Ilmastosta säähän on matkaa 30 vuotta

Mistä sä tiedät tämän kaiken? Luulin, että ilmastonmuutos on kokonaisen planeetan keskimääräisen lämpötilan muutoksen seuraamista pitkä-aikaisella trendillä. Onko kaikki miljoonat mittaustulokset sittenkin tunnin aikajakson mittaustuloksia?

Ilmatieteen laitoksen mukaan edellisestä 30-vuotiskaudesta on vuotuisten keskilämpötilojen keskiarvo kasvanut 0.4 astetta ja sitä edellisestä 0.7 astetta. Edellisestä jaksostakin katsottuna on keskiarvo siis muuttunut yli kahden keskivirheen verran eli kyseessä on tilastollisesti merkittävä muutos tavallisesti käytetyllä p=0.95 kriteerillä. Kahden tarkastelujakson ajalta laskettu 0.7 astetta on tilastollisesti merkittävä jo p=0.995 kriteerilläkin.

Jos ei ilmasto lämpene 30 vuoden aikana, niin sitten Petteri ilmoittaa pilvenreunalta, että oikea ajanjakso onkin 60 vuotta.

ilmasto.muuttui.taas kirjoitti:

Jos ei ilmasto lämpene 30 vuoden aikana, niin sitten Petteri ilmoittaa pilvenreunalta, että oikea ajanjakso onkin 60 vuotta.

Mikä sinun mielestäsi pitäisi olla kriteerinä sille, että ilmaston voitaisiin todeta lämmenneen tai kylmenneen? Palstalla pyörii niitä, joiden mielestä kolmen vuoden pituisen jakson sään perusteella voisi päätellä jotakin mutta eivät ole koskaan mielipidettään perustelleet laskelmin.

Mikä siis on sinun kriteerisi sille, että ilmaston voisi sanoa muuttuneen johonkin suuntaan vai oletko vain pelleilemässä?

Kurfegtulius kirjoitti:

Mikä sinun mielestäsi pitäisi olla kriteerinä sille, että ilmaston voitaisiin todeta lämmenneen tai kylmenneen? Palstalla pyörii niitä, joiden mielestä kolmen vuoden pituisen jakson sään perusteella voisi päätellä jotakin mutta eivät ole koskaan mielipidettään perustelleet laskelmin.

Mikä siis on sinun kriteerisi sille, että ilmaston voisi sanoa muuttuneen johonkin suuntaan vai oletko vain pelleilemässä?

Lue lisää

Et kai luule että saat palstadenialistilta, puhumattakaan ammattimaiselta palstapöljältä kuten ilmasto.muuttui.taas, vastausta asialliseen kysymykseesi.

Eelis__Perma_nen kirjoitti:

Et kai luule että saat palstadenialistilta, puhumattakaan ammattimaiselta palstapöljältä kuten ilmasto.muuttui.taas, vastausta asialliseen kysymykseesi.

En tietenkään odottanut asiallista vastausta, mutta kun kysyn niin pelleilijän pelleily jää palstalle pelleilyksi leimattuna. Jos taas olisikin ollut jotain asiallista kritiikkiä tarjolla niin siihenkin on ollut mahdollisuus.

Ilmasto tietysti muuttuu, jos Äääliksen Päijänteenrannan paskahuusin ovenraosta siltä näyttää, vaikka ei olisikaan kulunut kuin 29 vuotta.

Kurfegtulius kirjoitti:

Mikä sinun mielestäsi pitäisi olla kriteerinä sille, että ilmaston voitaisiin todeta lämmenneen tai kylmenneen? Palstalla pyörii niitä, joiden mielestä kolmen vuoden pituisen jakson sään perusteella voisi päätellä jotakin mutta eivät ole koskaan mielipidettään perustelleet laskelmin.

Mikä siis on sinun kriteerisi sille, että ilmaston voisi sanoa muuttuneen johonkin suuntaan vai oletko vain pelleilemässä?

Lue lisää

Ensinnäkään mistään 60 vuoden takaa ei ole mitään KORJAAMATTOMIA datoja ja faktoja tiedossa. Puhumattakaan 100 vuotta sitten, joista mm. 1910 luvulta on epäilyttävän "lämpöisen" näköisiä valokuvia, jos vain päivämäärät valokuvien takana pitävät paikkansa.

