Ilmastosta säähän on matkaa 30 vuotta

IlmastostaSäähänOnMatkaa

Ilmastotilasto lasketaan keskiarvona 30 vuoden säätilastoista.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1981-2010

Yksittäisen tai muutaman vuoden säiden poikkeama keskiarvosta ei tarkoita ilmaston muuttumista mihinkään suuntaan. Tarkastelujakso on pitkä nimenomaan siksi, että sään normaali vaihtelu ei aiheuttaisi vääriä johtopäätöksiä. Jos näet jonkun esittävän ilmastoon liittyviä väitteitä yksittäisen tai edes muutaman vuoden säiden perusteella niin tiedät, että väitteillä ei juurikaan ole uskottavuutta. Tämä koskee niin väitteitä lämpenemisestä kuin kylmenemisestäkin.

Yhden vuoden keskilämpötilan muutos näkyy kolmenkymmenen vuoden jakson keskilämpötilassa yhden kolmaskymmenesosan verran. Jos siis yksittäinen vuosi olisi esimerkiksi 3 asteen verran keskiarvoa kylmempi tai lämpimämpi niin ilmaston vertailuissa käytettävää kolmenkymmenen vuoden keskiarvoa se muuttaisi 3/30 eli 1/10 eli 0.1 asteen verran.

99

700

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Osoitus

      Nyt lasket lööperiä.
      Tunnin kestävä lämmin on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä kylmä on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä tuuli on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä tyyni on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä sade on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä pouta on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä pilvisyys on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä pilvettömyys on osoitus ilmaston lämpenemisestä,
      Tunnin kestävä mikä tahansa on osoitus ilmaston lämpenemisestä,

      • huutoalma

        Mistä sä tiedät tämän kaiken? Luulin, että ilmastonmuutos on kokonaisen planeetan keskimääräisen lämpötilan muutoksen seuraamista pitkä-aikaisella trendillä. Onko kaikki miljoonat mittaustulokset sittenkin tunnin aikajakson mittaustuloksia?


    • IlmastostaSäähänOnMatkaa

      http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

      Viimeisen 36 vuoden keskilämpötilojen keskiarvo Helsingissä on ollut 6.04 astetta ja keskihajonta 1.01 astetta. Huomattava poikkeama keskiarvosta alkaa olla kahden keskiarvon suuruinen eli jos yksittäisen vuoden keskilämpötila mahtuu välille 4.0 - 8.0 niin tavallista säätä se on ollut. Nuo keskiarvot ja keskihajonnat on helppo itse laskea vuositilastosivun yksittäisten vuosien datasta.

      N vuoden pituisen keskilämpötilan määritystarkkuus on luokkaa yhden vuoden keskilämpötilojen keskihajonta per vuosien lukumäärän neliöjuuri eli keskihajonta/sqrt(N). Ilmaston tapauksessa N = 30 eli kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolta määritetyn keskiarvon keskivirhe on enää keskihajonta/sqrt(30) eli luokkaa 1.0/5.5 = 0.18 astetta.

      Yksittäisiä vuosia vertailtaessa tilastollisen hajonnan suuruus Helsingin kohdalla on siis luokkaa ±1 astetta ja ilmastoa eli 30 vuoden keskiarvoa vertailtaessa tilastollinen hajonta on noin ±0.18 astetta.

      • IlmastostaSäähänOnMatkaa

        Ilmatieteen laitoksen mukaan edellisestä 30-vuotiskaudesta on vuotuisten keskilämpötilojen keskiarvo kasvanut 0.4 astetta ja sitä edellisestä 0.7 astetta. Edellisestä jaksostakin katsottuna on keskiarvo siis muuttunut yli kahden keskivirheen verran eli kyseessä on tilastollisesti merkittävä muutos tavallisesti käytetyllä p=0.95 kriteerillä. Kahden tarkastelujakson ajalta laskettu 0.7 astetta on tilastollisesti merkittävä jo p=0.995 kriteerilläkin.


      • ilmasto.muuttui.taas

        Jos ei ilmasto lämpene 30 vuoden aikana, niin sitten Petteri ilmoittaa pilvenreunalta, että oikea ajanjakso onkin 60 vuotta.


      • Kurfegtulius
        ilmasto.muuttui.taas kirjoitti:

        Jos ei ilmasto lämpene 30 vuoden aikana, niin sitten Petteri ilmoittaa pilvenreunalta, että oikea ajanjakso onkin 60 vuotta.

        Mikä sinun mielestäsi pitäisi olla kriteerinä sille, että ilmaston voitaisiin todeta lämmenneen tai kylmenneen? Palstalla pyörii niitä, joiden mielestä kolmen vuoden pituisen jakson sään perusteella voisi päätellä jotakin mutta eivät ole koskaan mielipidettään perustelleet laskelmin.

        Mikä siis on sinun kriteerisi sille, että ilmaston voisi sanoa muuttuneen johonkin suuntaan vai oletko vain pelleilemässä?


      • Eelis__Perma_nen
        Kurfegtulius kirjoitti:

        Mikä sinun mielestäsi pitäisi olla kriteerinä sille, että ilmaston voitaisiin todeta lämmenneen tai kylmenneen? Palstalla pyörii niitä, joiden mielestä kolmen vuoden pituisen jakson sään perusteella voisi päätellä jotakin mutta eivät ole koskaan mielipidettään perustelleet laskelmin.

        Mikä siis on sinun kriteerisi sille, että ilmaston voisi sanoa muuttuneen johonkin suuntaan vai oletko vain pelleilemässä?

        Et kai luule että saat palstadenialistilta, puhumattakaan ammattimaiselta palstapöljältä kuten ilmasto.muuttui.taas, vastausta asialliseen kysymykseesi.


      • Kurfegtulius
        Eelis__Perma_nen kirjoitti:

        Et kai luule että saat palstadenialistilta, puhumattakaan ammattimaiselta palstapöljältä kuten ilmasto.muuttui.taas, vastausta asialliseen kysymykseesi.

        En tietenkään odottanut asiallista vastausta, mutta kun kysyn niin pelleilijän pelleily jää palstalle pelleilyksi leimattuna. Jos taas olisikin ollut jotain asiallista kritiikkiä tarjolla niin siihenkin on ollut mahdollisuus.


      • ilmasto.muuttui.taas

        Ilmasto tietysti muuttuu, jos Äääliksen Päijänteenrannan paskahuusin ovenraosta siltä näyttää, vaikka ei olisikaan kulunut kuin 29 vuotta.


      • Chubacabra
        Kurfegtulius kirjoitti:

        Mikä sinun mielestäsi pitäisi olla kriteerinä sille, että ilmaston voitaisiin todeta lämmenneen tai kylmenneen? Palstalla pyörii niitä, joiden mielestä kolmen vuoden pituisen jakson sään perusteella voisi päätellä jotakin mutta eivät ole koskaan mielipidettään perustelleet laskelmin.

        Mikä siis on sinun kriteerisi sille, että ilmaston voisi sanoa muuttuneen johonkin suuntaan vai oletko vain pelleilemässä?

        Ensinnäkään mistään 60 vuoden takaa ei ole mitään KORJAAMATTOMIA datoja ja faktoja tiedossa. Puhumattakaan 100 vuotta sitten, joista mm. 1910 luvulta on epäilyttävän "lämpöisen" näköisiä valokuvia, jos vain päivämäärät valokuvien takana pitävät paikkansa.

        Omat kokemukseni kertovat, että tässä älyttömässä suunnittelussa voitte heittää huolenne romukoppaan. On etukäteen päätetty lämpeneekö vai kylmeneekö, vaiko ei sitten kumpaakaan.

        Tilastoihin ei voi luottaa. Niitä kyhäävät itse itselleen palkatut kierosilmäiset valehtelijat.


      • Chubacabra

        Kun nyt kerroin totuuden, niin kohta varmaan kirjastot putsataan epäilyttävän lämpöisistä kuvista. Ettei vaan teoriat alkaisi horjumaan ..

        Jokainen voi ennen tänä NeuvostoPropagandaa tutkia asiaa itse. Jos kerkeää.


      • Chubacabra

        Isoisäni syntyi 1895 ja mulla on valokuvia siitä saakka kun olivat parikymppisiä isoäitini kanssa. Semmoista "dataa" täällä.


      • Kontra
        IlmastostaSäähänOnMatkaa kirjoitti:

        Ilmatieteen laitoksen mukaan edellisestä 30-vuotiskaudesta on vuotuisten keskilämpötilojen keskiarvo kasvanut 0.4 astetta ja sitä edellisestä 0.7 astetta. Edellisestä jaksostakin katsottuna on keskiarvo siis muuttunut yli kahden keskivirheen verran eli kyseessä on tilastollisesti merkittävä muutos tavallisesti käytetyllä p=0.95 kriteerillä. Kahden tarkastelujakson ajalta laskettu 0.7 astetta on tilastollisesti merkittävä jo p=0.995 kriteerilläkin.

        ITL:n tiedote viitta kahteen mittaussarjaan, siis Sodankylään ja Kaisaniemeen.

        Sodankylän tulokset 1920 lähtien saattavat kuvata riittävän paikkansapitävästi tämän paikallisilmaston lämpötilamuutosta. Tulos kertoo, että on 2010 juuri ja juuri ylittynyt 1940 lämpötilataso.
        Edeltäneiden vuosikymmenten lämpötilan lasku on siis vihdoin voitettu.
        Kiitos ja kunnia! Ei ehkä sittenkään Lappiin pienoisjääkautta!

