ps-divisioona tuhottiin yhdessä taistelussa. Senhän piti olla raju nyrkki ja palokunta joka lähtee aina kun on paha paikka ja tuhoaa vihollisen. Yhden kerran vain se ennätti yrittää sotimista ja se tuhoutuikin itse. Näytös neukun tuho- ja tulivoimasta johon Suomella ei ollut muuta vastausta kuin paikallaan junnaava tykkituli ja materiaalitaistelu. Sehän myönnettiin silloin ja nytkin, että kesä-heinäkuun päivinä Suomi kävi materiaalisotaa johon sillä ei olisi rahkeet kauaa riittäneet.
Kyllä tämäkin oli näytös neukulta ja aiheutti kylmät väreet niin sotilas- kuin siviilijohdossakin.
Näytös se oli tämäkin kun Suomen ainoa
Anonyymi
176
1162
Vastaukset
- Anonyymi
Jos sota olisi jatkunut ja neukku tehnyt läpimurron Ihantalassa olisi Suomen tykistö jäänyt neukulle sotasaaliiksi. Se olisi ollut sodan loppu, Salpalinjalle ei olisi ollut mitään vietävää.
- Anonyymi
Vain kolmasosa tykeistä oli vkt-linjalla, nekin olivat jo vanhoja. Erämaatykistö lienee ollut korkeatasoisempaa.
- Anonyymi
Jos meteorisade olisi ropissut puna-armeijan päälle, niin Suomi olisi voittanut.
- Anonyymi
” Näytös se oli tämäkin kun Suomen ainoa ps-divisioona tuhottiin yhdessä taistelussa. ”
Osaatko kertoa, että koska ja mikä mahtoi olla tämä kohtalkas taistelu?
PS-Divisioona kun taisteli vaikka kuinka monta taistelua aikajaksolla kesäkuu-syyskuu 1944! - Anonyymi
Sinänsä Panssaridivisioona oli pahasti liioiteltu nimi yhtymälle, jonka todellinen iskuvoima oli rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaan patteriston tukema jääkäriprikaati. Tosin sitä ei sellaisena saatu yhteenkään taisteluun.
Toisessa alayhtymässä Pansariprikaatissa oli kaksi pataljoonaa vanhentunutta kalustoa,mutta vain muutama raskas vaunu. Lopuksi saatiin15 Pz IV:ää,mutta ne eivät
ehtineet taisteluun,ei myöskään 30 uutta rynnäkkötykkiä.
Divisioonan taistelusuoritukset olivat urheita,mutta tappiot raskaat. Heikko täydennysmiehistö ei menetyksiä korvannut.
Divisioona osallistui vielä Lapin sotaankin.- Anonyymi
” Sinänsä Panssaridivisioona oli pahasti liioiteltu nimi yhtymälle, jonka todellinen iskuvoima oli rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaan patteriston tukema jääkäriprikaati. Tosin sitä ei sellaisena saatu yhteenkään taisteluun. ”
’Saatu’.? Sitä käytettiin läpimurtojen torjuntaan ja niissä se täytti tehtävänsä!
”Toisessa alayhtymässä Pansariprikaatissa oli kaksi pataljoonaa vanhentunutta kalustoa,mutta vain muutama raskas vaunu. Lopuksi saatiin15 Pz IV:ää,mutta ne eivät
ehtineet taisteluun,ei myöskään 30 uutta rynnäkkötykkiä.”
Jotenkin taas unohtui ne 25 rynnäkkötykkiä, jotka oli saatu jo aiemmin ja jotka menestyivät mainiosti taisteluissa? Outoa, kun aina ’unohtuu’? Tali-Ihantalassa saatiin kalustoon hvää lisätäydennystä vastustajalta!
”Divisioonan taistelusuoritukset olivat urheita,mutta tappiot raskaat. ”
Jääkäripataljoonat olivat nuoria ja hyvin koylutettuja ja niillä oli hyvä aseistus.
”Heikko täydennysmiehistö ei menetyksiä korvannut.”
Myös täydennysten jälkeen ne jatkoivat hyviä esityksiään!
”Divisioona osallistui vielä Lapin sotaankin.”
Niinpä. Nyt jäi taas kertomatta, että koska ja missä oli se yksittäinen taistelu, jossa ”divisioona muka tuhoutui koknaan”? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Sinänsä Panssaridivisioona oli pahasti liioiteltu nimi yhtymälle, jonka todellinen iskuvoima oli rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaan patteriston tukema jääkäriprikaati. Tosin sitä ei sellaisena saatu yhteenkään taisteluun. ”
’Saatu’.? Sitä käytettiin läpimurtojen torjuntaan ja niissä se täytti tehtävänsä!
”Toisessa alayhtymässä Pansariprikaatissa oli kaksi pataljoonaa vanhentunutta kalustoa,mutta vain muutama raskas vaunu. Lopuksi saatiin15 Pz IV:ää,mutta ne eivät
ehtineet taisteluun,ei myöskään 30 uutta rynnäkkötykkiä.”
Jotenkin taas unohtui ne 25 rynnäkkötykkiä, jotka oli saatu jo aiemmin ja jotka menestyivät mainiosti taisteluissa? Outoa, kun aina ’unohtuu’? Tali-Ihantalassa saatiin kalustoon hvää lisätäydennystä vastustajalta!
”Divisioonan taistelusuoritukset olivat urheita,mutta tappiot raskaat. ”
Jääkäripataljoonat olivat nuoria ja hyvin koylutettuja ja niillä oli hyvä aseistus.
”Heikko täydennysmiehistö ei menetyksiä korvannut.”
Myös täydennysten jälkeen ne jatkoivat hyviä esityksiään!
”Divisioona osallistui vielä Lapin sotaankin.”
Niinpä. Nyt jäi taas kertomatta, että koska ja missä oli se yksittäinen taistelu, jossa ”divisioona muka tuhoutui koknaan”?Kerroin vain tosiasioita Panssaridivisoonasta.
Se oli valioyhtymä ilman muuta, mutta puutteitakin riitti.
Kannaksella sitä käytettiin taitamattomasti, eivätkä kenraalien erimielisyydet tilannetta parantaneet. Lagus oli erittäin vaikea ihminen ja käytännössä yhteistyökyvytön.
Suurtaistelun vaatimukset ylittivät myös Laatikaisen johtamiskyvyn. Kaiken lisäksi hänen esikunnastaan puuttui tarvittavaa osaamista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Sinänsä Panssaridivisioona oli pahasti liioiteltu nimi yhtymälle, jonka todellinen iskuvoima oli rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaan patteriston tukema jääkäriprikaati. Tosin sitä ei sellaisena saatu yhteenkään taisteluun. ”
’Saatu’.? Sitä käytettiin läpimurtojen torjuntaan ja niissä se täytti tehtävänsä!
”Toisessa alayhtymässä Pansariprikaatissa oli kaksi pataljoonaa vanhentunutta kalustoa,mutta vain muutama raskas vaunu. Lopuksi saatiin15 Pz IV:ää,mutta ne eivät
ehtineet taisteluun,ei myöskään 30 uutta rynnäkkötykkiä.”
Jotenkin taas unohtui ne 25 rynnäkkötykkiä, jotka oli saatu jo aiemmin ja jotka menestyivät mainiosti taisteluissa? Outoa, kun aina ’unohtuu’? Tali-Ihantalassa saatiin kalustoon hvää lisätäydennystä vastustajalta!
”Divisioonan taistelusuoritukset olivat urheita,mutta tappiot raskaat. ”
Jääkäripataljoonat olivat nuoria ja hyvin koylutettuja ja niillä oli hyvä aseistus.
”Heikko täydennysmiehistö ei menetyksiä korvannut.”
Myös täydennysten jälkeen ne jatkoivat hyviä esityksiään!
”Divisioona osallistui vielä Lapin sotaankin.”
Niinpä. Nyt jäi taas kertomatta, että koska ja missä oli se yksittäinen taistelu, jossa ”divisioona muka tuhoutui koknaan”?Kuuterselässä sitä vietiin kuin litran mittaa. Hirveät mies- ja kalustotappiot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerroin vain tosiasioita Panssaridivisoonasta.
Se oli valioyhtymä ilman muuta, mutta puutteitakin riitti.
Kannaksella sitä käytettiin taitamattomasti, eivätkä kenraalien erimielisyydet tilannetta parantaneet. Lagus oli erittäin vaikea ihminen ja käytännössä yhteistyökyvytön.
Suurtaistelun vaatimukset ylittivät myös Laatikaisen johtamiskyvyn. Kaiken lisäksi hänen esikunnastaan puuttui tarvittavaa osaamista.”Kerroin vain tosiasioita Panssaridivisoonasta.”
No, KOSKA KERROT SEN ”TOSIASIAN”, jota olen kysellyt!
Mikä ja missä oli se taistelu, jossa PS-D ivisioona tuhoutui laakista? Jäi se kertomatta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuterselässä sitä vietiin kuin litran mittaa. Hirveät mies- ja kalustotappiot.
Hirveät oli tappiot myös vasapuolella. Ja PS-Divisioona ei suonksan tuhoutunut. Rynnäkkötykkejä tuhputui vain muutama ja viholliselta taas julma määrä kalustoa!
Realismi ei ole sinun tavaramerkkisi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Kerroin vain tosiasioita Panssaridivisoonasta.”
No, KOSKA KERROT SEN ”TOSIASIAN”, jota olen kysellyt!
Mikä ja missä oli se taistelu, jossa PS-D ivisioona tuhoutui laakista? Jäi se kertomatta?En ole moista väittänyt.
PsD:aa käytettiin Kannaksella taitamattomasti. Se taisteli uljaasti ja kärsi raskaita menetyksiä.
Täydennys oli heikkotasoista. - Anonyymi
Laguksen panssarit ja jääkärit olivat parhaimmillaan juuri siinä, jota varten ne oli koulutettu talvisodan jälkeen: hyökkäämässä salamasodan kärkenä.
Vastaiskut venäläisiä vastaan olivat aina hankalia, sillä he kaivautuivat nopeasti ja heillä oli voimakas tykistö tukenaan. Vastahyökkäykset hukkuivat vereen ja niinhän Laguksenkin joukoille kävi peräti kolme kertaa. Lyhyen viivytysvaiheen aikana VT-aseman ja VKT-linjojen välissä PsD:n joukot liikkuvuuteensa ja tulivoimansa avulla tosiaan pelastivat tilanteen muutaman kerran ja estivät meikäläisiä jäämästä saarroksiin.
Ainoa keino pysäyttää venäläiset kesällä 1944 olivat puolustuksen riittävä syvyys ja ennen kaikkea sen tulivoimaisuus, jotka pystyivät muuttamaan taistelukentän todellisuuden ensimmäisen maailmansodan juoksuhautasodaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Sinänsä Panssaridivisioona oli pahasti liioiteltu nimi yhtymälle, jonka todellinen iskuvoima oli rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaan patteriston tukema jääkäriprikaati. Tosin sitä ei sellaisena saatu yhteenkään taisteluun. ”
’Saatu’.? Sitä käytettiin läpimurtojen torjuntaan ja niissä se täytti tehtävänsä!
”Toisessa alayhtymässä Pansariprikaatissa oli kaksi pataljoonaa vanhentunutta kalustoa,mutta vain muutama raskas vaunu. Lopuksi saatiin15 Pz IV:ää,mutta ne eivät
ehtineet taisteluun,ei myöskään 30 uutta rynnäkkötykkiä.”
Jotenkin taas unohtui ne 25 rynnäkkötykkiä, jotka oli saatu jo aiemmin ja jotka menestyivät mainiosti taisteluissa? Outoa, kun aina ’unohtuu’? Tali-Ihantalassa saatiin kalustoon hvää lisätäydennystä vastustajalta!
”Divisioonan taistelusuoritukset olivat urheita,mutta tappiot raskaat. ”
Jääkäripataljoonat olivat nuoria ja hyvin koylutettuja ja niillä oli hyvä aseistus.
”Heikko täydennysmiehistö ei menetyksiä korvannut.”
Myös täydennysten jälkeen ne jatkoivat hyviä esityksiään!
”Divisioona osallistui vielä Lapin sotaankin.”
Niinpä. Nyt jäi taas kertomatta, että koska ja missä oli se yksittäinen taistelu, jossa ”divisioona muka tuhoutui koknaan”?Eihän PsD missään onnistunut lyömään läpimurtoa takaisin. Kaikkialla missä vihollisen hyökkäys saatiin pysähtymään (ol Ilomantsi), se onnistui voimakkaalla ja keskitetyllä tulivoimalla, joka kulutti hyökkäävät joukot. Menetettyä maastoa oli turha edes yrittää ottaa takaisin, se tuotti vain turhia tappioita omille joukoille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laguksen panssarit ja jääkärit olivat parhaimmillaan juuri siinä, jota varten ne oli koulutettu talvisodan jälkeen: hyökkäämässä salamasodan kärkenä.
Vastaiskut venäläisiä vastaan olivat aina hankalia, sillä he kaivautuivat nopeasti ja heillä oli voimakas tykistö tukenaan. Vastahyökkäykset hukkuivat vereen ja niinhän Laguksenkin joukoille kävi peräti kolme kertaa. Lyhyen viivytysvaiheen aikana VT-aseman ja VKT-linjojen välissä PsD:n joukot liikkuvuuteensa ja tulivoimansa avulla tosiaan pelastivat tilanteen muutaman kerran ja estivät meikäläisiä jäämästä saarroksiin.
Ainoa keino pysäyttää venäläiset kesällä 1944 olivat puolustuksen riittävä syvyys ja ennen kaikkea sen tulivoimaisuus, jotka pystyivät muuttamaan taistelukentän todellisuuden ensimmäisen maailmansodan juoksuhautasodaksi.Laguksen joukkojen taso laski heinäkuussa 1944 juuri edelliskuukauden suurtappioiden vuoksi. Sen moderni osa koostui yhdestä StuG III pataljoonassa jossa alunperinkin oli vain n. 20 toimintakuntoista rynnäkkötykkiä. Tämä yksikkö ei ollut parhaimmillaan vastahyökköyksissä kuten Kuuterselän floppi osoitti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Sinänsä Panssaridivisioona oli pahasti liioiteltu nimi yhtymälle, jonka todellinen iskuvoima oli rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaan patteriston tukema jääkäriprikaati. Tosin sitä ei sellaisena saatu yhteenkään taisteluun. ”
’Saatu’.? Sitä käytettiin läpimurtojen torjuntaan ja niissä se täytti tehtävänsä!
”Toisessa alayhtymässä Pansariprikaatissa oli kaksi pataljoonaa vanhentunutta kalustoa,mutta vain muutama raskas vaunu. Lopuksi saatiin15 Pz IV:ää,mutta ne eivät
ehtineet taisteluun,ei myöskään 30 uutta rynnäkkötykkiä.”
Jotenkin taas unohtui ne 25 rynnäkkötykkiä, jotka oli saatu jo aiemmin ja jotka menestyivät mainiosti taisteluissa? Outoa, kun aina ’unohtuu’? Tali-Ihantalassa saatiin kalustoon hvää lisätäydennystä vastustajalta!
”Divisioonan taistelusuoritukset olivat urheita,mutta tappiot raskaat. ”
Jääkäripataljoonat olivat nuoria ja hyvin koylutettuja ja niillä oli hyvä aseistus.
”Heikko täydennysmiehistö ei menetyksiä korvannut.”
Myös täydennysten jälkeen ne jatkoivat hyviä esityksiään!
