot, on lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma. Edes hienostuneet tulkinnat eivät voi tätä muuttaa."

"Sana Jumala ei ole minulle mitään muuta kuin inhimillisen heikkouden ilmaisu ja tuote; Raamattu on kokoelma kunniallisia, mutta silti alkukantaisia legendoja, jotka ovat melko lapsellisia."

Itse yhdyn Einsteiniin käsityksessäni näissä hyvin naiveissa primitiivisten ihmisten taruissa ja taikauskoissa.

" Todellinen syy on, että heti kun ihmiset myöntävät Jumalan olevan olemassa, he ymmärtävät olevansa vastuullisia Jumalan edessä ja tarvitsevansa Jumalan anteeksiantoa (Room. 3:23, 6:23). Jos Jumala on olemassa, me olemme vastuussa teoistamme hänelle. Jos Jumalaa ei ole olemassa, voimme tehdä mitä ikinä haluamme tarvitsematta olla huolissamme siitä, että Jumala tuomitsisi meidät."

Itse oikeastaan tuossa kerrot koko uskontosi jujun joka perustuu taikauskoon ja taruolentojen pelkoon kerrot tuossa miten yksinkertainen ihminen kun alkaa uskomaan taikauskoon ja sen oppeihin alkaa välittömästi pelkäämään kyseistä taikauskoa ja taruolentoa "joka on tarkoituskin " sen jälkeen tätä raukkaa ohjataan uhkauksin ja pelottein ulkopuolisin silmin tämä on hyvin selkeä ja määrätietoine trategia jota käyttää autoritääriset diktaattoritkin edelleen tänä päivänäkin.

" Juuri tästä syystä niin monet Jumalan olemassaolon kieltävät tarrautuvat voimakkaasti evoluutio-oppiin "

Olen poikkeus siinä mielessä että itselleni raamattu edustaa asiaa mistä olen saanut varmuuden että kyseinen uskonto on hyvin naivi ja lapsellisten primitiivisten muinaisten ihmisten aikaansannos

"– se antaa vaihtoehdon Luoja-Jumalaan uskomiselle."

Höpö höpö evoluutio on vain tieteellistä tutkimusta muiden tutkimusten ohella onhan se tosin sulkenut taikauskojen jumalia pois monista asioista mutta sitä sanotaan vain uskomusten vaihtumista tiedoksi.

"Jumala on olemassa ja pohjimmiltaan jokainen tietää, että hän on olemassa. Juuri se, että jotkut yrittävät niin kovasti kieltää hänen olemassaolonsa, puhuu hänen olemassaolonsa puolesta."

Tätä logiikkaa en oikein nyt ymmärtänyt onko niin että uskovainen joka kieltää vaikka Allahin Tapio metsänjumalan tai alkuräjähdyksen ja evoluution puhuu niiden olemassa olon puolesta ...erikoinen tapa ajatella .


"Kuinka me tiedämme Jumalan olevan olemassa? Kristittyinä tiedämme sen, koska puhumme hänelle joka päivä. Emme kuule hänen vastaavan meille ääneen, mutta tunnemme hänen läsnäolonsa, tunnemme h johdatuksensa, tunnemme hänen rakkautensa, ja haluamme hänen armoansa. Elämässämme on tapahtunut asioita, joille ei voi olla mitään muuta selitystä kuin Jumala. Jumala on niin ihmeellisesti pelastanut meidät ja muuttanut elämämme, ettemme voi muuta kuin hyväksyä hänen olemassaolonsa ja kiittää siitä. Yksikään näistä perusteluista ei itsessään pysty vakuuttamaan ketään, joka kieltäytyy hyväksymästä sen, joka on ilmiselvää. Loppujen lopuksi Jumalan olemassaolo on otettava vastaan uskoen (Hepr. 11:6). Usko Jumalaan ei ole sokea hyppy pimeyteen, se on turvallinen askel kirkkaasti valaistuun huoneeseen, jossa on jo paljon ihmisiä."