Omat kokemukseni kertovat, että tässä älyttömässä suunnittelussa voitte heittää huolenne romukoppaan. On etukäteen päätetty lämpeneekö vai kylmeneekö, vaiko ei sitten kumpaakaan.

Tilastoihin ei voi luottaa. Niitä kyhäävät itse itselleen palkatut kierosilmäiset valehtelijat.

Kun nyt kerroin totuuden, niin kohta varmaan kirjastot putsataan epäilyttävän lämpöisistä kuvista. Ettei vaan teoriat alkaisi horjumaan ..

Jokainen voi ennen tänä NeuvostoPropagandaa tutkia asiaa itse. Jos kerkeää.

Isoisäni syntyi 1895 ja mulla on valokuvia siitä saakka kun olivat parikymppisiä isoäitini kanssa. Semmoista "dataa" täällä.

IlmastostaSäähänOnMatkaa kirjoitti:

Ilmatieteen laitoksen mukaan edellisestä 30-vuotiskaudesta on vuotuisten keskilämpötilojen keskiarvo kasvanut 0.4 astetta ja sitä edellisestä 0.7 astetta. Edellisestä jaksostakin katsottuna on keskiarvo siis muuttunut yli kahden keskivirheen verran eli kyseessä on tilastollisesti merkittävä muutos tavallisesti käytetyllä p=0.95 kriteerillä. Kahden tarkastelujakson ajalta laskettu 0.7 astetta on tilastollisesti merkittävä jo p=0.995 kriteerilläkin.

Lue lisää

ITL:n tiedote viitta kahteen mittaussarjaan, siis Sodankylään ja Kaisaniemeen.

Sodankylän tulokset 1920 lähtien saattavat kuvata riittävän paikkansapitävästi tämän paikallisilmaston lämpötilamuutosta. Tulos kertoo, että on 2010 juuri ja juuri ylittynyt 1940 lämpötilataso.
Edeltäneiden vuosikymmenten lämpötilan lasku on siis vihdoin voitettu.
Kiitos ja kunnia! Ei ehkä sittenkään Lappiin pienoisjääkautta!

Kaisaniemen tulokset ovat sensijaan monessa suhteessa vääristelyä.
Ensinnäkin kaupunkilämpö alkoi korruptoida mittaustuloksia vähitellen 1920- luvusta, mutta erityisesti 1950-luvusta lähtien. Kaupunkilämmön vaikutus voi eräiden ulkomaisten tulosten perusteella olla jopa 1.5 astetta.

ITL:n tekemistä korjauksista kerrotaan ainakin julkaisussa noin vuodelta 2010 "Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä" /Heikki Nevanlinna (9 s.). Nämä korjaukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin joidenkin kuvittelema ilmaston lämpeneminen, ja eivätkä totisesti ole "vertaisarvioituja". Syntyy sensijaan käsitys, että korjaukset olivat tarkoitushakuisia. Julkaisu poistettiin ITL:n sivuilta kiinnittäessäni tällä palstalla huomiota sen (muihinkin) kyseenalaisiin kohtiin. Asialliseen kirjoitukseeni ei haluttu vastata, vaan se sensuroitiin pois.
ITL:n nytkin esittämät tulokset soveltavat samoja "korjauksia".

En käy tässä läpi korjausten kyseenalaisuutta, mutta pidän todella outona, että tulokset edelleen esitetään "Kaisaniemestä". Todellisuudessa ne jo 1962 mitattiin Viikin pelloilta, nykypaikaltaan vuodesta 1969. Kaupunkilämpöä ei kyseisissä tuloksissa käytännössä juuri lainkaan korjattu.
ITL harhauttaa siis edelleen hyväuskoisia "Kaisaniemellä".

Vielä vakavampaa on, että hallitsevan tuulensuunnan vallitessa Helsingin keskustan yli kulkenut ja tällöin lämminnyt ilma saavuttaa noin 10 minuutin päästä Viikin mittauspisteen. Tämä ilma on VARMASTI kaupunkilämmön lämmittämää.
Korjauksia ei ilmeisesti tehdä koska lämpenemisen suuruutta on vaikea arvioida - ja kun tulos on "tarkoituksenmukainen".

