Rasistin juuret

aika vaikea arvioida, mikä johtaa rasistiseen ajatteluun ja käyttäytymiseen. Syitä on varmasti monia. Yksi on se, että kun on esimerkiksi paljon työttömyyttä ja sen kokee henkilökohtaisesti omalla kohdallaan tai lähipiirissä samanaikaisesti kun esim. maahanmuuttajien ja pakolaisten määrä kasvaa, niin voi helposti lipsahtaa jompaan kumpaan ääripäähän eli joko sinne äärioikealle tai äärivasemmalle.

Itse kyllä aion lapseni tutustuttaa läheisesti vieraisiin kulttuureihin ja monen maalaisiin ja värisiin ihmisiin. Kun ulkomaalaiset ihmiset opitaan todellakin näkemään samanlaisina ihmisinä kuin itsekin on eikä vain jonakin toisina niin varmasti rasistiselle ajatusmaailmalle ei ole samanlaista kasvupohjaa.

Olin asunut eräs nuorin mieshenkilön naapuurina lähes 4 vuotta. Tässä ajassa sain jo hänen personasta selvä. Ulkomaalaisvihainen asenne ei kauas pystyy piilottamaan. Tässä lyhyesti hänen taustaansa liityvää tietoa. Jo ennestään, sain kuulaa erästä henkilöltä,tämän nuorin mieshenkilön perhetaustasta. Hänen äidillä on ollut viinaan käyttön liityviä ongelmia ja kuulema tämän mieshenkilöä ja hänen siskonsa on kasvattanut heidän isoäitinsä.Tästä voi tehdä päätelmä että oman äitinsä kohdistanutta vihansa hän purkautuu muihin.

Minulle opetettiin suvaitsevaisuutta nappulasta asti kotona, kaverini olivat hip hoppia kuuntelevia whiggereitä ja koko ympäröivä yhteiskunta piti rasismia negatiivisena asiana.
Siinä osut oikeaan että nuoruudessa koetut asiat altistavat rasismille, on sellaisia kokemuksia maahanmuuttajista, että liberaalimpikin ihminen muuttuu rasistiksi.

Arvot ja normit määrittävät ihmisten välistä sosiaalista maailmaa, yhteiselämää ja -toimintaa ja näiden normien rikkomista pidetään torjuttavana asiana. Sen sosiaalisen ympäristön normit, arvot, asenteet ja moraalin taso, jossa lapsi kasvaa vaikuttavat ratkaisevasti lapsen kehitykseen suuntaan.

Moraalin on todettu kehittyvän sujuvasti sellaisissa perheissä, joissa lapsia rohkaistaan osallistumaan keskusteluun. Vanhempien hoiva ja lämpö ovat merkittäviä tekijöitä lapsen moraaliarvojen ja -käyttäytymisen oppimisessa, sillä ne saavat lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Tämä taas vaikuttaa positiivisesti lapsen suhtautumiseen omaan itseensä luoden kyvyn ja halukkuuden ottaa huomioon muidenkin tarpeita ja ryhtyä auttamaan muita. Tämä auttamisen moraalinen velvollisuus toimii oikeudenmukaisuus- ja tasavertaisuuperiaatteella ja sitä hallitsee viime kädessä elämän ja toisen ihmisen kunnioittaminen..

Kasvattajan ja kasvatettavan välinen lämmin tunneside ilmenee myös esimerkiksi siinä, että lapsessa herää moraalisia tunteita ja omatunto, jotka asettavat velvoitteita. Perheenjäsenten välinen kanssakäyminen antaa lapsille mahdollisuuden omaksua rooleja edistäen moraalin kehittymistä ja toisen osaan asettumista. Alhainen moraalin kehittyminen näyttää olevan yhteydessä vanhempien keskinäiseen luottamuksen puutteeseen, kasvatuksen epäjohdonmukaisuuteen, epäystävällisyyteen ja kasvatusmenetelmien ankaruuteen.
Empatia tarkoittaa toisen ihmisen eläytyvää ymmärtämistä, myötäeloa ja -ymmärrystä. Empatiaa kokiessaan yksilö todella tajuaa, mitä toinen ihminen ajattelee, kokee, tuntee ja miksi toimii siten kuin toimii. Empatian syntyyn liittyy varhaislapsuudessa psyyken sisäisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Kun yksilön eriytyminen ja yksilöityminen on tapahtunut luonnollisesti, mahdollistuu empatian osoittaminen. Perhe taas toimii peruskasvatuspaikkana, jossa empatialle ja toiset huomioon ottavalle käyttäytymiselle luodaan perusta, sillä viime kädessä vanhemmilla on vastuu lapsensa empatian kehittämisessä.

Empatiasta puhutaan positiivisena moraalisena reaktiona, kun taas aggressio on negatiivinen moraalinen reaktio. Moraalikasvatuksen perusideaksi tulee toisen ihmisen kunnioittaminen ja empatia. Voimakeskeinen kurinpitomenettely näyttääkin liittyvän lapsen heikkoon moraalin kehitykseen ja häiriökäyttäytymiseen, sillä fyysinen kurittaminen aiheuttaa joko alistamista tai aggressiivista reagointia. Empatia ehkäisee hyökkäävää käyttäytymistä, koska toisen asemaan asettuva käyttää vain äärimmäisessä hädässä ja itsepuolustukseksi aggressiivisia keinoja. Usein aggressiivisuus ja kilpailevuus liittyvät itsekeskeisyyteen, jolloin toisten tunteet koetaan merkityksettöminä. Itsekeskeisyys sitoo tunnetasolla niin paljon energiaa, että ajatuksetkin pyörivät vain minän ympärillä.

Empatia auttaa sietämään erilaisuutta, ymmärtämään vähemmistöjen osaa sekä ylipäätänsä kunnioitttamaan toista ihmistä inhimillisenä olentona.

Kyllä! Hyvä ja onnellinen lapsuus altistavat ko. terveelle luonteenpiirteelle.
Miksi turvallinen ja kansalaisistaan huolehtiva yhteiskunta pitää muuttaa sekasikiöiden hornankattilaksi, jossa rauhattomuus ja rikollisuus tuodaan kalliilla ulkoa ja nähdään suunnaton vaiva yritettäessä saada suuri enemmistö uskomaan populistista valhepaskaa monikulttuurisuuden tuomasta onnesta. Pthyi!

...missä opetetaan ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään johtopäätöksiä omien kokemusten perusteella. Ei pidä niellä kaikkea, mikä totuutena esitetään. Esittäjästä riippumatta.