Tuo vuodatus on vain mielikuvitustasi vailla mitään oikeaa todellista asiaa tai pohjaa saman voisi kirjoittaa toteemipaaluun uskova intiaani tai woodoota harrastava haitilainen .

Anonyymi kirjoitti:

"Ihmiset sanovat, että he eivät usko Jumalaan, koska se ei ole "tieteellistä" tai siihen "ei ole mitään todisteita".

Riippuu jumalista ja uskonnoista mutta todennäköisesti viittaat kristinuskoon joka on juutalaisesta uskonnosta syntynyt lahko .Suurin syy että että näihin primitiivisiin taruihin ei uskota on taruissa itsessään lainaan tähän Einsteinia jos ymmärrät hänen pointit paremmin:

"Minulle juutalainen uskonto, kuten kaikki muutkin uskonnot, on lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma. Edes hienostuneet tulkinnat eivät voi tätä muuttaa."

"Sana Jumala ei ole minulle mitään muuta kuin inhimillisen heikkouden ilmaisu ja tuote; Raamattu on kokoelma kunniallisia, mutta silti alkukantaisia legendoja, jotka ovat melko lapsellisia."

Itse yhdyn Einsteiniin käsityksessäni näissä hyvin naiveissa primitiivisten ihmisten taruissa ja taikauskoissa.

" Todellinen syy on, että heti kun ihmiset myöntävät Jumalan olevan olemassa, he ymmärtävät olevansa vastuullisia Jumalan edessä ja tarvitsevansa Jumalan anteeksiantoa (Room. 3:23, 6:23). Jos Jumala on olemassa, me olemme vastuussa teoistamme hänelle. Jos Jumalaa ei ole olemassa, voimme tehdä mitä ikinä haluamme tarvitsematta olla huolissamme siitä, että Jumala tuomitsisi meidät."

Itse oikeastaan tuossa kerrot koko uskontosi jujun joka perustuu taikauskoon ja taruolentojen pelkoon kerrot tuossa miten yksinkertainen ihminen kun alkaa uskomaan taikauskoon ja sen oppeihin alkaa välittömästi pelkäämään kyseistä taikauskoa ja taruolentoa "joka on tarkoituskin " sen jälkeen tätä raukkaa ohjataan uhkauksin ja pelottein ulkopuolisin silmin tämä on hyvin selkeä ja määrätietoine trategia jota käyttää autoritääriset diktaattoritkin edelleen tänä päivänäkin.

" Juuri tästä syystä niin monet Jumalan olemassaolon kieltävät tarrautuvat voimakkaasti evoluutio-oppiin "

Olen poikkeus siinä mielessä että itselleni raamattu edustaa asiaa mistä olen saanut varmuuden että kyseinen uskonto on hyvin naivi ja lapsellisten primitiivisten muinaisten ihmisten aikaansannos

"– se antaa vaihtoehdon Luoja-Jumalaan uskomiselle."

Höpö höpö evoluutio on vain tieteellistä tutkimusta muiden tutkimusten ohella onhan se tosin sulkenut taikauskojen jumalia pois monista asioista mutta sitä sanotaan vain uskomusten vaihtumista tiedoksi.

"Jumala on olemassa ja pohjimmiltaan jokainen tietää, että hän on olemassa. Juuri se, että jotkut yrittävät niin kovasti kieltää hänen olemassaolonsa, puhuu hänen olemassaolonsa puolesta."

Tätä logiikkaa en oikein nyt ymmärtänyt onko niin että uskovainen joka kieltää vaikka Allahin Tapio metsänjumalan tai alkuräjähdyksen ja evoluution puhuu niiden olemassa olon puolesta ...erikoinen tapa ajatella .


