Puna-armeija lopetti asemasodan suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella 9. kesäkuuta 1944
Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.
Yleisimmän arvion mukaan kenttätykistön taitava keskittäminen ja hyvä yhteistoiminta sitkeästi taistelleen jalkaväen kanssa auttoivat suomalaisia ainoina toisessa maailmansodassa pysäyttämään Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen Talin–Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944, Äyräpäässä–Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Joidenkin historioitsijoiden mielestä Saksan tuki oli torjuntataistelun onnistumiselle ratkaisevan tärkeää.
Heinäkuun puolenvälin jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Aleksandra Kollontai ilmoitti 12. heinäkuuta ruotsalaisten välityksellä, että ehdottoman antautumisen vaatimus oli johtunut hänen ”väärinkäsityksestään”. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.
Yleisimmän arvion mukaan kenttätykistön taitava keskittäminen ja hyvä yhteistoiminta sitkeästi taistelleen jalkaväen kanssa auttoivat suomalaisia ainoina toisessa maailmansodassa pysäyttämään Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen Talin–Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944, Äyräpäässä–Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Joidenkin historioitsijoiden mielestä Saksan tuki oli torjuntataistelun onnistumiselle ratkaisevan tärkeää.
Heinäkuun puolenvälin jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Aleksandra Kollontai ilmoitti 12. heinäkuuta ruotsalaisten välityksellä, että ehdottoman antautumisen vaatimus oli johtunut hänen ”väärinkäsityksestään”. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Vastaukset 31
Vanhimmat
"Yleisimmän arvion mukaan kenttätykistön taitava keskittäminen ja hyvä yhteistoiminta sitkeästi taistelleen jalkaväen kanssa auttoivat suomalaisia ainoina toisessa maailmansodassa pysäyttämään Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen Talin–Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944, Äyräpäässä–Vuosalmella ja Viipurinlahdella."
Neuvostoliiton strateginen hyökkäys Suomeen oli torjuttu myös jo talvisodassa talvella 1939-1940.
Toista maailmansotaa sekin oli.
Maanantai, tiistai, kollontai. Näinhän suomalaiset vitsailivat.
Miksi stallarit ei käy korjaamassa wikipedian väitettä, että Suomi ainoana toisessa maailmansodassa pysäytti Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen ?
Kun väittävät täällä ettei se ole totta
-----Kun väittävät täällä ettei se ole totta-----
Ei se olekaan totta, neukku lopetti ihan itse kun ei jatkanut. Jokainen suurhyökkäys kulminoituu jossain vaiheessa ja tarvitaan uudet joukot ja uusi isku. Eivät ylistetyt länsivallatkaan muistaakseni tulleet Normandiasta Oderille kertaakaan pysähtymättä.
"neukku lopetti ihan itse kun ei jatkanut."
Niillä joukoilla mitä käytössä oli ei voinut jatkaa hyökkäystä ja lisäjoukkoja ei annettu.
Käytössä olleille joukoille oli annettu käsky hyökätä syvälle Suomeen. Suomi torjui sen.
Ja sen jälkeen ehdotonta antautumista ei enää vaadittu.
"Ei se olekaan totta"
Käy sitten ihmeessä wikipedian sivulla korjaamassa sen väite että Suomi ainoana pysäytti Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen.
Käyttämällä mainitsemiasi perusteluja.
"Eivät ylistetyt länsivallatkaan muistaakseni tulleet Normandiasta Oderille kertaakaan pysähtymättä."
Neuvostoliiton strateginen hyökkäys syvälle Suomeen pysäytettiin pysyvästi Ihantalassa ja muualla . Länsivaltojen hyökkäys syvälle Saksaan jatkui aina pysähtelyjen jälkeen.
” -----Kun väittävät täällä ettei se ole totta-----
Ei se olekaan totta, neukku lopetti ihan itse kun ei jatkanut. ”
HAHA! Niinhän se lopetti ”saksalainenkin Stlaingradissa ihan itse kun ei jatkanut….
Kun hyökkäys keskeytetään sitä kutsutaan torjuntavoitoksi!
Stallari onkin huumorimiehiä:-D
” Ei se olekaan totta, neukku lopetti ihan itse kun ei jatkanut. Jokainen suurhyökkäys kulminoituu jossain vaiheessa ja tarvitaan uudet joukot ja uusi isku.”