Yhteenveto: Niin sanottu "Kaisaniemen" mittaussarja on arvotonta vääristelyä. Mittaussarja ei ole jatkuva, vaan mittauspiste on vaihtunut tuloksiin vaikuttavalla tavalla ja kaupunkilämmön vaikutuksen korjaus/eliminointi ei täytä mitään tieteellisiä vaatimuksia - ei edes kohtuullisia vavoimuus/luotettavuusvaatimuksia.

On siksi surkuhuvittavaa seurata uskovaisten matemaattisia yrityksiä osoittaa "muutoksia" asteen sadasosan tarkkuudella. Tämä osoittanee, että koulutus pilaa edelleen monta kelpoa kuokkamiestä ja tomeraa torimummoa.

Kontra kirjoitti:

ITL:n tiedote viitta kahteen mittaussarjaan, siis Sodankylään ja Kaisaniemeen.

Sodankylän tulokset 1920 lähtien saattavat kuvata riittävän paikkansapitävästi tämän paikallisilmaston lämpötilamuutosta. Tulos kertoo, että on 2010 juuri ja juuri ylittynyt 1940 lämpötilataso.
Edeltäneiden vuosikymmenten lämpötilan lasku on siis vihdoin voitettu.
Kiitos ja kunnia! Ei ehkä sittenkään Lappiin pienoisjääkautta!

Kaisaniemen tulokset ovat sensijaan monessa suhteessa vääristelyä.
Ensinnäkin kaupunkilämpö alkoi korruptoida mittaustuloksia vähitellen 1920- luvusta, mutta erityisesti 1950-luvusta lähtien. Kaupunkilämmön vaikutus voi eräiden ulkomaisten tulosten perusteella olla jopa 1.5 astetta.

ITL:n tekemistä korjauksista kerrotaan ainakin julkaisussa noin vuodelta 2010 "Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä" /Heikki Nevanlinna (9 s.). Nämä korjaukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin joidenkin kuvittelema ilmaston lämpeneminen, ja eivätkä totisesti ole "vertaisarvioituja". Syntyy sensijaan käsitys, että korjaukset olivat tarkoitushakuisia. Julkaisu poistettiin ITL:n sivuilta kiinnittäessäni tällä palstalla huomiota sen (muihinkin) kyseenalaisiin kohtiin. Asialliseen kirjoitukseeni ei haluttu vastata, vaan se sensuroitiin pois.
ITL:n nytkin esittämät tulokset soveltavat samoja "korjauksia".

En käy tässä läpi korjausten kyseenalaisuutta, mutta pidän todella outona, että tulokset edelleen esitetään "Kaisaniemestä". Todellisuudessa ne jo 1962 mitattiin Viikin pelloilta, nykypaikaltaan vuodesta 1969. Kaupunkilämpöä ei kyseisissä tuloksissa käytännössä juuri lainkaan korjattu.
ITL harhauttaa siis edelleen hyväuskoisia "Kaisaniemellä".

Vielä vakavampaa on, että hallitsevan tuulensuunnan vallitessa Helsingin keskustan yli kulkenut ja tällöin lämminnyt ilma saavuttaa noin 10 minuutin päästä Viikin mittauspisteen. Tämä ilma on VARMASTI kaupunkilämmön lämmittämää.
Korjauksia ei ilmeisesti tehdä koska lämpenemisen suuruutta on vaikea arvioida - ja kun tulos on "tarkoituksenmukainen".

Yhteenveto: Niin sanottu "Kaisaniemen" mittaussarja on arvotonta vääristelyä. Mittaussarja ei ole jatkuva, vaan mittauspiste on vaihtunut tuloksiin vaikuttavalla tavalla ja kaupunkilämmön vaikutuksen korjaus/eliminointi ei täytä mitään tieteellisiä vaatimuksia - ei edes kohtuullisia vavoimuus/luotettavuusvaatimuksia.

On siksi surkuhuvittavaa seurata uskovaisten matemaattisia yrityksiä osoittaa "muutoksia" asteen sadasosan tarkkuudella. Tämä osoittanee, että koulutus pilaa edelleen monta kelpoa kuokkamiestä ja tomeraa torimummoa.

Lue lisää

Uskontokeskustelut uskontopalstalle.

