Ruotsinkielinen vähemmistömme loi nykyaikaisen

Miten suomalainen perämetsien lantasaapas olisi mitään luonut. Tarvittiin bättre folkia ja venäläisiä kauppiaita.

Ööö, siis vaikkapa Paasikivi, Eino Leino, Eeva Ryynänen.

Jotain tottakin,mutta melkoista yksinkertaistamista.

Suomea teollisti myös muutama tärkeä suku Norjasta, Britanniasta ja Saksasta.
Esimerkiksi tuottavan karjatuotteiden jalostamisen kehitivät tanskalaiset ja sveitsiläiset.

Suomalaiset suomenkieliset työskentelivät yrityksissä,opiskelivat ja oppivat sekä perustivat yrityksiä itsekin. Myös valtiovalta perusti tärkeitä yrityksiä.

Teollisuuden ja talouselämän johto suomalaistui koko ajan ja se on ollut erikoisen voimakasta 2.MS:n jälkeen.

Noiden sukujen jäseniä on edelleen mukana ja ulkomailta on tullut uusiakin osaajia.

Suomi halusi aikanaan valita euron,koska seoli vahva valuutta ja markka heikko.
Ratkaisu oli oikea,kuten vahva talouskehityksemme on osoittanut.

Ilman parjattua bättre folkiamme ei nykyisen kaltaista Suomea olisi. En tiedä mitä olisi mutta jotain hyvin paljon huonompaa. Ei ainakaan ollisi ollut sotamenestystä oman metalliteollisuuden puuttuessa.

Kekkosen johtaman YYA-ajan Suomi eli omillaan, tienasi sen minkä söikin. Jäi jotain vielä investointeihinkin.

------Saksaahan siinä haluttiin seurata silloinkin.----

Kyllä, se oli ainoa syy Suomen euroratkaisuun. Sitä vaan ei ole kehdattu sanoa ääneen. Suomelle hyvin tuhoisaksi osoittautunut ratkaisu.

Kävihän niitä metsänhoidossa Euroopassa katsomassa istutus metsiä jo 1920-luvulla.Kekkonen sai hommattu rahoituksen maailmanpankilta 1960-luvulla, viljemetsiä löytyy.

Metsänhoidossa ollaan pohjoismaiden huonoin, Ruotsi tietenkin paras.

Kaukana sivistyksestä, se siitä.

Kestilän saha oli Suomen vanhin höyrysaha, joka sijaitsi kolme kilometriä Iin kunnan keskustasta.Sahan perustivat oululaiset liikemiehet, jotka taatusti olivat joko suomalaisia merimiehiä tai talonpoikia, jotka olivat rikastuneet tervalla.

Toki peltoviljelyn kehittyminen on 1800-luvun luvulla on paljon isompi asia kuin sahat, maataloudessa on työskennellyt monikymmenkertainen määrä väkeä. Toisin kuin luullaan sahatavaran ja puun arvo oli kehno maataloustuotteisiin verrattuna.

Bandalissimus Stalin meinasi vetää sen vessasta alas, mutta hätiin tuli Gustaf-palvelija pyyhkimään.

Taas sekopäinen avaus Huttila-tarkkikselta. Metsäteollisuus on aina maatalouden ja porotalouden tavoin ollut rankasti julkisen vallan tukemaa. Sinunlainen idiootti toki pitää tätä hyvänä asiana. On se ihmeellistä miten selluköpejä ampuivat 1918, kun köpien tehtaita päätyi jo 1918 valtion omistukseen saksalaisten vaatimuksesta.

Ruotsinkieliset ovat siis syypäitä siihen, että teollisuutemme käyttää yli puolet 13 miljardien euron tuontienergiastamme ja on vesivoimalla tuhonnut kalavedet? Kiva kun kerroit.

Kun olisi seurattu viisasta Ruotsia valuutta-asioissa niin nyt ei tarvitsisi koko ajan leikata. Euro on tuhonnut taloutemme ja sitä kautta Suomen.

Ruotsi kuppasi Itämaataan, siis nykyistä Suomea, noin 600 vuotta ja sitten antoi sen hädissään Venäjän kupattavaksi.

Suomalaiset kelpasi vain Ruotsin käymiin jatkuviin sotiin ympäri Euroopan sotatantereita ja jopa Pultavaan saakka.

Sinun ihailemasi ruotsalaiset bettre-folkin edustajat järjestivät esim. Viipurissa melkoisen hurmejuhlan juuri venäläisinä pitämilleen ihmisille.

P.S. Minne unohdit "ruotsalaisen" sahuri-Gutseitin... 😅

Ja bettre-folk juhlii joka vuosi 6.11. tätä suomalaisten tapattajaa!


Kustaa II Aadolf ja ruotsalaisuuden päivä 6.11.

http://www.finnland.de/public/?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI

"Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa. 

Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen. "

Mobilisaatioaste oli älytöntä luokkaa silloisesta noin 300 000 asukasmäärästä, siis mikäli Mannerheimia on uskominen: 

"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."

Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:

”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla” 

Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.

Puheen loppu kuului:

”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä. Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”

Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.

(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)