Sodan jälkeen Stalin lähetti Valvontakomission johtajana Suomeen peräti maan toiseksi mahtavimman miehen, Andrei Zdanovin.Se osoittaa, kuinka tärkeänä Neuvostoliitto piti suhteiden ja ystävyyden luomista uudelleen Suomen kanssa. Juuri suurempaa kunnianosoitusta Stalinilta ei Suomi olisi voinut saada kuin Zdanovin maahan!
Jos Zdanov ei olisi kuollut niin varhain, olisi hän mitä todennäköisimmin ollut Stalinin seuraaja NKP:n ja sitä kautta koko Neuvostoliiton johdossa!
Suuria asioita sai pieni maamme kokea!
Jos Zdanov ei olisi kuollut niin varhain, olisi hän mitä todennäköisimmin ollut Stalinin seuraaja NKP:n ja sitä kautta koko Neuvostoliiton johdossa!
Suuria asioita sai pieni maamme kokea!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Neuvostoliitto myös kunnioitti Suomea jo syksyn 1939 neuvotteluissa, joissa 7:stä tapaamisesta 6:ssa mukana oli kokousta johtamassa itse Stalin.
Paasikivi, Tanner ja Mannerheim ymmärsivät, että suurvalta-Neuvostoliitto tarvitsee rajan siirtämistä 40km Karjalan kannaksella kohti Viipuria ja lisäksi Suomenlahden saaret ja merilinnoituksen Hankoniemen luota.
Sen sijaan ulkoministeri Erkko puolestaan kuvitteli, että Neuvostoliitto vain bluffaa eikä halunnut suostua minkäänlaisiin rajatarkistuksiin. Stalin oikeasti yritti päästä sopimukseen mutta Erkko heitti märkää rättiä naamalle.
Saksalainen Suomeen sijoittettu diplomaatti kirjoitti aikoinaan ihmetyksen vallassa, että mitä Suomi oikein kuvittelee, kun ei suostu kompromisseihin Neuvostoliiton kanssa muttei toisaalta ole myöskään sotilaallista voimaa mihin nojata.
Osa tuon ajan päättäjistä olikin sitä mieltä, että talvisota oli Erkon sota. Kaikki muut halusivat välttää sodan mutta Erkko oli omassa fantasiamaailmassaan ja kuvitteli, ettei suurvalta uskaltaisi hyökätä pieneen Suomeen, vaikka Eurooppa oli jo sodassa.
Sodan välttäminen oli NL:n vallassa, ei Erkon.
Kuin yksimielinen hallitus kieltäytyi suostumasta aluevaatimuksiin,NLaloitti sodan Saksan kanssa sopimallaan tavalla.
” Kuin yksimielinen hallitus kieltäytyi suostumasta aluevaatimuksiin,NLaloitti sodan Saksan kanssa sopimallaan tavalla.”
Outoa, että tästäkin asiasta valehdellaan yhä näin räikeästi!
Ennen Talvisotaa aluevaihdoksista neuvoteltiin kolmasti ja Suomi oletti, että neljäs kertakin tulee…
Suomi oli valmis siirtämään rajaa Kannaksella Inoon saakka ja lupasi Venäjälle puolikkaan Suursaaresta. Kantona kaskessa oli neukun vaatimus maatukikohdasta Suomessa Hankoniemellä ja siihen Suomi, viisaasti kyllä, ei suostunut!
Asiassa olisi ehkä päästy eteenpäin, mutta Stalin katkaisi neuvottelut ja sanoi irti hyökkäämättömyyssopimuksen ja hyökkäsi ilman sodanjulistusta!
Hän oli liikaa kuunnellut Moskovan suomalaisia kommunistiemigrantteja, jotka vakuuttivat, että paikallinen väestö ottaa hyökkäävän Puna-armeijan vastaan kukkapuskien kera.
Niunpä puna-armeija ylitti rajan sinellit päällä ja lähtivät metrisessä umpihangessa kahlaamaan kohti suomalaisasmia, joista Maxim-konekiväärit nakuttivat!