"Kuinka me tiedämme Jumalan olevan olemassa? Kristittyinä tiedämme sen, koska puhumme hänelle joka päivä. Emme kuule hänen vastaavan meille ääneen, mutta tunnemme hänen läsnäolonsa, tunnemme h johdatuksensa, tunnemme hänen rakkautensa, ja haluamme hänen armoansa. Elämässämme on tapahtunut asioita, joille ei voi olla mitään muuta selitystä kuin Jumala. Jumala on niin ihmeellisesti pelastanut meidät ja muuttanut elämämme, ettemme voi muuta kuin hyväksyä hänen olemassaolonsa ja kiittää siitä. Yksikään näistä perusteluista ei itsessään pysty vakuuttamaan ketään, joka kieltäytyy hyväksymästä sen, joka on ilmiselvää. Loppujen lopuksi Jumalan olemassaolo on otettava vastaan uskoen (Hepr. 11:6). Usko Jumalaan ei ole sokea hyppy pimeyteen, se on turvallinen askel kirkkaasti valaistuun huoneeseen, jossa on jo paljon ihmisiä."

Tuo vuodatus on vain mielikuvitustasi vailla mitään oikeaa todellista asiaa tai pohjaa saman voisi kirjoittaa toteemipaaluun uskova intiaani tai woodoota harrastava haitilainen .

Lue lisää

Jos et osaa puhua kristinusko Jumalasta niin mene muille palstoille sotkemaan!

Anonyymi kirjoitti:

Jos et osaa puhua kristinusko Jumalasta niin mene muille palstoille sotkemaan!

Palvovatko juutalaiset mielestäsi siis epä-jumalaa?

Einstein oli juutalainen. Yleensä kristityt kai katsovat, että juutalaiset palvovat samaa Jumalaa kuin hekin, mutta erehtyvät Jeesuksen jumaluuden suhteen.

Jotenkin veikkaisin, ettei tarina henkiin heränneestä juutalaisesta, joka oli Jumala, ja tuli tapettavaksi, jotta voisi antaa ihmisille anteeksi itse säätämiensä lakien rikkomiset, tee Abrahamin Jumalasta Eisteinin silmissä lainkaan järkevämpää.

Aito.oikea.avioliitto kirjoitti:

Ihmiset sanovat, että he eivät usko Jumalaan, koska se ei ole "tieteellistä" tai siihen "ei ole mitään todisteita". Todellinen syy on, että heti kun ihmiset myöntävät Jumalan olevan olemassa, he ymmärtävät olevansa vastuullisia Jumalan edessä ja tarvitsevansa Jumalan anteeksiantoa (Room. 3:23, 6:23). Jos Jumala on olemassa, me olemme vastuussa teoistamme hänelle. Jos Jumalaa ei ole olemassa, voimme tehdä mitä ikinä haluamme tarvitsematta olla huolissamme siitä, että Jumala tuomitsisi meidät. Juuri tästä syystä niin monet Jumalan olemassaolon kieltävät tarrautuvat voimakkaasti evoluutio-oppiin – se antaa vaihtoehdon Luoja-Jumalaan uskomiselle. Jumala on olemassa ja pohjimmiltaan jokainen tietää, että hän on olemassa. Juuri se, että jotkut yrittävät niin kovasti kieltää hänen olemassaolonsa, puhuu hänen olemassaolonsa puolesta.

Kuinka me tiedämme Jumalan olevan olemassa? Kristittyinä tiedämme sen, koska puhumme hänelle joka päivä. Emme kuule hänen vastaavan meille ääneen, mutta tunnemme hänen läsnäolonsa, tunnemme h johdatuksensa, tunnemme hänen rakkautensa, ja haluamme hänen armoansa. Elämässämme on tapahtunut asioita, joille ei voi olla mitään muuta selitystä kuin Jumala. Jumala on niin ihmeellisesti pelastanut meidät ja muuttanut elämämme, ettemme voi muuta kuin hyväksyä hänen olemassaolonsa ja kiittää siitä. Yksikään näistä perusteluista ei itsessään pysty vakuuttamaan ketään, joka kieltäytyy hyväksymästä sen, joka on ilmiselvää. Loppujen lopuksi Jumalan olemassaolo on otettava vastaan uskoen (Hepr. 11:6). Usko Jumalaan ei ole sokea hyppy pimeyteen, se on turvallinen askel kirkkaasti valaistuun huoneeseen, jossa on jo paljon ihmisiä.