        Kaisaniemen tulokset ovat sensijaan monessa suhteessa vääristelyä.
        Ensinnäkin kaupunkilämpö alkoi korruptoida mittaustuloksia vähitellen 1920- luvusta, mutta erityisesti 1950-luvusta lähtien. Kaupunkilämmön vaikutus voi eräiden ulkomaisten tulosten perusteella olla jopa 1.5 astetta.

        ITL:n tekemistä korjauksista kerrotaan ainakin julkaisussa noin vuodelta 2010 "Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä" /Heikki Nevanlinna (9 s.). Nämä korjaukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin joidenkin kuvittelema ilmaston lämpeneminen, ja eivätkä totisesti ole "vertaisarvioituja". Syntyy sensijaan käsitys, että korjaukset olivat tarkoitushakuisia. Julkaisu poistettiin ITL:n sivuilta kiinnittäessäni tällä palstalla huomiota sen (muihinkin) kyseenalaisiin kohtiin. Asialliseen kirjoitukseeni ei haluttu vastata, vaan se sensuroitiin pois.
        ITL:n nytkin esittämät tulokset soveltavat samoja "korjauksia".

        En käy tässä läpi korjausten kyseenalaisuutta, mutta pidän todella outona, että tulokset edelleen esitetään "Kaisaniemestä". Todellisuudessa ne jo 1962 mitattiin Viikin pelloilta, nykypaikaltaan vuodesta 1969. Kaupunkilämpöä ei kyseisissä tuloksissa käytännössä juuri lainkaan korjattu.
        ITL harhauttaa siis edelleen hyväuskoisia "Kaisaniemellä".

        Vielä vakavampaa on, että hallitsevan tuulensuunnan vallitessa Helsingin keskustan yli kulkenut ja tällöin lämminnyt ilma saavuttaa noin 10 minuutin päästä Viikin mittauspisteen. Tämä ilma on VARMASTI kaupunkilämmön lämmittämää.
        Korjauksia ei ilmeisesti tehdä koska lämpenemisen suuruutta on vaikea arvioida - ja kun tulos on "tarkoituksenmukainen".

        Yhteenveto: Niin sanottu "Kaisaniemen" mittaussarja on arvotonta vääristelyä. Mittaussarja ei ole jatkuva, vaan mittauspiste on vaihtunut tuloksiin vaikuttavalla tavalla ja kaupunkilämmön vaikutuksen korjaus/eliminointi ei täytä mitään tieteellisiä vaatimuksia - ei edes kohtuullisia vavoimuus/luotettavuusvaatimuksia.

        On siksi surkuhuvittavaa seurata uskovaisten matemaattisia yrityksiä osoittaa "muutoksia" asteen sadasosan tarkkuudella. Tämä osoittanee, että koulutus pilaa edelleen monta kelpoa kuokkamiestä ja tomeraa torimummoa.


      • Anonyymi
        Kontra kirjoitti:

        ITL:n tiedote viitta kahteen mittaussarjaan, siis Sodankylään ja Kaisaniemeen.

        Sodankylän tulokset 1920 lähtien saattavat kuvata riittävän paikkansapitävästi tämän paikallisilmaston lämpötilamuutosta. Tulos kertoo, että on 2010 juuri ja juuri ylittynyt 1940 lämpötilataso.
        Edeltäneiden vuosikymmenten lämpötilan lasku on siis vihdoin voitettu.
        Kiitos ja kunnia! Ei ehkä sittenkään Lappiin pienoisjääkautta!

        Kaisaniemen tulokset ovat sensijaan monessa suhteessa vääristelyä.
        Ensinnäkin kaupunkilämpö alkoi korruptoida mittaustuloksia vähitellen 1920- luvusta, mutta erityisesti 1950-luvusta lähtien. Kaupunkilämmön vaikutus voi eräiden ulkomaisten tulosten perusteella olla jopa 1.5 astetta.

        ITL:n tekemistä korjauksista kerrotaan ainakin julkaisussa noin vuodelta 2010 "Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä" /Heikki Nevanlinna (9 s.). Nämä korjaukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin joidenkin kuvittelema ilmaston lämpeneminen, ja eivätkä totisesti ole "vertaisarvioituja". Syntyy sensijaan käsitys, että korjaukset olivat tarkoitushakuisia. Julkaisu poistettiin ITL:n sivuilta kiinnittäessäni tällä palstalla huomiota sen (muihinkin) kyseenalaisiin kohtiin. Asialliseen kirjoitukseeni ei haluttu vastata, vaan se sensuroitiin pois.
        ITL:n nytkin esittämät tulokset soveltavat samoja "korjauksia".

        En käy tässä läpi korjausten kyseenalaisuutta, mutta pidän todella outona, että tulokset edelleen esitetään "Kaisaniemestä". Todellisuudessa ne jo 1962 mitattiin Viikin pelloilta, nykypaikaltaan vuodesta 1969. Kaupunkilämpöä ei kyseisissä tuloksissa käytännössä juuri lainkaan korjattu.
        ITL harhauttaa siis edelleen hyväuskoisia "Kaisaniemellä".

        Vielä vakavampaa on, että hallitsevan tuulensuunnan vallitessa Helsingin keskustan yli kulkenut ja tällöin lämminnyt ilma saavuttaa noin 10 minuutin päästä Viikin mittauspisteen. Tämä ilma on VARMASTI kaupunkilämmön lämmittämää.
        Korjauksia ei ilmeisesti tehdä koska lämpenemisen suuruutta on vaikea arvioida - ja kun tulos on "tarkoituksenmukainen".

        Yhteenveto: Niin sanottu "Kaisaniemen" mittaussarja on arvotonta vääristelyä. Mittaussarja ei ole jatkuva, vaan mittauspiste on vaihtunut tuloksiin vaikuttavalla tavalla ja kaupunkilämmön vaikutuksen korjaus/eliminointi ei täytä mitään tieteellisiä vaatimuksia - ei edes kohtuullisia vavoimuus/luotettavuusvaatimuksia.

        On siksi surkuhuvittavaa seurata uskovaisten matemaattisia yrityksiä osoittaa "muutoksia" asteen sadasosan tarkkuudella. Tämä osoittanee, että koulutus pilaa edelleen monta kelpoa kuokkamiestä ja tomeraa torimummoa.

        Uskontokeskustelut uskontopalstalle.


    • IlmastostaSäähänOnMatkaa
      • Anonyymi

    • IlmastostaSäähänOnMatkaa
    • IlmastostaSäähänOnMatkaa
    • IlmastostaSäähänOnMatkaa
      • selvää.peliä

        Se globaali sää ei vaikuta missään. Paitsi siellä missä ilmastotieteilijä haluaa sen nähdä. Jos jossakin vinkuintiassa tulee tulvia, niin ilmastonmuutos, vaikka näitä tulvia on ollut tuhansia vuosia.

        Se voidaan lukea jo raamatusta.


      • Aesdifaeger

        Joku näköjään poistatti alkuperäisen ja täysin asiallisen suomeksi kirjoitetun viestin globaalin ja paikallisen ilmaston eroista. Kun tänne laitettiin uusi linkki toisaalla olevaan kopioon niin sekin poistatettiin. Samalla myös joku kävi rekisteröimässä sen rekisteröimättömän tunnuksen, jolla kyseinen viesti oli kirjoitettu. Varsin lapsellista toimintaa aikuisten palstalla.

        Todella ikävää, että teiltä ovat asia-argumentit päässeet loppumaan ja joudutte nyt turvautumaan toisten kirjoittamien asiallisten viestien poistattamiseen keskustelun tekniikkana. Toivottavasti piakkoin löydätte taas jotakin sanomista itse aiheestakin.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/14877409/viestien-poistattaminen-keskustelutekniikkana

        Tervetuloa keskustelemaan taas sitten, kun teillä on jotakin sanottavaa. Sitä odotellessa älkää hämmästykö, mikäli poistattamanne materiaali tulee esille jollakin toisella sivustolla ja linkki siihen ilmaantuu tänne.


      • Paikallisen ja globaalin ilmaston eroista hieman tässä alla. Nämä kaksi käsitettä tuntuvat keskusteluissa menevän pahasti sekaisin eli globaalin ilmaston muutoksien väitetään näkyvän suoraan samanlaisina paikallisen ilmaston muutoksina. Sille väitteelle ei ole perustetta.


      • Aesdifaeger kirjoitti:

        Paikallisen ja globaalin ilmaston eroista hieman tässä alla. Nämä kaksi käsitettä tuntuvat keskusteluissa menevän pahasti sekaisin eli globaalin ilmaston muutoksien väitetään näkyvän suoraan samanlaisina paikallisen ilmaston muutoksina. Sille väitteelle ei ole perustetta.

        Havaittavissa olevat sääilmiöt ja siten myös säätilastot ovat sidoksissa havaintopaikkaan. Kun puhutaan ilmastosta on siis yksikäsitteisyyden vuoksi tehtävä selvä ero globaalin ilmaston ja paikallisen ilmaston välillä.

        Paikallinen ilmasto ei maantieteellisten syiden vuoksi suoraan seuraa laajemman alueen ilmastoa vaan on sidoksissa mm. pitkäaikaisiin tuulen suuntiin ja valtamerten merivirtoihin. Meillä tuollaisia ovat esimerkiksi Golf - virta ja Siperian suunnasta tulevat tuulet. Molemmat vaikuttavat Suomen paikalliseen ilmastoon, toinen lämmittäen ja toinen jäähdyttäen.

