Stellantis tuo vetypakut ja toyota henkilöautot jo 2023

Vedyn hinta laskee 9 vuoden kuluessa noin 3€/kg.
Hinta nykyisin Saksassa 9,50 euroa per kilo eli kustannukset jotakuinkin samat kuin noin 4,5l/100 km kuluttavalla bensa-autolla. Laskettu 1,70 €/l bensan hinnalla.
Toisaalta hinnalla ei edes ole merkitystä.
Vaakakupissa painavat ihan eri asiat.

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn hinta laskee 9 vuoden kuluessa noin 3€/kg.
Hinta nykyisin Saksassa 9,50 euroa per kilo eli kustannukset jotakuinkin samat kuin noin 4,5l/100 km kuluttavalla bensa-autolla. Laskettu 1,70 €/l bensan hinnalla.
Toisaalta hinnalla ei edes ole merkitystä.
Vaakakupissa painavat ihan eri asiat.

Lue lisää

"Toisaalta hinnalla ei edes ole merkitystä.
Vaakakupissa painavat ihan eri asiat."

Miksi hinnalla ei olisi merkitystä? Jos päästöjä ajatellaan niin vety nelinkertaistaa sähköauton tarvitseman sähkön valmistuksen päästöt. Kas kun sata kilsaa vedyllä tarvitsee 400km ajamiseen kuluvan sähkön. Kun sähkön valmistus aiheuttaa päästöjä niin vetyauto kuluttaa neljä kertaa enemmän sähköä kuin sähköauto eli päästöt ovat nelinkertaiset.

Anonyymi kirjoitti:

"Toisaalta hinnalla ei edes ole merkitystä.
Vaakakupissa painavat ihan eri asiat."

Miksi hinnalla ei olisi merkitystä? Jos päästöjä ajatellaan niin vety nelinkertaistaa sähköauton tarvitseman sähkön valmistuksen päästöt. Kas kun sata kilsaa vedyllä tarvitsee 400km ajamiseen kuluvan sähkön. Kun sähkön valmistus aiheuttaa päästöjä niin vetyauto kuluttaa neljä kertaa enemmän sähköä kuin sähköauto eli päästöt ovat nelinkertaiset.

Lue lisää

Vihreä vety on aina päästötöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Vihreä vety on aina päästötöntä.

Vety valehdellaan aina päästöttömäksi, vaikka suurin osa vedystä valmistetaan fossiilisesta maakaasusta.

Lisäksi vetyyn uskotaan lähinna Saksassa, Japanissa yms. maissa, joiden sähköntuotanto on hirveän saastuttavaa ja jotka eivät ole onnistuneet yhtään liikenteen päästöjä laskemaan.

Vety valehdellaan päästöttömäksi, joten siihen tarraudutaan, kun ei enää muutakaan keksitä. Jos ny energiansektorin päästöt sitten kasvavat, niin se on sen ongelma. Riittää, kunhan saadaan autoliikenenteen päästöt näennäisesti laskemaan.

Suomi on osannut hoitaa asiansa paremmin eikä meillä ole tarvetta paniikkiratkaisuihin eikä viherpesuun. Sähköntuotanoon päästöt ovat murto-osa USA yms. päästöistä ja autoilunkin päästöt on saaty hyvin lievään laskuun jo 2008 alkaen. Temppu on tehty biopolttoaineilla. Eihän sähköautoja vielä tuolloin ollut.

Vetyuskovaisten ihmemaassa Saksassakin vetyautojen osuus on niin pieni, ettei näy edes tilastoissa. Oikeasti. Saksaan piti tulla 60 000 vetypommiautoa vuoteen 2022 mennessä, mutta taitaa todellinen vetyautokanta vielä olla reilu 1000 autoa. 60 000 autoakin olisi vain 0,1 % Saksan autokannasta. Kun tästä tavoitteesta ollaan pahasti jäljessä, osuus on prosentin sadas- tai tuhannesosia. Näin marginaalijuttuja ei säntilliset saksalaisetkaan jaksa virallisiin tilastoihin kirjata.

Että semmoinen maailmanvalloitus tämä vetypommiautoilu.

BMW on ainoa saksalaisvalmistaja, joka ei vielä ole kyennyt lopettamaan kuolleen hevosen piiskaamista. Mersu ja VW sanoivat jo kiitos ei vedylle.

Se on varmasti yhtä edistyksellinen kuin lepsuksen täyssähköauto, joka maksaa 60 000 € ja jonka luvattu toimintasäde on 350 km, mutta käytännössä 200 km. Luonnollisesti näin halpaan täyssähköautoon ei ole raaskittu laittaa 3-vaihelaturia, joten töpselistä ladataan samalla 3,7 kW teholla kuin lataushybridit lataavaat. Muut kuin itämaiden riisikipot osaavat melkein poikkeuksetta ladata 11 kW teholla.