Eli sama suomeksi: Hyökkäys torjutaan ja mietitään hyökätäänkö uudelleen!
Sinun perusteluillasi Ssaksalaiset voisivat väittää, että he eivät hävinneet Ardenneilla vaan lopettovat eli koko ajatelmadi on silkkaa typerää verbaalikikkailua!
Hyökkäys joko onnistuu tai sitten ei…. Torjuntavoitoissa neukku epäonnistui viidesti!
MOT!
.....Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.......
Miksi Suomi antoi tilanteen liukua suurhyökkäykseen kun keväällä tarjolla oli edullinen rauhansopimus.
keväällä tarjolla oli edullinen rauhansopimus.
Ehtoja pidettiin silloin mahdottomina toteuttaa mikä olisi johtanut miehitykseen.
Vielä kovempia olivat syksyllä mutta hyvinpä silloin näkyivät kelpaavan kun oli herrojen kaaleista karistettu turhat luulot.
" tarjolla oli edullinen rauhansopimus. " Tarjous lopettaa sota oli tarjoajan puolelta katsottuna todellakin edullinen. Ei Stalin katsonut tietenkään muuta kuin NL etua. Suomi olisi liittynyt NL kunniakkaisiin kansakuntien joukkoihin hyvin edullisella sopimuksella.
Saksan joukot olisi pitänyt vangita parissa viikossa. Siitähän se liitos olisi alkanut.
Kevään ”edullinen rauhansopimus” katsottiin mahdottomaksi suoriutua! Syksyn ”epäedullisessa” asia oli korjattu!
Tämä on ikään kuin väittelisi 8-vuotiasn kanssa, joka unohtaa aina ja jatkuvasti jo lausutut keskeiset kohdat! Hyi sinua!
” Vielä kovempia olivat syksyllä mutta hyvinpä silloin näkyivät kelpaavan kun oli herrojen kaaleista karistettu turhat luulot.”
VALEHTELET! Keväällä tarjouksessa vaadittiin sotakorvauksena 600 miljoonaa ja syksyllä 300 miljoonaa! Keväällä asnantuntijat pitivät määrää mahdottomana!
Tämä on ikään kuin väittelisi alaikäisen kanssa, joka unohtaa aina kaiken samantien!
KERRPA NYT, ETTÄ KIISTÄTKÖ pudotuksen 600 —->. 300????
Stalinin vaatimus kesällä 1944 ehdottomasta antautumisesta oli pelkkää neuvottelutaktiikkaa. Suomalaisten olisi Stalinin mielestä helpompi suostua aselepoon myöhemmin, kun Stalin "luopuisi" vaatimasta ehdotonta antautumista.
Tosiasiassa marras-joulukuussa 1943 Teheranissa oli sovittu liittoutuneiden tavoitteet Suomen osalta: Suomen irrtottaminen sodasta ja Suomen itsenäisyyden säilyttäminen.
” Stalinin vaatimus kesällä 1944 ehdottomasta antautumisesta oli pelkkää neuvottelutaktiikkaa. Suomalaisten olisi Stalinin mielestä helpompi suostua aselepoon myöhemmin, kun Stalin "luopuisi" vaatimasta ehdotonta antautumista.”
Eli STALLARI KERTOO NYT STALININ TAKTIKOINEEN IDIOOTTIMAISESI JA aiheuttaneen SILLÄ TUHANSIEN IHMISTEN TUHRHAN KUOLEMAN HÖLMÖILYLLÄÄN? NIINKÖ?
”Tosiasiassa marras-joulukuussa 1943 Teheranissa oli sovittu liittoutuneiden tavoitteet Suomen osalta: Suomen irrtottaminen sodasta ja Suomen itsenäisyyden säilyttäminen.”
Entä sitten? Sepitit tarinan ”neuvottelutaktiikasta” omasta umpiluisesta päästäsi vai?
Ei rauhanneuvottelu le sama asia kuin käytetyn auton ostaminen! Kuinka pölvästiksi oikein heittäydyt?
Ei antutuminen ollut vaatimus vaan ehdotus lopettaa turha verenvuodatus kun näytti jo siltä, että Suomen armeija on romahtanut.
Ennakkoehto on AINA VAATIMUS! Älä puhu soopaa! Sotket itsesi aina vaan pahemmin!
Asia oli käytännössä yksinkertainen, Saksan liittolaiselle ei aselepoa Kremlistä tarjota.