Lue lisää

”Ihmiset sanovat, että he eivät usko Jumalaan, koska se ei ole "tieteellistä" tai siihen "ei ole mitään todisteita".”

Niin. Pitää olla riittävä syy asiaan uskomiseen. Kaipa sinäkin sen ymmärrät?

Toiset ihmiset uskovat asioihin heppoisemmin ja toiset ovat skeptisempiä. Samoin ihminen on taipuvainen uskomaan asioihin, joita hänelle ollaan opetettu lapsena. Kyky kyseenalaistaa asioita kehittyy vasta vanhempana ja monista lapsuuden uskomuksista voi olla vaikea päästä irti.

Jumalaan (mitä sillä sitten tarkoitetaankaan) uskomiselle ollaan esitetty lukuisiakin syitä ja jopa ”todisteita”, mutta olen kokenut kaikki ne huonoiksi. Esimerkiksi evankeliumeja voi pitää jonkinlaisina todisteina - samoin kuin Koraanin tarinaa Muhammedista.

Auttaisi, jos ihmiset puhuisivat niistä omista syistä Jumalaan uskomiseen.

”Todellinen syy on, että heti kun ihmiset myöntävät Jumalan olevan olemassa, he ymmärtävät olevansa vastuullisia Jumalan edessä”

Juuri tuollaiset hölmöt argumentit ovat yksi syy, miksi minun on vaikea uskoa uskovien todistuksiin. Tuo on kuin olisi uskomatta poliisiin, koska pelkää saavansa muuten sakot. Se, että joku luulee tuon olevan syy siihen, etten usko Jumalaan, todistaa minulle, että toinen ei ole oikein miettinyt asioita…

” Jos Jumalaa ei ole olemassa, voimme tehdä mitä ikinä haluamme tarvitsematta olla huolissamme siitä, että Jumala tuomitsisi meidät.”

Useimmat meistä käyttäytyvät pääasiassa hyvin täysin ilman Jumalan tuomiotakin… Väitän, että sinäkin eläisit ihan yhtä moraalisesti kuin nytkin - ihan ilman uskoa Jumalaan ja Hänen tuomioonsa.

”Kristittyinä tiedämme sen, koska puhumme hänelle joka päivä. Emme kuule hänen vastaavan meille ääneen, mutta tunnemme hänen läsnäolonsa, tunnemme h johdatuksensa, tunnemme hänen rakkautensa,”

Olen kuullut monia vastaavia kokemuksia. Minun selitykseni näille:
Ihminen on tuntevainen olento ja olemme taipuvaisia kuvittelemaan vaikka mitä. Lähes jokainen on uskonut lapsena kummituksiin ja tietää, miten vakuuttavia tuntemukset saattavat olla. Jumala on kuin ”kummitus”, jonka olemassa oloon aikuiset ovat lapsen opettaneet uskomaan. Omat tunteet vahvistavat illuusiota, että kyseessä on jokin todellinen - muukin kuin oman mielen luoma illuusio. Ihminen on rakentanut mieleensä kuvitelman Jumalasta, jonka kanssa hän käy vuoropuhelua.

Miten tiedät, että tuntemuksesi ja kokemuksesi perustuvat jonkin todellisen olemassa oloon? Mitä olet tehnyt asian testaamiseksi ja tutkimiseksi?

”Elämässämme on tapahtunut asioita, joille ei voi olla mitään muuta selitystä kuin Jumala.”