"Niunpä puna-armeija ylitti rajan sinellit päällä ja lähtivät metrisessä umpihangessa kahlaamaan kohti suomalaisasmia, joista Maxim-konekiväärit nakuttivat!"Marraskuun lopussa lunta oli vain kymmenisen senttiä!Metriin päästiin vasta maaliskuun puolella!
" Osa tuon ajan päättäjistä olikin sitä mieltä, että talvisota oli Erkon sota."
Ei ollut. Paasikivi oli ainoa, joka nimitti talvisotaa " Erkon sodaksi" ja sitäkin vain muistelmissa. Pasikivi ei ollut hallituksessa päätämässä neuvottelulinjoista ennen talvisota ja se sapetti vanhaa miestä, koska joutui käymään neuvotteluja rajoitetuin valtuuksin.
" Kaikki muut halusivat välttää sodan mutta Erko oli omassa fantasiamaailmassaan ja kuvitteli, ettei suurvalta uskaltaisi hyökätä pieneen Suomeen, vaikka Eurooppa oli jo sodassa."
No, Erkko ei ollut ainoa mainitsemassa " fantasiamaailmassa". Ei edes Mannerheim uskonut sodan syttymiseen, josta on osoituksena presidenttille jättämä eroanomus. Sitä Marsalka ei olisi tehnyt jos olisi pitänyt sodan syttymistä varmana asiana.
Suomella oli Tarton rauhansopimus vuodelta 1920 ja hyökkäämättömyyssopimus 1932. Suomessa uskottiin silloin kansainvälisten sopimusten voimaan ja dipöomatian rehellisyyteen. Joten kyseessä ei ollut suurvallan uskalluksesta vaan oletus sopimusten kunnioitamisesta.
Mitä on sanottava valtiosta, joka ei itse pidä sopimuksia silloin kun Euroopassa on sota? Miten sellaisen kanssa voi tehdä mitään sopimuksia, joka rikkoo jo voimassa olevia sopimuksia?
On tyhmää intätä, että Suomi ei toiminut oikein 1939 syksyllä kun toinen osapuoli osoitti omalla toiminnalla ettei kansainväliset sopimukset merkitse sille mitään.
Sodan välttäminen oli Suomen käsissä mutta Suomen hallitus käyttäytyi kuin suurvalta, vaikka Suomella ei ollut mitään tukea taipumattomuudelleen.
Neuvostoliiton 1990-luvulla avautuneista arkistoista selviää, että Stalin yritti loppuun saakka saada kompromissia Suomen kanssa. Suomen hallituksen joustamattomuus johti Neuvostoliiton hyökkäykseen.
Paasikivi, Tanner ja Mannerheim yrittivät puhua hallitukselle järkeä, ettei Suomella ole varaa joutua sotaan Neuvostoliiton kanssa. Mutta erityisesti Erkon taipumattomuus ja vaikutusvalta hallituksessa estivät kompromissin saavuttamisen.
Vielä neuvottelujen lopussa Neuvostoliitto ehdotti, että Hankoniemen sijaan Suomi luouttaisi joitakin linnakesaaria Hankoniemen edustalta Neuvostoliiton käyttöön. Suomenlahden saaret ja Hankoniemi olivat osa vanhaa keisarillisen Venäjän ajan varustusta Pietarin puolustamiseksi.
Neuvostoliitossa alettiin suunnitella hyökkäystä ensimmäisen kerran vasta kaksi päivää lopullisen neuvottelujen kariutumisen jälkeen. Neuvostoliitolla ei ollut suunnitteilla hyökkäystä Suomeen kuin vasta sen jälkeen, kun Suomen hallitus ei taipunut mihinkään kompromisseihin.
Eurooppa oli jo sodassa. Neuvostoliitto suurvalta. Suomen raja Karjalan kannaksella liian lähellä Leningradia. Jopa Suomen sotilasjohdossa arvioitiin, ettei rajan siirtäminen 40km lähemmäs Viipuria olisi katastrofi.
