Puolaan ja Unkariin ei pitäisi laittaa enää yhtään EU-rahaa, ajattelee Itä-Eurooppaan perehtynyt yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Hän pitää maiden oikeusvaltiorikkomuksia vakavina.
Molemmat maat ovat EU:n nettosaajia, ja niillä on ollut unionin kanssa jo pidemmän aikaa erimielisyyksiä. Niiltä ei voi kuitenkaan evätä EU-varoja helpolla, vaikka väärinkäytökset ovat toistuneet.
.Nyyssösen mukaan maat haastavat unionia tietoisesti.
– Puolan ja Unkarin johto ajattelee, että ne ovat vanhoja suurvaltoja, hän tiivistää.
Vaikka kaksikko tukee toisiaan, kiistelevät maat unionin kanssa eri asioista. ** **
– Puolassa tämä liittyy oikeuslaitoksen riippumattomuuten, kun taas Unkarissa ongelma koskee koko kansalaisyhteiskuntaa koko laajuudella. Siinä mielessä Unkarin ongelma on vaikeammin hallittavissa, Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen kuvaa.
Miettisen mukaan keinot puuttua jäsenmaiden väärinkäytöksiin ovat todellisuudessa vähäiset. Perussopimusten mukaan EU:lla on oikeastaan vain kaksi tapaa vaikuttaa Puolaan ja Unkariin.
Ensimmäinen on EU:n perusopimuksen artikla seitsemän. Se antaa mahdollisuuden rajoittaa unionissa jäsenvaltion oikeuksia, kuten äänioikeutta.
Tätä oikeusvaltiotyökalua on kuitenkin arvosteltu tehottomaksi, koska sen käyttö vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
– Se on silti toiminut joidenkin maiden kohdalla. Esimerkiksi Romanian suhteen komissio on pystynyt torppaamaan tiettyjä korruptioon liittyviä kehityskulkuja. Sloveniassa on jotain edistystä onnistuttu samaan, mutta Puola ja Unkari ovat osoittautuneet selkeästi vaikeimmiksi tapauksiksi.
Toinen kokonaisuus on EU:n budjettiin liittyvä mekanismi eli ajatus siitä, että oikeusvaltiokehitystä voitaisiin käyttää perusteena EU-varojen jakoon. Ongelmana kuitenkin on, että jäsenmaat tekevät rikkeitä, joilla ei ole mitään tekemistä EU-varojen käyttön kanssa.
– Jos ajattelet vaikka Puolan oikeusvaltiokehitystä, siinä on monta tekijää, jotka eivät liity EU-rahan käyttöön, Miettinen sanoo.
– On kuitenkin puhuttu siitä, että hyvän hallinnon rikkomukset voisivat olla osa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Jos oikeuslaitos ei toimi kunnolla, se voi olla uhka korruptiolle, ja sikäli peruste EU-varojen jäädyttämiseen. Tässä on kuitenkin aika monta vaikeutta ja estettä tiellä, hän lisää.
Molemmat maat ovat EU:n nettosaajia, ja niillä on ollut unionin kanssa jo pidemmän aikaa erimielisyyksiä. Niiltä ei voi kuitenkaan evätä EU-varoja helpolla, vaikka väärinkäytökset ovat toistuneet.
.Nyyssösen mukaan maat haastavat unionia tietoisesti.
– Puolan ja Unkarin johto ajattelee, että ne ovat vanhoja suurvaltoja, hän tiivistää.
Vaikka kaksikko tukee toisiaan, kiistelevät maat unionin kanssa eri asioista. ** **
– Puolassa tämä liittyy oikeuslaitoksen riippumattomuuten, kun taas Unkarissa ongelma koskee koko kansalaisyhteiskuntaa koko laajuudella. Siinä mielessä Unkarin ongelma on vaikeammin hallittavissa, Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen kuvaa.
Miettisen mukaan keinot puuttua jäsenmaiden väärinkäytöksiin ovat todellisuudessa vähäiset. Perussopimusten mukaan EU:lla on oikeastaan vain kaksi tapaa vaikuttaa Puolaan ja Unkariin.
Ensimmäinen on EU:n perusopimuksen artikla seitsemän. Se antaa mahdollisuuden rajoittaa unionissa jäsenvaltion oikeuksia, kuten äänioikeutta.
Tätä oikeusvaltiotyökalua on kuitenkin arvosteltu tehottomaksi, koska sen käyttö vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
– Se on silti toiminut joidenkin maiden kohdalla. Esimerkiksi Romanian suhteen komissio on pystynyt torppaamaan tiettyjä korruptioon liittyviä kehityskulkuja. Sloveniassa on jotain edistystä onnistuttu samaan, mutta Puola ja Unkari ovat osoittautuneet selkeästi vaikeimmiksi tapauksiksi.
Toinen kokonaisuus on EU:n budjettiin liittyvä mekanismi eli ajatus siitä, että oikeusvaltiokehitystä voitaisiin käyttää perusteena EU-varojen jakoon. Ongelmana kuitenkin on, että jäsenmaat tekevät rikkeitä, joilla ei ole mitään tekemistä EU-varojen käyttön kanssa.
– Jos ajattelet vaikka Puolan oikeusvaltiokehitystä, siinä on monta tekijää, jotka eivät liity EU-rahan käyttöön, Miettinen sanoo.
– On kuitenkin puhuttu siitä, että hyvän hallinnon rikkomukset voisivat olla osa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Jos oikeuslaitos ei toimi kunnolla, se voi olla uhka korruptiolle, ja sikäli peruste EU-varojen jäädyttämiseen. Tässä on kuitenkin aika monta vaikeutta ja estettä tiellä, hän lisää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puola ja Unkari ovat EU:ssa vain tukirahojen takia.
Ne menevät kohti yksipuoluejärjestelmää.