Miten on mahdollista, että Sveitsi säästyi Hitlerin laajentumisvimmalta, eikä Natsi-Saksa koskaan hyökännyt Sveitsiin? Mikä oli se pidäke, joka sai Hitlerin pitämään näppinsä erossa Sveitsistä? Muistetaan vielä Sveitsin sijainti aivan keskellä Eurooppaa ja monien mahdollisten Hitlerin hyökkäysreittien tiellä, on perin omituista, ettei Hitleri Sveitsin koskemattomuutta loukannut. Sveitsin valtaaminen olisi ollut muutaman viikon projekti.
Ja joo, Sveitsi oli julistautunut puolueettomaksi, mutta se tuskin yksinään olisi ollut mikään este Hitlerille miehittää käkikellomaa.
Ja joo, Sveitsi oli julistautunut puolueettomaksi, mutta se tuskin yksinään olisi ollut mikään este Hitlerille miehittää käkikellomaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä Hitler (tai mahdollisesti Mussolini) olisi aikanaan valloittanut Sveitsinkin, mutta sillä ei ollut mitään kiirettä, koska Sveitsi yksinään ei muodostanut minkäänlaista uhkaa Saksan (tai Italian) muille suunnitelmille.
Ennemminkin siitä olisi ollut huomattavasti haittaa, mikä käy ilmeisen selväksi jos vähänkään tuntee Sveitsin historiaa. Joka kerta kun Saksan (Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan) hallitsijat ovat yrittäneet palauttaa Sveitsin jälleen osaksi valtakuntaa, itsenäisyyttään jopa naurettavuuksiin asti rakastavat sveitsiläiset ovat ajaneet valloittajat takaisin sinne mistä tulivat.
Sveitsin valloittaminen tarkoittaa jatkuvaa taistelua epäsuotuisassa maastossa äärimmäisen omistautunutta vihollista vastaan, mikä olisi vaatinut aivan liian monen sotilaan hengen. Lisäksi Sveitsin pitäminen miehitettynä olisi vaatinut, että satoja tuhansia sotilaita, joita olisi kipeästi kaivattu itärintamalle, olisi jäänyt Alpeille istumaan tyhjän panttina.
Hitler hyökkäsi arastelematta Venäjälle ja valtasi lähes kokonaan sen Euroopan-puoleiset osat. Hitler tiesi Venäjän teiden olevan huonokuntoisia ja syksyisin mutavelliä, ja hän tiesi Venäjn talvien olevan hyytäviä. Silti hän hyökkäsi tuohon valtavaan maahan. Ranskan Hitler valtasi hetkessä. Britanniaa vastaankin lähtivät sotimaan yhtään pelkäämättä silloin vielä vahvaa imperiumia. Ja mitä tulee hankaliin maastoihin, vuonoisen ja vuoristoisen Norjan valtaaminen ei tuottanut mitään tuskaa.
Ja sitten Hitler muka pelkäsi Sveitsiä? Ei mee läpi...
sveitsi oli ja on rahanpesu valtio, siis hyödyllinen politikoille ja rikollisille. luten luxemburg, jne jne..
Sveitsi oli vaikea valloittaa,mutta hyödyllinen puolueettomana.
Koska miehittämätön Sveitsi tuotti Saksalle kaikkea arvokasta hyvää mitä se miehitettynä ei olisi tuottanut. Kuten kuulalaakereita kun Saksan omat kuulalaakeritehtaat oli pantu maan tasalle pitkäksi aikaa.
sveitsissä tehtiin ennen isoo sotaa , sotavaatteita....hmmmm.......eikös ne kullat ja taiteetkin viety sveitsiin piiloon hmmm......eikös se mannerheimikin käyny siellä moneen otteeseen "virkistäytymässä " muiden maiden päättäjien kanssa , ettei vaan jaettu kordinaatteja toisilleen....hmm.....oli pankkisalaisuus pitkään...hmm.....ja sinne sitten perustettiin liki kaikki maailman keskusjärjestöt ja liitot...hmm...hmm.hhhmmmm.......rauhaakin soviteltiin siellä..geneve....aika arka paikka.
Suomelle Ruotsi oli tärkein puolueeton maaperä, jota kautta pitää yhteyksiä myös sodan vastapuoleen. Saksalle ja liittouneille tärkein tällainen maa oli juuri Sveitsi, josta käsin mm CIA:n edeltäjä OSS pyrki suuntaamaan tiedustelua ja vaikuttamista suoraan Saksaan.
Kukapa siis tietää, ketä Marski lomallaan tapasi tai mitä viestejä kenenkin kanssa siellä vaihdettiin...