”Divisioona osallistui vielä Lapin sotaankin.”
Niinpä. Nyt jäi taas kertomatta, että koska ja missä oli se yksittäinen taistelu, jossa ”divisioona muka tuhoutui koknaan”?## Jotenkin taas unohtui ne 25 rynnäkkötykkiä, jotka oli saatu jo aiemmin ja jotka menestyivät mainiosti taisteluissa? ##
Oikeasti Sturmeja oli taistelukunnossa keskimäärin alle 20 kpl Polviselän ja Kuuterselän kahinoiden jälkeen. Osa oli purettu varaosiksi ja osassa oli ties millaisia teknisiä ongelmia ja osa oli taisteluvaurioiden takia korjattavana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Sinänsä Panssaridivisioona oli pahasti liioiteltu nimi yhtymälle, jonka todellinen iskuvoima oli rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaan patteriston tukema jääkäriprikaati. Tosin sitä ei sellaisena saatu yhteenkään taisteluun. ”
’Saatu’.? Sitä käytettiin läpimurtojen torjuntaan ja niissä se täytti tehtävänsä!
”Toisessa alayhtymässä Pansariprikaatissa oli kaksi pataljoonaa vanhentunutta kalustoa,mutta vain muutama raskas vaunu. Lopuksi saatiin15 Pz IV:ää,mutta ne eivät
ehtineet taisteluun,ei myöskään 30 uutta rynnäkkötykkiä.”
Jotenkin taas unohtui ne 25 rynnäkkötykkiä, jotka oli saatu jo aiemmin ja jotka menestyivät mainiosti taisteluissa? Outoa, kun aina ’unohtuu’? Tali-Ihantalassa saatiin kalustoon hvää lisätäydennystä vastustajalta!
”Divisioonan taistelusuoritukset olivat urheita,mutta tappiot raskaat. ”
Jääkäripataljoonat olivat nuoria ja hyvin koylutettuja ja niillä oli hyvä aseistus.
”Heikko täydennysmiehistö ei menetyksiä korvannut.”
Myös täydennysten jälkeen ne jatkoivat hyviä esityksiään!
”Divisioona osallistui vielä Lapin sotaankin.”
Niinpä. Nyt jäi taas kertomatta, että koska ja missä oli se yksittäinen taistelu, jossa ”divisioona muka tuhoutui koknaan”?Tarkoittaa varmaan Kuuterselän vastaiskua, joka ei onnistunut. Virhe tehtiin siinä, että se kohdistui vihollisen kovinta kärkeä vastaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerroin vain tosiasioita Panssaridivisoonasta.
Se oli valioyhtymä ilman muuta, mutta puutteitakin riitti.
Kannaksella sitä käytettiin taitamattomasti, eivätkä kenraalien erimielisyydet tilannetta parantaneet. Lagus oli erittäin vaikea ihminen ja käytännössä yhteistyökyvytön.
Suurtaistelun vaatimukset ylittivät myös Laatikaisen johtamiskyvyn. Kaiken lisäksi hänen esikunnastaan puuttui tarvittavaa osaamista.Laatikainen ei johtanut PS-Divisioonaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuterselässä sitä vietiin kuin litran mittaa. Hirveät mies- ja kalustotappiot.
Kohtalaiset tappiot Kuuterselän taistelussa, mutta ei divisioona mitenkään siinä ”tuhoutunut” vaan se täydennettiin ja divisioona taisteli KOKO Jatkosodan loppuun saakka!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laatikainen ei johtanut PS-Divisioonaa!
PsD alistettiin Laatikaiselle Kuuterselän vastahyökkäystä varten.
Laatikainen ei hallinnut tilannetta.Mm erinomainen RsPsto 14 makasi reservissä pari vuorokautta,kun samaan aikaan Jääkäriprikaati kärsi Kuuterselässä veriset menetykset,joista se ei koskaan toipunut.
- Anonyymi
- niin, koska mikkeli ei ota vastuuta 1944 tammi-kesäkuun syvästä uneliaisuudesta, niin kai sitten se uneliaisuus, valmistaututumattomuus , osaamattomuus oli siellä kannaksen joukkojen johdossa ?
- vai missä hlvetissä oli se osaamattomuus ? Miksi oltiin housut kintuissa kesäkuussa -44. Melkein viikko!! - Anonyymi
Sota oli ja meni jo, haloo.
- Anonyymi
Kuuterselkään raskaan sotasaaliskomppanian vaunut eivät ehtineet, niitä vain kuljetettiin. Mentiin perse edellä Kyyteriin, rynnäkkötykkipataljoonan miehistötappioiden perusteella viisain olisi ollut pakittaa Muolaanjärven ja Summan tasalle. Laajamittainen vastaisku ei kuljetusvaikeuksien takia onnistunut, mutta rynnäkkötykit olisivat napsineet T-34:t Muolaan metsissä.
- Anonyymi
” Kuuterselkään raskaan sotasaaliskomppanian vaunut eivät ehtineet, niitä vain kuljetettiin. Mentiin perse edellä Kyyteriin, rynnäkkötykkipataljoonan miehistötappioiden perusteella viisain olisi ollut pakittaa Muolaanjärven ja Summan tasalle. ”
Stallarin mielestä neukkua vastaan pitää aina pakittaa eikä taistella? No, nytpä taisteltiin ja uusi kalusto osoitti heti kyntensä. Kärjessä ollut rynnäkkötykki (jonka ampujana oli Laguksen poika Olof) tuhosi minuutissa neljä neukkuvaunua! Rynnäkkötykkejä menetettiin 5 kpl ja niidn miehistöstä kaatui viisi miestä!
Neukkutankkeja tuhottiin 17 kpl ja niiden lisäksi suuri joukko pst-tykkejä!
Laajamittainen vastaisku ei kuljetusvaikeuksien takia onnistunut, mutta rynnäkkötykit olisivat napsineet T-34:t Muolaan metsissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Kuuterselkään raskaan sotasaaliskomppanian vaunut eivät ehtineet, niitä vain kuljetettiin. Mentiin perse edellä Kyyteriin, rynnäkkötykkipataljoonan miehistötappioiden perusteella viisain olisi ollut pakittaa Muolaanjärven ja Summan tasalle. ”
Stallarin mielestä neukkua vastaan pitää aina pakittaa eikä taistella? No, nytpä taisteltiin ja uusi kalusto osoitti heti kyntensä. Kärjessä ollut rynnäkkötykki (jonka ampujana oli Laguksen poika Olof) tuhosi minuutissa neljä neukkuvaunua! Rynnäkkötykkejä menetettiin 5 kpl ja niidn miehistöstä kaatui viisi miestä!
Neukkutankkeja tuhottiin 17 kpl ja niiden lisäksi suuri joukko pst-tykkejä!
Laajamittainen vastaisku ei kuljetusvaikeuksien takia onnistunut, mutta rynnäkkötykit olisivat napsineet T-34:t Muolaan metsissä.Marskin nyrkkiä saattoi käyttää enää vain anuksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Kuuterselkään raskaan sotasaaliskomppanian vaunut eivät ehtineet, niitä vain kuljetettiin. Mentiin perse edellä Kyyteriin, rynnäkkötykkipataljoonan miehistötappioiden perusteella viisain olisi ollut pakittaa Muolaanjärven ja Summan tasalle. ”
Stallarin mielestä neukkua vastaan pitää aina pakittaa eikä taistella? No, nytpä taisteltiin ja uusi kalusto osoitti heti kyntensä. Kärjessä ollut rynnäkkötykki (jonka ampujana oli Laguksen poika Olof) tuhosi minuutissa neljä neukkuvaunua! Rynnäkkötykkejä menetettiin 5 kpl ja niidn miehistöstä kaatui viisi miestä!
Neukkutankkeja tuhottiin 17 kpl ja niiden lisäksi suuri joukko pst-tykkejä!
Laajamittainen vastaisku ei kuljetusvaikeuksien takia onnistunut, mutta rynnäkkötykit olisivat napsineet T-34:t Muolaan metsissä.Venäläisten tykkitulessa ne makasivat Kuuterselässä, mikä on sulaa hulluutta alivoimalla sodankäyntitapana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Marskin nyrkkiä saattoi käyttää enää vain anuksessa.
Tarkkispojalle rakkain paikkakunta on nimeltään anus! Tämä viehtymys estää hänet muuttamasta Venäjälle ja hän on vastoin tahtoaan pakotettu asumaan Suomessa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Venäläisten tykkitulessa ne makasivat Kuuterselässä, mikä on sulaa hulluutta alivoimalla sodankäyntitapana.
Tykkitulessa on varsin viisasta maata pitkällään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Marskin nyrkkiä saattoi käyttää enää vain anuksessa.
Ja homppeli-Tiltu Tarkkispoika pääsi taas pakkomielteensäö pariin?
- Anonyymi
Lähettää nyt rynmäkkötykit vastahyökkäykseen Kuuterselkään. Ei tainnut marski ja pappa Laatikainen olla perillä mikä ero oli panssareilla ja rynnäkkötykeillä?😆
- Anonyymi
Ei ollut ajanmukaisia panssarivaunuja.
Rynnäkkötykit olivat tehokkaita myös panssaritaistelussa,kuten tulokset osoittivat.
Kuuterselässä Jpr:n komentaja lähetti yhden rtki-komppanian sivustan suojaamiseen. Taisteluun jäi vain tusina vaunuja. Ne hyökkäsivät murtokohtaan,jossa venäläiset olivat valmiina vastahyökkäuksen torjuntaan.
Tulos oli arvattavissa. Oltiin lisäksi vailla ilma-ja tykistötukea IV AKE:n sähläysten takia. - Anonyymi
” Lähettää nyt rynmäkkötykit vastahyökkäykseen Kuuterselkään. Ei tainnut marski ja pappa Laatikainen olla perillä mikä ero oli panssareilla ja rynnäkkötykeillä?”
TOTTAKAI TIESIVÄT ja rynnäkkötykit menestyiivät mainiosti! Viisi menetettyä rynnäkkötykkiä menetettiin, mutta vastineena tuhottiin 17 neukkutankkia ja lukuisia pst-tykkejä. Ps-miehiä kaatui 5 miestä! - Anonyymi
Oli tai ei niin rynnäkkötykit menestyivät taisterlussa Kuuterselässä hyvin ja tuhosivat vastapuolen vaunuja moninkertaisesti enemmän verrattuna omiin tappioihin!
- Anonyymi
Tosiasiassa Suomella oli alle 10 modernia panssarivaunua ja noin 20 toimintakuntoista rynnäkkötykkiä. Se ei vastannut kuin puolta neuvostoliittolaista panssari rykmenttiä yhtä rynnäkkötykkirykmenttiä.
Kokonaisvahvuus oli sii 1/2 panssari/rynnäkkötykkiprikaatia ja lopulta kyse olikin lähinnä jääkäriprikaatista. Sen panssarivoima oli perin vaatimaton. Saksalaisella mittarilla se kai olisi ollut jokin panssarijääkäriprikaati tai panssarikrenatööriprikaati. Vuosalmen taisteluihin se sai kovin tappioiden jälkeen täydennyksinä niin keskinkertaista ainesta että ensi kerran tämän "valioyksikln" sotilaat pötkivät vastahyökkäyksen alkaessa pakoon ja osoittivat pelkuruutta. On mahtanut Ruben Lagustakin nolottaa. Kun panssaridivisioona alkoi osoittaa moista heikkoutta oli selvä ettei Suomen armeijalla olisi enää ollut selkärankaa jatkaa taistelua puhukoot torjuntavoittohörhöt mitä tahansa.- Anonyymi
Itse asiassa jääkäripataljoonat saivat kelvollista täydennystä ja Laguksen joukoissa heidät koulittiin nopeasti valiojoukon tasolle!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa jääkäripataljoonat saivat kelvollista täydennystä ja Laguksen joukoissa heidät koulittiin nopeasti valiojoukon tasolle!
Kyllä Panssaridivisioonan tykistössä palvellut Lauri Jäntti ainakin kertoo kirjoissaan, että Vuosalmella jääkärien taisteluteho oli heikko juuri siksi, että täydennysmiehet olivat kokemattomia ja "tohelsivat" taistelussa.
Palstan rättivääpeli, nippa nappa tarkkisluokan selvittänyt skribentti, ei tietenkään ole sotahistoriaan perehtynyt oikeita aikalaislähteitä lukemalla, vaan ainoastaan lukemalla AKS:n ja IKL:n propagandajulkaisuja ja Kansa Taisteli-lehdistäkin vain huumoripalstat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa jääkäripataljoonat saivat kelvollista täydennystä ja Laguksen joukoissa heidät koulittiin nopeasti valiojoukon tasolle!
Millä selität sen fakta että Äyräpäässä jääkärit jänistivät ja luikkivat pakoon ja vastaisku meni täysin pieleen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä selität sen fakta että Äyräpäässä jääkärit jänistivät ja luikkivat pakoon ja vastaisku meni täysin pieleen?
Tietääkseni jääkäriprikaati ei osallistunut Äyräpään taisteluihin. Se tuotiin paikalle vasta kun venäläiset olivat päässeet Vuoksen yli. Jääkäriprikaati yritti yhdessä muiden suomalaisten joukkojen kanssa heittää venäläiset takaisin Vuoksen yli, mutta ei onnistunut siinä. Lopulta tappiolliset vastahyökkäykset lopetettiin, sillä venäläisten sillanpää oli hyvin suomalaisten tähystyksen alla ja meikäläinen tykistötuli pehmitti vihollisesta hyökkäyshalut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä selität sen fakta että Äyräpäässä jääkärit jänistivät ja luikkivat pakoon ja vastaisku meni täysin pieleen?
Sillä, että se ei ole fakta:-D
- Anonyymi
TODELLISUUDESSA Neuvostoliitolla ITSELLÄ ei ollut enää halua jatkaa sotaa kun se ei ratkaisua saanut aikaiseksi! Stalin tiesi, että sota ratkaistaan Berliinissä eikä Suomessa!
Viipurin valtauksen (20.6.1944) jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
- Tienhaarassa
- Viipurin lahdella
- Tali-Ihantalassa
- Vuosalmella
- ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa
Ennen torjuntavoittoja hyökkääjä vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ennakkoehtona rauhanteosta! Torjuntavoitot saivat Stalinin luopumaan vaateestaan!
Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
- Anonyymi
Heinäkuun lopulla Laatokan pohjoispuolella olleet joukot saivat Päämajalta ohjeistuksen hillitä tykistö aselajien ammuskulutusta. Kulutus (lähes 1 milj kenttätykistön ja noin 800 000 krh:n ammusta) olivat alkaneet nopeasti syödä varastoja tyhjemmäksi. Ammustuotanto kattoi alle puolet kulutuksesta.
- Anonyymi
Aselepoon mennessä varastot oli taas täytetty ja Airo arvioi, että vielä yksi samanlainen suurhyökkäys pystyttäisiin tarvittaessa pysäyttämään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aselepoon mennessä varastot oli taas täytetty ja Airo arvioi, että vielä yksi samanlainen suurhyökkäys pystyttäisiin tarvittaessa pysäyttämään.
Ei oltu täytetty. Olen nähnyt tilastot jotka osoittavat että juuri niissä ammusmäärissä jonka tykistökaliberien osuutta haluttiin nostaa, 105 mm ja 152 mm, olivat suurimmat vajaukset. Jälkimmäisissä yli 40%. Sen sijaan 75-76 mm ammuksia oli paljon mutta tämän kokoluokan tykeistä haluttiin päästä eroon koska niiden teho eteenkin metsäisessä maastossa oli heikko.