        Jos pitkäaikaiset tuulen suunnat tai merivirrat muuttuvat muuttuu myös paikallinen ilmasto. Muutoksen suunta voi olla sama kuin globaalin ilmaston muutoksen suunta mutta se voi myös olla siihen nähden vastakkainen. Muutoksen suuruus tietyillä alueilla on selvästi suurempi kuin globaalin ilmaston muutoksen suuruus ja toisilla alueilla muutos voi jäädä paljon globaalia muutosta pienemmäksi.


      • Aesdifaeger kirjoitti:

        Havaittavissa olevat sääilmiöt ja siten myös säätilastot ovat sidoksissa havaintopaikkaan. Kun puhutaan ilmastosta on siis yksikäsitteisyyden vuoksi tehtävä selvä ero globaalin ilmaston ja paikallisen ilmaston välillä.

        Paikallinen ilmasto ei maantieteellisten syiden vuoksi suoraan seuraa laajemman alueen ilmastoa vaan on sidoksissa mm. pitkäaikaisiin tuulen suuntiin ja valtamerten merivirtoihin. Meillä tuollaisia ovat esimerkiksi Golf - virta ja Siperian suunnasta tulevat tuulet. Molemmat vaikuttavat Suomen paikalliseen ilmastoon, toinen lämmittäen ja toinen jäähdyttäen.

        Jos pitkäaikaiset tuulen suunnat tai merivirrat muuttuvat muuttuu myös paikallinen ilmasto. Muutoksen suunta voi olla sama kuin globaalin ilmaston muutoksen suunta mutta se voi myös olla siihen nähden vastakkainen. Muutoksen suuruus tietyillä alueilla on selvästi suurempi kuin globaalin ilmaston muutoksen suuruus ja toisilla alueilla muutos voi jäädä paljon globaalia muutosta pienemmäksi.

        Helsingin pitkäaikaisten säätilastojen perusteella voidaan siis määrittää vain Helsingin paikallinen ilmasto. Suomen alueen yli keskiarvostetun säätilaston perusteella voidaan samaten määrittää vain Suomen paikallinen ilmasto. Euroopan säätilastojen keskiarvo kertoo Euroopan ilmastosta ja koko maailman säätilastojen keskiarvo kertoo koko maailman eli globaalin ilmaston tilasta.

        Tämä kaikki tietenkin huomioiden mittausten tarkkuus ja se, kuinka hyvin niissä näkyvät muutokset kuvaavat todellista tilannetta. Omat ongelmansa liittyvät keskiarvoistamiseen. Kun laajojen alueiden yli lasketaan esimerkiksi lämpötilan keskiarvoa niin havaintoverkosto, datapisteiden painotukset ja mittauspisteiden lähiympäristön muutokset kuten kaupungistuminen vaikuttavat lopputulokseen. Aiemmat mittaustulokset eivät välttämättä olekaan enää vertailukelpoisia joko mittausmenetelmän tai ympäristön muuttumisen vuoksi. Näistä asioista onkin ollut rajuja kiistoja, kun muutokset keskiarvoistamisessa näkyvät lopputuloksessa.


      • Aesdifaeger kirjoitti:

        Helsingin pitkäaikaisten säätilastojen perusteella voidaan siis määrittää vain Helsingin paikallinen ilmasto. Suomen alueen yli keskiarvostetun säätilaston perusteella voidaan samaten määrittää vain Suomen paikallinen ilmasto. Euroopan säätilastojen keskiarvo kertoo Euroopan ilmastosta ja koko maailman säätilastojen keskiarvo kertoo koko maailman eli globaalin ilmaston tilasta.

        Tämä kaikki tietenkin huomioiden mittausten tarkkuus ja se, kuinka hyvin niissä näkyvät muutokset kuvaavat todellista tilannetta. Omat ongelmansa liittyvät keskiarvoistamiseen. Kun laajojen alueiden yli lasketaan esimerkiksi lämpötilan keskiarvoa niin havaintoverkosto, datapisteiden painotukset ja mittauspisteiden lähiympäristön muutokset kuten kaupungistuminen vaikuttavat lopputulokseen. Aiemmat mittaustulokset eivät välttämättä olekaan enää vertailukelpoisia joko mittausmenetelmän tai ympäristön muuttumisen vuoksi. Näistä asioista onkin ollut rajuja kiistoja, kun muutokset keskiarvoistamisessa näkyvät lopputuloksessa.

        Globaalin ilmaston muutoksen suunta ei suoraan määrää paikallisen eli esimerkiksi Helsingin tai Suomen ilmaston suunnan muutosta. Globaalia lämpenemistä ei pidä ottaa lupauksena siitä, että myös Suomen ilmasto olisi lämpenemässä. Sellaisesta ei ole mitään taetta. Jos jossakin luvataan kuumankosteiden helteiden lisääntyvän pohjoisella pallonpuoliskolla niin se voi tarkoittaa että Keski-Euroopassa on kesällä kuumankosteaa ja meillä vain kosteaa.

        Jos lämpeneminen saa Siperian olosuhteiden muutoksen vuoksi tuulien suunnan kääntymään aiempaa useammin pohjoisesta ja koillisesta tuleviksi niin täällä paleltaisiin vaikka globaalit lämpötilojen keskiarvot olisivatkin nousussa. Voimme siis saada iloksemme samanaikaisesti globaalista lämpenemisestä aiheutuvan merenpinnan tason nousun ja tuulensuuntien muutoksesta aiheutuvan paikallisesti lisääntyneen sateisuuden. Näköpiirissä voi siis olla lisääntyneiden kesähelteiden sijaan lämpimät talvet ja surkeat kesät.


      • Chubacabra

        Niin tai voi olla, että mitään lämpenemistä ei siis tapahdu. Kun eihän täällä mitään kuitenkaan sellaista tapahdu. Nyt on pelko perseessä ja hallitunkki.

        Omia sanomisia perutaan nyt ja LUJAA.


    • näinhän.se.menee

      Hahhhahhahhah... hahhhahahahah hahaahhhahahhah... maha repeää.

      Että vaikka tulisi ydintalvi, niin ilmasto se vaan ei muutu 30 vuoteen :) Hohohhhohohohoo..

      Kaikkihan tietävät mistä tässä on kyse. Jeesustelijat haluavat vain pitää totuuden piilossa ja omat valheet esillä, ettei kukaan voisi vedota _oikeisiin_ faktoihin.

      • Anonyymi

        Kun asioista keskustellaan niin se pitää tehdä asioiden oikeita nimiä käyttäen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun asioista keskustellaan niin se pitää tehdä asioiden oikeita nimiä käyttäen.

        Näin juuri.


    • lumiraja.siirtyy

      Vuonna 2007 eli kymmenen vuotta sitten Petteri Taalas kirjoitti
      https://www.sitra.fi/artikkelit/petteri-taalas-onko-ilmastonmuutoksesta-haittaa-vai-hyotya-suomelle/

      Kohdassa "Suorat ja epäsuorat vaikutukset" Suomeen lukee näin:

      "-Toisaalta turismielinkeino ja nykyinen luonto voivat kärsiä. Tällä vuosisadalla Etelä-Suomeen saataneen Pohjois-Saksaa vastaava ilmasto, ja Lappiin eteläsuomalainen vastaavasti. "

      Tuo siis tarkoittaa, että Etelä-Suomeen (ei siis koko Suomeen) todennäköisesti (ennuste vuodelta 2007, ei siis ole varmaa tietoa) saadaan vuosisadan loppuun mennessä (eli 82 vuoden kuluessa, ei siis nyt eikä seuraavan muutaman vuoden kuluessa) Pohjois-Saksaa (ei siis Etelä-Saksaa) vastaava ilmasto.

      Tästä keskustelua:
      https://keskustelu.suomi24.fi/t/15053953/wmon-co2-alarmi#comment-91680670

    • ilmastokylmenee

      Noniin eihän nuo metoroligit mitään tiedä, kaikki on heillä teoriaa vain.
      - Televisiojuontaja on heidän ammattinsa.

    • sää.ja.ilmasto.eri.asia5

      Onko keskustelun otsikko jo unohtunut? Aika moni kirjoittaa palstalla ikäänkuin ilmasto ja sää olisivat sama asia.

      • Chubacabra

        Niin ne onkin. Ei se, että joku väittää muuta sitä todeksi tee.

        Mutta kun mun äiti sanoi..


    • Chubacabra

      Jos te sanoitte että lämpenee, niin se on Suomessa lämmettävä tai puhutte pötyä. Aina se lämpeneminen tapahtuu jossain "muualla", mutta ei koskaan siellä missä mitataan :D

      Outoa, eikö :D :D :D

      • nfjgjfhdbdjdjf

        Mitä tilastoja haluat että katsoisimme?


      • näin.on

        Ei tarvitse mitään tilastoja tarkastella. Riittää, kun seuraa globaalin ilmastonlämpenemisen etenemistä Päijänteenrannan paskahuusin ovenraosta. Jos on ulkona lunta, niin se johtuu globaalista lämpenemisestä.


      • nfjgjfhdbdjdjf

        Eli et uskalla tarkastella tilastoja? Kunhan öliset täällä, niinkö?


    • muistaakomuistuttaa

      Muistutetaan, kun joku taas yrittää sotkea käsitteitä.

      • muistutetaan.vielä

        Taas joku yrittää unohtaa otsikon mukaista asiaa...


