EU-politiikassa on tärkeää löytää samanmielisiä, mielellään vaikutusvaltaisia kumppaneita. Suomessa on mielellään sanottu, että olemme samoilla linjoilla juuri Saksan kanssa.
Ehkä selkein yhtäläisyys Suomen ja Saksan linjoissa liittyy euroalueen talouspolitiikkaan, asiantuntijat toteavat. Saksa on usein kannattanut tiukkaa budjettikuria ja puolustaa vapaita sisämarkkinoita, mikä sopii Suomelle hyvin.
Mailla on kuitenkin painotuseroja, toteaa Tuomas Iso-Markku.
Saksa on usein ollut Suomea valmiimpi tekemään kompromisseja pitääkseen euroalueen yhtenäisenä. Tämä on nähty myös koronakriisissä, kun Merkel kampanjoi ympäri Eurooppaa puolustamassa yhteistä velanottoa.
Astetta ehdottomampi Suomi on kuitenkin on hyötynyt läheisistä väleistään Saksan kanssa, Teija Tiilikainen toteaa.
Eurokriisin aikana Suomen annettiin neuvotella poikkeusjärjestely, jossa se lainasi rahaa Kreikalle ainoastaan vakuuksia vastaan.
Tuolloinen sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Matthias Platzeck ja Angela Merkel skoolaavat vaalivoiton kunniaksi 18.5.2005.
Angela Merkelin noustessa Saksan liittokansleriksi Suomessa kuunneltiin HIMin Wings of a Butterflyta ja luovittiin Thaimaan tsunamin jälkimainingeissa.
Saksa on ollut myös Ranskaa kiinnostuneempi kuuntelemaan pienten jäsenmaiden toiveita ja rakentamaan laajoja kompromisseja.
Tätä selittää raadin mukaan Saksan keskeinen sijainti sekä historian painolasti, joka on saanut saksalaiset puolustamaan maanosan yhtenäisyyttä.
Suomea ja Saksaa on erityisesti Ukrainan kriisin jälkeen yhdistänyt myös tiukka suhtautuminen Venäjään.
– Eurooppalaiset johtajat ovat tottuneet siihen, että jos Venäjän kanssa on ongelmia, Merkel on se, joka ottaa puhelimen kauniiseen käteen, toteaa Timo Miettinen.
– Me emme ole NATO:n jäsen, ja meillä on lisäksi vaikea turvallisuuspoliittinen ympäristö. Siksi tarvitsemme yhteistä ulkopolitiikkaa erityisen paljon, toteaa Teija Tiilikainen.
Ehkä selkein yhtäläisyys Suomen ja Saksan linjoissa liittyy euroalueen talouspolitiikkaan, asiantuntijat toteavat. Saksa on usein kannattanut tiukkaa budjettikuria ja puolustaa vapaita sisämarkkinoita, mikä sopii Suomelle hyvin.
Mailla on kuitenkin painotuseroja, toteaa Tuomas Iso-Markku.
Saksa on usein ollut Suomea valmiimpi tekemään kompromisseja pitääkseen euroalueen yhtenäisenä. Tämä on nähty myös koronakriisissä, kun Merkel kampanjoi ympäri Eurooppaa puolustamassa yhteistä velanottoa.
Astetta ehdottomampi Suomi on kuitenkin on hyötynyt läheisistä väleistään Saksan kanssa, Teija Tiilikainen toteaa.
Eurokriisin aikana Suomen annettiin neuvotella poikkeusjärjestely, jossa se lainasi rahaa Kreikalle ainoastaan vakuuksia vastaan.
Tuolloinen sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Matthias Platzeck ja Angela Merkel skoolaavat vaalivoiton kunniaksi 18.5.2005.
Angela Merkelin noustessa Saksan liittokansleriksi Suomessa kuunneltiin HIMin Wings of a Butterflyta ja luovittiin Thaimaan tsunamin jälkimainingeissa.
Saksa on ollut myös Ranskaa kiinnostuneempi kuuntelemaan pienten jäsenmaiden toiveita ja rakentamaan laajoja kompromisseja.