Marski tapasi tiettävästi sairaslomallaan Sveitsin asevoimien komentajan,
Muuten hän esiintyi salanimellä ja pysyi hissuksiin.Hän toipui hyvin.
Sveitsiläiseltä hän on voinut saada tietoja Saksasta, sellaisia, mitä saksalaiset itse eivät halunneet kertoa eikä suomalainen tiedustelu voinut onkia. Mutta olisiko Marski malttanut olla tapaamatta Alan Dullesia, vaikkei siitä ole kertonutkaan?
..j
on who...punainen risti...maailmanpankki......ja roche joka teki prc testit....lonza joka valmistaa pääraaka aineen moderna firmalle.......
roche 1896
lonza 1897
Kuten tuossa aiemmin on jo mainittu, Sveitsi ei muodostanut minkäänlaista sotilaallista uhkaa Saksalle ja eikä toisaalta sisältänyt niin tärkeitä resursseja, että niitä olisi tarvinnut ottaa saksalaisten valvontaan. Sen sijaan Sveitsistä varsinkin sodan alussa oli hyötyä nimenomaan puolueettomana: Sveitsin ja Portugalin kautta Saksan tiedustelupalvelu saattoi yrittää ujuttaa agenttejaan länteen sekä tunnustella rauhanmahdollisuuksia diplomaattisin kontaktein puolueettomalla maaperällä. Sodan edetessä ajatus Sveitsin valtaamisesta tuli kyllä Hilterin sodanjohdon mieleen, kun Schellenbergin johtama SS:n tiedusteluorganisaatio sai selville, että Saksa vastarintaliike ja vähäiset vainoilta välttyneet maanalaiset kommunistit pitivät yhteyttä liittoutuneisiin ja jopa suoraan Moskovaan juuri Sveitsin kautta. Suunnitelmia oli kai tehty jotain jo aiemmin ja todettu jo silloin, että vuoristoisen maan valtaaminen ei olisi helppoa, sillä sveitsiläiset eivät tulisi antautumaan, vaikka joutuisivat taistelemaan ilman tukea. Niinpä sodan riehuessa jo ympäriinsä Sveitsiä saatettiin uhkailla, mutta silloin Saksalla oli vielä vähemmän irtonaisia voimia avata vielä yksi uusi rintama. Sveitsin ja Saksan SS:n tiedustelujohtajat tapasivat rajalla ja Sveitsi hätyytti jonkin verran maassa toimivia Saksan vastaisia voimia, menemättä siinä kuitenkaan liian pitkälle joten pian ne olivat toiminnassa taas. Sveitsiläiset eivät halunneet leimautua Saksan liittolaisiksi enää siinä vaiheessa, kun sodan lopputulos alkoi näyttää epävarmalle.
Sodan aikanakin Saksan rahapiireille Sveitsin pankit olivat tärkeitä. Aluksi Sveitsi oli tärkeä Saksan taloudellisen sodankäynnin välineenä, sillä saksalaisyrityksillä oli tytäryhtiöitä ja merkittäviä varoja vihollismaissa, varsinkin USA:ssa, johon tätä kautta pyrittiin vaikuttamaan jo ennen sodan syttymistä, ja jopa hyödyntämään USA:n teollista voimaa siten Saksan hyväksi, ja tätä yritettiin jatkaa vielä sittenkin, kun maat jo olivat sotatilassa. Sitä mukaa kun lopullinen voitto näytti lipuvan saksalaisten ulottumattomiin, yksittäiset saksalaiset alkoivat nähdä puolueettoman ja itsenäisen Sveitsin yhä enemmän ja enemmän omien etujensa mukaisena. Erilaista ryöstelyä harrastaneet natsipomot olivat piilottaneet saalitaan sveitsiläisiin pankkeihin jo aikaisessa vaiheessa ensin piiloon omalta hallinnoltaan ja Himmleriltä, jotka edellyttivät, että kaikki viholliselta otettu kuuluu Saksan valtiolle ja tulee käyttää maan sotaponnistusten hyväksi. Tappion alkaessa häämöttää nuo pesämunat nähtiin sitäkin tärkeämmiksi ja Sveitsi olisi myös hyvä pakoreitti pois Euroopasta, jos liittoutuneet valtaisivat koko Saksan. SS ja natsipuolue aikoivat mennä maan alle jatkaakseen toimintaansa valmistautuen uuteen yritykseensä joskus tulevaisuudessa ja puolueeton Sveitsi ja sen pankit olivat näissä suunnitelmissa aika keskeisellä sijalla.
Tässä siis muutama seikka, jotka aiheesta tulivat näin äkkiä mieleeni. Lisätkää muut se, mitä unohdin mainita.