    • muistutetaan.vaan

      Joku on toistuvasti yrittänyt keskusteluissa väittää yhden vuoden lämpötilan keskiarvon perusteella jotakin ilmaston muutoksen suunnasta. Viimeksi asia tuli esille keskustelussa "Taas paleltaa?", lyhytlinkki urly piste fi kauttaviiva 17O4

      • arvelenpa.vain

        Näinhän se on.
        Jos Kuopiossa sattuu olemaan kylmää niin se on ääreisilmiö, joka todistaa globaalin ilmastonlämpenemisen.
        Jos Kuopiossa sattuu olemaan lämmintä, niin se todistaa globaalin ilmastonlämpenemisen.


    • antidenialisti

      Tuo ilmatieteen laitoksen juttu todistaa, että yksi täällä usein esitetty väite on pötyä. On väitetty että verrataan kahta perääkäistä 30 vuoden jaksoa. Nyt ilmatieteen laitos on siirtänyt jaksoa eteenpäin 20 vuotta. Aiva hyvin voisi käyttää 1979-2018 tilastoa, koska se on yli 30 vuotta pitkä.

      Näin minä olen asian ymmärtänyt, ja tuon jutun mukaan arvioiden olen ymmärtänyt oikein. Vertailujaksona käutetään siis viimeisintä 30 vuoden jaksoa, eikä kahta viimeisintä jaksoa. Viimeisimmästä vähintään 30 vuoden jaksosta näkee mihin suuntaal keskilämpötila on menossa.

      Aivan hyvin sitä vertaulujaksoa voidaaan siirtää 10 vuoden välein eteenpäin. Siihenkin jutussa viitattiin.

      Mielestäni voi kommentoida myös lyhyempiä jaksoja kunhan tekee sen rehellisesti elikkä huomioi sekä nousut että laskut. Nasan mittausten mukaan läpötiloissa on huvinkin lyhyitä syklelä. Kokonaisuuden kannalta niillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Jotain hiukan ne voi vaikuttaa keskiarvoon.

      Se, että jotku kiinnittä huomiota muutaman vuoden laskuihin, johtuu vaan alarmistien epärehellisestä toiminnasta, jossa hyomiopidaan vain lyhytaikaiset nousut ja väitetään niiden perüsteella, että lämoötila on edelleen jyrkässä nousussa, vaikka se todellisuudessa on jyrkässä laskussa.

      Tänne on linkitetty kahta käyrää. Toinen on alarmistien suosikki, joka päättyy vuoteen 2015, jolloin oli jyrkkä nousupiikki ja käyrän päässä vilkkuu punainen piste hälyyttäämässä. Toista likitettyä käyrää kannattaa rehelliset. Se päättyy joulukuuhun 2018 ja suunta on alaspäin

      Telkkariinkin raahataan jankuttamaan niitä jotka kertoo, että mittauskistorian neljä lämpimintä vuotta on olleet viimeiset neljä vuotta. Sehän on kiistaton totuus, mutta mitä se todistaa tulevaisuudesta, kun lämpötila on tulossa alaspäin. Ei se todista tulevaisuudesta yhtään mitään.

      Tämähän siinä se epärehellisyys on. Uskotellaan että muutama mennyt vuosi todistaa, että lämpötila tulee jyrkästi nousemaan. Kun katsoo vuosien 1979-2018 käyrää keskimääräinen keskilämpötila on noussut ehkä 0.3 astetta, mutta tulevaisuudesta se ei kerro yhtään mitään.

      Ainoa mitä menneisyyden käyrät todelllisuudessa todistaa on se että keskilämpötila vaihtelee erilaisissa sykleissä. Kun tulee jyrkkä nousu se kestää maksimissa muutaman vuoden. Sitten tulee laskuvaihe, joka kestää maksimissaan muutaman vuoden.

      Nousu siis todistaa ainoastaan, että se jatkuu muutaman vuoden ei ikuisesti. Alarmistit ei osaa lukea käyriä ja johtaa kammottavalla tavalla kansoja harhaan. Keskilämpötila ei voi nousta juurikaan vuoden 2016 tason yläpuolelle. Siitä pitää huolen ilmakehässä vallitsevat luonnonlait.

      Sitten voi jotakin arvioida, kun tulee seuraava nousupiikki. Kaikki sitä ennen esitetyt arviot on pelkkää arvausta. Vuonna 2022 tai 2023 olemme ehkä pikkusen viisaampia. Silloin voimme olla taas 2016 tasossa. Aika näyttää.

    • OnTeilläOngelmat

      Taitaa ketjun avaajalle olla kiusallinen tilanne, kun ei itsekään ole oikein selvillä mistä puhuu ja yrittää lainailla tekstiä löytämistään julkaisuista.

      Koko ilmastomuutoksen, tai ilmaston mittausjaksojen selittely on täysin turhaa, ne jotka ymmärtävät kaavioita ja käyriä, osaavat lukea aikavälin ja skaalan ilman mitään selittelyjä, niille taas, jotka eivät ymmärrä on aivan sama, mitä kertoo tai lainailee, he eivät ymmärrä kuitenkaan, joten pelkkää höpinää ja yritystä sotkea selviä asioita, on tämän ketjun anti.

      Jos avaajalle on jotain epäselvää graafisten esitysten tulkinnoissa, niin parempi on kysyä rohkeasti, joku varmaan voisi neuvoa, vajavuutensa salausyritys avaamalla aiheesta keskustelun, paljastaa kyllä välittömästi syyn aiheeseen.

      • antidenialisti

        Olet aivan oikeassa. ne jotka ymmärtää, ymmärtää ilman selityksiäkin. Ne jotka ei ymmärrä, ei ymmärrä vaikka kuinka selittäisi. Minä olen nähnyt käyriä 5 vuodesta 2000 vuoteen. 2000 vuoden käyrä oli tewhty uudella menetelmällä. Se näytettiin Helsingin yliopiston ilmastotuennolla 2013.


    • Anonyymi

      Keskustelussa "Pariisin äärimmäinen helleaalto" liittyen sääennätyksiin viikonloppuna 28-30.6.2019 tuli taas esille ero sään ja ilmaston välillä.

      • Muistutetaan myös siitä (ikävästä?) faktasta, että aloituksen määritelmän mukaisesti 2000-luvun säästä 2000-luvun ilmastoon on matkaa vielä n. 10 vuotta. Toisin sanoen 2000-luvun ilmastoa voi tarkastella vasta 1.1.2030. Edellytämme siis toimintaa sen mukaan, mitä saarnataan. Me, jotka emme ole sitoutuneita pelkästään 30-vuotisiin ilmastojaksoihin, voimme tietenkin tarkastella monenpituisia muitakin jaksoja.


      • Anonyymi
        PierreReview kirjoitti:

        Muistutetaan myös siitä (ikävästä?) faktasta, että aloituksen määritelmän mukaisesti 2000-luvun säästä 2000-luvun ilmastoon on matkaa vielä n. 10 vuotta. Toisin sanoen 2000-luvun ilmastoa voi tarkastella vasta 1.1.2030. Edellytämme siis toimintaa sen mukaan, mitä saarnataan. Me, jotka emme ole sitoutuneita pelkästään 30-vuotisiin ilmastojaksoihin, voimme tietenkin tarkastella monenpituisia muitakin jaksoja.

        Vuosien 2000-2010 sää on jo mukana ilmastollisessa vertailukaudessa 1981 - 2010. Kuten ilmastieteen laitoksen aihetta käsittelevällä sivulla kerrotaan ja keskusteluissakin on mainittu lasketaan nykyisin keskiarvoja kymmenen vuoden välein. Seuraava keskiarvoistus tapahtuu vuoden 2021 alussa (18 kuukauden kuluttua) kattaen vuodet 1991 - 2020, jolloin esimerkiksi tämän vuoden (2019) säät näkyvät ilmastotilastossa.

        Totta on tietenkin se että ensimmäinen pelkästään 2000 - luvun puolelle mahtuva kolmenkymmenen vuoden jakso on se, joka alkaa vuodesta 2001 ja päättyy 2030. Seuraava alkuperäisen jaon mukainen 30 vuoden vertailukausi tulee alkamaan vuodesta 2011 ja päättymään vuoden 2040 lopussa.


    • Anonyymi

      Telluksen keskilämpötila on nyt samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten.

      • Anonyymi

        CO2-päästöt ovat kuitenkin kasvaneet kaiken aikaa. Ja kasvu vain jatkuu.


      • Anonyymi

        Tämä tarkoittaa että Auringon ja lämpömittareiden välillä on hiilidoksidia,nyt pitäisi jonkun vielä sanoa asiasta että mitä sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tarkoittaa että Auringon ja lämpömittareiden välillä on hiilidoksidia,nyt pitäisi jonkun vielä sanoa asiasta että mitä sitten.

        Lämpösäteilyn roolista lämmönsiirrossa on oma keskustelunsa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla".


      • Anonyymi

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Korrelaatio EI tarkoita kausaalisuutta.

        Esimerkiksi jäätelön myynti korreloi uimareissulla hukkuneiden määrän kanssa.

        Tarkoittaako se siis, että ihmiset hukkuu, koska syövät jäätelöä? Tai, että jäätelön myynti kasvaa, sen takia, että paljon ihmisiä hukkuu?

        Ei tarkoita.

        Molemmpia nostaa yhteinen kolmas tekijä, joka on tässä tapauksessa lämmin ilma.

        Eli CO2:n ja lämpötilan korrelointi keskenään, ei todista, että toinen olisi seurausta ensimmäisestä tai päinvastoin.

        Enkä ota mitään kantaa sinäänsä siihen, onko näin todellisuudessa. Voi ollakkin, että CO2 aiheuttaa lämpötilan nousua, mutta tuo korrelaatio ei ole mikään todiste siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korrelaatio EI tarkoita kausaalisuutta.