Tätä selittää raadin mukaan Saksan keskeinen sijainti sekä historian painolasti, joka on saanut saksalaiset puolustamaan maanosan yhtenäisyyttä.
Suomea ja Saksaa on erityisesti Ukrainan kriisin jälkeen yhdistänyt myös tiukka suhtautuminen Venäjään.
– Eurooppalaiset johtajat ovat tottuneet siihen, että jos Venäjän kanssa on ongelmia, Merkel on se, joka ottaa puhelimen kauniiseen käteen, toteaa Timo Miettinen.
– Me emme ole NATO:n jäsen, ja meillä on lisäksi vaikea turvallisuuspoliittinen ympäristö. Siksi tarvitsemme yhteistä ulkopolitiikkaa erityisen paljon, toteaa Teija Tiilikainen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Germaani on umpikiero kaveri. Ensinnä se polti koko Lapin ja sitten se kusetti
Soneraa 40 miljardilla markalla, seuraava kusetuksen kohde oli Outokumpu,
jolle myytiin romutettava rautatehdas salaiseen hintaan, joka lie ollut useita
satoja miljardeja euroja. Tämän seurauksena osakkeen hinta romahti 30 €:sta-
3 €:oon.
Saattoi siinä joku Finskikin kääriä nätin lahjoituksen taskuunsa, näissä kaupoissa
Hölynpölyä.
Lapin poltto johtui Suomen takinkäännöstä. Olimme sodassa Saksan kanssa. Sitä ennen Saksa oli toimittanut Suomeen kolmen vuoden elintarvikkeet ja suuret määrät sotvarustusta, kuten aseita ja ampumatarvikkeita,lääkkeitä,polttoainetta ja raaka-aineita.
Yritykset vastavat itse tekemisistään. Suomi on markkintalous.
Käymme Saksan kanssa paljon kauppaa. Se työllistää mm.Turun telakalla ja Uudenkaupungin autotehtaalla sekä lukemattomat alihankkijat.
Saksalaiset ovat suuri ulkomaisten turistien ryhmä.
Onko sinulla oikeinkirjoitus ongelma? sehän on tyypillistä EU Mielisille
Todistit juuri EU-vihaajien heikon oikeinkirjoituksen neljällä virheellä.
Lisäksi todistelet valeitasi v astaamalla väitteisiisi itse.
Ja kaikki paska leviää tuon Eu myötä. Velkavastuut kaadetaan muiden niskaan ja nyt ryhdytään jo ottamaan sormenjälkiä DDr:n malliin, kun henkareita haetaan. Onkohan tuollanne toiminta edes Suomessa laillista yksilövapauksia silmällä pitäen , nuo kun on valvonta yhteiskunnan toimitapoja .
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007217755.html
Suomi määrää itse asioistaan.
Kellään rehellisellä ihmisellä ei voi olla mitään sormenjälkien ottoavastaan. Sehän vaikeuttaa passien väärentämistä.
Oliko tää sun mielipide,
vai teijatiilikaisen
vai halusitko pönkittää unelmaasi
ottamalla vivuksi toisten ”se sanoi niin”
vasaran...
uskokaa nyt tämä on oikea tie
Mikä Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden varastamisessa
on niin ok?
Suomen talous on kaput ja syy on EU mieliset.
Itsenäinen maa, valtio ei tee tällaista harakiriä
jonkun muun vuoksi.
Suomi tai oikeastaan sen alkuun kourallinen superidiootteja vaan varasti vallan itselleen ja sillä tiellä ollaan.
Suomi ei toivu tästä enää koskaan.
Eikä se ole tarkoituskaan.
Te EU kiimaset varastitte myös minun elämän ja tulevaisuuden.
Oletteko onnellisia kättenne jäljistä?
Talous on vapaapudotuksella.
Sekopäistä höpinää.
Suomen talous on hyvässä nousussa.
Kuten koko EU:n.
Täytyy nykytilanteesta todeta, että niin valitettavaa, kuin se onkin Suomelta ei löydy nykyisin edustajia, kuin huoria ja homoja, epäluolettavia nekin tottakai ja korruptuneita.