Ylipäätänsä tuo Erjolan tutkimus paljasti että Suomen ammustuotannossa oli suuria virheellisiä painotuksia.
-----Stieglitz-----
- Anonyymi
Kevään johtosuhdemuutos Kannaksen joukkoja koskien epäonnistui. Päämajasta käsin ei ollut mahdollista muodostaa tilannekuvaa ja johtaa suoraan Kannaksen armeijakuntia tai edes panssarien kuljetuksia. Kesäkuun 9. ja 10. päivänä, kun IV armeijakunnan esikunnan tilanneilmoitukset olivat toiveikkaita. Satojen kilometrien päässä ei ollut mahdollista tehdä riittävän ajoissa johtopäätöksiä ja käynnistää riittävän ajoissa vastahyökkäyksiä, mutta ruskeakieliset takalinjoilla saivat prenikkansa, jopa tyhmältä Hitleriltä.
- Anonyymi
Kannaksen Ryhmän lakkauttaminen oli virhe.
Se olisi tullut vahventaa Kannaksen Armeijaksi Päämajassa 1.4. 44 esitetyn suunnitelman mukaisesti 8 divisioonaa ja 2 prikaatia käsittäväksi.
Herinrichs ja Airo kannattivat,Marski hylkäsi.
Ryhmä lakkautettiin,koska Marski ei voinut sietää Öhqvistiä. Komentajiksi valittiin huonoimmat mahdolliset: Siilasvuo ja Laatikainen.
Virhe korjattiin sittenpakkotilanteessa hätäratkaisulla eli KaJoKe:lla.Komentaja oli oikea valinta. Tiukka Oesch kunnostautui. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannaksen Ryhmän lakkauttaminen oli virhe.
Se olisi tullut vahventaa Kannaksen Armeijaksi Päämajassa 1.4. 44 esitetyn suunnitelman mukaisesti 8 divisioonaa ja 2 prikaatia käsittäväksi.
Herinrichs ja Airo kannattivat,Marski hylkäsi.
Ryhmä lakkautettiin,koska Marski ei voinut sietää Öhqvistiä. Komentajiksi valittiin huonoimmat mahdolliset: Siilasvuo ja Laatikainen.
Virhe korjattiin sittenpakkotilanteessa hätäratkaisulla eli KaJoKe:lla.Komentaja oli oikea valinta. Tiukka Oesch kunnostautui.Oesch olisi tullut määrätä Kannaksen joukkojen tarkastajaksi heti kun Kannaksen Ryhmä lakkautettiin ja Ryhmä perustaa heti uudelleen kun hyökkäys alkoi. Parempi jos ryhmää ei olisi lakkautettu ja Oesch olisi vain saanut kunnon valtuuden alaisiinsa. Laatikainen olisi tullut siirtää takalinjoille, vaikkapa Viipurinlahtea vartioimaan ja hänen joukkonsa olisi voitu alistaa suoraan Oeschin komentoon. Silloin Valkeasaaren-Kuuterselän-katastrofia ei olisi tapahtunut ehkä ollenkaan.
Divisoonankomentajien kierrätys oli myös huono idea. Juuri ne divisoonat, joissa komentajat vaihtuivat sen seurauksena, kokivat kovia.
Suomalaisten ryhmitys oli kummallisesti painottunut pohjoiseen venäläisten painopisteestä. Ilmeisesti odotettiin vihollisen hyökkäävän voimakkaimmin Kivennavan suunnassa, vaikka kartasta näki selvästi, että suorin ja lyhin tie Viipurin kulki etelämpää, sieltä mitä kautta venäläisten päävoimat sitten etenivätkin.
Kannaksen puolustus ryhmityksen ja monen muunkin asian kohdalta olisi näyttänyt ehkä aika toiselle, jos kaksikko Oesch-Nihtilä olisivat olleet johdossa koko ajan. Palattuaan Saksan itärintamalle tekemältään matkalta Nihtilä esitti useita muutoksia puolustustapaan, mutta niitä ei kuunneltu. Juuri Kannaksella niillä olisi ollut suuri merkitys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oesch olisi tullut määrätä Kannaksen joukkojen tarkastajaksi heti kun Kannaksen Ryhmä lakkautettiin ja Ryhmä perustaa heti uudelleen kun hyökkäys alkoi. Parempi jos ryhmää ei olisi lakkautettu ja Oesch olisi vain saanut kunnon valtuuden alaisiinsa. Laatikainen olisi tullut siirtää takalinjoille, vaikkapa Viipurinlahtea vartioimaan ja hänen joukkonsa olisi voitu alistaa suoraan Oeschin komentoon. Silloin Valkeasaaren-Kuuterselän-katastrofia ei olisi tapahtunut ehkä ollenkaan.
Divisoonankomentajien kierrätys oli myös huono idea. Juuri ne divisoonat, joissa komentajat vaihtuivat sen seurauksena, kokivat kovia.
Suomalaisten ryhmitys oli kummallisesti painottunut pohjoiseen venäläisten painopisteestä. Ilmeisesti odotettiin vihollisen hyökkäävän voimakkaimmin Kivennavan suunnassa, vaikka kartasta näki selvästi, että suorin ja lyhin tie Viipurin kulki etelämpää, sieltä mitä kautta venäläisten päävoimat sitten etenivätkin.
Kannaksen puolustus ryhmityksen ja monen muunkin asian kohdalta olisi näyttänyt ehkä aika toiselle, jos kaksikko Oesch-Nihtilä olisivat olleet johdossa koko ajan. Palattuaan Saksan itärintamalle tekemältään matkalta Nihtilä esitti useita muutoksia puolustustapaan, mutta niitä ei kuunneltu. Juuri Kannaksella niillä olisi ollut suuri merkitys.Eli siis Oesch olisi tullut määrätä Kannaksen Ryhmän komentajaksi jo sen ollessa olemassa, mielellään heti keväällä 1943, mutta viimeistään Leningradin saarron murruttua vuoden 1944 alussa. Hänen esikuntapäällikökseen olisi tullut määrätä Nihtilä kuten kesällä 1941, jolloin he johtivat IV AK:aa. Esikuntahan oli sitää samaa väkeä myös vuonna 1944, joten he olisivat mielellään ottaneet entiset esimiehensä takaisin.
Suomalaisten johto kriisitilanteissa oli sekavaa. Vaikka jääkärit oppivatkin paljon saksalaisilta, niin eivät preussilaista suoraviivaista johtotapaa, jossa yksi mies vastaa koko alueen johtamisesta ja siinä asemassa tarvittaessa käskee vaikka itseään korkeamman sotilasarvon tai palvelusiän omaaviakin.
Kuuterselässähän Pajari ei suostunut Laguksen alaiseksi, vaikka näin johtosuhteet yritettiin, oikeaoppisesti, järjestää, eikä se onnistunut toisinpäinkään. Seuraavan kerran johtosuhteista kiisteltiin Tali-Ihantalassa, jossa sielläkään ei saatu aikaiseksi yhteinäistä johtoa, mutta haitta ei ollut niin suuri kun Oesch tiukkana miehenä piti alaisensa otteessaan ja koordinoi heidän toimensa.
Suomalaisista kenraaleista Blick ja Martola olivat aika hajuttomia, mauttomia ja värittömiä taviksia, jotka eivät riidelleet titteleistä, joskin Blick ei voinut sietää Talvelaa. Siilasvuon kanssa hänellä ei tiettävästi ollut ongelmia. Varsinkin Martola ja myös Blick olivat tulostensa perusteella mitä parhaimpia johtajia, ehkä juuri siksi, että heillä ego ei haitannut järjenkäyttöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oesch olisi tullut määrätä Kannaksen joukkojen tarkastajaksi heti kun Kannaksen Ryhmä lakkautettiin ja Ryhmä perustaa heti uudelleen kun hyökkäys alkoi. Parempi jos ryhmää ei olisi lakkautettu ja Oesch olisi vain saanut kunnon valtuuden alaisiinsa. Laatikainen olisi tullut siirtää takalinjoille, vaikkapa Viipurinlahtea vartioimaan ja hänen joukkonsa olisi voitu alistaa suoraan Oeschin komentoon. Silloin Valkeasaaren-Kuuterselän-katastrofia ei olisi tapahtunut ehkä ollenkaan.
Divisoonankomentajien kierrätys oli myös huono idea. Juuri ne divisoonat, joissa komentajat vaihtuivat sen seurauksena, kokivat kovia.
Suomalaisten ryhmitys oli kummallisesti painottunut pohjoiseen venäläisten painopisteestä. Ilmeisesti odotettiin vihollisen hyökkäävän voimakkaimmin Kivennavan suunnassa, vaikka kartasta näki selvästi, että suorin ja lyhin tie Viipurin kulki etelämpää, sieltä mitä kautta venäläisten päävoimat sitten etenivätkin.
Kannaksen puolustus ryhmityksen ja monen muunkin asian kohdalta olisi näyttänyt ehkä aika toiselle, jos kaksikko Oesch-Nihtilä olisivat olleet johdossa koko ajan. Palattuaan Saksan itärintamalle tekemältään matkalta Nihtilä esitti useita muutoksia puolustustapaan, mutta niitä ei kuunneltu. Juuri Kannaksella niillä olisi ollut suuri merkitys."Silloin Valkeasaaren-Kuuterselän-katastrofia ei olisi tapahtunut ehkä ollenkaan."
Haihattelua. Olisi menty läpi että paukkuu joka tapauksessa. Suomalaisten puolustuskyky oli heikko niin kauan kuin Kannaksella oli hyökkääjällä 1:2 miesylivoima ja Länsi-Kannaksella käytiin taisteluja. VKT-linjalla voimasuhteet olivat enää 1:1.4 kun Saksan Greif-Divisioona, 4.D, 6.D, 11.D ja 3.Pr olivat siirtyneet Kannakselle.
Suomen ilmavoimat olivat täysin statisteja ja VVS ja Itämeren Laivaston ilmavoimat saivat mielin määrin rusikoida suomalaisia maavoimia. Suomen panssaritorjunta oli heikohko kun alkuvaiheessa oli kymmeniä tykkejä jäänyt hyökkääjille. Rykmenttien pst oli 37 mm ja 45 mm tykkien varassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Silloin Valkeasaaren-Kuuterselän-katastrofia ei olisi tapahtunut ehkä ollenkaan."
Haihattelua. Olisi menty läpi että paukkuu joka tapauksessa. Suomalaisten puolustuskyky oli heikko niin kauan kuin Kannaksella oli hyökkääjällä 1:2 miesylivoima ja Länsi-Kannaksella käytiin taisteluja. VKT-linjalla voimasuhteet olivat enää 1:1.4 kun Saksan Greif-Divisioona, 4.D, 6.D, 11.D ja 3.Pr olivat siirtyneet Kannakselle.
Suomen ilmavoimat olivat täysin statisteja ja VVS ja Itämeren Laivaston ilmavoimat saivat mielin määrin rusikoida suomalaisia maavoimia. Suomen panssaritorjunta oli heikohko kun alkuvaiheessa oli kymmeniä tykkejä jäänyt hyökkääjille. Rykmenttien pst oli 37 mm ja 45 mm tykkien varassa.Miesmääriä enemmän taistelun ratkaisi tulivoiman epäsuhta. Nihtilälle se ei ollut enää uusi asia hänen käytyään Saksan itärintamalla.
- Anonyymi
Neuvostoliiton kommunismidiktatuuria ei enää ole, se teki itsemurhan.
Suomi on.
Tiltuja kyrsii.
Niin sitä pitää.- Anonyymi
Tiltu kuulemma olisi passittanut korpraali Möttösen jalkapatikassa Siperiaan.
- Anonyymi
No, koska Venäjän Tiltu kertoo ajan, paikan ja nimen sille taistelulle, jossa ”PS-Divisioona tuhottiin laakista?
Tai myönnätkö, että taas mopo karkasi stallarin käsistä?- Anonyymi
Jos et ole lukenut etkä edes kuullut Kuuterselän taistelusta niin oma on häpeäsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos et ole lukenut etkä edes kuullut Kuuterselän taistelusta niin oma on häpeäsi.
Olen lukenut taatusti enemmä kuin siksi ja juuri tästä syystä avauksesi divisioonan tuhoutumisesta kuulostikin niin naurettavalta! Et sitten osaa vieläkään vastata kysymykseen?
- Anonyymi
Se kärsi siellä viiden rynn
Kkötykin ja viiden kaatuneen panssarimiehen tappiot. Kolme Jääkäripataljoonaa kärsi kiestappioita, mutta Divisioona ei ollut lähimainkaan tuhoutunut vaan kaukana siitä!
Mopo karkasi pahasti avaajalta, joka oli taas tuttu Tarkkispoika?
- Anonyymi
Kun aseistuksena on polttopullot ja puuseipäät. Niillä sitten saatiin suurvallan armeijalle semmosta häpeää, että vieläkin pitää asiasta valehdella...
- Anonyymi
Missä tällaista on tapahtunut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä tällaista on tapahtunut?
Metsässä.
- Anonyymi
Siirsit Talvisodan Kuuterselkään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siirsit Talvisodan Kuuterselkään?
Tämän sivun pikku göbbelssi varmaan kertoo, mille keskitysleirille suomalaiset rotuhygienialtaan ali-ihmiset olisi kuljetettu natsisaksan suomi-nimisestä osavaltiosta (als Bundesstaat), josta mielenvikaisella böömiläiskorpraalilla oli valmis sapluuna olemassa jo heinäkuussa 1941. Löytyy mm. M. Bormannin muistiinpanoista selkeää tekstiä.
Mutta kun natsisiat eivät saaneet onnistumaan edes pohjoisesta Suomesta ei niin yhtään mitään. Natsisiat kököttivät ja uikuttivat jossain Litsajoella koko sodan ajan eli peräti 30 km:n päässä Petsamon rajalta. Myös Kantalahti jäi natsipaskiaisilta näkemättä samoin kuin Syväri, jossa piti lyödä kättä suomalaisten kanssa. Jäi lyömättä. hahahahahahahaahh.
Sanalla sanoen: natsisikojen mosurien touhut Suomessa oli kuin itkis ja nus . . is.
Ainoa, johon enää kykenivät, oli Lapin polttaminen. Ehtivätkin nautiskella elämästään Norjan puolella peräti vajaat neljä päivää 27.- 30.4. Sitten se natsien pääsika älysikin sentään ampua aivonsa bunkkerin seinille vappuaattona 1945, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siirsit Talvisodan Kuuterselkään?
Kuka ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämän sivun pikku göbbelssi varmaan kertoo, mille keskitysleirille suomalaiset rotuhygienialtaan ali-ihmiset olisi kuljetettu natsisaksan suomi-nimisestä osavaltiosta (als Bundesstaat), josta mielenvikaisella böömiläiskorpraalilla oli valmis sapluuna olemassa jo heinäkuussa 1941. Löytyy mm. M. Bormannin muistiinpanoista selkeää tekstiä.
Mutta kun natsisiat eivät saaneet onnistumaan edes pohjoisesta Suomesta ei niin yhtään mitään. Natsisiat kököttivät ja uikuttivat jossain Litsajoella koko sodan ajan eli peräti 30 km:n päässä Petsamon rajalta. Myös Kantalahti jäi natsipaskiaisilta näkemättä samoin kuin Syväri, jossa piti lyödä kättä suomalaisten kanssa. Jäi lyömättä. hahahahahahahaahh.