Kuten mitä?

Jos sinä et keksi asialle muita selityksiä, niin se ei tarkoita, etteikö muita selityksiä olisi. Jumala on siitä erikoinen yliluonnollinen-olento, että sillä voidaan selittää lähes mitä vaan. Se, ettei ihminen tiedä selitystä jollekin asialle, ei ole mitenkään tavatonta.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.

Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.

Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.

Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.

Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?

Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).

Lue lisää

Jumalan puolesta on esitetty paljon filosofisia argumentteja. Juurikin näiden argumenttien huonous todistaa siitä, millaiseen epärehelliseen aivojumppaan uskovaiset joutuvat yrittäessään löytää hyviä syitä omalle dogmaattiselle uskolleen, mihin heidät on indoktrinoitu.

Raamatun liturgian jätän omaan arvoonsa. Voit kirjoitella ”ah, miten kaunis auringonlasku, rakkaus ja puhkeavien kevätkukkien tuoksu todistavat keijujen maailmasta”, mutta tämä jää runolliseksi liirun-laarumiksi. ”Vain lapset näkevät keijukaiset - skeptinen mieli ei niitä näe.” Kyllähän ateistikin voi kokea suuria elämyksiä luonnon mahtavuuden edessä, emme vain näe sen todistavan muusta kuin tästä universumista.

Vastaan noihin ”loogisiin” argumentteihin alla… Ne ovat huonoudessaan paljastavia - eikä niitä kannattaisi esitellä. Paras noista on ns. hienosäätö-argumentti, mutta se taisi jäädä tuosta listasta puuttumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.

Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.

Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.

Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.

Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?

Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).

Lue lisää

Ontologinen argumentti
”Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.”

Tässä argumentissa sotketaan keskenään kuvitteellisia asioita ja olemassa olevia asioita. On hyvin mahdollista kyetä kuvittelemaan jotain suurempaa/rumempaa/pahempaa kuin mitä on oikeasti olemassa.

Osaatko kuvitella kerrostalon, joka on Kuun suuruinen? Jos onnistuit, niin eihän tästä seuraa, että on pakko olla olemassa jokin suurempi kerrostalo kuin tuo kuvittelemasi.

On totta, että jos olisi olemassa Jupiterin kokoinen kerrostalo, niin silloin voidaan ajatella, että voidaan kuvitella vieläkin suurempi kerrostalo kuin tuo sinun kuvittelemasi. Mutta tästä seuraa vain, että on olemassa juurikin sen kokoinen kerrostalo kuin mikä oli olemassa. Siitä ei edelleenkään seuraa, että suurin kuvitteellinen kerrostalo olisi todella olemassa.

Jos taas pelkkä olemassa oleminen tekee asian ”suuremmaksi”, niin silloin esimerkiksi hiiri on suurempi kuin mikään kuvitteellinen olento. Jos määrittelemme suurimman olemassa olevan olennon tai asian Jumalaksi, niin pohjimmiltaan olemme keksineet termille ”jumala” varsin oudon määritelmän, joka ei todista mitään itse Jumalan olemassa olosta. ”Jumala” voi tällaisen määritelmän seurauksena olla vaikkapa Atlantilla elävä sinivalas tai universumin valtavin musta-aukko.

Anonyymi kirjoitti:

Palvovatko juutalaiset mielestäsi siis epä-jumalaa?

Einstein oli juutalainen. Yleensä kristityt kai katsovat, että juutalaiset palvovat samaa Jumalaa kuin hekin, mutta erehtyvät Jeesuksen jumaluuden suhteen.

Jotenkin veikkaisin, ettei tarina henkiin heränneestä juutalaisesta, joka oli Jumala, ja tuli tapettavaksi, jotta voisi antaa ihmisille anteeksi itse säätämiensä lakien rikkomiset, tee Abrahamin Jumalasta Eisteinin silmissä lainkaan järkevämpää.