Ensimmäisen tarkastelujakson valinta Wiesbadenissa vuonna 1934 löytyy tästä:

https://en.wikipedia.org/wiki/International_Meteorological_Organization

Linkki WMO:n dokumenttiin jossa tuo kerrotaan on sivun alaviitteessä 13.

Se globaali sää ei vaikuta missään. Paitsi siellä missä ilmastotieteilijä haluaa sen nähdä. Jos jossakin vinkuintiassa tulee tulvia, niin ilmastonmuutos, vaikka näitä tulvia on ollut tuhansia vuosia.

Se voidaan lukea jo raamatusta.

Joku näköjään poistatti alkuperäisen ja täysin asiallisen suomeksi kirjoitetun viestin globaalin ja paikallisen ilmaston eroista. Kun tänne laitettiin uusi linkki toisaalla olevaan kopioon niin sekin poistatettiin. Samalla myös joku kävi rekisteröimässä sen rekisteröimättömän tunnuksen, jolla kyseinen viesti oli kirjoitettu. Varsin lapsellista toimintaa aikuisten palstalla.

Todella ikävää, että teiltä ovat asia-argumentit päässeet loppumaan ja joudutte nyt turvautumaan toisten kirjoittamien asiallisten viestien poistattamiseen keskustelun tekniikkana. Toivottavasti piakkoin löydätte taas jotakin sanomista itse aiheestakin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14877409/viestien-poistattaminen-keskustelutekniikkana

Tervetuloa keskustelemaan taas sitten, kun teillä on jotakin sanottavaa. Sitä odotellessa älkää hämmästykö, mikäli poistattamanne materiaali tulee esille jollakin toisella sivustolla ja linkki siihen ilmaantuu tänne.

Paikallisen ja globaalin ilmaston eroista hieman tässä alla. Nämä kaksi käsitettä tuntuvat keskusteluissa menevän pahasti sekaisin eli globaalin ilmaston muutoksien väitetään näkyvän suoraan samanlaisina paikallisen ilmaston muutoksina. Sille väitteelle ei ole perustetta.

Aesdifaeger kirjoitti:

Paikallisen ja globaalin ilmaston eroista hieman tässä alla. Nämä kaksi käsitettä tuntuvat keskusteluissa menevän pahasti sekaisin eli globaalin ilmaston muutoksien väitetään näkyvän suoraan samanlaisina paikallisen ilmaston muutoksina. Sille väitteelle ei ole perustetta.

Lue lisää

Havaittavissa olevat sääilmiöt ja siten myös säätilastot ovat sidoksissa havaintopaikkaan. Kun puhutaan ilmastosta on siis yksikäsitteisyyden vuoksi tehtävä selvä ero globaalin ilmaston ja paikallisen ilmaston välillä.

Paikallinen ilmasto ei maantieteellisten syiden vuoksi suoraan seuraa laajemman alueen ilmastoa vaan on sidoksissa mm. pitkäaikaisiin tuulen suuntiin ja valtamerten merivirtoihin. Meillä tuollaisia ovat esimerkiksi Golf - virta ja Siperian suunnasta tulevat tuulet. Molemmat vaikuttavat Suomen paikalliseen ilmastoon, toinen lämmittäen ja toinen jäähdyttäen.

Jos pitkäaikaiset tuulen suunnat tai merivirrat muuttuvat muuttuu myös paikallinen ilmasto. Muutoksen suunta voi olla sama kuin globaalin ilmaston muutoksen suunta mutta se voi myös olla siihen nähden vastakkainen. Muutoksen suuruus tietyillä alueilla on selvästi suurempi kuin globaalin ilmaston muutoksen suuruus ja toisilla alueilla muutos voi jäädä paljon globaalia muutosta pienemmäksi.

Aesdifaeger kirjoitti:

Havaittavissa olevat sääilmiöt ja siten myös säätilastot ovat sidoksissa havaintopaikkaan. Kun puhutaan ilmastosta on siis yksikäsitteisyyden vuoksi tehtävä selvä ero globaalin ilmaston ja paikallisen ilmaston välillä.

