Monet pitävät huonona sitä, että uskonto ja politiikka sotketaan toisiinsa, mutta mitä mieltä olette siitä jos politiikkaa sotketaan liiaksi kirkkoon ja uskontoon? Vuonna 1970 kirkollisvaalit esiintyivät poliittisin tunnuksin.
Vaikka keskusta ja kokoomus olivatkin piilotetusti esiintynyt joaikaisemmin seurakuntavaaleissa, vasta v.1970-luvun jälkeen politiikka on tullut näkyvästi kirkon taustavaikuttajaksi. Onko se mielestänne hyvä asia?
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ei-politiikka-kirkkoa-pahenna-seurakunnan-hallinto-nayttaa-tutkijasta-sekavalta/
Vaikka keskusta ja kokoomus olivatkin piilotetusti esiintynyt joaikaisemmin seurakuntavaaleissa, vasta v.1970-luvun jälkeen politiikka on tullut näkyvästi kirkon taustavaikuttajaksi. Onko se mielestänne hyvä asia?
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ei-politiikka-kirkkoa-pahenna-seurakunnan-hallinto-nayttaa-tutkijasta-sekavalta/
Vastaukset 17
Vanhimmat
Politiikka ei kuulu kirkoon eikä homoagenda!
Uskonto on alusta lähtien vain politiikkaa. Jokainen kansa on jumalan valittu kansa, mikä oikeuttaa nitistämään naapurit. Raamattu on silkkaa kiihotusta kansanmurhiin.
Jumalalla pelottelulla pidetään kansa nöyränä alamaisena jota voi kohdella miten tahtoo.
Näin se vaan on.
Siksi kannataakin olla kristitty ja luoda henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen.
Uskominen on uhriutumista.
Laitappa jeesuksen puhelinnumeron jakoon niin luodaan se suhde. Eikä mitään yksipuolista fanitussuhdetta luodakkaan vaan ihan tasa-arvoinen ja molemminpuolinen. Voisin samalla neuvoa vähän nykyaikaisia käytäntöjä mm viestinnän suhteen. Pistetään lähetyskäsky toteen ilman tumpuloita apulaisia.
”Monet pitävät huonona sitä, että uskonto ja politiikka sotketaan toisiinsa, mutta mitä mieltä olette siitä jos politiikkaa sotketaan liiaksi kirkkoon ja uskontoon?”
Ensin on hyvä tarkastella sitä, mitä kukin ymmärtää tuolla sanalla politiikka. Alun perin se tulee antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa". Sanakirja määrittelee sen näin ”sanalla politiikka tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä.”
Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132.
”Toisten mielestä politiikka kuuluu luontevasti seurakuntien luottamustoimiin, sillä ihmisten asioita siinäkin hoidetaan.”
Minä miellän politiikan juuri yhteisten asioiden hoitamiseksi. Puoluepolitiikka on sitten sidoksissa kunkin puolueen näkemyksiin vahvemmin.
”Virpi Siitonen tutki teologian väitöskirjassaan seurakuntavaalien politisoitumista 1970-luvulla.”
”Aiemmin Kokoomus ja Keskustapuolue olivat itsestään selvästi kirkollisia puolueita…”
Kun nämä kaksi puoluetta olivat mukana jo aiemmin, tuntuu hassulta ajatus että vasta 1970 olisi ilmaantunut ”politisoitumista” kun joukkoon liittyi SDP ja SKDL. Ikään kuin Kokoomus ja Keskusta ei edustaisi puoluepolitiikkaa.
Onhan mm. tunnettua lestadiolaisten vahva sitoutuminen Keskustapuolueeseen. Silti eniten kannatusta saivat nuo aiemmin olleet puolueet.
”Edellisissä seurakuntavaaleissa 2014 poliittisten puolueiden edustus kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa heikkeni.”
Kotimaa ”Ei politiikka kirkkoa pahenna? – Seurakunnan hallinto näyttää tutkijasta sekavalta” 03.10.2018
Puolueiden asema on vähentynyt vuosi vuodelta, ja listat kootaan nyt aika lailla toisin perustein.
Kaikki uskonnot ja uskonnolliset järjestöt ovat poliittisia tavalla tai toisella.
Konservatiivit kai tätä politiikan tuomista kirkkoon moittivat. Heidän mielestään konservatiivinen Raamatuntulkinta ei ole politikointia, mutta liberaali on.
Sellaisia liberaaleja henkilöitä, joilla ei ole uskoa ja joille Raamattu ei merkitse, on asettunut kirkollisvaaleihin ehdolle tarkoituksena vain vaikuttaa poliittisin motiivein kirkkoon.
Ja tällaiset henkilöt myös äänestävät vaaleissa poliittisin motiivein.
Raamatulla pitäisi olla aina merkitystä kirkollispoliittisessa päätöksenteossa.
Politiikka ei kuulu uskontoon. Vaikkakin kommonismi jo itsessään onkin totalitäärinen uskonto ja kaiken muun uskon ehdoton väkivaltainen vastustaja.
Tuota, politiikka käsitetään kahdella tavalla. Toinen – se alkuperäinen ja varsinainen – on yhteisten asioiden hoitoa. Toinen on puoluepolitiikka, eli ihmiset ovat koonneet samanmielisiä puolueiksi, ja toimivat näin vahvemmin organisaatioiden kautta.
Kommunismi on vanha ja oikeastaan kuollut aate, jonka perustuu tiettyyn talousteoriaan sekä filosofiaan, mitä kehiteltiin Marxin näkemysten pohjalle. Kapitalismi perustuu myös tietynlaiseen talousteoriaan sekä filosofiaan. Nämä ovat molemmat aikaa myöten muuttuneet ja kehittyneet, kommunismikin on nykyään markkinatalouden kannalla, mutta enemmän valtion kontrolloimaa kuin ns. markkinatalousmaat.
Pohjoismaat ovat ottaneet molemmista ne parhaat puolet.
Kun siis otat kantaa johonkin yhteiskunnalliseen tai yhteisösi asiaan, vaikka millaisia lakeja pitäisi laati, harjoitat politiikkaa.
Kaunisteleva hokema kuuluu, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta todellisuudessa se on syntinen vale.
Politiikka on yhden ryhmän etujen ajamista toisen ryhmän kustannuksella. Sellainen meno ei todellakaan kuulu kirkkoon.
:D Ei väite ole perätön. Kun jokainen saa perustaa vaikka puolueen, joka ajaa sitten hänelle tärkeitä asioita, se on sitä demokratiaa.
Tosin enemmän eri yhdistykset ja järjestöt ovat keskittyneet "yhden" asian, eli heille tärkeän asian etujen puolustamiseen. Näin myös kristilliset järjestöt tekevät.
Miksi nostelet näitä ikivanhoja aloituksia vaikka sinulla ei ole mitään sanottavaa?
En nostele näitä, vaan joku toinen. Ja jos kommentoin, silloin on sanottavaa.
En ole, sillä reagoin vain järjestykseen, mitä tulee tuohon palstan kommentteihin. Ilmeisesti nostaja oli Anonyymi 11.10.2021 14:10.
Eri uskontokunnat vastasivat aikoinaan nykyisiä puolueita. Papit pitivät valtaa pelottelemalla rahvasta monista asioista.