        Esimerkiksi jäätelön myynti korreloi uimareissulla hukkuneiden määrän kanssa.

        Tarkoittaako se siis, että ihmiset hukkuu, koska syövät jäätelöä? Tai, että jäätelön myynti kasvaa, sen takia, että paljon ihmisiä hukkuu?

        Ei tarkoita.

        Molemmpia nostaa yhteinen kolmas tekijä, joka on tässä tapauksessa lämmin ilma.

        Eli CO2:n ja lämpötilan korrelointi keskenään, ei todista, että toinen olisi seurausta ensimmäisestä tai päinvastoin.

        Enkä ota mitään kantaa sinäänsä siihen, onko näin todellisuudessa. Voi ollakkin, että CO2 aiheuttaa lämpötilan nousua, mutta tuo korrelaatio ei ole mikään todiste siitä.

        Tällä hetkellä tieteessä näkemys on se, että CO2 pitoisuuden nousu nostaa keskimääräistä Maapallon pintalämpötilaa eli aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.


    • Anonyymi

      Kahden asteen ilmaston lämpenemisen voi siis kokea jo nyt käytännössä kun kokeilee ensin asua Ivalossa vuoden ja muuttaa sitten seuraavaksi vuodeksi Rovaniemelle.

      • Anonyymi

        Ivalossa pitää asua täsmällisen tarkasti 30 vuotta. Muuten ei koe ole ilmastoteologisesti luotettava eikä sitä voida vertaisarvioida.


    • Anonyymi

      Muistutetaan asiasta kun näyttää olevan epäselvyyttä sen suhteen millaisen aikajänteen ilmiöistä puhutaan tarkasteltaessa ilmastoa.

    • Anonyymi

      Toisessa keskustelussa otsikoltaan "Kylmä syyskuu kylmän kesän perään. Ei yllätys, vaan vahva suuntaus." tuli taas esille epäselvyys sään satunnaisvaihtelun ja ilmastonmuutoksen välillä. Tätä samaa tapahtuu säännöllisesti eli yritetään väittää helteeseen tai kylmään jaksoon vedoten ilmaston muuttuvan johonkin suuntaan.

    • Anonyymi

      Toisessa keskustelussa taas unohdettiin ilmaston ja sään ero. Muistutetaan.

      • Anonyymi

        Muistutetaan, että viileä on säätä, ja lämmin ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.


      • Anonyymi

        Näköjään taas on tarvetta muistuttaa asiasta, tällä kertaa tuli esille "Talvet muuttuu lumettomiksi!" keskustelussa.


    • Anonyymi

      Mitä denialistilässytystä taas?

      Aloituksen viittauksessa kerrotaan, että "Ilmatieteen laitos otti tammikuussa 2012 käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden, joka kattaa 30-vuotisjakson 1981 - 2010".

      Se tarkoittaa, että tämän hetkistä säätä verrataan laitoksen tilastoissa tuon ajanjakson keskiarvoon.

      Se ei estä ketään käyttämästä omaa järkeään. Esimerkiksi kannattaa seurata lämpötilatrendiä, joka näkyy tuolla: https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/anomaly.jpg

      Lisäksi on lupa verrata esim talvien keskilämpötiloja aikaisempiin. Siis sitä miten ne trendiin suhteutuvat.

    • Anonyymi

      Muistutetaan siitä, että ilmasto määritellään kymmenien vuosien pituisen jakson yli laskettuna keskiarvona säätilastoista. Mainittu 30 vuoden kauden yli tapahtuva keskiarvoistus on sovittu vuonna 1934 Wiesbadenin kokouksessa eli luokkaa 50 vuotta ennenkuin AGW:n merkkejä alkoi näkyä. Menetelmällä oli tarkoitus havainnoida ilmaston oletettua viilenemistä kohti seuraavaa jääkautta, mutta toisin kävi.

      • Anonyymi

        "Menetelmällä oli tarkoitus havainnoida ilmaston oletettua viilenemistä kohti seuraavaa jääkautta, mutta toisin kävi."

        Näinhän siinä kävi. Määritelmä muuttui AGW-pastoreiden keksimään muotoon:
        Ääreistymisilmiöt todistavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen.
        Jos on lämmintä, niin se on ääreistymisilmiö.
        Jos on viileää, niin se on ääreistymisilmiö.


    • Anonyymi

      Ilmaston lämpenemistrendistä on osoitettavissa useita 30 vuoden periodeja, jotka osoittavat lämpenemistä.
      30 vuotta suodattaa hyvin satunnaisen heilahtelun, mutta jos kahdella toisaan seuraavalla 30-vuotisjaksolla on suuri heitto lämpimämpään suuntaan, voimme olla melko varmoja lämpenemisestä.
      NASA:n käppyrän 0 on 1951 - 1980 keksiarvo. Viimeisen 30 vuoden keskiarvo on reilusti yli puoli astetta lämpimämpi.

      • Anonyymi

        Jos valitsee sopivasti jonkun välin, esimerkiksi 1950-1980 ja välin 1960-1990 niin saa ihan juuri sellaisi tuloksia kuin haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos valitsee sopivasti jonkun välin, esimerkiksi 1950-1980 ja välin 1960-1990 niin saa ihan juuri sellaisi tuloksia kuin haluaa.

        Jos haluat kuluneen ajan funktiona alenevia tuloksia 30 v:n keskilämpötilaan, niin 40 luvun lopun jälkeen et saa niitä millään valinnalla. Ihan turhaan inkutat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos valitsee sopivasti jonkun välin, esimerkiksi 1950-1980 ja välin 1960-1990 niin saa ihan juuri sellaisi tuloksia kuin haluaa.

        Ongelma ei ole niinkään se, että tilastoja ja käyriä on mahdollista manipuloida kuin se, että niitä halutaan manipuloida - joko suuntaan tai toiseen. Kyllä tilastoista saa irti myös totuuden jos vain sitä haluaa. Mittauksilla saatuja lukuja voi verrata luonnossa tapahtuneisiin muutoksiin, joiden tulkinnassa on kylläkin myös ongelmia. Yleisesti ottaen voi sanoa, että epätarkkuuksiin ja tulkinnanvaraisuuksiin on yksi ainoa lääke ja se on: lisää tutkimusta. Itse olen pitänyt ja edelleen pidän AGW:n kaikkein pahimpana ongelmana väitettä, että lisää tutkimusta ei enää tarvita, ilmastonmuutos ja sen syy on todistettu ja nyt pitää tehdä vain politiikkaa.


    • Anonyymi

      Ilmatieteen laitoksen Helsingin pitkäaikaisilla lämpötilamittauksille ei ole tieteellistä arvoa. Ne eivät siis kerro ilmaston lämpötilamuutoksesta. Ensinnäkin mittauspaikka on muuttunut. Vanhemmat mittaukset tehtiin Kaisaniemessä ja uudemmat Viikin pellolla.

      Kaupunkilämpö on korruptoinut mittauksia kummassakin paikassa enemmän kuin mahdollinen muutos ilman kaupunkilämmön vaikutusta.
      Kumpikin mittauspaikka tuli valituksi onnettomasti kaupunkilämmön kannalta, etenkin Kaisaniemi. Kuitenkin myös Viikki oli onneton valinta, koska lounainen on Helsingin hallitseva tuulensuunta.
      Lounaistuulen vaikuttaessa kaupunkilämmön kuumentama ilma virtaa tuulen mukana kaupungin keskustasta Viikkiin 10...20 minuutissa.

      Ilmatieteen laitos on tehnyt mittaustuloksiin usean asteen korjauksia korjatakseen näiden korruptiota. Nämä korjaukset eivät ole edes asiallisesti dokumentoituja, eivätkä ne täytä minkäänlaisia tieteellisiä vaatimuksia.

      Mittaustulokset "hihasta vedettyine" usean asteen korjauksineen olivat aiemmin netissä Ilmatieteen laitoksen sivuilla. Nämä tulokset poistuivat kiiruusti netistä kun niiden harhaanjohtavuuteen puututtiin täsmällisesti.

      Mitä siis ilmastoväki on seuraavinaan:
      Ilmaston mahdollista lämpötilamuutosta? vai
      Kaupunkilämmön aiheuttamaa lämpötilamuutosta tiiviillä kaupunkialueella?
      Odotan tieteellisen viileitä kannanottoja.

      • Anonyymi

        Onko kok Suomen lämpötiladata helposti luettavissa jostakin?


    • Anonyymi

      Ilmatieteenlaitos muutti aikaisemmin aina tuon 30 vuotisjakson niin, että se päättyi edelliseen täyteen kymmeneen, 2001 siis jakson päättyminen siirrettiin vuoteen 2010.

      Nyt tuota korjausta ei ole tehty, eli vertailukohdaksi ei ole otettu jaksoa 1990 - 2020. Se oli lämpimämpi kuin edeltävä vertailujakso. Jos se otettaisiin nyt vertailukohdaksi, 2020 luvun lämpeäminen alkaisi näyttäisi pienemmältä, tai kääntyisi kylmenemiseksi. Tänä vuonna esimerkiksi on jopa merkittävä viileneminen odotettavissa koko vuodenkin keskilämpötilaan, kun vuoden 4 ensimmäistä kuukautta ovat olleet selkeästi viileitä, keskimäärin yli 5 astetta kylmempää kuin 2020.

      Tämä esimerkki vaan siitä, miten tilastoilla voidaan kertoa asioita niinkuin niiden halutaan olevan.