Paikallinen ilmasto ei maantieteellisten syiden vuoksi suoraan seuraa laajemman alueen ilmastoa vaan on sidoksissa mm. pitkäaikaisiin tuulen suuntiin ja valtamerten merivirtoihin. Meillä tuollaisia ovat esimerkiksi Golf - virta ja Siperian suunnasta tulevat tuulet. Molemmat vaikuttavat Suomen paikalliseen ilmastoon, toinen lämmittäen ja toinen jäähdyttäen.

Jos pitkäaikaiset tuulen suunnat tai merivirrat muuttuvat muuttuu myös paikallinen ilmasto. Muutoksen suunta voi olla sama kuin globaalin ilmaston muutoksen suunta mutta se voi myös olla siihen nähden vastakkainen. Muutoksen suuruus tietyillä alueilla on selvästi suurempi kuin globaalin ilmaston muutoksen suuruus ja toisilla alueilla muutos voi jäädä paljon globaalia muutosta pienemmäksi.

Lue lisää

Helsingin pitkäaikaisten säätilastojen perusteella voidaan siis määrittää vain Helsingin paikallinen ilmasto. Suomen alueen yli keskiarvostetun säätilaston perusteella voidaan samaten määrittää vain Suomen paikallinen ilmasto. Euroopan säätilastojen keskiarvo kertoo Euroopan ilmastosta ja koko maailman säätilastojen keskiarvo kertoo koko maailman eli globaalin ilmaston tilasta.

Tämä kaikki tietenkin huomioiden mittausten tarkkuus ja se, kuinka hyvin niissä näkyvät muutokset kuvaavat todellista tilannetta. Omat ongelmansa liittyvät keskiarvoistamiseen. Kun laajojen alueiden yli lasketaan esimerkiksi lämpötilan keskiarvoa niin havaintoverkosto, datapisteiden painotukset ja mittauspisteiden lähiympäristön muutokset kuten kaupungistuminen vaikuttavat lopputulokseen. Aiemmat mittaustulokset eivät välttämättä olekaan enää vertailukelpoisia joko mittausmenetelmän tai ympäristön muuttumisen vuoksi. Näistä asioista onkin ollut rajuja kiistoja, kun muutokset keskiarvoistamisessa näkyvät lopputuloksessa.

Aesdifaeger kirjoitti:

Helsingin pitkäaikaisten säätilastojen perusteella voidaan siis määrittää vain Helsingin paikallinen ilmasto. Suomen alueen yli keskiarvostetun säätilaston perusteella voidaan samaten määrittää vain Suomen paikallinen ilmasto. Euroopan säätilastojen keskiarvo kertoo Euroopan ilmastosta ja koko maailman säätilastojen keskiarvo kertoo koko maailman eli globaalin ilmaston tilasta.

Tämä kaikki tietenkin huomioiden mittausten tarkkuus ja se, kuinka hyvin niissä näkyvät muutokset kuvaavat todellista tilannetta. Omat ongelmansa liittyvät keskiarvoistamiseen. Kun laajojen alueiden yli lasketaan esimerkiksi lämpötilan keskiarvoa niin havaintoverkosto, datapisteiden painotukset ja mittauspisteiden lähiympäristön muutokset kuten kaupungistuminen vaikuttavat lopputulokseen. Aiemmat mittaustulokset eivät välttämättä olekaan enää vertailukelpoisia joko mittausmenetelmän tai ympäristön muuttumisen vuoksi. Näistä asioista onkin ollut rajuja kiistoja, kun muutokset keskiarvoistamisessa näkyvät lopputuloksessa.

Lue lisää

Globaalin ilmaston muutoksen suunta ei suoraan määrää paikallisen eli esimerkiksi Helsingin tai Suomen ilmaston suunnan muutosta. Globaalia lämpenemistä ei pidä ottaa lupauksena siitä, että myös Suomen ilmasto olisi lämpenemässä. Sellaisesta ei ole mitään taetta. Jos jossakin luvataan kuumankosteiden helteiden lisääntyvän pohjoisella pallonpuoliskolla niin se voi tarkoittaa että Keski-Euroopassa on kesällä kuumankosteaa ja meillä vain kosteaa.