Tämä on vaikea rasti Ryti-vouhottajille, koska se tarkoittaa ihmekaksikko johti kansaa ohi eduskunnan perikatoon puolen vuoden ajan.
Tarjottiin jo 4.9.1944 eli väitteesi joutuu heti häpeään!
”Tämä on vaikea rasti Ryti-vouhottajille, koska se tarkoittaa ihmekaksikko johti kansaa ohi eduskunnan perikatoon puolen vuoden ajan.”
VAIKEATA TÄMÄ ON VAIN STALLARILLE, JOKA ALKAA HATUSTA ARVAILEMAAN STALINILLE MIELIPITEITÄ JA AJATUKSIA!
Olet äärimmäisen epäluotettava ja säälittävä!
Stalin ärähti: ”Otan vastaan Suomen valtuuskunnan johtipa sitä Risto Ryti tai itse Piru, Ryti erosi ensimmäisenä päivänä elokuuta 1944.
Rytin vakuutus pysymisestä Saksan rinnalla katkeraan tappioon asti ei saisi eduskunnan hyväksyntää, sillä SDP ei olisi suostunut sen taakse, ihmekolmikko todella johti kansaa ohi eduskunnan perikatoon puolen vuoden ajan. Olihan siinä Waldenkin .
Bandalissimus pyysi komissaaria lyömään fasistia jakaukseen, oli sen verran leveä jakaus, että varmasti osui.
" Tosiasiassa marras-joulukuussa 1943 Teheranissa oli sovittu liittoutuneiden tavoitteet Suomen osalta: Suomen irrtottaminen sodasta ja Suomen itsenäisyyden säilyttäminen. "
Teheran oli vaikea rasti Stalinille. Länsiliittoutuneet eivät hyväksyneet Satalinin vaatimusta Suomen osalta. Stalin vaati myös Suomea samaan kastiin Romanian kanssa. Stalin joutui nöyrtymään Roseveltin edessä. Lupauksen pitäminen oli haasteellista. Stalin venkoili suomalaisten kanssa, kun juhannuksen seutuvilla suomalaiset tunnustelivat vihollisuuksien lopettamisesta. Stalin ei vaatinut antautumista suoraan, vaan edellytti Suomen hallituksen hyväksymään ja ilmoittavan kapituloituvansa ennakkoehtona ennen neuvotteluiden aloittamista rauhasta Moskovassa.
” Stalin ei vaatinut antautumista suoraan, vaan edellytti Suomen hallituksen hyväksymään ja ilmoittavan kapituloituvansa ennakkoehtona ennen neuvotteluiden aloittamista rauhasta Moskovassa.”
Tuskin pitää paikkansa ja jos pitäisi niin Stalin idioottimaisesti aiheutti tuhansien punasotilaiden ja suomalaisten hengenmenon!
Rytin oli vaikea pistää välejä poikki Hitleriin, Suomi oli ollut parlamentaarinen maa, kunnes Rytin troikka ryhtyi Hitlerin vasalleiksi, Ryti olisi eronnut ajoissa keväällä, ei häntä olisi heitetty tyrmäänkään.
Matka Moskovaan neuvottelemaan rauhasta. Tämä matka oli ansa.
Stalinilla oli ennakkoehto neuvottelupöytään Moskovaan.
Juhannusviikon keskivaiheilla 1944 hallitus odotti malttamattomasti neuvostohallituksen vastausta Ruotsin kautta.
Ja se tuli! Mutta millainen. Siinä vaadittiin, että Suomi on valmis antautumaan ehdoitta, suorittamaan ”kapitulaation”. Ennakkoehtoihin piti suostua ja se tarkoitti sitä, että niistä ei enää Moskovassa nouvoteltu. Väinö Tanner ei pitänyt tätä yhtä pientä sanaa ratkaisevana. Myös Ryti olisi ollut halukas matkustamaan Moskovaan, mutta pääministeri Linkomies kuin ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim jyrkästi vastustivat tällaisen sopimuksen hyväksymistä rauhanneuvottelujen pohjaksi.
Stalinin ei olisi kannattanut edes ottaa vastaan Suomen valtuuskuntaa. Meretskov olisi hyökännyt Rovaniemelle, mutta saksalaiset eivät olisi ehkä siirtyneet Ranskaan tai Kuurinmaalle.