"Suomi oli valmis siirtämään rajaa Kannaksella Inoon saakka ja lupasi Venäjälle puolikkaan Suursaaresta. Kantona kaskessa oli neukun vaatimus maatukikohdasta Suomessa Hankoniemellä ja siihen Suomi, viisaasti kyllä, ei suostunut!"
Neuvostoliitto neuvottelujen lopussa suostui luopumaan Hankoniemen vaatimuksesta ja ilmoitti, että tyytyisi joihinkin Hankoniemen luona oleviin linnakesaariin.
Silti Suomen hallitus (Erkko etunenässä) eivät olleet valmiita mihinkään kompromissiin.
Talvisota (Erkon sota) johtui Suomen hallituksen typeryydestä ja haihatteluista.
Myös Mannerheim piti talvisotaa Erkon sotana. Hyvin mahdollisesti myös Tanner.
Mannerheim jätti eroanomuksensa syksyllä 1939, koska Erkko ei noudattanut mitään Mannerheimin ohjeita. Mannerheim vaati tekemään kompromissin Neuvostoliiton kanssa, koska Mannerheimin mielestä sota Neuvostoliittoa vastaan olisi katastrofi (kuten olikin).
Mannerheim veti eroanomuksensa takaisin Mainilan laukausten jälkeen, koska isänmaallisena kunnian miehenä ei voinut vetäytyä vastuupaikalta hädän hetkeltä. Mannerheim oli taatusti turhautunut, kun haihattelija-hallitus oli ajanut Suomen sotaan, johon Mannerheim, Paasikivi ja Tanner olivat nimenomaan varoittaneet ajamasta Suomea.
Syksyllä 1939 Eurooppa oli jo sodassa. Pitää olla täydellinen typerys, jos kuvittelee, että sodan riehuessa lähialueilla suurvalta ei tekisi kaikkea tarvittavaa toiseksi suurimman kaupunkinsa turvaamiseksi.
Ja eihän niitä sotia edes olisi, jos kukaan ei rikkoisi koskaan kansainvälisiä sopimuksia. Kun sota on syttynyt, niiden sopimusten arvosta voi leikata yli puolet pois.
” Talvisota (Erkon sota) johtui Suomen hallituksen typeryydestä ja haihatteluista.”
Talvisota johtui Stalinin tyhmyydestä!
Outoa, että tästäkin asiasta valehdellaan yhä näin räikeästi!
Ennen Talvisotaa aluevaihdoksista neuvoteltiin kolmasti ja Suomi oletti, että neljäs kertakin tulee…
Suomi oli valmis siirtämään rajaa Kannaksella Inoon saakka ja lupasi Venäjälle puolikkaan Suursaaresta. Kantona kaskessa oli neukun vaatimus maatukikohdasta Suomessa Hankoniemellä ja siihen Suomi, viisaasti kyllä, ei suostunut!
Asiassa olisi ehkä päästy eteenpäin, mutta Stalin katkaisi neuvottelut ja sanoi irti hyökkäämättömyyssopimuksen ja hyökkäsi ilman sodanjulistusta!
Hän oli liikaa kuunnellut Moskovan suomalaisia kommunistiemigrantteja, jotka vakuuttivat, että paikallinen väestö ottaa hyökkäävän Puna-armeijan vastaan kukkapuskien kera.
Niinpä puna-armeija ylitti rajan sinellit päällä ja lähtivät metrisessä umpihangessa kahlaamaan kohti suomalaisasermia, joista Maxim-konekiväärit nakuttivat!
Zdanovin jylhä hahmo symboloi rauhaa ja hyviä naapuruussuhteita.
Samaa ajattelivat virolaisetkin.
Rauha oli hautausmaan rauhaa ja hyvät suhteet kuuluivat vain kommunisteille.
Viron johtava kerros enimmäkseen vangittiin ja ammuttiin.
Zdanovin katala ja alhainen hahmo symboloi väkivaltaa ja neukun pyrkimykseen orjuuttaa naapurimaitaan!