Lue lisää

Jospa te ateistit näkisitte kuinka epätoivoisen vaikutelman annatte, kun selitätte oman uskonne näkökulmasta, itseänne miljoona kertaa viisaamman luojamme tekoja. Omien kirjoituksienne perusteella tunnustatte, ettette tunne Jumalaamme yhtään. Einstein ei ole Jumala, eikä hänellä ilmeisesti ollut uskonnollista, henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. Anonyymi 17,17,2021. 22,48. Esitti selkokielisen hyvän katsauksen, uskon käytännön perusteista. Teidän sekavat väitteenne perustuvat selvästi omiin puutteellisiin tietoihin Raamatusta ja Jumalasta., joten ne ovat arvottomia.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.

Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.

Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.

Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.

Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?

Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).

Lue lisää

Teleologinen perustelu
”Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija.”

Jo perus premissit pettävät. Esimerkiksi lumikiteillä on hämmästyttävä järjestys, mutta tämä ei todista, että lumi-keijut (tms) luovat niitä pilvissä. Järjestys on seurausta kiderakenteiden fysiikasta.

Lisäksi maailmankaikkeus on kaikkea muuta kuin tarkoituksenmukainen. Vaikka planeetallamme onkin kenties kehittynyt elämää, joka kilpailee keskenään lukuisten eri lajien kuollessa sukupuuttoon kilpailussa tai luonnonkatastrofeissa, niin tämäkin kaikki tulee tuhoutumaan Auringon muuttuessa punaiseksi jättiläiseksi muutamien miljardien vuosien päästä, jolloin Maapallon valtameret kiehuvat pois. Mitä ihmeen tarkoitusta tässä voi oikein nähdä? Onko täin tarkoitus saada ihmisen päät kutisemaan, tai onnettoman lapsen tarkoitus joutua auto-onnettomuuden uhriksi?

”Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä.”

Myös Venus ja Mars ovat ns. elämän vyöhykkeen ulkorajoilla. Molemmat ovat aikoinaan olleet elämälle mahdollisia. Myös Maapallo on elämälle suotuisa vain joidenkin miljardien vuosian ajan… Sitäkään ei ole optimoitu ylläpitämään elämää ikuisesti. Linnunradalla on niin paljon erilaisia aurinkokuntia, että olisi itseasiassa varsin outoa, jos elämälle suotuisia Maan kaltaisia planeettoja ei löytyisi miljoonittain.

”Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi.”

Tuo nyt on varsinaista potaskaa. Ilmakehä on muuttunut ja elämä on joutunut sopeutumaan sen muutoksiin. Elämää löytyy myös täysin hapettomista olosuhteista ja maapallolta löytyy elämää, jolle ilmakehän happi on myrkkyä.

”Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.”

Valkuaisaine molekyylit eivät muodostu sattumalta. Ne syntyvät elävissä soluissa. Tämä on lähes yhtä hölmöä kuin laskea, millä todennäköisyydellä yksi lumihiutale on juuri sellainen kuin se on, jos atomit kasattaisiin arpomalla. Valkuaisaineita on olemassa valtavasti erilaisia eikä ole yhtä ainutta ”oikeaa” rakennetta. Samoin biokemialliset prosessit eivät ole satunnaisia.

Olisi hauska nähdä, miten joku ylipäätänsä on laskenut tuollaisen todennäköisyyden. Valkuaisaineiden koot vaihtelevat vain joistakin kymmenistä aminohapoista kymmeniin tuhansiin aminohappoihin.

Se, että löydämme monimutkaisen rakenteen, jonka syntymekanismia emme ymmärrä, ei tarkoita, että se on pikkuisten keijukaisten rakentama tai Jumalan luoma.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.

Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.

Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.

Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.

Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?

Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).

Lue lisää

Kosmologinen argumentti:
”Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja.”