Sanalla sanoen: natsisikojen mosurien touhut Suomessa oli kuin itkis ja nus . . is.
Ainoa, johon enää kykenivät, oli Lapin polttaminen. Ehtivätkin nautiskella elämästään Norjan puolella peräti vajaat neljä päivää 27.- 30.4. Sitten se natsien pääsika älysikin sentään ampua aivonsa bunkkerin seinille vappuaattona 1945,Tarkkispoika näemmä teki turhauteneena yrityksen nostaa keskustelun tasoa asiallismpaan suuntaan?
Alan kuitenkin pikkuhiljaa menettää uskoni siihen, että avaaja kertoisi tarkemmin väitteestään:
” Näytös se oli tämäkin kun Suomen ainoa ps-divisioona tuhottiin yhdessä taistelussa. Senhän piti olla raju nyrkki ja palokunta joka lähtee aina kun on paha paikka ja tuhoaa vihollisen. Yhden kerran vain se ennätti yrittää sotimista ja se tuhoutuikin itse”
Ilmeisesti minulle kyselijänä. tulee jäämään ikuisesti piiloon se, koska ja missä taistelussa Suomen ainoa PS-Divisioona tuhoutui itse? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämän sivun pikku göbbelssi varmaan kertoo, mille keskitysleirille suomalaiset rotuhygienialtaan ali-ihmiset olisi kuljetettu natsisaksan suomi-nimisestä osavaltiosta (als Bundesstaat), josta mielenvikaisella böömiläiskorpraalilla oli valmis sapluuna olemassa jo heinäkuussa 1941. Löytyy mm. M. Bormannin muistiinpanoista selkeää tekstiä.
Mutta kun natsisiat eivät saaneet onnistumaan edes pohjoisesta Suomesta ei niin yhtään mitään. Natsisiat kököttivät ja uikuttivat jossain Litsajoella koko sodan ajan eli peräti 30 km:n päässä Petsamon rajalta. Myös Kantalahti jäi natsipaskiaisilta näkemättä samoin kuin Syväri, jossa piti lyödä kättä suomalaisten kanssa. Jäi lyömättä. hahahahahahahaahh.
Sanalla sanoen: natsisikojen mosurien touhut Suomessa oli kuin itkis ja nus . . is.
Ainoa, johon enää kykenivät, oli Lapin polttaminen. Ehtivätkin nautiskella elämästään Norjan puolella peräti vajaat neljä päivää 27.- 30.4. Sitten se natsien pääsika älysikin sentään ampua aivonsa bunkkerin seinille vappuaattona 1945,Typerän stallarin typerää tekstiä.
Ei päätä häntää.
- Anonyymi
Puroman vastahyökkäys lähinnä suojasi pakoon pinkovaa ratsuväkiprikaatia, sen takia se keskeytettiinkin.
- Anonyymi
Vastahyökkäyksellä yritettiin palauttaa pääpuolustuslinja. Se keskeytettiin tuhon uhatessa jääkäriprikaatia.
Se oli huonosti organisoitu ja johdettu pataljoonaa ylemmällä tasolla.
Jääkärit ja rynnäkkötykit taistelivat urheasti,mutta venäläiset olivat juuri tähän valmistautuneet.
Ylivoima joka suhteessa oli valtava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastahyökkäyksellä yritettiin palauttaa pääpuolustuslinja. Se keskeytettiin tuhon uhatessa jääkäriprikaatia.
Se oli huonosti organisoitu ja johdettu pataljoonaa ylemmällä tasolla.
Jääkärit ja rynnäkkötykit taistelivat urheasti,mutta venäläiset olivat juuri tähän valmistautuneet.
Ylivoima joka suhteessa oli valtava.Mutta hyökkäys tuotti vastapuolelle HUOMATTAVASTI suuremmat tappiot ja PS-Divisioona kesti omansa vallan hyvin!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta hyökkäys tuotti vastapuolelle HUOMATTAVASTI suuremmat tappiot ja PS-Divisioona kesti omansa vallan hyvin!
Rynnäkkötykkipataljoonaan kokonaistappiot vastahyökkäyksessä ovat yhteensä 624 miestä ja 5 rynnäkkötykkiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rynnäkkötykkipataljoonaan kokonaistappiot vastahyökkäyksessä ovat yhteensä 624 miestä ja 5 rynnäkkötykkiä.
Ei, vaan rynnäkkötykkipataljoonan tappiot oli 5 rynnäkkötykkiä ja 5 kaatunutta joukko haavoittuneita. PS-Divisioonaan kuuluneet Jääkäripataljoonat 2, 3 ja 4 menettivät kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina 624 miestä.
TOISIN SANOEN PS-Divisioona oli varsin kaukana tuhoutumisesta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rynnäkkötykkipataljoonaan kokonaistappiot vastahyökkäyksessä ovat yhteensä 624 miestä ja 5 rynnäkkötykkiä.
Rynnäkkötykkipataljoonan miesvahvuus huoltoineen kaikkineen oli tuskin 200.
Tykkejä oli 22,siihen päälle ehkä suojamiehet ja huolto.
Koko Jääkäriprikaati on voinut menettää tuon 624. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, vaan rynnäkkötykkipataljoonan tappiot oli 5 rynnäkkötykkiä ja 5 kaatunutta joukko haavoittuneita. PS-Divisioonaan kuuluneet Jääkäripataljoonat 2, 3 ja 4 menettivät kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina 624 miestä.
TOISIN SANOEN PS-Divisioona oli varsin kaukana tuhoutumisesta!Jääkäripataljoonien yli 10% tappiot eivät kyllä ole pieniä. Melkoista miesten tuhlaamista, kun oikein mitään ei saatu sillä aikaan.
- Anonyymi
Ohoh!
Oot lukenut liikaa Halstin satukirjoja! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ohoh!
Oot lukenut liikaa Halstin satukirjoja!Kuinkas Halsti selittää sen, että hänen ja Pajarin kaltaisen sotilaalliset nerot päästivät venäläisten panssariosaston livahtamaan nenänsä edestä Ratsuväkiprikaatin selustaan, ilman että edes huomasivat sen siitä menneen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jääkäripataljoonien yli 10% tappiot eivät kyllä ole pieniä. Melkoista miesten tuhlaamista, kun oikein mitään ei saatu sillä aikaan.
” Jääkäripataljoonien yli 10% tappiot eivät kyllä ole pieniä. Melkoista miesten tuhlaamista, kun oikein mitään ei saatu sillä aikaan.”
Niinkö? Vastaako oma määritelmäsi, jonka mukaan PS-Divisioona ”tuhoutui” tilannetta paremmin, häh? - Anonyymi
Sen läpimurron suorittaminen tapahtui kyllä 3.D:n lohkolla. Muutaman tunnin päästä vastuusta luistelleet Pajari ja Halsti sälyttivät tuon alueen vastuun Ratsuväkiprikaatille. Asia on erittäin tarkkaan selvitetty lukuisissa Sotakorkeakoulun tutkimuksissa. Eteenkin Wolf Halstin uskottavuus murenee näissä tutkimuksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rynnäkkötykkipataljoonaan kokonaistappiot vastahyökkäyksessä ovat yhteensä 624 miestä ja 5 rynnäkkötykkiä.
Rynnäkkötykkipataljoonassa ei ollut kuin reilu 400 miestä, suuri osa huoltopuolella. 😆
- Anonyymi
Miksi muuten ps-divisioonan kalusto oli niin kämästä kuin oli? Yhteensä vaivaiset 10 Sotkaa, puoli tusinaa Postijunaa ja 2 Klimiä.
Mitä hankintaohjelmia Suomella oli toteutuneiden Stug- ja panzer iv-kauppojen lisäksi? Yritettiinkö hankkia Saksasta esim. panzer iii tai vaikka edes sotasaalisvaunuja, esim. Somua, vuosien 1940-1942 aikana? Miksi Panzer iv:kin saatiin tilattua vasta niin myöhään?- Anonyymi
” Miksi muuten ps-divisioonan kalusto oli niin kämästä kuin oli? Yhteensä vaivaiset 10 Sotkaa, puoli tusinaa Postijunaa ja 2 Klimiä. ”
Ja TOISTUVASTI UNOHDAT ne 25 kpl Stuglll-rynnäkkötykkiä? Miksi?
Ne kun edustivat divisioonan parasta ps-iskuvoimaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Miksi muuten ps-divisioonan kalusto oli niin kämästä kuin oli? Yhteensä vaivaiset 10 Sotkaa, puoli tusinaa Postijunaa ja 2 Klimiä. ”
Ja TOISTUVASTI UNOHDAT ne 25 kpl Stuglll-rynnäkkötykkiä? Miksi?
Ne kun edustivat divisioonan parasta ps-iskuvoimaa!Mitä sanaa et tästä lymmärtänyt?
<Mitä hankintaohjelmia Suomella oli toteutuneiden Stug- ja panzer iv-kauppojen lisäksi? > - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sanaa et tästä lymmärtänyt?
<Mitä hankintaohjelmia Suomella oli toteutuneiden Stug- ja panzer iv-kauppojen lisäksi? >Muuta ei ollut tarjolla Saksasta sen omista valmisteista! Sn sijaan Saksalla oli varastossa suuri joukko sotasaaliina saatuja T-34/76- ja T-34/85-malleja ja niitä yritettiin myös ostaa, mutta ei natsannut!
- Anonyymi
Saksa ei myynyt ajanmukaista kalustoa,kuin aivan erityisistä syistä.
Pääosa sen myymistä aseista oli sotasaalista ensin Puolasta ja Ranskasta,sitten NL:sta.
Vasta -43 saatiin Me 109-hävittäjiä ja Stug III rynnäkkötykkejä ( 29).
Kesä-44 oli sitten eri juttu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saksa ei myynyt ajanmukaista kalustoa,kuin aivan erityisistä syistä.
Pääosa sen myymistä aseista oli sotasaalista ensin Puolasta ja Ranskasta,sitten NL:sta.
Vasta -43 saatiin Me 109-hävittäjiä ja Stug III rynnäkkötykkejä ( 29).
Kesä-44 oli sitten eri juttu.Saksa myi modernia kalustoa, mm. Panzer nelosia ihan muitta mutkitta mm. Bulgarialle, Espanjalle, Romanialle ja Unkarille jo 1942-1943. Samoin myytiin hävittäjiä, tykistöä ja pommikoneita.
- Anonyymi
Ps-divisioonan olemus paljastaa karulla tavalla sen, millaista nappikauppaa Suomen sota oikeasti oli 1941-1944. Muualla vaunuja oli divisioonassa 10-kertaisesti enemmän ja päivässä poistui rivistä enemmän vaunuja kuin Suomella oli koko vahvuus sodan aikana.
- Anonyymi
” Ps-divisioonan olemus paljastaa karulla tavalla sen, millaista nappikauppaa Suomen sota oikeasti oli 1941-1944. Muualla vaunuja oli divisioonassa 10-kertaisesti enemmän ja päivässä poistui rivistä enemmän vaunuja kuin Suomella oli koko vahvuus sodan aikana.”
Tietenkin, mutta köyhä pelaa niillä korteilla, mitkä kädessä on! Ja kun on pystyvä miehistö niin niilläkin pärjää eikä tarvitse hatusta sepitellä tuhoutumisia! - Anonyymi
Ehkä noinkin, mutta kun sotasaalisvaunuihin vaihdettiin saksalaiset tähtäimet ja suomalainen miehistö, niiden tapposuhde oli melko hurja verrattuna mihin tahansa. Vain sakemannit olivat selkeästi parempia aivan sodan alussa.
- Anonyymi
” Ps-divisioonan olemus paljastaa karulla tavalla sen, millaista nappikauppaa Suomen sota oikeasti oli 1941-1944. Muualla vaunuja oli divisioonassa 10-kertaisesti enemmän ja päivässä poistui rivistä enemmän vaunuja kuin Suomella oli koko vahvuus sodan aikana.”
Niinkö? Eikös ole outoa, että samalla kun Tarkkispoika naureskelee Suomen köyhyyttä asekaluston suhteen niin sama mies Nato-palstalla vastustaa ankarastihanketta ostaa ilmavoimille torjuntahävittäjiä ja käyttää muun muassa perusteluna niin briljanttia näkökohtaa, että lentolaitetta kutsutaan Suomessa, hui kauhistus (!), nimellä hävittäjä! Onhan se nyt hirveän kauhian sotaisaa!
Koomikkoainesta koko kies:-D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä noinkin, mutta kun sotasaalisvaunuihin vaihdettiin saksalaiset tähtäimet ja suomalainen miehistö, niiden tapposuhde oli melko hurja verrattuna mihin tahansa. Vain sakemannit olivat selkeästi parempia aivan sodan alussa.
Nämä "tapposuhteet" ovat huuhaata. Suomalaisten yleinen tapa jatkosodassa näyttää olleen varsin rankka vihollistappioiden liioittelua. Päämaja esitti että Kannaksen taisteluissa 1944 vihollinen olisi menettänyt 750 vaunua tuhoutuneena. Mutta tätä lukemaa on Suomessa epäilty liioitelluksi. Esim Tiihonen arveli lukemaksi 500. Krivosheevin neuvostoraporttien mukainen tappio oli 295 poiskirjattuna vaunua, joista osa ei ollut edes suomalaisten/saksalaisten tuhoamia.
Lienee uskottavinta todeta että ilmaiskuilta on tuhottu vain 5-10 vaunua, vain muutama vaunu miinoilla (keveitä?), noin 40 tuhoutui tai syttyi tuleen tykistö iskuilla ja noin 200 on tuhottu pst-tykeillä, lähitorjunta-aseilla tai psnssaridivisioonien vaunuilla. Tiettävästi vain muutama vaunu tuhottiin suomalaisten T-34 tai KV-1 vaunuilla. Rynnäkkötykkipataljoona väitti tuhonneensa 87 vaunua mutta todennäköisemmin lukema on ollut vain noin 40 tuhoutunutta (saksalaisten väitteet olivat yleensä tuplasti todellisia lukemia) . Se itse menetti 11 vaunua (tuhoutunut, myöhemmin poiskirjattu).
- Anonyymi
Suomalaiset menettivät reilusta 20:stä rynnäkkötykistään 11 ja suurin osa Kuuterselässä. Siis noin puolet. Käytännössä loppujakso sodittiin enää reilulla tusinalla StuG III:lla sekä muutamalla sotkalla tai KV-1:llä. Siinä koko ns "panssaridivisioona". Täysi feikkinimike polkupyörillä varusten 4 jääkäripataljoonan prikaatille. Suomen armeijan "iskujoukko". 🤣
- Anonyymi
” Suomalaiset menettivät reilusta 20:stä rynnäkkötykistään 11 ja suurin osa Kuuterselässä. Siis noin puolet. ”
Menetti Kuuterselässä 5 kpl eli alle puolet!
Käytännössä loppujakso sodittiin enää reilulla tusinalla StuG III:lla sekä muutamalla sotkalla tai KV-1:llä. Siinä koko ns "panssaridivisioona".”
Matematiikka ei kuulu vahvuusalueisiisi? Rynnäkkötykeissä 25 kpl - 5 kpl = 20 kpl! Ja iloksesi voin kertoa, että määrä täydentyi Tali-Ihantalassa 2 kpl JSU-152 rynnäkkötykkä ja 5 kpl T-34/85:llä ! Vastustaja näki puutteemme ja riensi ’avuksi’!
