Koska internetillä pitäisi olla myös kansanvalistuksellinen tehtävä ja koska keskustelu esimerkiksi ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta edellyttäisi että keskustelijat auttavasti ymmärtäisivät mistä puhutaan, niin selitetään perusasia eli sään/säätilan ja ilmaston ero havainnollisella ja kotimaisella esimerkillä:
Talvella 1844-1845 Näsijärvi jäätyi vasta 3. tammikuuta, koska syksyllä oli lämpimiä SÄITÄ. Talvella 2002-2004 Näsijärvi jäätyi jo 4. joulukuuta, koska syksyllä oli kylmät SÄÄT. Yksittäisten vuosien SÄÄTILA vaihtelee.
Mittaushistoriasta selviää, että 1800-luvulla Näsijärvi oli uutenavuotena (vähintään osittain) jäätön harvemmin kuin joka 30. vuosi, kun taas 2000-luvulla Näsijärvi on vuodenvaihteessa vähintään osittain jäätön useammin kuin joka toinen vuosi. Tämä johtuu siitä, että ILMASTO 1800-luvulla oli kylmempi kuin ILMASTO 2000-luvulla.
Ei tämä tämän vaikeampaa ole.
Talvella 1844-1845 Näsijärvi jäätyi vasta 3. tammikuuta, koska syksyllä oli lämpimiä SÄITÄ. Talvella 2002-2004 Näsijärvi jäätyi jo 4. joulukuuta, koska syksyllä oli kylmät SÄÄT. Yksittäisten vuosien SÄÄTILA vaihtelee.
Mittaushistoriasta selviää, että 1800-luvulla Näsijärvi oli uutenavuotena (vähintään osittain) jäätön harvemmin kuin joka 30. vuosi, kun taas 2000-luvulla Näsijärvi on vuodenvaihteessa vähintään osittain jäätön useammin kuin joka toinen vuosi. Tämä johtuu siitä, että ILMASTO 1800-luvulla oli kylmempi kuin ILMASTO 2000-luvulla.
Ei tämä tämän vaikeampaa ole.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tänään nähdään sen hetkinen sää mutta tilastoja katsomalla voidaan todeta että maapallon keskilämpötila on hissukseen kohonnut ainakin viimeiset sata vuotta se on sitä ilmastonmuutosta.
Suomen hiekkaharjut ovat jääkauden aikaisien jäärailojokien pohjia.
Kuinka niin..miten harju voi olla pohja,.
Harju voi olla myös pohja silloin, kun se on maisemassa syvin kohta alun jäätikköön uurtunutta joenuomaa kohdassa jossa vesi virtaa ulos jäätikön reunasta. Kun sitten jää sulaa pois niin harjun muodostumiskohta siirtyy jäätikön reunan mukana ja harju venyy pituutta. Harjuissa maa-aines on virtausveden pesemää soraa.
https://www.geologia.fi/2018/06/03/harjut-ja-salpausselat/
En mää ny tajunnu, mitä sää tarkotit tolla..
Taidat olla "ilmastokeptikko"?
Persulle aivan ylivoimasta!
Jos jossain päin maailmaa joku päivä on keskimääräistä kylmempää niin persun mielestä se ilman muuta kumoaa ilmastonmuutoksen.
Esimerkiksi Näsijärven varhainen jäätyminen vuonna 2002 kumoaa ilmastonmuutoksen, koska silloin Näsijärvi jäätyi vähän pitkäaikaisia keskiarvoja aikaisemmin. Eli oli kylmempää kuin oli ollut keskimäärin. Vuonna 2016 oltiin suunnilleen keskiarvossa, mikä tarkoittaa sekin että ei ilmasto mihinkään lämpene. Kaikki muut 2000-luvun vuodet olivatkin sitten yksittäistapauksia, joista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä, koska silloin Näsijärvi jäätyi pitkäaikaisia keskiarvoja myöhemmin.
Ilmasto oli kylmä jo v. 1156, koska Lalli löi kirveellä piispaa Köyliönjärven jäällä.
Se oli kylmää toimintaa!
Ilmaston määritelmäksi sovittiin 30 vuoden keskiarvo säätilastoista jo 88 vuotta sitten eli vuonna 1934 Wiesbadenissa IMO:n kokouksessa. Tuo tapahtui kauan ennen mitään tietoa tai arvaustakaan siitä että ilmasto olisi lämpenemässä. Pikemminkin tuolloin pelättiin ilmaston viilenevän ja haluttiin siksi päästä seuraamaan globaalin keskilämpötilan muutoksia.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14996745/ilmastosta-saahan-on-matkaa-30-vuotta
Maapallon lämpö on yli 99-prosenttisesti lähtöisin auringosta, joten ihmisen vaikutusmahdollisuus on pieni. Pienet auringon säteilyn muutokset sen sijaan vaikuttavat huomattavan paljon.
Auringon säteilyn määrää on tutkittu varsin tarkkaan jo pitkään.
https://climate.nasa.gov/blog/2910/what-is-the-suns-role-in-climate-change/
Viimeisen 40 vuoden aikana Auringon säteilytehon muutokset olisivat riittäneet aiheuttamaan yhden viideskymmenesosan siitä lämpenemisestä joka nyt on havaittu.