      • Anonyymi

        Katso NASA:n viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa, niin saat aivan oikean kuvan asiasta. Se päivittyy vuosittain, mutta suodattaa osan normaaleista vaihteluista pois. Samassa käyrässä näkyy kyllä myös vuosittaiset keskiarvot, joissa la Ninat ja El Ninot vaikuttavat lapjon voimakkaammin. Esimerkiksi nyt kun la Nina on voimakkaana vaikuttamassa olisi melko huolestuttavaa, jos alkuvuoden lämpötilat eivät olisi laskeneet.

        Oikea ylälaita:

        https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjFwZa0pa_wAhXPHXcKHfpyAMIQFjAAegQIAxAD&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_l%C3%A4mpeneminen&usg=AOvVaw0VjB5sB9Wr5xEqzRLlwJyM


      • Anonyymi

        Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
        Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
        Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.

        "Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali."

        Onko Petteri Taalas jo määritellyt senkin, millainen talvi on normaali talvi ja millainen talvi on äärimmäistymisilmiö?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali."

        Onko Petteri Taalas jo määritellyt senkin, millainen talvi on normaali talvi ja millainen talvi on äärimmäistymisilmiö?

        Kyllä nuo määritelmät ilmatioeteenlaitoksen sivustolta löytyvät ja ovat löytyneet varmasti ennen Petteri Taalaksen aikaakin.

        Kas tässä 30 vrk:n lämpötilojen tulkintaa:
        "Tummat varjostetut alueet kuvaavat ylimpien ja alimpien lämpötilojen tavanomaisia arvoja (prosenttipisteet 37,5 - 62,5 %). Selitystekstejä klikkaamalla voit valita näkyviin myös keskilämpötilan käyrän (harmaa viiva) sekä melko tavanomaisen ylimmän ja alimman lämpötilan (vaaleat varjostetut alueet; prosenttipisteet 12,5 – 87,5 %). Lämpötila on harvinainen jos se on "melko tavanomainen" -alueen ulkopuolella. "

        Samalla periaatteella on määritelty muidenkin seurattavien muuttujien tavanomaiset ja niistä poikkeavat arvot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
        Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.

        Viiden asteen heitto globaalissa lämpötilassa edellyttäisi vähintään ydintalven tyyppistä ilmiötä. Väitteen esittäjä sekoittaa iloisesti paikallisen säätilan ja globaalin ilmaston... taas kerran.
        Kun ymmärrys perusasioista on tuolla tasolla, lienee aika turha selitellä asiaa juurtajaksain. Muutama vuosi ikää lisää ja koulunkäyntiä, niin jospa se asioiden käsittäminen sitten lähtisi ko. henkilölle aukeamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä nuo määritelmät ilmatioeteenlaitoksen sivustolta löytyvät ja ovat löytyneet varmasti ennen Petteri Taalaksen aikaakin.

        Kas tässä 30 vrk:n lämpötilojen tulkintaa:
        "Tummat varjostetut alueet kuvaavat ylimpien ja alimpien lämpötilojen tavanomaisia arvoja (prosenttipisteet 37,5 - 62,5 %). Selitystekstejä klikkaamalla voit valita näkyviin myös keskilämpötilan käyrän (harmaa viiva) sekä melko tavanomaisen ylimmän ja alimman lämpötilan (vaaleat varjostetut alueet; prosenttipisteet 12,5 – 87,5 %). Lämpötila on harvinainen jos se on "melko tavanomainen" -alueen ulkopuolella. "

        Samalla periaatteella on määritelty muidenkin seurattavien muuttujien tavanomaiset ja niistä poikkeavat arvot.

        Vaikuttaa todelliselta tieteeltä tuo ilmastonlämmitystiede. Hatusta nykäistyillä mielikuvilla todistellaan jotain. Mitenkä tavalliset talvet erotellaan tavattomista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viiden asteen heitto globaalissa lämpötilassa edellyttäisi vähintään ydintalven tyyppistä ilmiötä. Väitteen esittäjä sekoittaa iloisesti paikallisen säätilan ja globaalin ilmaston... taas kerran.
        Kun ymmärrys perusasioista on tuolla tasolla, lienee aika turha selitellä asiaa juurtajaksain. Muutama vuosi ikää lisää ja koulunkäyntiä, niin jospa se asioiden käsittäminen sitten lähtisi ko. henkilölle aukeamaan.

        Ilmatieteen laitoksen tilastot on kirjoittaja aivan ilmeisesti ymmärtänyt oikein toisin kuin alarmistihörhö, joka tarvitsisi ilmastoteologian perusteiden osaamisen lisäksi järjen valoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
        Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.

        Kysymys on juurikin Suomen alkuvuodesta verrattuna edelliseen vuoteen.

        Varsinainen pointti on kuitenkin siinä, ettei Ilmatieteenlaitos ole ryhtynyt käyttämään edellistä tasakymmenlukuun päättynyttä 30 vuotisjaksoa vertailutasona. Tähän asti aina niin on tehty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys on juurikin Suomen alkuvuodesta verrattuna edelliseen vuoteen.

        Varsinainen pointti on kuitenkin siinä, ettei Ilmatieteenlaitos ole ryhtynyt käyttämään edellistä tasakymmenlukuun päättynyttä 30 vuotisjaksoa vertailutasona. Tähän asti aina niin on tehty.

        "Suomen ilmastoa kuvaavat vertailukauden 1981-2010 keskiarvot"

        Voihan olla, että kohta muuttuu vertailuaika, mutta se ei mitenkään vaikuta ilmaston reaaliseen lämpenemiseen Suomessa. Sitä voidaan seurata aina 1800 luvulta asti. Varsinainen kysymyksesi ei mutta itse asiaa mitenkään. Ilmasto lämpenee ja se on Suomessa varsin selvästi havaittavissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suomen ilmastoa kuvaavat vertailukauden 1981-2010 keskiarvot"

        Voihan olla, että kohta muuttuu vertailuaika, mutta se ei mitenkään vaikuta ilmaston reaaliseen lämpenemiseen Suomessa. Sitä voidaan seurata aina 1800 luvulta asti. Varsinainen kysymyksesi ei mutta itse asiaa mitenkään. Ilmasto lämpenee ja se on Suomessa varsin selvästi havaittavissa.

        Vertailuaika kun muuttuu, jos muuttuu, jaksoksi 1991-2020, niin huomaamme, ettei lämpeneminen jatkukkaan enää selvästi.

        Tästä vuodesta voimme jo nyt sanoa, että tulee olemaan viileämpi kuin viime vuosikymmenen kaikki vuodet. Tällä viikolla saamme jopa lunta lähes etelärannikkoa myöten, ja tähän astiset mitatut kuukaudet ovat keskimäärin selvästi muutamaa aiempaa vuotta kylmempiä. Melkoinen ihme jos loppuvuosi tuota niin paljon tasoittaa että mentäisiin yli 2010 luvun keskiarvojen.

        Trendi ei olekkaan enää selvästi nouseva, ja sen tuo vertailujakson muutos toisi selkeämmin havaittavaksi. Siksi sitä ei tulla näkemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vertailuaika kun muuttuu, jos muuttuu, jaksoksi 1991-2020, niin huomaamme, ettei lämpeneminen jatkukkaan enää selvästi.

        Tästä vuodesta voimme jo nyt sanoa, että tulee olemaan viileämpi kuin viime vuosikymmenen kaikki vuodet. Tällä viikolla saamme jopa lunta lähes etelärannikkoa myöten, ja tähän astiset mitatut kuukaudet ovat keskimäärin selvästi muutamaa aiempaa vuotta kylmempiä. Melkoinen ihme jos loppuvuosi tuota niin paljon tasoittaa että mentäisiin yli 2010 luvun keskiarvojen.

        Trendi ei olekkaan enää selvästi nouseva, ja sen tuo vertailujakson muutos toisi selkeämmin havaittavaksi. Siksi sitä ei tulla näkemään.

        Eikö jatku?
        Vuodesta 1991 globaali keskilämpötila on noussut vuoteen 2020 yli 0,6 astetta. Jakson keskiarvo lienee vuoden 2005 paikkeilla. Se on n. 3,5 astetta alempi, kuin vuosi 2020. Viimeisestä kymmenestä vuodesta kahdekasn on ollut 1991 - 2020 keskiarvon yläpuolella.
        Lämpötilan nousu jatkuu jopa selvempänä, koska se on kiihtynyt varsinkin 2010 luvulla.

        Tästä vuodesta emme voi sanoa edes Suomen osalta, että tästä tulisi viileämpi kuin kummenen edellistä. Ja kun olemme ilmastonmuutospalstalla, Suomen paikallisilla säätiloilla on melkoisen pieni painoarvo. Sekoitat taas kerran paikallisen sään ja ilmaston. Miten se voi olla niin vaikea ymmärtää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö jatku?
        Vuodesta 1991 globaali keskilämpötila on noussut vuoteen 2020 yli 0,6 astetta. Jakson keskiarvo lienee vuoden 2005 paikkeilla. Se on n. 3,5 astetta alempi, kuin vuosi 2020. Viimeisestä kymmenestä vuodesta kahdekasn on ollut 1991 - 2020 keskiarvon yläpuolella.
        Lämpötilan nousu jatkuu jopa selvempänä, koska se on kiihtynyt varsinkin 2010 luvulla.