” Täysi feikkinimike polkupyörillä varusten 4 jääkäripataljoonan prikaatille. Suomen armeijan "iskujoukko"”
Laguksn rajussa koulutuksessa oli nuo neljä nuoresta väestä koostunutta pataljoonaa hyvä iskujoukko!
- Anonyymi
Totuus Suomen puolustusvoimien iskukykyisyydestä:
- 25 bf-109 G-hävittäjäkonetta
- 11 Ju-88 pommikonetta
- 3 Pe-2 kaukotiedustelukonetta
-21 StuG III rynmäkkötykkiä
-5 T-34 panssarivaunua
Loput etupäässä vuosien 1935-40 kalustotasoa. Kenttätykeistä vain murto-osa suht uutta kalustoa. Loput I maailmansodan tai neuvostoliittolaista 1930-luvun sotasaalistasoa, kuluneet putket jotka johtivat siihen että osa ammuksista putoili omien joukkojen niskaan.
Ei ihme että "suomalainen vastaa kymmentä ryssää" - illuusion sijasta hyökkääjä kärsi puolustajaan nähden vain normaalit tuplatappiot kuten yleensä hyökkäysvaiheessa olikin II maailmansodassa.
Lopulta Mannerheim tajusi että peli oli pelattu ja bolsheviikki-Venäjä voitti sodan. Suomeen tulivat Porkkalan miehitysjoukot valvomaan miten Suur-Suomi aate, IKL, AKS ym huuhaa vähin äänin haudattiin maan poveen. Suomen riemusota oli päättynyt ja syksyinen tumma taivas oli sateinen.- Anonyymi
3 Dornier-pommikonetta ammuttiin alas suurhyökkäyksen alussa kun ne lähetettiin uhkarohkeaan hyökkäykseen. On kuvaavaa että Suomi menetti kesäkuussa 11 pommikonetta ja NL 22. Suomalaislentäjät pystyivät ampumaan alas alle 10 vihollispommaria 9.6-30.6.44. Se siitä "1:30 voittosuhteesta". 😆
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
3 Dornier-pommikonetta ammuttiin alas suurhyökkäyksen alussa kun ne lähetettiin uhkarohkeaan hyökkäykseen. On kuvaavaa että Suomi menetti kesäkuussa 11 pommikonetta ja NL 22. Suomalaislentäjät pystyivät ampumaan alas alle 10 vihollispommaria 9.6-30.6.44. Se siitä "1:30 voittosuhteesta". 😆
Me emme tiedä oikeita lukuja neukun tappioista!
Turha odottaa, että Tarkkispoika nimimerkeillä Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki laskee yhteen suurella vaivalla tuhansista dokuista? On silti tainnut jäädä puolet pois?
- Anonyymi
Kuuterselkään mentäessä rynnäkkötykkipataljoonalla ei ollut lainkaan ollut taistelukokemusta, eikä nämä Jääkäriprikaatin 3 pataljoonaa ilmahyökkäysten takia olisi päässeet Kuuterselkään, oli saarrostuksen uhka koko ajan. ***Hyökkäys olisi tullut käynnistää Perkjärveltä, niin koko PsD olisi ollut käytössä, puhumattakaan reservien kuljetuksesta Itä-Karjalasta.
- Anonyymi
” Kuuterselkään mentäessä rynnäkkötykkipataljoonalla ei ollut lainkaan ollut taistelukokemusta, eikä nämä Jääkäriprikaatin 3 pataljoonaa ilmahyökkäysten takia olisi päässeet Kuuterselkään, oli saarrostuksen uhka koko ajan.”
Onneksi ne todistivat Kuuterselässä. Että toukka kpulutus oli tehnyt niisä rajun iskujoukon!
Kuuterselän jälkeen niillä OLI SOTAKOKEMUSTA ja ne olivat hyökätessään osoittaneet olevansa iskujoukko, joka tuotti vihollislle isommat tappiot, mitä otse koki! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Kuuterselkään mentäessä rynnäkkötykkipataljoonalla ei ollut lainkaan ollut taistelukokemusta, eikä nämä Jääkäriprikaatin 3 pataljoonaa ilmahyökkäysten takia olisi päässeet Kuuterselkään, oli saarrostuksen uhka koko ajan.”
Onneksi ne todistivat Kuuterselässä. Että toukka kpulutus oli tehnyt niisä rajun iskujoukon!
Kuuterselän jälkeen niillä OLI SOTAKOKEMUSTA ja ne olivat hyökätessään osoittaneet olevansa iskujoukko, joka tuotti vihollislle isommat tappiot, mitä otse koki!----iskujoukko, joka tuotti vihollislle isommat tappiot, mitä otse koki!-----
Ai, sekö riittää niin hyvin menee ? Että jos Suomi kärsii 1000 miehen tappiot ja neukku 1100 niin kaikki on OK. Neukulla on ehkä siihen varaa kun ei sieltä miehet lopu. Meiltä loppuu sinun ajattelullasi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
----iskujoukko, joka tuotti vihollislle isommat tappiot, mitä otse koki!-----
Ai, sekö riittää niin hyvin menee ? Että jos Suomi kärsii 1000 miehen tappiot ja neukku 1100 niin kaikki on OK. Neukulla on ehkä siihen varaa kun ei sieltä miehet lopu. Meiltä loppuu sinun ajattelullasi.” Ai, sekö riittää niin hyvin menee ? Että jos Suomi kärsii 1000 miehen tappiot ja neukku 1100 niin kaikki on OK. Neukulla on ehkä siihen varaa kun ei sieltä miehet lopu. Meiltä loppuu sinun ajattelullasi.”
Taidat ymmärtää tahallisesti väärin? Neukku oli väkiluvultaaan liki 60 kertaa isompi eikä ollut realistista odottaa suomalaiselta sotajoukolta sen veroista tapposuhdetta! Riitti, kun täytti paikkansa taistelussa!, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Kuuterselkään mentäessä rynnäkkötykkipataljoonalla ei ollut lainkaan ollut taistelukokemusta, eikä nämä Jääkäriprikaatin 3 pataljoonaa ilmahyökkäysten takia olisi päässeet Kuuterselkään, oli saarrostuksen uhka koko ajan.”
Onneksi ne todistivat Kuuterselässä. Että toukka kpulutus oli tehnyt niisä rajun iskujoukon!
Kuuterselän jälkeen niillä OLI SOTAKOKEMUSTA ja ne olivat hyökätessään osoittaneet olevansa iskujoukko, joka tuotti vihollislle isommat tappiot, mitä otse koki!Suhteessa vai, Puroma itse totesi yli puolet rynnäkkötykeistä menneen pois käytöstä yhdessä hyökkäyksessä ja venäläisille aiheutettiin 25 kpl psv-tappiot, kun heillä oli 300 kpl ja lisää tuli jatkuvasti, samoin kuin ukkoa.
Kyllä tappioita olisi tuotettu enemmän viivyttämällä ja ilman omia tappioita. Viivytykseen se sitten menikin, kun oltiin todettu saksalaissinkojen tehon olevan sama kuin rynnäkkötykeillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suhteessa vai, Puroma itse totesi yli puolet rynnäkkötykeistä menneen pois käytöstä yhdessä hyökkäyksessä ja venäläisille aiheutettiin 25 kpl psv-tappiot, kun heillä oli 300 kpl ja lisää tuli jatkuvasti, samoin kuin ukkoa.
Kyllä tappioita olisi tuotettu enemmän viivyttämällä ja ilman omia tappioita. Viivytykseen se sitten menikin, kun oltiin todettu saksalaissinkojen tehon olevan sama kuin rynnäkkötykeillä.” Suhteessa vai, Puroma itse totesi yli puolet rynnäkkötykeistä menneen pois käytöstä yhdessä hyökkäyksessä ja venäläisille aiheutettiin 25 kpl psv-tappiot, kun heillä oli 300 kpl ja lisää tuli jatkuvasti, samoin kuin ukkoa.”
Puroma (ja sinä) ette osaa laskea! Kuuterselässä menetettiin viisi rynnäkkötykkiä!
”Kyllä tappioita olisi tuotettu enemmän viivyttämällä ja ilman omia tappioita. Viivytykseen se sitten menikin, kun oltiin todettu saksalaissinkojen tehon olevan sama kuin rynnäkkötykeillä.”
Tottakai, mutta ei edes puolustaessa aina voi valita, jos joku muu toiminto nähdään tärkeämmäksi!
Et ollut johtamassa 1944? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suhteessa vai, Puroma itse totesi yli puolet rynnäkkötykeistä menneen pois käytöstä yhdessä hyökkäyksessä ja venäläisille aiheutettiin 25 kpl psv-tappiot, kun heillä oli 300 kpl ja lisää tuli jatkuvasti, samoin kuin ukkoa.
Kyllä tappioita olisi tuotettu enemmän viivyttämällä ja ilman omia tappioita. Viivytykseen se sitten menikin, kun oltiin todettu saksalaissinkojen tehon olevan sama kuin rynnäkkötykeillä.” Viivytykseen se sitten menikin, kun oltiin todettu saksalaissinkojen tehon olevan sama kuin rynnäkkötykeillä.”
HeHe! Vain sillä mitättömällä erolla, että sturm rynnäkkötykki pystyi tuhoamaan T-34:n 1.000 metrin päästä, kun taas ps-nyrkin kantama oli 25 m ja ps-kauhun 100 m! - Anonyymi
Vaan lukekaa vaikka Wikipediasta Kuuterselän taistelusta ja vastaan tulee sama: rynnäkkötykkien tappioita 5 kpl!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suhteessa vai, Puroma itse totesi yli puolet rynnäkkötykeistä menneen pois käytöstä yhdessä hyökkäyksessä ja venäläisille aiheutettiin 25 kpl psv-tappiot, kun heillä oli 300 kpl ja lisää tuli jatkuvasti, samoin kuin ukkoa.
Kyllä tappioita olisi tuotettu enemmän viivyttämällä ja ilman omia tappioita. Viivytykseen se sitten menikin, kun oltiin todettu saksalaissinkojen tehon olevan sama kuin rynnäkkötykeillä.” Puroma itse totesi yli puolet rynnäkkötykeistä menneen pois käytöstä yhdessä hyökkäyksessä ja venäläisille aiheutettiin 25 kpl psv-tappiot”
Ja se, joka lukee Erkki Käkelän teosta: Laguksen rynnäkkötykit löytää sivulta 179 seuraavan tiedon: Rynnäkkötykkejä jäi taistelukentälle viisi, joista kaksi räjäytettiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ai, sekö riittää niin hyvin menee ? Että jos Suomi kärsii 1000 miehen tappiot ja neukku 1100 niin kaikki on OK. Neukulla on ehkä siihen varaa kun ei sieltä miehet lopu. Meiltä loppuu sinun ajattelullasi.”
Taidat ymmärtää tahallisesti väärin? Neukku oli väkiluvultaaan liki 60 kertaa isompi eikä ollut realistista odottaa suomalaiselta sotajoukolta sen veroista tapposuhdetta! Riitti, kun täytti paikkansa taistelussa!,Älä ala selitteleen kun olet mokannut. Mistään suhteista et puhunut kun kirjoitit "skujoukko, kjoka tuotti vihollislle isommat tappiot, mitä otse koki!" Siinä se äläkä selittele.
- Anonyymi
Laatikainen ilmeisesti tahallaan sabotoi sodankäyntiä myös panssaridivisioonan käytössä. Panssareita olisi pitänyt käyttää keskitetysti. Nyt vastahyökkäyksellä päästiin vain Kuuterselän linjalle, mutta linjaa ei kyetty vyöryttämään.
Panssarit hajotettiin, jotta Suomi ei varmuudella olisi pystynyt pysääyttämään hyökkäystä ennen Viipuria- Anonyymi
” Laatikainen ilmeisesti tahallaan sabotoi sodankäyntiä myös panssaridivisioonan käytössä. Panssareita olisi pitänyt käyttää keskitetysti. Nyt vastahyökkäyksellä päästiin vain Kuuterselän linjalle, mutta linjaa ei kyetty vyöryttämään.”
Kuuterselkä oli sikäli turha taistelu, että kesken hyökkäyksen linjan palautus havaittiin tarpeettomaksi, koska vihollinen oli jo päässyt sivutietä pitkin Mustamäkeen. Toisaalta vastahyökkäys teki osaltaan vihollista varovaiseksi kun se huomasi, että tällaistakin voi tapahtua!
”Panssarit hajotettiin, jotta Suomi ei varmuudella olisi pystynyt pysääyttämään hyökkäystä ennen Viipuria”
Ei olisi kyennyt sitä estämään muutounkaan!
- Anonyymi
Tietenkin Laatikaisella oli Mannnerhjeimin määräys tähän ja siihen, että Viipurin pulustajat jätettiin ilman raskaita ammuksia ja myös lähes ilman kaikkia ammuksia
- Anonyymi
” Tietenkin Laatikaisella oli Mannnerhjeimin määräys tähän ja siihen, että Viipurin pulustajat jätettiin ilman raskaita ammuksia ja myös lähes ilman kaikkia ammuksia”
Näiden joutavien salaliittohörhöjen puheisiin ei kannata kiinnittää huomiota!
- Anonyymi
Sotihan se PS-divari vielä esim. Talissa
- Anonyymi
Soti siellä ja paljon muuallakin!
Avaus on yksinkertaisesti stallarin nolo vale! PS-Divisioona koki tappioita Kuuterselässä, mutta ei mitenkään vakavia sellaisia ja toimi kunnialla sodan loppuun!
- Anonyymi
Suur-Suomen rautainen nyrkki sai mojovan lisän itse värkätyistä rynnäkkötykeistä!Niissä sotasaalispanssareiden rungolle asennettiin haupitsi!
Sitä niittien määrää olisi itse Stalin kateellisena katsellut!
Rintama alkoi liikkua taaksepäin jo siinä vaiheessa kun nämä "wunderwaffenit" vasta pöristelivät vanjaa kurmoottamaan!- Anonyymi
” Suur-Suomen rautainen nyrkki sai mojovan lisän itse värkätyistä rynnäkkötykeistä!Niissä sotasaalispanssareiden rungolle asennettiin haupitsi!
Sitä niittien määrää olisi itse Stalin kateellisena katsellut!
Rintama alkoi liikkua taaksepäin jo siinä vaiheessa kun nämä "wunderwaffenit" vasta pöristelivät vanjaa kurmoottamaan!”
Tuo sotasaalis-BT-42:n alustalle värkätty rynnäkkötykki oli täysin epäonnistunut kokeilu ja valtaosa niistä menetettiin Viipurissa! Sen jälkeen niitä ei käytetty. Yksi kappale on säilynyt ja löytyy Parolan Panssarimuseosta!
- Anonyymi
Suomen armeijan "panssaridivisioona" oli vitsi. Meillä oli fiktiivinen panssaridivisioona eli käytännössä rynnäkkötykkipataljoona, 4 polkupyöräpataljoonaa sekä traktoreilla tykkejä vetänyt tykistö patteristo.
- Anonyymi
” Suomen armeijan "panssaridivisioona" oli vitsi. Meillä oli fiktiivinen panssaridivisioona eli käytännössä rynnäkkötykkipataljoona, 4 polkupyöräpataljoonaa sekä traktoreilla tykkejä vetänyt tykistö patteristo.”
Se oli kuitenkin liikkuva ja hyvin koulutettu sotatoimiyhtymä, joka menestyi hyvin taisteluissa!- Anonyymi
Panssaridivisioonaan kuului mm.