Jos lämpeneminen saa Siperian olosuhteiden muutoksen vuoksi tuulien suunnan kääntymään aiempaa useammin pohjoisesta ja koillisesta tuleviksi niin täällä paleltaisiin vaikka globaalit lämpötilojen keskiarvot olisivatkin nousussa. Voimme siis saada iloksemme samanaikaisesti globaalista lämpenemisestä aiheutuvan merenpinnan tason nousun ja tuulensuuntien muutoksesta aiheutuvan paikallisesti lisääntyneen sateisuuden. Näköpiirissä voi siis olla lisääntyneiden kesähelteiden sijaan lämpimät talvet ja surkeat kesät.

Niin tai voi olla, että mitään lämpenemistä ei siis tapahdu. Kun eihän täällä mitään kuitenkaan sellaista tapahdu. Nyt on pelko perseessä ja hallitunkki.

Omia sanomisia perutaan nyt ja LUJAA.

Kun asioista keskustellaan niin se pitää tehdä asioiden oikeita nimiä käyttäen.

Anonyymi kirjoitti:

Kun asioista keskustellaan niin se pitää tehdä asioiden oikeita nimiä käyttäen.

Näin juuri.

Niin ne onkin. Ei se, että joku väittää muuta sitä todeksi tee.

Mutta kun mun äiti sanoi..

Mitä tilastoja haluat että katsoisimme?

Ei tarvitse mitään tilastoja tarkastella. Riittää, kun seuraa globaalin ilmastonlämpenemisen etenemistä Päijänteenrannan paskahuusin ovenraosta. Jos on ulkona lunta, niin se johtuu globaalista lämpenemisestä.

Eli et uskalla tarkastella tilastoja? Kunhan öliset täällä, niinkö?

Taas joku yrittää unohtaa otsikon mukaista asiaa...

Näinhän se on.
Jos Kuopiossa sattuu olemaan kylmää niin se on ääreisilmiö, joka todistaa globaalin ilmastonlämpenemisen.
Jos Kuopiossa sattuu olemaan lämmintä, niin se todistaa globaalin ilmastonlämpenemisen.

Olet aivan oikeassa. ne jotka ymmärtää, ymmärtää ilman selityksiäkin. Ne jotka ei ymmärrä, ei ymmärrä vaikka kuinka selittäisi. Minä olen nähnyt käyriä 5 vuodesta 2000 vuoteen. 2000 vuoden käyrä oli tewhty uudella menetelmällä. Se näytettiin Helsingin yliopiston ilmastotuennolla 2013.

Muistutetaan myös siitä (ikävästä?) faktasta, että aloituksen määritelmän mukaisesti 2000-luvun säästä 2000-luvun ilmastoon on matkaa vielä n. 10 vuotta. Toisin sanoen 2000-luvun ilmastoa voi tarkastella vasta 1.1.2030. Edellytämme siis toimintaa sen mukaan, mitä saarnataan. Me, jotka emme ole sitoutuneita pelkästään 30-vuotisiin ilmastojaksoihin, voimme tietenkin tarkastella monenpituisia muitakin jaksoja.

PierreReview kirjoitti:

Muistutetaan myös siitä (ikävästä?) faktasta, että aloituksen määritelmän mukaisesti 2000-luvun säästä 2000-luvun ilmastoon on matkaa vielä n. 10 vuotta. Toisin sanoen 2000-luvun ilmastoa voi tarkastella vasta 1.1.2030. Edellytämme siis toimintaa sen mukaan, mitä saarnataan. Me, jotka emme ole sitoutuneita pelkästään 30-vuotisiin ilmastojaksoihin, voimme tietenkin tarkastella monenpituisia muitakin jaksoja.

Lue lisää

Vuosien 2000-2010 sää on jo mukana ilmastollisessa vertailukaudessa 1981 - 2010. Kuten ilmastieteen laitoksen aihetta käsittelevällä sivulla kerrotaan ja keskusteluissakin on mainittu lasketaan nykyisin keskiarvoja kymmenen vuoden välein. Seuraava keskiarvoistus tapahtuu vuoden 2021 alussa (18 kuukauden kuluttua) kattaen vuodet 1991 - 2020, jolloin esimerkiksi tämän vuoden (2019) säät näkyvät ilmastotilastossa.

Totta on tietenkin se että ensimmäinen pelkästään 2000 - luvun puolelle mahtuva kolmenkymmenen vuoden jakso on se, joka alkaa vuodesta 2001 ja päättyy 2030. Seuraava alkuperäisen jaon mukainen 30 vuoden vertailukausi tulee alkamaan vuodesta 2011 ja päättymään vuoden 2040 lopussa.