        Tästä vuodesta emme voi sanoa edes Suomen osalta, että tästä tulisi viileämpi kuin kummenen edellistä. Ja kun olemme ilmastonmuutospalstalla, Suomen paikallisilla säätiloilla on melkoisen pieni painoarvo. Sekoitat taas kerran paikallisen sään ja ilmaston. Miten se voi olla niin vaikea ymmärtää?

        Korjaan.
        2005 oli n. 0,35 astetta alempi kuin 2020.

        Ei ilmatieteen laitoksella ole tarkoitus hämätä ihmisiä. Sinä raukka taidat uskoa ihan oikeasti johonkin ilmastosalaliittoon, joka pyrkii harhauttamaan ihmisiä.
        Kaikkia se leipä näköjään elättää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaan.
        2005 oli n. 0,35 astetta alempi kuin 2020.

        Ei ilmatieteen laitoksella ole tarkoitus hämätä ihmisiä. Sinä raukka taidat uskoa ihan oikeasti johonkin ilmastosalaliittoon, joka pyrkii harhauttamaan ihmisiä.
        Kaikkia se leipä näköjään elättää.

        Ymmärsitköhän koko asiaa ?

        Kun vertailujaksona on 1981 -2010, mukana on -80 luvun kylmät vuodet. Kaksi seuraavaa vuosikymmentä oli selkeän lämpeämisen vuosikymmeniä, 2010 luvulla lämpeneminen tasaantui mutta jatkui.

        Kun vertailujaksosta tipahtaa merkittävästi keskiarvoa laskevat vuodet pois, ja tilalle tulevat vuodet taas ovat lämpimiä, vartailuarvo nousee. Sanotaan että vuosikeskiarvo jollain mittauspaikalla 1981 - 2010 olisi vaikka 2 astetta, vastaavasti 1991 - 2010 se olisi 3 astetta, ja 2021 vuosikeskiarvoksi tulisi 2,5 astetta. Silloin käytettäessä tuota ensimmäistä vertailujaksoa, uutisoitaisiin että vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, jälkimmäistä käytettäessä taas uutisoitaisiin, että vuosi oli keskimääräistä kylmempi. Ensimmäinen sopii hyvin ilmastomuutosalarmistien agendaan, joten on selvää, ettei tuota vertailujaksoa tullakkaan tällä kertaa muuttamaan. Ihan ymmärretäävistä syistä, ei siinä mitään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärsitköhän koko asiaa ?

        Kun vertailujaksona on 1981 -2010, mukana on -80 luvun kylmät vuodet. Kaksi seuraavaa vuosikymmentä oli selkeän lämpeämisen vuosikymmeniä, 2010 luvulla lämpeneminen tasaantui mutta jatkui.

        Kun vertailujaksosta tipahtaa merkittävästi keskiarvoa laskevat vuodet pois, ja tilalle tulevat vuodet taas ovat lämpimiä, vartailuarvo nousee. Sanotaan että vuosikeskiarvo jollain mittauspaikalla 1981 - 2010 olisi vaikka 2 astetta, vastaavasti 1991 - 2010 se olisi 3 astetta, ja 2021 vuosikeskiarvoksi tulisi 2,5 astetta. Silloin käytettäessä tuota ensimmäistä vertailujaksoa, uutisoitaisiin että vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, jälkimmäistä käytettäessä taas uutisoitaisiin, että vuosi oli keskimääräistä kylmempi. Ensimmäinen sopii hyvin ilmastomuutosalarmistien agendaan, joten on selvää, ettei tuota vertailujaksoa tullakkaan tällä kertaa muuttamaan. Ihan ymmärretäävistä syistä, ei siinä mitään

        Millä tavoin vertailujakson muuttaminen vaikuttaisi lämpötilan nousevaan trendiin? Ei tietenkään mitenkään.

        Se mikä muuttuisi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tilastokuvassa on punaisten ja sinisten pylväiden suhteelliset määrät ja pituudet. Kun vertailujakson lämpötilan keskiarvo nousee niin menneiden vuosien siniset (kylmät) pylväät venyvät entistä pidemmiksi ja nykyiset vuodet tietenkin siirtyvät lähemmäksi keskiarvoa eli punaisen määrä kuvassa vähenisi. Vertailujakson ajaltahan koko maan koko vuoden sinisen ja punaisen pinta-alan määrä on määritelmänomaisesti samansuuruinen.

        En sulje pois sitä mahdollisuutta että Ilmatieteen laitos tulee ainakin muutaman vuoden ajan vielä pitämään käytössä tuon 1981-2010 - vertailujakson saadakseen punaisen värin näkymään voimakkaammin kuvassa. Denialistit kiristelkööt hampaitaan tuon valinnan vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavoin vertailujakson muuttaminen vaikuttaisi lämpötilan nousevaan trendiin? Ei tietenkään mitenkään.

        Se mikä muuttuisi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tilastokuvassa on punaisten ja sinisten pylväiden suhteelliset määrät ja pituudet. Kun vertailujakson lämpötilan keskiarvo nousee niin menneiden vuosien siniset (kylmät) pylväät venyvät entistä pidemmiksi ja nykyiset vuodet tietenkin siirtyvät lähemmäksi keskiarvoa eli punaisen määrä kuvassa vähenisi. Vertailujakson ajaltahan koko maan koko vuoden sinisen ja punaisen pinta-alan määrä on määritelmänomaisesti samansuuruinen.

        En sulje pois sitä mahdollisuutta että Ilmatieteen laitos tulee ainakin muutaman vuoden ajan vielä pitämään käytössä tuon 1981-2010 - vertailujakson saadakseen punaisen värin näkymään voimakkaammin kuvassa. Denialistit kiristelkööt hampaitaan tuon valinnan vuoksi.

        Onneksi UAH on jo todennut että lämpimintä oli vuoden 2015 tienoilla ja selvästi kylmempään ollaan globaalisti menossa. '
        Jonkun Ilmatieteenlaitoksen horinat ja tilastot eivät lämpenemisiin tai viilenemisiin vaikuta millään lailla. Ne ovat vain optista onaniaa alarmistihihhuleille ja poliitikoille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavoin vertailujakson muuttaminen vaikuttaisi lämpötilan nousevaan trendiin? Ei tietenkään mitenkään.

        Se mikä muuttuisi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tilastokuvassa on punaisten ja sinisten pylväiden suhteelliset määrät ja pituudet. Kun vertailujakson lämpötilan keskiarvo nousee niin menneiden vuosien siniset (kylmät) pylväät venyvät entistä pidemmiksi ja nykyiset vuodet tietenkin siirtyvät lähemmäksi keskiarvoa eli punaisen määrä kuvassa vähenisi. Vertailujakson ajaltahan koko maan koko vuoden sinisen ja punaisen pinta-alan määrä on määritelmänomaisesti samansuuruinen.

        En sulje pois sitä mahdollisuutta että Ilmatieteen laitos tulee ainakin muutaman vuoden ajan vielä pitämään käytössä tuon 1981-2010 - vertailujakson saadakseen punaisen värin näkymään voimakkaammin kuvassa. Denialistit kiristelkööt hampaitaan tuon valinnan vuoksi.

        UAH:ssa on vertailujakso jo siirretty 1991-2020, joka näkyy menneiden vuosien entistä voimakkaampina poikkeamina jakson keskiarvosta miinuksen puolelle.

        https://www.nsstc.uah.edu/climate/

        Tuolta "Monthly global lower troposphere v6.0 anomaly".

        Huomattavaa on tietenkin se, että yhden vuoden tai muutaman vuoden skaalassa tapahtuviin ilmiöihin ei kannata juurikaan kiinnittää huomiota muutoksen merkkeinä. Ne kun ovat Maapallon epäsäännöllisellä useiden vuosien sykleillä toistuvien sääilmiöiden (El Nino/La Nina eli ENSO) aiheuttamia. Jos näitä jaksollisia sääilmiöitä ei olisi aiheuttamassa keskilämpötilan heilumista vuosien skaalassa näkyisi ilmaston hidas lämpeneminen paljon selvemmin. Nyt joudutaan keskiarvoistamaan 30 vuoden pituisen jakson yli jotta syklisen vaihtelun alla tapahtuva hidas muutos saataisiin esille.

        Teitä yritetään johtaa harhaan aina kun joku väittää ilmaston lämpenevän tai jäähtyvän perustellen väitettä muutaman vuoden aikana tapahtuneisiin globaalin lämpötilan keskiarvon muutoksiin. Nuo nopeat muutokset ovat juurikin pitkäkestoisten jaksollisten sääilmiöiden aikaansaannosta. Ilmaston muuttuminen tapahtuu kymmenien vuosien aikajänteellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        UAH:ssa on vertailujakso jo siirretty 1991-2020, joka näkyy menneiden vuosien entistä voimakkaampina poikkeamina jakson keskiarvosta miinuksen puolelle.

        https://www.nsstc.uah.edu/climate/

        Tuolta "Monthly global lower troposphere v6.0 anomaly".

        Huomattavaa on tietenkin se, että yhden vuoden tai muutaman vuoden skaalassa tapahtuviin ilmiöihin ei kannata juurikaan kiinnittää huomiota muutoksen merkkeinä. Ne kun ovat Maapallon epäsäännöllisellä useiden vuosien sykleillä toistuvien sääilmiöiden (El Nino/La Nina eli ENSO) aiheuttamia. Jos näitä jaksollisia sääilmiöitä ei olisi aiheuttamassa keskilämpötilan heilumista vuosien skaalassa näkyisi ilmaston hidas lämpeneminen paljon selvemmin. Nyt joudutaan keskiarvoistamaan 30 vuoden pituisen jakson yli jotta syklisen vaihtelun alla tapahtuva hidas muutos saataisiin esille.