-Esikunta ja huoltoyksiköt
-Jääkäriprikaati eli kolme jääkäripataljoonaa JP:t 2,3, ja 4)
-Panssariprikaati eli kaksi panssaripataljoonaa ( noin 60 vaunua)
-Rynnäkkötykkipataljoona ( 22 rtkiä)
- Panssarintorjuntapataljoona
-Pioneeri- ja viestipataljoonat
-MtRsPsto 14
-PsItK 6 vaunua
Se oli kurinalainen ja hyvin koulutettu valiojoukko.
Kaluston vähyys ja vanhentuneisuus eiollut henkilöstön vika. - Anonyymi
Miten "hyvä menestys" mitataan? Se epäonnistui Kuuterselässä, kärsi suuria tappioita Talin alueen vastaiskuissa, epäonnistui "panssari makkaran" sulkemisessa ja lopulta sen vastahyökkäys epäonnistui surkeasti Äyräpäässä. Tosin viimeksi mainitun tapauksessa sen miehistöaines - aiempien miestappioiden vuoksi - olikin jo vajonnut paljon alemmalle tasolle kuin se oli 9.kesäkuuta 1944.
Niinpä suomalaisten oma arvio että "jääkäriprikaati" heinäkuussa 1944 oli "enää varjo entisestä" onkin varsin oikea. Suuret tappiot veivät siltä "eliittiyksikön" statuksen selittelee uusisänmaalliset hörhöt mitä tahansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten "hyvä menestys" mitataan? Se epäonnistui Kuuterselässä, kärsi suuria tappioita Talin alueen vastaiskuissa, epäonnistui "panssari makkaran" sulkemisessa ja lopulta sen vastahyökkäys epäonnistui surkeasti Äyräpäässä. Tosin viimeksi mainitun tapauksessa sen miehistöaines - aiempien miestappioiden vuoksi - olikin jo vajonnut paljon alemmalle tasolle kuin se oli 9.kesäkuuta 1944.
Niinpä suomalaisten oma arvio että "jääkäriprikaati" heinäkuussa 1944 oli "enää varjo entisestä" onkin varsin oikea. Suuret tappiot veivät siltä "eliittiyksikön" statuksen selittelee uusisänmaalliset hörhöt mitä tahansa.” Miten "hyvä menestys" mitataan? ”
Niinpä juuri! Suomalaisella kun on eri mittatikku kuin stallarilla!
”Se epäonnistui Kuuterselässä”
Ei epäonnistunut vaan kesken tehtävän havaittiin, ettei VT-linjan tavoittelussa ollut enää mieltä kun neukku oli jo Mustamäessä, joten tehtävä keskeytettiin!
”kärsi suuria tappioita Talin alueen vastaiskuissa, epäonnistui "panssari makkaran" sulkemisessa”
Talin Kirkonmäen panssarimakkarra koostui tuhoutuneista ja osin katöllaan olleista neukkutankeista, jotka eivät varmasti enää liikkuneet minnekään! Et tunne taistelua!?
”lopulta sen vastahyökkäys epäonnistui surkeasti Äyräpäässä. Tosin viimeksi mainitun tapauksessa sen miehistöaines - aiempien miestappioiden vuoksi - olikin jo vajonnut paljon alemmalle tasolle kuin se oli 9.kesäkuuta 1944.”
Onnistui riittävän hyvin ja miehistöaineskin oli riittävää vaikkei yltänyt Tarkkispojan korkealle vaatimustasolle!
”Niinpä suomalaisten oma arvio että "jääkäriprikaati" heinäkuussa 1944 oli "enää varjo entisestä" onkin varsin oikea. ”
Tarkoittanet, että SINÄ ITSE arvioit ja kauppaat sitä muka suomalaisarviona!
”Suuret tappiot veivät siltä "eliittiyksikön" statuksen selittelee uusisänmaalliset hörhöt mitä tahansa.”
Kyllä se oli loppuun saakka maineikas ja pystyvä divisoona! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Miten "hyvä menestys" mitataan? ”
Niinpä juuri! Suomalaisella kun on eri mittatikku kuin stallarilla!
”Se epäonnistui Kuuterselässä”
Ei epäonnistunut vaan kesken tehtävän havaittiin, ettei VT-linjan tavoittelussa ollut enää mieltä kun neukku oli jo Mustamäessä, joten tehtävä keskeytettiin!
”kärsi suuria tappioita Talin alueen vastaiskuissa, epäonnistui "panssari makkaran" sulkemisessa”
Talin Kirkonmäen panssarimakkarra koostui tuhoutuneista ja osin katöllaan olleista neukkutankeista, jotka eivät varmasti enää liikkuneet minnekään! Et tunne taistelua!?
”lopulta sen vastahyökkäys epäonnistui surkeasti Äyräpäässä. Tosin viimeksi mainitun tapauksessa sen miehistöaines - aiempien miestappioiden vuoksi - olikin jo vajonnut paljon alemmalle tasolle kuin se oli 9.kesäkuuta 1944.”
Onnistui riittävän hyvin ja miehistöaineskin oli riittävää vaikkei yltänyt Tarkkispojan korkealle vaatimustasolle!
”Niinpä suomalaisten oma arvio että "jääkäriprikaati" heinäkuussa 1944 oli "enää varjo entisestä" onkin varsin oikea. ”
Tarkoittanet, että SINÄ ITSE arvioit ja kauppaat sitä muka suomalaisarviona!
”Suuret tappiot veivät siltä "eliittiyksikön" statuksen selittelee uusisänmaalliset hörhöt mitä tahansa.”
Kyllä se oli loppuun saakka maineikas ja pystyvä divisoona!---- kesken tehtävän havaittiin, ettei VT-linjan tavoittelussa ollut enää mieltä kun neukku oli jo Mustamäessä, joten tehtävä keskeytettiin!------
Ei noin. Kuuterselässä yritettiin saada neukun joukot mottiin ja se yritys klrkkaasti epäonistui. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten "hyvä menestys" mitataan? Se epäonnistui Kuuterselässä, kärsi suuria tappioita Talin alueen vastaiskuissa, epäonnistui "panssari makkaran" sulkemisessa ja lopulta sen vastahyökkäys epäonnistui surkeasti Äyräpäässä. Tosin viimeksi mainitun tapauksessa sen miehistöaines - aiempien miestappioiden vuoksi - olikin jo vajonnut paljon alemmalle tasolle kuin se oli 9.kesäkuuta 1944.
Niinpä suomalaisten oma arvio että "jääkäriprikaati" heinäkuussa 1944 oli "enää varjo entisestä" onkin varsin oikea. Suuret tappiot veivät siltä "eliittiyksikön" statuksen selittelee uusisänmaalliset hörhöt mitä tahansa.Toistetaan taas: tietääkseni jääkäriprikaati ei taistellut Äyräpäässä, vaan Vuoksen pohjoisella rannalla.
Jos jollakin on tästä parempaa tietoa, tuokoon sen esille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Miten "hyvä menestys" mitataan? ”
Niinpä juuri! Suomalaisella kun on eri mittatikku kuin stallarilla!
”Se epäonnistui Kuuterselässä”
Ei epäonnistunut vaan kesken tehtävän havaittiin, ettei VT-linjan tavoittelussa ollut enää mieltä kun neukku oli jo Mustamäessä, joten tehtävä keskeytettiin!
”kärsi suuria tappioita Talin alueen vastaiskuissa, epäonnistui "panssari makkaran" sulkemisessa”
Talin Kirkonmäen panssarimakkarra koostui tuhoutuneista ja osin katöllaan olleista neukkutankeista, jotka eivät varmasti enää liikkuneet minnekään! Et tunne taistelua!?
”lopulta sen vastahyökkäys epäonnistui surkeasti Äyräpäässä. Tosin viimeksi mainitun tapauksessa sen miehistöaines - aiempien miestappioiden vuoksi - olikin jo vajonnut paljon alemmalle tasolle kuin se oli 9.kesäkuuta 1944.”
Onnistui riittävän hyvin ja miehistöaineskin oli riittävää vaikkei yltänyt Tarkkispojan korkealle vaatimustasolle!
”Niinpä suomalaisten oma arvio että "jääkäriprikaati" heinäkuussa 1944 oli "enää varjo entisestä" onkin varsin oikea. ”
Tarkoittanet, että SINÄ ITSE arvioit ja kauppaat sitä muka suomalaisarviona!
”Suuret tappiot veivät siltä "eliittiyksikön" statuksen selittelee uusisänmaalliset hörhöt mitä tahansa.”
Kyllä se oli loppuun saakka maineikas ja pystyvä divisoona!Outo juttu, etteivät jääkäripataljoonat vahvennuksineen sitten saaneet vallattua niitä katollaan olleita panssarivaunuja, vaan taistelukertomuksissa kuvataan vihollisen panssarivaunujen tulituksen olleen kovaa ja estäneen etenmisen Aniskalan aukeiden yli.
Kumpi lie ollut paikalla ja kertoo totuuden, sinä rättiväbä vai sotapäiväkirjoihin merkinnät tehneet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
---- kesken tehtävän havaittiin, ettei VT-linjan tavoittelussa ollut enää mieltä kun neukku oli jo Mustamäessä, joten tehtävä keskeytettiin!------
Ei noin. Kuuterselässä yritettiin saada neukun joukot mottiin ja se yritys klrkkaasti epäonistui.Miten ja mitkä neukun joukot siellä yritettin mottiin saada? Jääkäripataljoonat lähtivät kiertämään murtokohdan sivuille siksi, että suoraan edetessä vihollisen tulitus oli liian kovaa ja tuotti suuria tappioita. Sivuilta metsien suojaa käyttäen päästiin jopa kiinni asemiin, mutta olisi tarvittu lisää voimaa niiden vyöryttämiseen niin, että murtokohta olisi saatu suljettua. Siinäkään tapauksessa kovin paljoa venäläisiä ei olisi jäänyt mottiin, sillä heidän voimansa eivät olleet pääosin asemien edustalla, vaan asemissa ja niiden takana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
---- kesken tehtävän havaittiin, ettei VT-linjan tavoittelussa ollut enää mieltä kun neukku oli jo Mustamäessä, joten tehtävä keskeytettiin!------
Ei noin. Kuuterselässä yritettiin saada neukun joukot mottiin ja se yritys klrkkaasti epäonistui.Suomen IV armeijakunnan komentaja kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen päätti noin kello 15.00 käyttää vastahyökkäykseen ainoastaan vahvennettua 1. Jääkäriprikaatia, jolle annettiin noin kello 16.00 käsky vallata takaisin VT-linja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen IV armeijakunnan komentaja kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen päätti noin kello 15.00 käyttää vastahyökkäykseen ainoastaan vahvennettua 1. Jääkäriprikaatia, jolle annettiin noin kello 16.00 käsky vallata takaisin VT-linja.
Kuuterselän taistelu oli uskomatonta sähläystä. Oesch-Nihtilä olisi pitänyt olla Kannaksen johdossa jo aikojan ennen hyökkäyksen alkamista. Nythän siellä oli päävastarinta-asemaksi alunperin aiottu VT-asema keskentekoisena, estekivetkin laittamatta paikalleen. Lampunjalkoja oli vaan veistelty koko ajan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen IV armeijakunnan komentaja kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen päätti noin kello 15.00 käyttää vastahyökkäykseen ainoastaan vahvennettua 1. Jääkäriprikaatia, jolle annettiin noin kello 16.00 käsky vallata takaisin VT-linja.
” Suomen IV armeijakunnan komentaja kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen päätti noin kello 15.00 käyttää vastahyökkäykseen ainoastaan vahvennettua 1. Jääkäriprikaatia, jolle annettiin noin kello 16.00 käsky vallata takaisin VT-linja.”
JA SEN LISÄKSI rynnäkkötykkipataljoonaa.
Ja se, joka lukee Erkki Käkelän teosta: Laguksen rynnäkkötykit löytää sivulta 179 seuraavan tiedon: Rynnäkkötykkejä jäi taistelukentälle viisi, joista kaksi räjäytettiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuterselän taistelu oli uskomatonta sähläystä. Oesch-Nihtilä olisi pitänyt olla Kannaksen johdossa jo aikojan ennen hyökkäyksen alkamista. Nythän siellä oli päävastarinta-asemaksi alunperin aiottu VT-asema keskentekoisena, estekivetkin laittamatta paikalleen. Lampunjalkoja oli vaan veistelty koko ajan.
Sekoitat nyt paikkoja keskenään?
”Kuuterselän taistelu oli uskomatonta sähläystä. Oesch-Nihtilä olisi pitänyt olla Kannaksen johdossa jo aikojan ennen hyökkäyksen alkamista. Nythän siellä oli päävastarinta-asemaksi alunperin aiottu VT-asema keskentekoisena, estekivetkin laittamatta paikalleen. Lampunjalkoja oli vaan veistelty koko ajan.”
Asema ei ole koskaan niin hyvä, etteikö se voisi olla vielä parempi! Kuuterselässä oli ps-esteet paikallaan!
Sen sijaan Siiranmäessä, jossa myös taisteltiin, oli toki sementistä valetut ps-esteet paikallaan, mutta tien kohdalla poissa siirtopölkyillä eikä aseman vastaanottaneet miehet niitä älynneet paikalleen työntää. Tästä koitu runsaasti harmia itse taistelussa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Outo juttu, etteivät jääkäripataljoonat vahvennuksineen sitten saaneet vallattua niitä katollaan olleita panssarivaunuja, vaan taistelukertomuksissa kuvataan vihollisen panssarivaunujen tulituksen olleen kovaa ja estäneen etenmisen Aniskalan aukeiden yli.
Kumpi lie ollut paikalla ja kertoo totuuden, sinä rättiväbä vai sotapäiväkirjoihin merkinnät tehneet.Jos puhumme nyt Ihantalan kirkonmäestä, jonka rinteessä oli ns ps-pirssi eli useita hajalle menneitä neukkuvaunuja, niin ne kaikki onnistuttiin tuhoamaan! Tämä liittyi Tali-Ihantalan taisteluun!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Outo juttu, etteivät jääkäripataljoonat vahvennuksineen sitten saaneet vallattua niitä katollaan olleita panssarivaunuja, vaan taistelukertomuksissa kuvataan vihollisen panssarivaunujen tulituksen olleen kovaa ja estäneen etenmisen Aniskalan aukeiden yli.
Kumpi lie ollut paikalla ja kertoo totuuden, sinä rättiväbä vai sotapäiväkirjoihin merkinnät tehneet.No, ainakin rynnäkkötykkien tappioiden suhteen minä kerron totuuden! Taistelukentälle jäi 5 kpl rynnäkkötykkejä! Kiistätkö?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Panssaridivisioonaan kuului mm.
-Esikunta ja huoltoyksiköt
-Jääkäriprikaati eli kolme jääkäripataljoonaa JP:t 2,3, ja 4)
-Panssariprikaati eli kaksi panssaripataljoonaa ( noin 60 vaunua)
-Rynnäkkötykkipataljoona ( 22 rtkiä)
- Panssarintorjuntapataljoona
-Pioneeri- ja viestipataljoonat
-MtRsPsto 14
-PsItK 6 vaunua
Se oli kurinalainen ja hyvin koulutettu valiojoukko.
Kaluston vähyys ja vanhentuneisuus eiollut henkilöstön vika.Rynnäkkötykkipataljoonassa oli vain 15 Stugia, 3 komppaniaa a 5 kpl ja huolto esikuntavaunu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rynnäkkötykkipataljoonassa oli vain 15 Stugia, 3 komppaniaa a 5 kpl ja huolto esikuntavaunu.
