Jos väite pitää paikkansa että punakaartissa ei ollut edes kunnollisia aseenkäyttäjiä, niin kuinka ihmeessä ne pärjäsivät noinkin hyvin?
Ja Kalevankankaalla puhuttiin jo sodasta missä ei enään kävelty eteen päin
Ja Kalevankankaalla puhuttiin jo sodasta missä ei enään kävelty eteen päin
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jo alunperin koko sota turha. Samasta perheestä saattoi toinen joutua valkoisten toinen punaisten puolelle.
Jos joku oli jossain virastossa työssä, jatkoi sitä sodan aikana, lahdattiin vain koska teki töitä "punaisille". Ihan perseestä. Köyhyyden vuoksi pakko oli työtä tehdä.
Ja miksi sota käytiin ylipäätään? Siksi koska ruotsinkieliset paronit ja papit omistivat maat. Näille piti ilmaista työtä tehdä.
Koko sota oisi estetty helposti. 8 tuntinen työpäivä (myös lauantai) sekä Torpparit vapaaksi orjatyöstä.
Ei kummoinen juttu.
Poliiseja tai aremijaa ei ollut estämässä roskajoukkojen tappeluja kirkonkylissä. Jupottelevia "kodinturvajoukkoja" molemminpuolin järjestystä pitämässä. Lukutaidotonta porukkaa aseet kädessä.
Meillä pitäisi olla suruliputuspäivä vuoden 1918 turhiin tapahtumiin ja kuolemiin!
Eikös tuo 8h oltu jo luvattu ennen sotia
Punakaartissa oli tietenkin pakko oppia käyttämään aseita.
Venäläiset upseerit järjestivät tykki- ja konekiväärikoulutusta.
Tampereella oli noin 500 venäläistä sotilasta raskaiden aseiden runkomiehistöinä. Se näkyi tulen tehossa.Se selitti kovan vastarinnan.
Valkoisilla oli kiire teloittaa kaikki venäläiset,sillä se oli sakujen vaatimus.He pitivät näitä venäläisiä Brest-Litovskin rauhansopimuksen rikkojina ja siksi kuolemaan tuomittuina. Kaikki kiinni saadut ammuttiinTampereen aseman luona.
Olihan punaisella puolella sotilaita jotka olivat ensimmäisen maailmansodan aika palvellut venäjää
Oli kyllä,mutta hyvin vähän. Pääosa liittyi valkoisiin,etenkin upseerit.
Juu näin historian kirjat väittävät, jotenkin uskoisin että varsinkin alempia upseereita olisi ollut punakaartissa, jos ajattelen sen hetkistä bolsevikki armeijaa, siellä korkeimmat upseerit katosivat mutta johtajia jäi myös sinne armeijaan.
Sitä että mitään sotajoukkoa ei johdeta jos ei ole kuria ja johtajuutta
” Sitä että mitään sotajoukkoa ei johdeta jos ei ole kuria ja johtajuutta”
Toki sitä jotenkin johtaa voi, mutta kuriton joukko n tehoton ja juuri siinä piili punakaartin ja valkokaartin ero.
Valkoiset saivat 1.500:sta Saksan jääkäristä hyvän ja koulutetun alipäällystö komppanianpääliköstä ryhmänjohtajaan saakka ja he tekivät valkoisisa ammattitaitoisemman.
Punaisilla komppanian pääliköksi valittiin usein huutoäänestyksellä ”mukava mies”, jolla ei ollut otetta joukkoonsa. Usein kävi niin, että punaiset valtasivat tappioita kärsien jonkun maastonkohan, mutta sitten luopuivat siitä mennen yöksi taloihin nukkumaan! Aamulla sirtten tehtiin sama uudestaan!
Punakaartissa ei tiedetä olleen Venäjän armeijassa palvelleita suomalaisia upseereita.
Venäläisiä kyllä.
Ali Aaltonen tietysti pölhö.
"Valkoiset saivat 1.500:sta Saksan jääkäristä hyvän ja koulutetun alipäällystö komppanianpääliköstä ryhmänjohtajaan saakka ja he tekivät valkoisisa ammattitaitoisemman."
Jääkäreitä palveli Valkoiseesa armeijassa noin 1 300.
Sotilasarvot vaihtelivat jääkäristä everstiin,joita tosin oli vain yksi.
Upseereita oli kaikkiaan 366,pääosa vänrikin-kapteenin arvoissa. Vajaa10 ehti everstiluutnanteiksi.
Pääosa palveli aliupseereina.
Ehtikö joku jääkäreitä tulla eversti asti?, alikersanttaja varmaan löytyi. Luulenpa että valkoisen armeijan ylemmät upseerit olivat tsaarin armeijasta kuten oli itse ylipäällikö
Karjalan Rintaman komentaja Aarne Sihvo yleni kapteenista everstiksi.
Muuten ylin komentajisto oli entisiä tsaarinupseereja.
Lisäksi oli pari ruotsalaista korkeaa komentajaa.Yksi saksalainenkin yleni everstiksi.
Jääkärit olivat kuitenkin suurin ja yhtenäisin upseeriryhmä.
Mannerheim ylensi häikäilemättä upseereita sitoen heidät näin itseensä.
Aliupseerit olivat pääasiassa vääpeleitä ja varavääpeleitä(ylikersantti). Oli myös aliupseeri eli kersanttia/alikersanttia vastaava,
Joka tapauksessa he saivat jääkäreistä,sotilaselämään kouliintuneen alipäällystön!
Saksassa yhtä päteviä kuin sikäläiset korpraalit.
Jääkärit saivat kaikki aliupseerikoulutuksen viimeistään Libau-vaiheen aikana.
Lisäksi osa sai reserviupseerikoulutusta. Noin 200 toimi esimiestehtävissä ryhmän varajohtajasta ylöspäin pataljoonan komentajan apulaiseen kesästä 1916 alkaen.
Libaussa 11.2. 18 tehty ylennyslista kattoi yhden noin 6 000 miestä käsittävän jääkäriprikaatin tarpeen.
Suomessa vajaat 1300 jääkäriä jakautuivat koko armeijaan,pääosa kylläkin erityisiin jääkärijoukkoihin.