Niinpä.
Maapallon pinnan keskilämpötila on n. 288 kelviniä. Prosentin heitto keskilämpötilassa on siis nojn 3 astetta. Nyt ihmisen vaikutus yritetään rajata 1,5 asteeseen.
Siis 288 K= n. 14,8 Celsius-astetta. Prosentin heitto on siis noin 0,15 astetta.
Fysiikassa lämpötila-asteikon nollakohta 0 K on absoluuttisen nollapisteen kohdalla eli celsiusasteikolla -273.15 ⁰C asteen kohdalla. Lämpösäteilyn voimakkuus määräytyy absoluuttisen lämpötilan neljännen potenssin mukaan, ei celsiusasteista eikä fahrenheit - asteista joilla molemmilla asteikoilla on nollan asteen kohta eri absoluuttisen lämpötilan kohdalla.
Prosentin heitto keskilämpötilassa on siis noin 3 astetta (288/100=2.88 astetta).
Jos ulkona on lämpötila 1⁰C niin lämpötilan nouseminen asteella eli 2⁰C ei tarkoita että lämpötila olisi kaksinkertaistunut. Sen sijaan jos absoluuttinen lämpötila on aluksi 300 K ( 27⁰C eli kevyt helle) ja lämpötila nousee arvoon 600 K (327⁰C eli lyijyn sulamispiste) niin silloin lämpötila on kaksinkertaistunut.
Idiootti! Avaruus ei ole 0 astetta Celsiusta vaan peruslämpötila on 0 astetta Kelviniä. Jos aurinkoa ei olisi niin näillä huudeilla olisi 1-3 astetta kelvininiä eli n. -270 Celsius-astetta. Loppu on auringon vaikutusta.
Näsijärvi on siis nyt liian suolaisen ihmisravinnon takia suolaisempi kuin 1800 -luvulla. Terv. kusatsu
Ilmastonmuutosepäilijä katsoo ikkunasta lintulaudalle ja toteaa ettei ilmastonmuutosta ole koska tänäkin vuonna talvi oli kesää kylmempi.
Mahtaa+denialistia+ihmetyttää+se,+että+talvella+on+Suomessa+niin+kylmä+kun+Maapallo+talvella+on+kuitenkin+huomattavasti+lähempänä+Aurinkoa+kuin+kesällä.+Talvella+Auringon+säteilyteho+ilmakehän+yläreunassa+on+suurimmillaan+noin+6.6%+enemmän+kuin+mitä+se+on+kesällä.
Mikä ihmeen denialisti? Eikö voi keskustella asiallisesti ilman nimittelyä?
Denialisti ja alarmisti ovat olleet Suomi24:n ilmastokeskusteluiden vakiintuntta termistöä jo kauan. Denialisteja pitäisi toki oikeammin nimittää tieteenkiistäjiksi, mutta kun palstat ovat nyt täynnä koronaepidemiasta ja rokotteista riehaantuneita tieteenkiistäjiä on tuo perinteinen nimitys kuvaavampi.
Tuohon voisi vielä lisätä, ettei ilmastonmuutos tarkoita korkeita lämpötiloja kaikkialla. Tropiikissa ja maapallon kuivilla alueilla se aiheuttaa aavikoitumista ja sietämättömiä lämpötiloja. Mutta muulla maailmassa muutaman asteen lämpeneminen aiheuttaa säätilan ääri-ilmiöitä. Tämä kesä on oikeastaan hyvä esimerkki siitä mitä on tulossa lisää. Valtavia metsäpaloja, myrskyjä, pitkiä hellekausia, jääsadetta, ja pitkiä sadekausia tulvineen.
Ainakin täällä oli nyt kesänä aika trooppinen ilmasto
Jos on pidempään tavanomaista lämpimämpää, se on ilmastonmuutosta. Jos on pidempään tavanomaista kylmempää, se on säiden vaihtelua. Tämä nyt pitäisi kaikkien ymmärtää.
Kuten keskusteluissa ja tässäkin annetuissa linkeissä on todettu on yksittäisten vuosien aikana tapahtuva lämpötilan vaihtelu sääilmiöitä olipa se sitten kuumaan tai kylmään suuntaan. Vasta vuosikymmenien ajalta lasketun lämpötilan keskiarvon muutokset ovat ilmaston muuttumista.
En viitsisi näitä kopioida aiemmista keskusteluista tähän uudelleen. Jos ette silloin ymmärtäneet niin ette ymmärrä nytkään tai sitten olette tarkoituksellisesti trollaamassa.
Lue avaus! Näsijärvi oli 1800-luvulla sula uudenvuodenpäivänä harvemmin kuin joka 30. vuosi.
Nyt Näsijärvi on sula uudenvuodenpäivänä useammin kuin joka toinen vuosi.
Ero on 15-kertainen.
Jo viidesluokkalaiset Suomessa tietävät eron, paitsi jälkeenjääneet persut.
Palstan persupakkomielteinen näyttää olevan taas liikkeellä.