Pataljoonan vahvuus oli 22 vaunua, kolme komppaniaa a 7 vaunua ja komentovaunu. Taistelutappiot pienensivät vahvuutta lisää.
Varikolla oli 7 vaunua reservissä.Ne olivat käyttökelvottomia hiirten järsittyä sähköjohdot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pataljoonan vahvuus oli 22 vaunua, kolme komppaniaa a 7 vaunua ja komentovaunu. Taistelutappiot pienensivät vahvuutta lisää.
Varikolla oli 7 vaunua reservissä.Ne olivat käyttökelvottomia hiirten järsittyä sähköjohdot.” Varikolla oli 7 vaunua reservissä.Ne olivat käyttökelvottomia hiirten järsittyä sähköjohdot.”
Urbaani legenda, joka ei tapahtunut edes Suomessa! Lisäksi ammattimies vaihtaa moiset johdot helposti! Stallarin valehtelu yltyy koomiseksi;-D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekoitat nyt paikkoja keskenään?
”Kuuterselän taistelu oli uskomatonta sähläystä. Oesch-Nihtilä olisi pitänyt olla Kannaksen johdossa jo aikojan ennen hyökkäyksen alkamista. Nythän siellä oli päävastarinta-asemaksi alunperin aiottu VT-asema keskentekoisena, estekivetkin laittamatta paikalleen. Lampunjalkoja oli vaan veistelty koko ajan.”
Asema ei ole koskaan niin hyvä, etteikö se voisi olla vielä parempi! Kuuterselässä oli ps-esteet paikallaan!
Sen sijaan Siiranmäessä, jossa myös taisteltiin, oli toki sementistä valetut ps-esteet paikallaan, mutta tien kohdalla poissa siirtopölkyillä eikä aseman vastaanottaneet miehet niitä älynneet paikalleen työntää. Tästä koitu runsaasti harmia itse taistelussa!Eivät olleet paikallaan. Suomen ketku johto oli sopinut Stalinin kanssa, että NL saa Viipurin helposti ja Suomi irtautuu sodasta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eivät olleet paikallaan. Suomen ketku johto oli sopinut Stalinin kanssa, että NL saa Viipurin helposti ja Suomi irtautuu sodasta
” Eivät olleet paikallaan. Suomen ketku johto oli sopinut Stalinin kanssa, että NL saa Viipurin helposti ja Suomi irtautuu sodasta”
Täysin älytön väite! Viipuri oli sijainniltaan hankala puolustettava ekä neukku tarvinnut sopimuksia avuksi kaupungin valtauksessa. Puolustukselle oli vain eduksi, että rintama kulki Tienhaaran maastossa ja kaupunki olisi joka tapauksessa menetetty rauhanteossa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pataljoonan vahvuus oli 22 vaunua, kolme komppaniaa a 7 vaunua ja komentovaunu. Taistelutappiot pienensivät vahvuutta lisää.
Varikolla oli 7 vaunua reservissä.Ne olivat käyttökelvottomia hiirten järsittyä sähköjohdot.Ei pidä paikkaansa, Kuuterselän vastahyökkäyksessä oli 3 komppaniaa, kussakin 5 vaunua, raskas ps-komppania ei osallistunut kuljetusvaikeuksien takia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa, Kuuterselän vastahyökkäyksessä oli 3 komppaniaa, kussakin 5 vaunua, raskas ps-komppania ei osallistunut kuljetusvaikeuksien takia.
Oliko syynä kuljetusvaikeudet? Minä kun olen lukenut, että Panssariprikaati jaettiin tarkoituksella kahteen osastoon, joista toinen varattiin mahdollista Kuuterselän vastaiskua varten ja toinen Kivennavan suuntaan, josta odotettiin vihollisen pääiskun tulevan. Suunnitelmaa noudatettiin Kuuterselän murruttuakin, ja Panssariprikaatin varsinaiset panssarit jätettiin edelleen reserviksi mahdollisen Kivennavan suunnalla tapahtuvan läpimurron torjumiseksi. Kova hyökkäyshän Kivennavan suunnassa tulikin, ja Siiranmäessäkin taisteltiin ankarasti, mutta varsinainen vihollisen painopiste olikin Kuuterselässä. Vielä siinä vaiheessa venäläisten tiedustelu pelasi hyvin ja perustui tietenkin paljolti ennen hyökkäystä tehtyyn tiedusteluun, joka ei venäläisille kovin vaikeaa ollut ollutkaan, kun VT-linja oli niin lähellä pääasemaa. Kuuterselkä tiedettiin heikosti linnoitetuksi ja venäläiset arvasivat sen, minkä heidän tiedustelunsa läpimurron jälkeen paljastikin, että suomalaiset eivät keskittäneet sinne edes kovin paljon joukkojakaan odottaessaan iskua suurempien teiden ja rautatieden suunnassa. Siihen nähden Kuuterselän tiestö, jota pitkin pääsi helposti rintaman muiden osien selustaan, tarjosi houkuttelevan tilaisuuden, jota neuvostoarmeija käyttikin heti miten hyväkseen.
- Anonyymi
,,,,,Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!,,,,,,
Sotakorvauksissa hän huijasi tyhmiä suomalaisia koska yllättäen vaatikin kaiken vuoden 1938 kultadollareissa oli loppusumma oli sama kuin keväällä puhuttu 600 miljoonaa.
Antautumista ei pantu paperille vaikka tosiasiassahan Suomi antautui. Näin asia meni Suomessa helpommin läpi kun tyhmä Eduskunta ei sitä tajunnut. Suomi käytännössä antautui kuten Mannerheim Paasikivelle totesi.- Anonyymi
Suomi ei antautunut,eikä maata miehitetty.
Valvontakomission valta rajoittui vain välirauhan ehtojen täyttämiseen. Ehdot olivat raskaat ja ulottuivat melkein kaikille aloille,joten valta tuntui vielä suuremmalta kuin olikaan.
Mannerheim oli presidenttinä vielä epäpätevämpi kuin ylipäällikkönä.
Hänen heikkoutensa pahensi tilannetta.
Asiat alkoivat luistaa,kun hän viimein suostui nimittämään Paasikiven pääministeriksi ja tyytyi itse makailemaan Punaisen Ristin sairaalassa konjakista ja sikaareista nauttien.Siinä hän oli pätevä.. - Anonyymi
” Sotakorvauksissa hän huijasi tyhmiä suomalaisia koska yllättäen vaatikin kaiken vuoden 1938 kultadollareissa oli loppusumma oli sama kuin keväällä puhuttu 600 miljoonaa.”
Mitäpä sillä on enää väliä kun siitä kuitenkin selvittiin! Lisäksi osa sotakorvauksista pyyhittiin yli eikä nekään auttaneet sos pskatunkiota pysymään pystyssä kuin 46 vuotta!
”Antautumista ei pantu paperille vaikka tosiasiassahan Suomi antautui. Näin asia meni Suomessa helpommin läpi kun tyhmä Eduskunta ei sitä tajunnut. Suomi käytännössä antautui kuten Mannerheim Paasikivelle totesi.”
Vain tosiasiat pannaan paperille ja pelkkä kuvitelma asiasa tuntuu lohduttavan katkeraa Tarkkispoikaa! Sitä nyt ei kuitenkaan tapahtumut vaikka kuonka toistelet. Romahdus toki tapahtui 1991 ja se on TOSIASIA! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomi ei antautunut,eikä maata miehitetty.
Valvontakomission valta rajoittui vain välirauhan ehtojen täyttämiseen. Ehdot olivat raskaat ja ulottuivat melkein kaikille aloille,joten valta tuntui vielä suuremmalta kuin olikaan.
Mannerheim oli presidenttinä vielä epäpätevämpi kuin ylipäällikkönä.
Hänen heikkoutensa pahensi tilannetta.
Asiat alkoivat luistaa,kun hän viimein suostui nimittämään Paasikiven pääministeriksi ja tyytyi itse makailemaan Punaisen Ristin sairaalassa konjakista ja sikaareista nauttien.Siinä hän oli pätevä..” Mannerheim oli presidenttinä vielä epäpätevämpi kuin ylipäällikkönä.
Hänen heikkoutensa pahensi tilannetta.”
Mannerheim oli hyvä sotien ylipäällikkönä lopputuloksista päätellen ja ajoi asoansa myös presidenttinä! Se riitti.
”Asiat alkoivat luistaa,kun hän viimein suostui nimittämään Paasikiven pääministeriksi ja tyytyi itse makailemaan Punaisen Ristin sairaalassa konjakista ja sikaareista nauttien.Siinä hän oli pätevä..”
Hän oli toki valmis luopumaan aiemminkin eikä hän viimeisiä aikojaan sairaalassa viettänyt vaan eräänöaisssa hoitokdissa se on kohtalona monelle suomalaisllekin ja toivotaan, että myös he saavat silloin hyvin ansaitun konjakkinsa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Mannerheim oli presidenttinä vielä epäpätevämpi kuin ylipäällikkönä.
Hänen heikkoutensa pahensi tilannetta.”
Mannerheim oli hyvä sotien ylipäällikkönä lopputuloksista päätellen ja ajoi asoansa myös presidenttinä! Se riitti.
”Asiat alkoivat luistaa,kun hän viimein suostui nimittämään Paasikiven pääministeriksi ja tyytyi itse makailemaan Punaisen Ristin sairaalassa konjakista ja sikaareista nauttien.Siinä hän oli pätevä..”
Hän oli toki valmis luopumaan aiemminkin eikä hän viimeisiä aikojaan sairaalassa viettänyt vaan eräänöaisssa hoitokdissa se on kohtalona monelle suomalaisllekin ja toivotaan, että myös he saavat silloin hyvin ansaitun konjakkinsa!Vähänpä tiedät.
Kyse oli Marskin presidenttiajan loppuvaiheista. Vaikeiden päätösten edessä hän "sairastui" ja makaili tyytyväisenä SPR:n sairaalassa. Pääministeri Paasikivi sijaisena sai selvitellä ongelmat samalla kauheasti melskaten. Vanha ja sairas hänkin oli,mutta päätöskykyinen.
Sveitsissä hän vietti presidenttivaiheen jälkeiset viimeiset vuotensa korkealaatuisessa hoitokodissa muistelmiaan rustaten. Kävi toki kesäisin Suomessa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähänpä tiedät.
Kyse oli Marskin presidenttiajan loppuvaiheista. Vaikeiden päätösten edessä hän "sairastui" ja makaili tyytyväisenä SPR:n sairaalassa. Pääministeri Paasikivi sijaisena sai selvitellä ongelmat samalla kauheasti melskaten. Vanha ja sairas hänkin oli,mutta päätöskykyinen.
Sveitsissä hän vietti presidenttivaiheen jälkeiset viimeiset vuotensa korkealaatuisessa hoitokodissa muistelmiaan rustaten. Kävi toki kesäisin Suomessa” Vähänpä tiedät.”
Aivan riittävästi ja ainakaan ei ole missioni mollata häntä!
”Kyse oli Marskin presidenttiajan loppuvaiheista. Vaikeiden päätösten edessä hän "sairastui" ja makaili tyytyväisenä SPR:n sairaalassa.”
Sovitaan näin! Marski oli sotilas eikä politiikko ja kolme vuotta Paasikiveä vanhempi. Presidentin virkaan hän ei edes halunnut, mutta suostui, koska nähtiin hänen olevan sopivin henkilö johtamaan meidät sodasta eroon. Sen tehtävän tehtyään hän kaipasi vain lepoa.
” Pääministeri Paasikivi sijaisena sai selvitellä ongelmat samalla kauheasti melskaten. Vanha ja sairas hänkin oli,mutta päätöskykyinen.”
Oli hyvä ja sopivaa, että marski pääsi virasta eroon ja Paasikivi tuurasi häntä jatkossa!
”Sveitsissä hän vietti presidenttivaiheen jälkeiset viimeiset vuotensa korkealaatuisessa hoitokodissa muistelmiaan rustaten. Kävi toki kesäisin Suomessa”
Niinpä. Hän kuoli 83 vuoden iässä Sveitsissä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Vähänpä tiedät.”
Aivan riittävästi ja ainakaan ei ole missioni mollata häntä!
”Kyse oli Marskin presidenttiajan loppuvaiheista. Vaikeiden päätösten edessä hän "sairastui" ja makaili tyytyväisenä SPR:n sairaalassa.”
Sovitaan näin! Marski oli sotilas eikä politiikko ja kolme vuotta Paasikiveä vanhempi. Presidentin virkaan hän ei edes halunnut, mutta suostui, koska nähtiin hänen olevan sopivin henkilö johtamaan meidät sodasta eroon. Sen tehtävän tehtyään hän kaipasi vain lepoa.
” Pääministeri Paasikivi sijaisena sai selvitellä ongelmat samalla kauheasti melskaten. Vanha ja sairas hänkin oli,mutta päätöskykyinen.”
Oli hyvä ja sopivaa, että marski pääsi virasta eroon ja Paasikivi tuurasi häntä jatkossa!
”Sveitsissä hän vietti presidenttivaiheen jälkeiset viimeiset vuotensa korkealaatuisessa hoitokodissa muistelmiaan rustaten. Kävi toki kesäisin Suomessa”
Niinpä. Hän kuoli 83 vuoden iässä Sveitsissä!"Oli hyvä ja sopivaa, että marski pääsi virasta eroon ja Paasikivi tuurasi häntä jatkossa!"
Itseasiassa Mannerheim ei ymmärtänyt Paasikiven hienovaraisia vihjeitä syrjään siirtymisestä, jolloin Paasikiven piti jo vähän tuuppia!Marski jonkun verran pahastui mutta kun Airo hänelle selitti demokratian finenssejä niin väistyi suosiolla!
- Anonyymi
On totta että vajaa 200 miljoonaisen väestöpohjalla oleva monien maiden muodostama NL oli pienelle suomella aika kova pala. Lisäksi NL:ää avustivat USA ja muut liittoutuneet. Käytännössä suomea vastassa oli myös nämä.
On siis ihme ettei NL pyyhkinyt pientä suomea kartalta kun itse kerran oli niin suuri ja mahtava? Suomessa 3,5 miljoonaa asukasta eikä aseita juuri lainkaan verrattuna suureen ja mahtavaan.
Jotta koko kuva selkenisi voi ajatella mitä toisinpäin olisi tapahtunut jos Suomella olisi sama suhdeluku eli 50 kertainen väestömäärä NL:ään verrattuna?
Tuntuu ihmeelliseltä että omasta mielestään maailman mahtavin ja ylivoimaisin sotakoneisto ei tosiaan kyennyt poistamaan harvalukuista ja pientä porukkaa länsirajaltaan puolen vuosikymmenen taistelujenkaan aikana... - Anonyymi
Kaikkiaan 11 rynnäkkötykkiä kirjattiin menetetyiksi mutta vuoden 1945 tiedot osoittavat että poiskirjattujen määrä on ollut tuota lukemaa isompi. Suomi siis Saksan tavoin selvästi piilotteli panssaritappioitaan.
- Anonyymi
Kuuterselän taistelussa menetettiin vain 5 rynnäkkötykkiä ja avauksen väitteesi Kuuterselässä MUKA TUHOTUSTA PS-DIvisioonasta on vain surkea ja tökerö VALE!
- Anonyymi
Sinä sen sikjaan itse liioittelet niitä tökeröillä valeilla!
Jo avaus on selkeä vale! PS-Divisioona osallistui koko uoden 1944 ajan tasaisesti taisteluihin! Tajuat ilmeisesti itsekin valehdelleesi kun et pöljää avaustasi kommentoi!?