Japaninponit ovat jo vakiintunut käsite, mutta nyt pitäisi kehittää yhtä napakka ilmaus kuvaamaan itäautojen katteettomia lupauksia toimintamatkan suhteen. Samaahan on jo vetypommiautoissa nähty, tojohöhöt hehkuttaa 700-800 km toimintamatkaa, vaikka tankkiin sopii 5 kg ja todellinen kulutus vaihtelee 0,8-1,5 kg/km. Nätissä kesäkelissä. Talvipakkasilla taitaa olla edessä toimintamatkan puoliintuminen.

Siihen lienee syynsä, että Kaliforniassa Mirai -kammotukset ovat menettäneet arvoaan lähes 40 % vuodessa.

Kuten myös Toyota Mirai.

hahahhahah

Näiltä ressukoilta menee myös aina yli hilseen se, että myyntihinta ja tuotantokustannus ovat eri asia.

Vedyn valmistus kuluttaa sähköä 50-60 kWh per kilo vetyä ja mikäli sitä vetyä pitää rekalla kuljettaa, niin se pitää vielä nesteyttää, mikä kasvattaa kulutusta kolmanneksen. Silloin ollaan jo reilun 70 kWh/kg lukemissa.

Jos sähkö maksaa 5 c/kWh, niin vetykilon tuottaminen elektrolyysillä nesteytys maksaa pelkän energian osalta vähintään 3,50 €/kg. Tähän päälle kuljetuskustannukset, laiteinvestointien kuoletus, laitteiden ylläpito, verot ja katteet. Buahhahhaa, ei taida kauheasti alle 10 €/kg jäädä. Niinpä myyntihinta Saksassa on 9,50 €/kg.

Sellaisia laskealmia on kyllä näkynyt, että myyntihinta voisi olla 2030 kieppeillä 6 €/kg. Tai pikemminkin pitäisi olla. Nykytilanteessa vedyn käyttö on 30 % kalliimpaa kuin biokaasu. Siis pelkän polttoaineen osalta. Auto onkin hankintakuluiltaan ilmavat 200 % kaasuautoa kalliimpi.

Tässähän on jo vetyhössötys n:o 2 tai 3 käynnissä.

Jo 80-luvulla ainakin Mersu ja BWM kohkasi vetyautoista. Tosin vety piti silloin polttaa polttomoottorissa. Jotain demoautojakin rakenneltiin. Sitten asia unohtui.

Vuosituhannen vaihteessa uusi yritys. Nyt hirveä into polttokennoista, joiden piti tulla jopa läppärien voimanlähteeksi - polttoaineena näissä metanoli.

Puhuttiin myös esim. talokohtaisista polttokennovoimaloista ja Wärtsilä lähti kehittämään metanilla/maakaasulla toimivia polttokennovoimaloita. Kiinan huhuttiin kehittävän vetykäyttöisiä polttokennobusseja. Muutamat kaupungit vetybussseja hankkivatkin, mutta ne ei kait Kiinasta asti tulleet...

Sitten into taas hiipui. Ja nyt on taas sama savikiekko pyörimässä. Polttokennoa pukkaa ja vedyn kulta-aika alkaa 2050 tai 2070. Kas kummaa, pari vuosikymmentä vierähti, mutta tavoite karkasikin vaan kauemmas. Taannoin piti vetyautoilun alkaa jo 2020 luvulla.

On vain maailma ehtinyt muuttua 20 vuodessa:
- nyt täyssähköautot tekee jo sen, mitä vetyautojen rooliksi kaavailtiin... ja täyssähköautot ovat jopa HALVEMPIA hankkia ja käyttää -> juna meni jo ja vety jäi laiturille
- vedyn varastointi on hankalaa pienen tiheyden ja räjähdysherkkyyden vuoksi -> tähänkin on jo keksitty fiksumpia vaihtoehtoje korvaamaan fossiilisia polttoaineita:
- biopolttoaineet (etanoli, biodiesel, biometaani), jotka jo vuosia käytössä ollutta tekniikkaa ja sopivat nykyiseen autokantaan
- power-to-X tai niinsanotut E/sähköpolttoaineet.... ensimmäinen tuotantolaitos saattaa olla pyörimässä Vantaalla jo 2025

Vety polki paikoillaa 20 vuotta. Nyt siihen uskovat lähinnä ne, jotka eivät kykene myöntämään tappiotaan ja päästämään irti pitkään kehitellystä ja rakkaasta ideastaan.