ystävällisyytä ja oli hyvä tulla sinne kun oli kunnioitusta ja seuraa mutta nyt siellä on paljon vihamielisyyttä ja kastijakoa ja lähimmäinen veli ei ole veli jos se apua pyytää. On narsisti vanhempia jotka päättävät että väärällä ei ole merkitystä ja sitä ei ole tapahtunut. Kun puhuu totta saat tuomion ja uhkailuja. Sehän riippuu kenestä
seurakunnan henkilöstä puhuu. USKOMATONTA.
Jos minä nyt näen jonkun tekevän jotain mikä ei ole sallittua pidän t...... kiinni.
Ei ole muuta vaihtoehtoa yksinkertaisesti.
Uskokaa tai älkää mutta minun mitta on täysi.
seurakunnan henkilöstä puhuu. USKOMATONTA.
Jos minä nyt näen jonkun tekevän jotain mikä ei ole sallittua pidän t...... kiinni.
Ei ole muuta vaihtoehtoa yksinkertaisesti.
Uskokaa tai älkää mutta minun mitta on täysi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Niin on kuule monella muullakin mitta täynnä.
Järjestö on mätä ylimmästä johtoportaasta alkaen paikalliseurakuntien vanhimpiin asti.
Julistajien vaatimuksia lasketaan koko ajan, mutta silti ei kasvua saada aikaan.
Mitta alkaa olla täynnä näihin nykyajan valittajiin ja mielensäpahoittajiin. Järjestöltä vaaditaan samanlaista moraalinormien löysyttämistä mitä tapahtuu muissa uskonsuunnissa ja kun sitä ei luonnollisestikaan tapahdu, exät ja nyxät (roikkujat) narisee kuka mistäkin syystä.
Järjestö jatkaa edelleen samoilla raiteilla mutta harvalukuiset nyxät jatkavat nurinaansa ja passiivisuutensa puolustelua. Kun heitä yrittää saada mukaan aktiiviseen toimintaan, syytetään ahdistelusta ja keksitään tekosyitä. Kun heitä huomautetaan sopimattomasta käytöksestä, ei olla ymmärtävinään. Aikansa kun kulkee naama nurinpäin ja narisee kuin rasvaton sarana, ystävätkin alkaa ympäriltä harventua.
Jos ei tajua omaa tilaansa niin silloin alkaa syytellä pahasta olostaan muita vaikka kyse on omasta asenteesta ja itsensä säälimisestä. Vaikka ei jaksaisi paljoa tehdäkään, myönteisen asenteen voi silti säilyttää ja iloita muiden tekemisestä.
>>> Julistajien vaatimuksia lasketaan koko ajan, mutta silti ei kasvua saada aikaan >>>
Liittyykö tähän kommenttiin joku älyllinen näkökulma? Mitä johtopäätöksiä pitäisi nyt tehdä?
Taidat olla epätoivoinen. Painoitko paniikkinappulaa?
Ehkä kommentti liittyi siihen, että monella seurakunnassa on mitta täynnä.
Laskekaa nyt ihmeessä sitä porvarillista lakimies liikemies imagoakin vähän tavallisten ihmisten tasolle. Näin kuvan jostakin konventista netissä, jossa jt olivat varmaan tauolla, ja keskustelivat keskenään. Olivat kuin jonkin korkean tason oikeistolaispoliitikot juhlatilaisuudessa. Katsoin ja totesin, tuo tilaisuus ja ihmiset noissa yläluokan vaatteissaan eivät ole minua varten. Ja tein päätöksen, ei koskaan jt tilaisuuksiin. Ja se sana pitää. Kirjallisuutta luen, jos jostakin saan käsiini. Mutta kokouksiin ym. on turha houkutella. Jos kuolen sen takia, niin sitten kuolen. Asialle ei voi mitään.
Myötähäpeässä on jotain epätoivoa. Paniikkia odotellessa.
Sinä et ainakaan tajua omaa tilaasi. Mitäs siinä muita syyttelet, katso todellisuutta silmiin
Sinä ainakin nuriset ja nariset naama vinossa täällä harva se päivä
Kohta kahteen vuoteen ei ole tarvinnut liikemiesmäisesti pukeutua; kunhan pidät paidan päällä niin pärjäät zoomissa. Kaikkea voi tietysti käyttää tekosyynä ja narisemisen aiheena.