- Anonyymi
Vuonna-44 olis vaunukalusto pitänyt olla jo Tigereitä ja Panthereita kokonaan,mielellään II versioita .T-34 ei olisi pystynyt tuhoamaan niitä kuin läheltä mutta niin lähelle niiden oli tuolloin enää erittäin vaikea päästä.
Viron puolella Saksan suuret vaunut lätki venäläisvaunuja tusinoittain mutta tuolloin loppui Saksalta polttoaine ,Kurskissa aiemmin hyökkäys piti pysäyttää kun Afrikassa alkoi tulla turpaan ,miehet ja kalusto alkoi loppua jo tuolloin loppua Saksasta ja niitä piti saada sinne lisää.
Tietty sakut tarvitsi parhaat vaununsa itse mutta Suomeen olisi voinut aloittaa oman vaunutuotannon asemasodan aikana,olihan täällä tehty jo sukellusveneitä ja panssarilaivoja 30-luvulla ja aiemmin ja oma synteettisen polttoaineen tuotanto olisi pitänyt aloittaa,hiiltä olisi voinut tuoda Saksasta. Sakut ehdottikin isoa polttoaine varikkoa Naantaliin,mutta suomalaiset kieltäytyi siitä,miksi? Polttoaine ja sen teko olìsi voitu viedä luoliin ilmapommituksilta karkuun.
Tuolloin kannaksen läpijuoksulta olisi vältytty sekä Laatokan Karjala olisi pitänyt myös.
Jopa ex pressa Koivisto ihmetteli jälkikäteen,miksi Karhumäen hyvin linnoitetuista asemista piti lähteä melkein taisteluitta? Selvähän se kun muut rintamat petti ja reservejä tarvittiin joka paikasta paikkaamaan ne.- Anonyymi
Yksi ns Murphyn laeista kuuluu seuraavasti:
”Mikään ei ole mahdotonta sille, jonka ei tarvits rtehdä sitä itse!”
Toki Suomi olisi voinut perustaa sodan aikana panssarovaunutehtaan, joka olisi hetkessä suoltanut ulos vaunuja, jotka olivat laadullisesti parempia kuin venäläisten, saksalaisten ja jenkkien valmistamat! Olimmepa me tyhmiä kun emme huomanneet aloittaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi ns Murphyn laeista kuuluu seuraavasti:
”Mikään ei ole mahdotonta sille, jonka ei tarvits rtehdä sitä itse!”
Toki Suomi olisi voinut perustaa sodan aikana panssarovaunutehtaan, joka olisi hetkessä suoltanut ulos vaunuja, jotka olivat laadullisesti parempia kuin venäläisten, saksalaisten ja jenkkien valmistamat! Olimmepa me tyhmiä kun emme huomanneet aloittaa!Varkaudessa oli psv-varikko, oikeastaan tehdas, tollot eivät saaneet siihen Rautpohjasta 75 mm kanuunaa,
- Anonyymi
Talvela ja Pajari olivat hyviä komentajia hyökkäyssodassa, mutta kumpikin vaikuttaa epäonnistuneen ainakin aluksi puolustussodankäynnissä omilla suunnillaan 1944.
- Anonyymi
Älä sure! Sinulle stallarina Suomen kmentajat ”vaikuttavat” epäonnistuneen aina riippumatta lopputuloksesta! Totut kyllä itseesi;-D
- Anonyymi
Olisi voitu ottaa mallia siitä, miten saksalaiset käyttivät Tigereitä Virossa Panther-linjan vahvistuksina ja suorasuuntaustykistönä. Ne siis olivat olivat valmiina linjassa 3 km kantamineen. Tällöin venäläiset olisivat joutuneet epäsuoralla tulella ampumaan panssareita ja tappiot olisivat jääneet pieniksi,
- Anonyymi
Kuuterselän jälkeen ei ps-divisioonastamme paljon kuulu. Varsinkin miehistömenetykset olivat valtaisat ja vaunut osoittautuivat pelkiksi leluiksi neukkuvaunujen rinnalla. Niillä ei voinut sotaa käydä.
- Anonyymi
Kannattaisi lukea sotahistoriasta myös 15.6.1944 jälkeinen aika. Selviäisi muun muassa, että PsD toimi edelleen hyvällä menestyksellä ja oli vahvimmillaan Lapin sodassa.
- Anonyymi
” Kuuterselän jälkeen ei ps-divisioonastamme paljon kuulu. Varsinkin miehistömenetykset olivat valtaisat ja vaunut osoittautuivat pelkiksi leluiksi neukkuvaunujen rinnalla. Niillä ei voinut sotaa käydä.”
Kuultiin paljonkn! Se osallistui lukuisiin taisteluihin ja rynnäkkötykit tuhosivat varmuudella yli 80 neukkupanssarivaunua! Sturmin tykki oli täysin läpäisyltään ylivoimainen verrattuna T—34:n kaliiperiltaan isompaan tykkiin!
Saksan Itärintamalla rynnäkkötykki oli pelätty ase, joka koitui Saksan itärintamalla tuhansien neukkuvaunujen kohtaloksi!
Suomi osti yhteensä 59 kpl StuG III -vaunuja Saksalta vuosina 1943 ja 1944. Yhden vaunun hinta oli 165 000 valtakunnanmarkkaa (kahden komentovaunun 168 000 RM), eli 3,2 miljoonaa Suomen markkaa. Vaunut tuhosivat 87 vihollispanssaria omien tappioiden ollessa 8 vaunua.[ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaisi lukea sotahistoriasta myös 15.6.1944 jälkeinen aika. Selviäisi muun muassa, että PsD toimi edelleen hyvällä menestyksellä ja oli vahvimmillaan Lapin sodassa.
Panssaridivisioona Lapin sodassa?Tornion taisteluissa ei tietääkseni suomalaisia panssareita näkynyt.Sen jälkeen saksalaiset vetäytyivät hallitusti miinoittaen tiet ja tuhoten sillat ja siltarummut.Mistähän kohti kairasta suomalaisten teräsnyrkki lienee sitten iskenyt saksalaisiin?
- Anonyymi
Siinähän oli myös neuvostolaisia sotasaalispanssareita eli pari T34:ää
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinähän oli myös neuvostolaisia sotasaalispanssareita eli pari T34:ää
Lukekaa Lehväslaihon kirja. Kyllä Lapin sodassa oli suomalaisia vaunuja!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukekaa Lehväslaihon kirja. Kyllä Lapin sodassa oli suomalaisia vaunuja!
"Lukekaa Lehväslaihon kirja. Kyllä Lapin sodassa oli suomalaisia vaunuja!"
Lehväslaihon kirjaan viittaaminen aiheuttaa Sotakorkeassa välittömän hylsyn! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lukekaa Lehväslaihon kirja. Kyllä Lapin sodassa oli suomalaisia vaunuja!"
Lehväslaihon kirjaan viittaaminen aiheuttaa Sotakorkeassa välittömän hylsyn!Voi aiheuttaa, mutta hänellä oli omakohtaista kokemusta vaunun sisältä, mikä sotakorkeassa taas puuttuu:-D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinähän oli myös neuvostolaisia sotasaalispanssareita eli pari T34:ää
Suomella oli sodan lopussa reilu sti toistakymmentä T-35:ää. Neukku täydensi suurtaisteluissa auliisti kalustoamme!
- Anonyymi
Eivät mitenkään valtaisa ja ne paikattiin kelvollisilla täydennyksillä!
- Anonyymi
-----Vain tosiasiat pannaan paperille------
Jannu sekoo jo sukkiinsa pahemman kerran. Aitona kremlinsinä nyt sitten julistat ne 1930-luvun ns. näytösoikeudenkäynnit oikeiksi ja rehellisiksi koska kaikkihan niissä pantiin paperille eli pöytäkirjoihin. Kaikki olikin mielestäsi tosiasiaa, ei mitään keksittyä.- Anonyymi
Huttiloinen sekoaa taas sukkiinsa typerissä valeissaan.
30-luvun näytösoikeudenkäyntejä kehuvat vain stallarit ja muut huttiloiset.
Typeryyden huippu on esittää omat mielipieensä jonkun toisen kertomiksi. - Anonyymi
Kehuit siinä kovasti Stalinia laajemmassakin mielessä täysin luotettavaksi kaikessa. Valeita ei mielestäsi sen miehen hallintokoneisto tuottanut, hah.
- Anonyymi
Rynnäkkötykkipataljoonassa olleet vaunut:
Esikunta: 2 x StuG III
3 komppaniaa jossa esikuntajoukkueessa 1 StuG III sekä kahdessa joukkueessa kussakin 3 StuG III.
Kolmas joukkue ilmestyi vasta heinäkuun lopulla 1944. Ts Kannaksen suurtaistelussa pataljoonassa on MÄÄRÄVAHVUISENAKIN ollut vain 23 rynnäkkötykkiä. Todellisuudessa sen vahvuus oli tuskin enempää kuin 20 vaunua. Miesvahvuus (määrävahvuus) rynnäkkötykkipataljoonassa oli 402 miestä.
Panssaridivisioonan miesvahvuus (määrävahvuus) oli 9 345 miestä. Sillä oli rakenteeseen kirjattu vuoden 1944 alussa vain 3 T-34 ja 2 KV-1 panssaria. Loput olivat täysin vanhentuneita T-26,T-28 ja muita keveitä vaunuja.
Siis: yksiköllä oli vain noin 25 modernia taisteluvaunua. Hyökkäysvoima oli mitätön. Puolustusvoima kohtalainen. Sen nimittäminen "panssaridivisioonaksi" on hieman - huvittavaa.- Anonyymi
Aika kiinnostavaa että Arvi Korhosen toimittama Viisi sodan vuotta väitti Suomella olleen 50 rynnäkkötykkiä ja 150 panssarivaunua. Tosiasiassa Suomella ei ollut taisteluun viedä koskaan enempää kuin 25 modernia hyökkäysvaunua. Puna-armeijalla kun niistä vähennetään keveät ja vanhentuneet vaunua oli asettaa jopa yli 500 modernia vaunua Kannakselle. Ylivoima oli 1:20. Panssarit muodostivat suurimman ongelman suomalaisille koska panssaritorjuntamme oli heikko tai ajastaan jälkeen jäänyt. Toinen paha ongelma oli heiveröiset ilmavoimamme jotka osoittautuivat paperiksi Kannaksen taisteluissa lentäjien ylioptimistisista pudotusväitteistään huolimatta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika kiinnostavaa että Arvi Korhosen toimittama Viisi sodan vuotta väitti Suomella olleen 50 rynnäkkötykkiä ja 150 panssarivaunua. Tosiasiassa Suomella ei ollut taisteluun viedä koskaan enempää kuin 25 modernia hyökkäysvaunua. Puna-armeijalla kun niistä vähennetään keveät ja vanhentuneet vaunua oli asettaa jopa yli 500 modernia vaunua Kannakselle. Ylivoima oli 1:20. Panssarit muodostivat suurimman ongelman suomalaisille koska panssaritorjuntamme oli heikko tai ajastaan jälkeen jäänyt. Toinen paha ongelma oli heiveröiset ilmavoimamme jotka osoittautuivat paperiksi Kannaksen taisteluissa lentäjien ylioptimistisista pudotusväitteistään huolimatta.
TAAS TULEE SILKKAA VALETTA! PST-aseita eli Saksasta saatuja PS-nyrkkejä ja -kauhuja opittiin jo Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella oikealla tavalla käyttämään ja niiden saaliiksi joutui useita kymmeniä neukkuvaunuja! Kaksi näiden käyttäjää palkittiin suorituksistaan Mannerheim-ristillä!
- Anonyymi
Kun Suomen ps-voimat oli tuhottu ei Suomella ollut enää muuta kuin kävelevä jalkaväki ja tykistö eli loppujen lopuksi aika vähän. Kannaksen kapeus ja Ihantalan kivinen maasto estivät Puna-armeijan käymästä liikuntasotaa.
- Anonyymi
TOSIN Suomen PS-voimia ei missään vaiheessa tuhottu ja Saksasta saatiin lisää Sturmeja ja myös Pzwk-IV-tankkeja!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TOSIN Suomen PS-voimia ei missään vaiheessa tuhottu ja Saksasta saatiin lisää Sturmeja ja myös Pzwk-IV-tankkeja!
Suomen armeija oli voimakkaimmillaan syyskuussa 1944. Esimerkiksi panssarivaunuja, rynnäkkötykkejä ja kenttatykistöä oli ennätysmäärät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen armeija oli voimakkaimmillaan syyskuussa 1944. Esimerkiksi panssarivaunuja, rynnäkkötykkejä ja kenttatykistöä oli ennätysmäärät.
Totta on,että Ryti-Ribbentrop sopimuksen ansiosta Saksasta saatiin ps-kalustoa ja lentokoneita vielä taistelujen jo laannuttua.
Pääosa armeijasta oli saanut sodasta tarpeekseen ja halusi vain kotiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta on,että Ryti-Ribbentrop sopimuksen ansiosta Saksasta saatiin ps-kalustoa ja lentokoneita vielä taistelujen jo laannuttua.
Pääosa armeijasta oli saanut sodasta tarpeekseen ja halusi vain kotiin.Lännessä ei kukaan tietenkään HALUA sotia, MUTTA se oli pakko, kun Stalinin joukoilta taas ei kysytty HALUN perään! Onneksi TORJUNTAVOITOILLA päästiin rauhaan ja VÄLTETTIIN MIEHITYS!
- Anonyymi
” Näytös se oli tämäkin kun Suomen ainoa ps-divisioona tuhottiin yhdessä taistelussa. ”
Tämä se on Tarkkispojan dilemma! Valehdella pitää tilanteessa, kun kaikki Suomessa TIETÄÄ, ettei PS-Divisioonaa missään vaioheessa tuhottu? - Anonyymi
Panssarit yksinkertaisesti myöhästyivät Kuuterselän torjunnasta, parempi paikka olisi ollut Perkjärven Suulajärven tienoilla, niin olisi voitu käydä taisteluun nyrkeillä, mutta rynnäkkökoneiden puuttuessa, sekin olisi ollut heikkoa.
- Anonyymi
----Lännessä ei kukaan tietenkään HALUA sotia----
Hitler-parka ei olisi suin surminkaan halunnut hyökätä Puolaan, N-liittoon eikä minnekään mutta kun joku pakotti hyökkäämään. Oliko sotiminen natseille kovin vastentahtoista hommaa ja periaatteiden vastaista ?- Anonyymi
AH yli 80 vuotta sitten EI OLE = Länsi 2923!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AH yli 80 vuotta sitten EI OLE = Länsi 2923!
---- Länsi 2923!-----
Tähyät tosi kauas tulevaisuuteen.
- Anonyymi
Panssarikauhu olisi ollut ratkaisu, mutta yksinkertaiset pöllöt...
- Anonyymi
Moni soturi koki suurta panssarikauhua ja siksi neukut saivat suomalaisten keskuudessa aikaan pakokauhun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni soturi koki suurta panssarikauhua ja siksi neukut saivat suomalaisten keskuudessa aikaan pakokauhun.
Kesäkuun alussa 1944 ehkä, mutta ei enää Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella! NIISSÄ otti ohrakyrsä neukkutankeilla!
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä403067- 802831
- 1862444
Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?
En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?362165- 191483
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?231403Salilla oli toissapäivänä söpö tumma
Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen411396- 101274
- 131269
- 221241