Kansallinen Nato-keskustelu ryöpsähti uudelleen käyntiin, kun Ruotsin valtiopäivät hyväksyi niin kutsutun Nato-option viime joulukuussa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen kiirehti heti kommentoimaan, ettei Ruotsin päätöksellä ole juuri mitään merkitystä. Näinhän Nato-keskustelu menee, ministerit kommentoivat ”merkityksettömiä” seikkoja.
Suomen Nato-keskustelu viettää tänä vuonna 30-vuotismerkkipäiviä. Mitään tarkkaa päivämäärää Nato-keskustelun alulle ei tietenkään ole, mutta joskus 1991 se alkoi. Tuon jälkeen Saksa on yhdistynyt, Suomi on liittynyt EU:n jäseneksi, entiset Varsovan liiton maat ovat liittyneet Natoon ja niin ovat muutamat entiset neuvostotasavallatkin. Kiina on noussut alueellisesta vallasta maailmanvallaksi, jonka talous ohittanee Yhdysvaltain talouden vielä tällä vuosikymmenellä ja EU suurista puheista huolimatta ajautunut maailmanpolitiikan jos ei nyt marginaaliin, niin ainakin sivuraiteelle, jota Britannian ero EU:sta alleviivaa.
Jokaisen edellä kuvatuista tapahtumista luulisi olevan itsessään merkittävä vaikuttaja Suomen geopoliittiseen asemaan, yhdessä ne muodostavat kokonaan toisenlaisen maailman verrattuna Nato-keskustelun alkuajoille. Ja niiden vaikutus Suomen Nato-keskusteluun on ollut lähes olematon.
Ennen kuin järjestämme Nato-keskustelun 30-vuotisjuhlaseminaarin, on hyvä kysyä mitä arvoa on ulkopoliittisella keskustelulla, joka on pyörinyt kehää 30 vuotta. Eivätkö nuo vuosikymmenet jo todista, että mitään keskusteltavaa ei ole. Toki suomalainen Nato-debatti on siinä mielessä ainutlaatuinen ja jopa historiallinen, että tuskin millään muulla maalla on ollut ulkopoliittisena kulmakivenään päättämättömyys.
Onko keskustelulle enää siis mitään syytä? Yksi merkittävä piirre keskustelussa, tai tarkemmin sen umpikujassa on ollut se, että jäsenyyden kannattajat puhuvat siitä ulkopoliittisena kysymyksenä ja vastustajat sotilaspoliittisena.
Suomen Nato-keskustelu viettää tänä vuonna 30-vuotismerkkipäiviä. Mitään tarkkaa päivämäärää Nato-keskustelun alulle ei tietenkään ole, mutta joskus 1991 se alkoi. Tuon jälkeen Saksa on yhdistynyt, Suomi on liittynyt EU:n jäseneksi, entiset Varsovan liiton maat ovat liittyneet Natoon ja niin ovat muutamat entiset neuvostotasavallatkin. Kiina on noussut alueellisesta vallasta maailmanvallaksi, jonka talous ohittanee Yhdysvaltain talouden vielä tällä vuosikymmenellä ja EU suurista puheista huolimatta ajautunut maailmanpolitiikan jos ei nyt marginaaliin, niin ainakin sivuraiteelle, jota Britannian ero EU:sta alleviivaa.
Jokaisen edellä kuvatuista tapahtumista luulisi olevan itsessään merkittävä vaikuttaja Suomen geopoliittiseen asemaan, yhdessä ne muodostavat kokonaan toisenlaisen maailman verrattuna Nato-keskustelun alkuajoille. Ja niiden vaikutus Suomen Nato-keskusteluun on ollut lähes olematon.
Ennen kuin järjestämme Nato-keskustelun 30-vuotisjuhlaseminaarin, on hyvä kysyä mitä arvoa on ulkopoliittisella keskustelulla, joka on pyörinyt kehää 30 vuotta. Eivätkö nuo vuosikymmenet jo todista, että mitään keskusteltavaa ei ole. Toki suomalainen Nato-debatti on siinä mielessä ainutlaatuinen ja jopa historiallinen, että tuskin millään muulla maalla on ollut ulkopoliittisena kulmakivenään päättämättömyys.
Onko keskustelulle enää siis mitään syytä? Yksi merkittävä piirre keskustelussa, tai tarkemmin sen umpikujassa on ollut se, että jäsenyyden kannattajat puhuvat siitä ulkopoliittisena kysymyksenä ja vastustajat sotilaspoliittisena.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi painavasti jokin aika sitten: puolustusjärjestö Nato on tänä päivänä ajankohtaisempi kuin koskaan ennen!
Siksi Saksa fokusoikin Natosta eroamiseen lähiaikoina.
Pelkkä paperitiikeri nato nykyään vain on.
Ei koskaan mitään muuta.
Sellaisesta ei ole näkyvissä merkkiäkään!
Suomi on pidemmällä Naton kanssa kuin Ruotsi.
Suomi on Ruotsin edelläkävijä tässä kohteliaassa Natoliittolaisuudesta kieltäytymis asiassa.
Tosin liittymisen kannatus hiljalleen kasvaa ja vastustus laskee!
Kummallinen tuo hokema Natovastustuksesta. Olen keskimääräistä enemmän koulutettu kuten kollegani ja tuttavapiirinikin ja heissä ei ole ainoatakaan Natoon liittymisen vastustajaa.
No sellaista ei ole näköpiirissä.
Aiiiiiivan niiiiin ja niin myös alkoholin ja tupakan verotus kevenee. :D
Todellakin käsittämätöntä!
Minustaki HOMO-seksi on aivan ihanaa!
Nii'in!!!
Lontoossakin yöelämä on silee et se sodomiittinen puoli on aina taustalla.
Saksa fokusoi Natosta eroamiseen lähiaikoina.