Tuo ei ole selvää. Esimerkiksi monet kvantti-tapahtumat vaikuttavat olevan aidosti satunnaisia. Kvanttifluktuaatio saattaa olla universumin ominaisuus, jolla ei ole kausaalista aiheuttajaa.

”Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin.”

Ei välttämättä. Itse katson, että universumi tai metaversumi voi ihan hyvin olla jossain mielessä ikuinen.

”Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.”

Eli jos Big Bang räjähdyksessä syntyi aika-avaruus eikä sillä siten olisikaan aiheuttajaa, niin silloin olet valmis kutsumaan Big Bangiä tai kvanttifluktuaatiota ”Jumalaksi”? Tai jos universumi ei alkanutkaan Big Bangistä vaan sen takana on toinen ikuinen todellisuus, niin tämä metaversumi on ”Jumala”?

Jälleen yksi Jumala-käsitteen uudelleen määrittely… Tämäkin argumentti kompuroi itseensä. Se, lähtee oletuksesta, että täytyy olla jotain ikuista ja tämä ikuinen olipa se sitten kvanttifluktuaatio, metaversumi, nimetään ”jumalaksi”.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.

Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.

Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.

Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.

Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?

Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).

Lue lisää

Moraalinen argumentti

”Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?”

Evoluution kautta syntyvät organismit ovat sellaisia, jotka ovat kelvollisia elämään. Lajin ja etenkin oman heimon tai perheenjäsenten murhaaminen on tiettävästi erittäin huono selviytymiskeino. Tämän ymmärtää jopa tyhmempikin ”pyhä Jumala” - asia on jopa helppo ymmärtää meille ihmisille, ettei siinä Jumalia edes tarvita. Monet lajien, kuten ihmisen, selviäminen perustuu ryhmässä toimimiseen. Varastaminen, valehtelu yms eivät ole hyviä menetelmiä ryhmän toiminnan optimoimiseksi. Luottamus toisiin ryhmänjäseniin on olennaista.

Tämä argumentti on näistä hölmöin. Ajatellaan huviksi, että moraali todellakin olisi ”pyhän Jumalan subjektiivinen mielipide” ja tuo Jumala määrittelisi, että tappaminen on moraalisesti hyvä asia. Ihmiset pyrkisivät tappamaan toisensa, koska tämä on määritelty hyväksi. Tällainen johtaisi ihmislajin katoamiseen ja jäljelle jäisi vain lajeja, jotka eivät tiedä tätä ”pyhää moraali-lakia”. Näin jumalalliseen auktoriteettiin perustuva moraali kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Anonyymi kirjoitti:

Jospa te ateistit näkisitte kuinka epätoivoisen vaikutelman annatte, kun selitätte oman uskonne näkökulmasta, itseänne miljoona kertaa viisaamman luojamme tekoja. Omien kirjoituksienne perusteella tunnustatte, ettette tunne Jumalaamme yhtään. Einstein ei ole Jumala, eikä hänellä ilmeisesti ollut uskonnollista, henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. Anonyymi 17,17,2021. 22,48. Esitti selkokielisen hyvän katsauksen, uskon käytännön perusteista. Teidän sekavat väitteenne perustuvat selvästi omiin puutteellisiin tietoihin Raamatusta ja Jumalasta., joten ne ovat arvottomia.

Lue lisää

Jokaisella uskovaisella on juuri sellainen Jumala kuin minkä hän kuvittelee itselleen. Miten me voisimme tietää, mitä sinä kuvittelet, jos et kerro?

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisella uskovaisella on juuri sellainen Jumala kuin minkä hän kuvittelee itselleen. Miten me voisimme tietää, mitä sinä kuvittelet, jos et kerro?

Kuvitteleminen riittää

Miten Hän sinua piinaa?

Anonyymi kirjoitti:

Miten Hän sinua piinaa?