On paljon tilaisuuksia joihin osallistumiseen liittyy tilanteen kunnioittaminen vaatetuksella. Mitä arvokkaampi tilaisuus, sitä vähemmän kukaan osallistujista haluaa tuoda esiin itsensä moukkamaisena poikkeavan vaatetuksen kautta. Joihinkin tilaisuuksiin on myös määritelty asu, joka katsotaan riittävän edustavaksi tilaisuuden arvoon nähden.
Pukeutumisen suhteen on olemassa kulttuurisia eroja mikä luokitellaan edustavaksi. Joka paikassa se poikkeaa arkitilanteissa käytetystä vaatetuksesta tai ainakin asun edellytetään olevan ehjä ja puhdas. Hyvinvointivaltioiksi luokiteltavissa maissa edustavan asun hankkiminen ei ole taloudellinen rasite ja jokaisessa kulttuurissa kaikilla on tiedossa edustavan pukeutumisen malli.
Naisilla edustavan pukeutumisen koodi on yleisesti paljon laajempi kuin miehillä. Länsimaisessa kulttuurissa tämä ero vielä korostuu, koska miesten kohdalla edustavaksi mielletty pukeutuminen on varsin yksipuolinen jos sitä vertaa esimerkiksi Afrikan tai eteläisten saarivaltioiden pukeutumismalliin.
Jokaisella ihmisellä on ymmärrys siitä, miten tärkeänä vaatetusta pidetään erilaisten tilaisuuksien arvostuksen mittarina. Yhtään arvokkaamman tai virallisemman tilaisuuden kohdalla terve ihminen poikkeuksetta miettii, millainen asu tilaisuuteen olisi sellainen joka osoittaisi osallistujan arvostavan saamaansa kutsua tai tilaisuuden merkitystä.
Kokoukset ja yleisesti kaikki Jumalan palvelemiseen liittyvä toiminta on Jehovan todistajille arvokkaita tilaisuuksia. Niissä ollaan ensisijaisesti Jumalan edessä ja halutaan osoittaa arvostus siitä pukeutumalla tilanteen mukaisesti. Vaikka tilaisuuksiin ei olekaan pukukoodia, läsnäolijoilta ja osallistujilta odotetaan tilaisuuden arvokkuutta ilmentävää, kulttuurisesti edustavaksi luokiteltua asua. Jos asu toistuvasti osoittaa ihmisen halveksivan tilaisuuden arvoa, siitä saa varmasti ohjeistusta.
Ulkoinen osoitus siitä, että arvostaa saamaansa tilaisuutta palvoa Jumalaa, näkyy myös sellaisille, joiden arvomaailma on toisenlainen. Itse asiassa todistajat pyrkivät myös vapaa-ajallaan erottumaan yleisestä trendiherkästä vaatemuodista ja kantaaottavasta pukeutumisesta tyylillä joka ei provosoi ketään vaan kertoo tasapainoisuudesta ja erilaisesta arvomaailmasta.
Jokainen tietysti tekee toimintansa suhteen päätöksensä itsenäisesti. Jos kokee oman elämäntyylinsä tärkeämmäksi kuin minkä arvostuksen osoittaminen ulkoisen olemuksen kautta katsotaan yleisesti tarpeelliseksi, niin sitten ihminen tekee oman katsantokantansa mukaisesti. Arvostuksen osoittamisen puute on kaikille muille selvästi näkyvissä jos pukeutumisellaan erottautuu muista, jotka taas pitävät tilaisuutta arvostettavana ja pukeutuvat kulttuurilähtöisesti edustavasti. Itsensä esiintuominen yleisesti hyväksyttyjen ryhmänormien vastustajana osoittaa kunnioituksen puutetta tilaisuutta ja muita läsnäolijoita kohtaan.
Jokainen saa osoittaa välinpitämättömyyttä elämän lahjaa kohtaan omalla tavallaan mutta jos kuolema on pelkästään asukapinasta kiinni niin aika halvalla elämänsä myy.