        Teitä yritetään johtaa harhaan aina kun joku väittää ilmaston lämpenevän tai jäähtyvän perustellen väitettä muutaman vuoden aikana tapahtuneisiin globaalin lämpötilan keskiarvon muutoksiin. Nuo nopeat muutokset ovat juurikin pitkäkestoisten jaksollisten sääilmiöiden aikaansaannosta. Ilmaston muuttuminen tapahtuu kymmenien vuosien aikajänteellä.

        Lämpötila-anomalian kuvaajasta näkee hyvin milloin tälläkin palstalla on ollut denialistien suurempaa aktiviteettia. Siihen riittää vuoden parin jakso laskevaa lämpötilaa jolloin uskaltautuvat taas kaivautumaan kiven alta esille


    • Paikallisen ilmaston lämpeneminen Suomessa talvella voimakkaammin kuin kesällä on ollut tiedossa jo jonkin aikaa. Tutkimus aiheesta löytyy Ilmatieteen laitoksen ilmasto-oppaassa

      https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html

      Tutkimus johon ilmasto-oppaassa viitataan on tämä:

      Ruosteenoja, K., Jylhä, K & Kämäräinen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17–50. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf

      Kuten muutamissa keskusteluissa aiemmin jo on mainittu ilmiön voi halutessaan myös itse käydä toteamassa Ilmatieteen laitoksen sivuilla olevista tilastoista vuodesta 1961 alkaen.

      • Anonyymi

        Paikallinen säätilanne ei muutu globaaliksi ilmastoksi edes kolmessakymmenessä vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paikallinen säätilanne ei muutu globaaliksi ilmastoksi edes kolmessakymmenessä vuodessa.

        Ei muutu mikään muukaan tilasto. Euroopassa eläneet Neandertalin ihmiset ja nykyihmiset ovat olleet paikalla jo 200 000- 500 000 vuotta,
        eli n. 6000- 16000 "ilmastonmääräytymisjaksoa".
        Mikä on muuttunut? Ei mikään. Jääkaudet tulee ja menee, samoin lämpökaudet.
        Ihmiskunnalla ei ole hätäpäivää ilmastolliselta kannalta katsoen.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuohan on ennusteita eli arvauksia. Kannattaa katsoa itse täältä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot niin näkee, ettei ole paljoakaan lämmennyt viimeiseen 100 vuoteen.

        Kyllä asiantuntijoiden ennustuksille ja arvauksille pitää antaa arvoa. Eihän ihmisen aiheuttamalle ilmastonlämpenemiselle muuten olisi mitään todisteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuohan on ennusteita eli arvauksia. Kannattaa katsoa itse täältä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot niin näkee, ettei ole paljoakaan lämmennyt viimeiseen 100 vuoteen.

        Ei ole paljoakaan lämmennyt. Suomessa on koko vuosi keskimäärin lämmennyt noin 2.3 ± 0.4 ⁰C (95 % todennäköisyysrajat) vuosien 1847–2013 välisenä aikana. Nuo virherajat koskevat siis koko Suomen alueelta kaikkia käytettävissä olevia datalähteitä hyödyntäen määritettyä lämpötilaa. Yhden ainoan mittauspisteen (Helsinki Kaisaniemi) vuosittain kolmen kuukauden ajalta määritettyä dataa on sen verran vähemmän että sään aiheuttamasta satunnaishajonnasta on varsin vaikea silmällä erottaa lämpenemistä. Siksi ilmastoa tutkitaan yleensä laajemman alueen lämpötilojen pitkän ajan keskiarvoja käyttäen.

        Tuossa talvitilastossa näyttää Helsingissä olevan lämpötilojen säästä aiheutuva vaihteluväli -12.6C ... +2.3C ja varsin raju keskihajonta. Jos tuossa jotakin trendiä haluaisi nähdä niin laajemman tutkimuksen perusteella 1910-1940 välillä nousisi koko maan keskiarvo noin 0.5C ja 1960-2020 nousisi luokkaa 0.3C per dekadi eli 1.8 astetta plusmiinus virherajat. Satunnaiskohinan vuoksi tuollaista nousua ei yhden mittauspisteen (Kaisaniemi) talvikuukausien datasta silmällä saa esille, tuskin edes dataan mallia sovittamallakaan.


    • Vuodelta 2013 löytyy suomalaisten julkaisu Suomen lämpötilakehityksestä vuosien 1847–2013 välisenä aikana.

      Mikkonen, S., Laine, M., Mäkelä, H. M., Gregow, H., Tuomenvirta, H., Lahtinen, M., & Laaksonen, A. (2014). Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013. Stochastic Environmental Research and Risk Assessment, 29(6), 1521–1529. doi:10.1007/s00477-014-0992-2

      Tutkimuksen pääsee lukemaan kokonaisuudessaan sci-hub palvelun kautta doi-koodia käyttäen: https://sci-hub.se/10.1007/s00477-014-0992-2

      Tuon mukaan Suomen keskilämpötila on noussut luokkaa kaksi astetta vuosien 1847-2013 välillä. Artikkelista karkeasti suomeksi käännettynä.

      "Analyysimme perusteella keskilämpötila on noussut kaikkiaan 2.3 ± 0.4 ⁰C (95 % todennäköisyysrajat) vuosien 1847–2013 välillä vastaten nousunopeutta 0.14 ⁰C/vuosikymmen. Ennen 1940 - lukua lämpeneminen oli koko tutkitun ajanjakson alkupuolelta lähes lineaarista ajan suhteen kun taas 1900 - luvun puolivälin paikkeilla lämpeneminen oli hyvin vähäistä. Alkaen 1960 - luvun loppupuolelta lämpeneminen on ollut voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin. Viimeisimmän 40 vuoden aikana lämpenemisnopeus on vaihdellut välillä 0.2 ⁰C/vuosikymmen - 0.4 ⁰C/vuosikymmen. Voimakkainta lämpeneminen on ollut marraskuussa, joulukuussa ja tammikuussa."

      Analyysissä käytetty lämpötiladata on peräisin tästä tutkimuksesta:

      Tietäväinen H, Tuomenvirta H, Venäläinen A (2010) Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years based on gridded temperature data. Int J Climatol 30(15): 2247–2256. doi:10.1002/joc.2046

    • Anonyymi

      Ilmastollinen vertailukausi Ilmatieteen laitoksen sivuilla vaihtui 10 vuotta eteenpäin eli nyt verrataan vuosien 1991-2020 keskiarvoihin kun aiemmin vertailun kohteena oli vuosien 1981-2010 keskiarvo. Tilastosivulla aiemmin punaisena loistaneet vuodet ovat nyt lähempänä nykyistä keskiarvoa ja aiemmat vuodet näyttäytyvät suhteessa viileämmiltä.

      Tämä varmaan helpottaa niiden tuskaa, jotka olivat huolissaan liiallisen punavärin käyttämisestä korostamaan ilmaston lämpenemistä. Jos (kun) sama lämpötilan noususuhdanne jatkuu niin jo 7 vuoden kuluttua palstoilla taas nuristaan liiallisesta punaväristä lämpötilakeskiarvojen kuvaajissa.

    Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joku pahoitti mielensä Afrikantähti pelistä

      Rasismikohu Helsingin yliopistossa – riistoleikkejä ja Afrikan tähti -vitsailua: ”Olen sanaton” Musta vaihto-opiskelija tyrmistyi, kun opiskelijat esi
      Maailman menoa
      599
      9406
    2. Professori tyrmää Marinin hallituksen korona toimet

      https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6a55281c-4f12-46d6-be17-f9ee97637f12 Professori Martin Scheinin esittää rajua kritiikkiä Suomen koronapäätöksi
      Maailman menoa
      139
      2726
    3. Seksikäs naispari! Sita Salminen innoitti Jukka Haapalaista: "Toteutui monenlaiset päivä- ja yöunet"

      Sita Salminen ja Kia Lehmuskoski vetivät naisparina hitaan, mutta sitäkin sensuellimman valssin Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa. Ja saivat sekä yle
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      2231
    4. Oho! Sointu Borg juhli rajusti Tallinnassa: Nahkarotsi hävisi, korjaussarja kutsui: "Johan oli vklp"

      No nyt! Sointu Borg on räväkkä nainen, joka ei peittele sanomisiaan, eikä muotojaan. Instagramissa hän kuvailee itseään #röyhkeästirohkea. Tarkkasilmä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      2187
    5. Sofia hehkutti kovaan ääneen lapsen tekoa

      Mutta eipä sekään homma etene. Ehkä parempi niin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      64
      1000
    6. Piispa Laajasalo paholaisen asialla.

      Koskaan kukaan todellinen Jumalan palvelija ei ole alentunut sanomaan noin tuomitsevia ja syyllistäviä lausuntoja julkisesti ihmisistä, jopa omista se
      Maailman menoa
      331
      854
    7. mies kysymys sulle

      missä haluaisit meidän näkevän?
      Ikävä
      57
      837
    8. Pub marjuskan anniskeluluvat

      hyllylle kunnes vanhan miehen pahoinpitely selvitetää perinpohjaisesti. Nyt ois mikan aika astua julkisuuteen tapahtumien kulun suhteen ettei kaikki p
      Haapavesi
      11
      716
    9. Oon kait mä vähän

      Typerä kun mä jatkan vaan vaikka sä yritit kait hiljaisuudella kertoa ettet edes tykkää?? 🤔😟
      Ikävä
      56
      674
    Aihe