Olemattomuudella, kun ei ole uskovaista sorttia

Jumalan kosto ei ole vielä kohdannut ihmiskuntaa mutta tulossa on. Lue ilmestyskirja.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan kosto ei ole vielä kohdannut ihmiskuntaa mutta tulossa on. Lue ilmestyskirja.

Ikään kuin en tietäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ikään kuin en tietäisi.

Hyvin tietosi piilotat.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan kosto ei ole vielä kohdannut ihmiskuntaa mutta tulossa on. Lue ilmestyskirja.

Onkin jo julkaistu

Kuten sinäkin,

Sellainen jumala kuin ihminen.

Eiköhän kunnia täydy ensin ansaita, itse itselleen ei voi tehdä kunniaa vaikka kuinka tahtoisi ja asiasta kiukuttelisi.

Kunnia on sisäsyntyistä tahdosta riippumaton asia joka syntyy jotain kohtaan ilman pakkoa ketään ei voi käskeä kunnioittamaan mitään koska se johtaa kyseisen kohteen halveksuntaan yleensä ja uhkailulla ei saa kunniaa ainoastaan pelkoa ympäristöönsä jonka jotkut ikävä kyllä luulevat tarkoittavan kunnioitusta mitä se ei ole kunnioitus on kunnioitusta ja pelko pelkoa.

Luonnon voimasta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Tulivuorenpurkaukset. Viimeaikoina keski-Euroopan tulvat, mihin kukaan ihminen ei osannut varautua. Luonnon voimien jyllätessä ihminen on voimaton.

Anonyymi kirjoitti:

Luonnon voimasta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Tulivuorenpurkaukset. Viimeaikoina keski-Euroopan tulvat, mihin kukaan ihminen ei osannut varautua. Luonnon voimien jyllätessä ihminen on voimaton.

Lue lisää

Sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa. Luonnon ilmiöiden syihin löytyy faktoja, Jumalan olemassaoloon ei.
Todiste ei ole jos joku hörhö höpisee ja tuntee jotain outoa. Synti, helvetti ja muut pelotteet on luotu, jotta te lampaat tottelisitte.

Anonyymi kirjoitti:

Sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa. Luonnon ilmiöiden syihin löytyy faktoja, Jumalan olemassaoloon ei.
Todiste ei ole jos joku hörhö höpisee ja tuntee jotain outoa. Synti, helvetti ja muut pelotteet on luotu, jotta te lampaat tottelisitte.

Lue lisää

Kukahan se on luonnon luonut, ja sen ilmiöt ovat myös osa tuota luomista.

Anonyymi kirjoitti:

Kukahan se on luonnon luonut, ja sen ilmiöt ovat myös osa tuota luomista.

Jumala ei ole luonut sinua vittumaiseksi. Se on ihan kotikasvatustasi.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala ei ole luonut sinua vittumaiseksi. Se on ihan kotikasvatustasi.

Mitä tekemistä sillä on luonnonilmiöiden kanssa olenko vittumainen tai en.
Jumala on luonut koko luomakunnan sitä seuraa tietyn lainalaisuudet, mitä tietenkin ihminen voi tutkia ja tehdä omat johtopäätökset, mutta ei ihminen voi koko luomakuntaa hallita, mutta Jumala voi.
Saathan sinä tietenkin olla uskomatta, että asia on näin, ei siitä tarvitse kimpaantua jos joku uskoo toisin.

Putin on myös ylivertainen, kuin viikarikin

Anonyymi kirjoitti:

Kukahan se on luonnon luonut, ja sen ilmiöt ovat myös osa tuota luomista.

Satukirja ilija h c andersson

Mieleni on terve mutta jumalasi on sairas. Sitä örkkiä palvovien mielenterveys on syytä kyseenalaistaa.

Kyllä sinä pärjäät. 🤣🤣🤣

Jumalan kunnia, ei ny tarkoita maallisia sähköjä, veroja, tms.

Vaan: hengellisiä / raamatullisia , jne.