Kiitos paljon kommenttista, mutta en nyt ihan vielä todistajaksi taida edetä, puhettasi lukiessa tulee ajatus, missä empaattisuus ja eksyneiden lampaiden laupeus. Olet jakamassa ikuista elämää heille , kun vain hyvin kokouksissa pukeutuu tai oikeastaan tuomitset he ketkä eivät ulkoisesti komealta näytä.
Keneltä sait valtuudet tuomita ihmettelee kiinnostunut?
Menneisyyden mustapuvut eivät ole tätä päivää. Eikö Raamatussa ole sanaakaan pukeutumisesta ajan mukaisesti? Käsittääkseni Jeesuskin opetti varsin rennoissa kamppeissa - ei sillä mitään kravatteja ollut! Nuoret haluavat pukeutua ikäistensä tavoin, itse asiassa tumma puku 12-14-vuotiaan päällä on epämiellyttävä pukine pitää ja katsella.
Pohjoismaissa ei ole esim. koulupukuja käytössä - miksi nuorten pitäisi pukeutua joihinkin kiristäviin ja rumiin univormuihin?
Niinpä. Jeesuksen ajan vartiotornilaiset käyttivät purppuraista viittaa.
"Jokainen tietysti tekee toimintansa suhteen päätöksensä itsenäisesti. Jos kokee oman elämäntyylinsä tärkeämmäksi kuin minkä arvostuksen osoittaminen ulkoisen olemuksen kautta katsotaan yleisesti tarpeelliseksi, niin sitten ihminen tekee oman katsantokantansa mukaisesti. "
Tämä se aina jaksaa ihmetyttää ja huvittaakin. Viitataan "itsenäiseen" päätökseen ja sitten samaan hengenvetoon moititaan, jos valitsee "väärin". Ei sellainen ole mikään itsenäinen, vaan ryhmäpaineen alla tehty päätös.
Itsenäinen päätös on aidosti vapaa ilman minkäänlaista suostuttelua, saati rangaistuksia. Mutta mitäpä sinä jehovantodistajana sellaisesta ymmärtäisit.
Tämäkin aina jaksaa ihmetyttää ja huvittaakin: aina väännellään selviä asioita. Tässä tapauksessa itsenäistä ajattelua voi harrastaa sen suhteen että haluaako mieluummin säilyttää elämäntyylinsä vai pitää jäsenyytensä. Jos haraa yhteisön selviä käytäntöjä ja periaatteita vastaan, likaa oman pesänsä. Jehovan todistajana ymmärrän hyvin että siitä on seurauksensa.
Saa päättää itsenäisesti, noudattaako sääntöjä vai ottaako rangaistuksen? Wau, mahtavaa valinnan vapautta!
Mutta oletko varma, että noin tärkeän asian voi jättää yksilön itsensä päätettäväksi?
Tunsin ainakin yhden jt vuosia sitten, joka jt pukeutumisen ja musiikkisääntöjen takia erosi Jehovan todistajista. Hän sanoi, että hän ei ole onnellinen Jehovan todistajana. Hän sanoi että hän rakastaa rock musiikkia ja persoonallisia hippivaatteita, eikä hän ilman niitä halua elää. Hän kuoli keski-iässä, jolloin eroamisesta oli kulunut noin 30 vuotta. Vaikka häntä käytiin tapaamassa ennen kuolemaa, hän ei palannut takaisin Jehovan todistajaksi, vaikka tiesi kuolevansa. Hän sanoi kauan sitten, että hän ei koskaan takaisin tule. Niin tärkeää joillekin on oma identiteetti. Kaikki eivät virallisiin pukeutumistyyleihin taivu. Kuolemakaan ei saanut häntä muuttamaan mieltään.
Kyllä sen siistin ja puhtaan pukeutumisen ymmärtää. Mutta sitä ei, että sen täytyy olla tietyn tyylistä. Puhutaan itsensä esille tuomisesta tai tehostamisesta. Ei tässä nyt siitä ole kyse, vaan omaan persoonaan sopivista vaatteista, jotka itseä miellyttävät. En todellakaan halua toisista ottaa mallia, koska pidän persoonallisista vaatteista. En tarkoita provosoivia. Mutta enemmistön pukeutumistyyli ei miellytä.