CO2-päästöt ovat kuitenkin kasvaneet kaiken aikaa. Ja kasvu vain jatkuu.

Tämä tarkoittaa että Auringon ja lämpömittareiden välillä on hiilidoksidia,nyt pitäisi jonkun vielä sanoa asiasta että mitä sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä tarkoittaa että Auringon ja lämpömittareiden välillä on hiilidoksidia,nyt pitäisi jonkun vielä sanoa asiasta että mitä sitten.

Lämpösäteilyn roolista lämmönsiirrossa on oma keskustelunsa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla".

Anonyymi kirjoitti:

Lämpösäteilyn roolista lämmönsiirrossa on oma keskustelunsa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla".

Löytyy tästä linkistä:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Hiilidioksidin merkitys ei ole suuri. Valitettavasti meidän kannaltamme katsottuna tuo pienikin riittää aiheuttamaan suuria muutoksia Maapallon pinnalla.

Korrelaatio EI tarkoita kausaalisuutta.

Esimerkiksi jäätelön myynti korreloi uimareissulla hukkuneiden määrän kanssa.

Tarkoittaako se siis, että ihmiset hukkuu, koska syövät jäätelöä? Tai, että jäätelön myynti kasvaa, sen takia, että paljon ihmisiä hukkuu?

Ei tarkoita.

Molemmpia nostaa yhteinen kolmas tekijä, joka on tässä tapauksessa lämmin ilma.

Eli CO2:n ja lämpötilan korrelointi keskenään, ei todista, että toinen olisi seurausta ensimmäisestä tai päinvastoin.

Enkä ota mitään kantaa sinäänsä siihen, onko näin todellisuudessa. Voi ollakkin, että CO2 aiheuttaa lämpötilan nousua, mutta tuo korrelaatio ei ole mikään todiste siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Korrelaatio EI tarkoita kausaalisuutta.

Esimerkiksi jäätelön myynti korreloi uimareissulla hukkuneiden määrän kanssa.

Tarkoittaako se siis, että ihmiset hukkuu, koska syövät jäätelöä? Tai, että jäätelön myynti kasvaa, sen takia, että paljon ihmisiä hukkuu?

Ei tarkoita.

Molemmpia nostaa yhteinen kolmas tekijä, joka on tässä tapauksessa lämmin ilma.

Eli CO2:n ja lämpötilan korrelointi keskenään, ei todista, että toinen olisi seurausta ensimmäisestä tai päinvastoin.

Enkä ota mitään kantaa sinäänsä siihen, onko näin todellisuudessa. Voi ollakkin, että CO2 aiheuttaa lämpötilan nousua, mutta tuo korrelaatio ei ole mikään todiste siitä.

Lue lisää

Tällä hetkellä tieteessä näkemys on se, että CO2 pitoisuuden nousu nostaa keskimääräistä Maapallon pintalämpötilaa eli aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Ivalossa pitää asua täsmällisen tarkasti 30 vuotta. Muuten ei koe ole ilmastoteologisesti luotettava eikä sitä voida vertaisarvioida.

Muistutetaan, että viileä on säätä, ja lämmin ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.

Näköjään taas on tarvetta muistuttaa asiasta, tällä kertaa tuli esille "Talvet muuttuu lumettomiksi!" keskustelussa.

"Menetelmällä oli tarkoitus havainnoida ilmaston oletettua viilenemistä kohti seuraavaa jääkautta, mutta toisin kävi."

Näinhän siinä kävi. Määritelmä muuttui AGW-pastoreiden keksimään muotoon:
Ääreistymisilmiöt todistavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen.
Jos on lämmintä, niin se on ääreistymisilmiö.
Jos on viileää, niin se on ääreistymisilmiö.

Jos valitsee sopivasti jonkun välin, esimerkiksi 1950-1980 ja välin 1960-1990 niin saa ihan juuri sellaisi tuloksia kuin haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos valitsee sopivasti jonkun välin, esimerkiksi 1950-1980 ja välin 1960-1990 niin saa ihan juuri sellaisi tuloksia kuin haluaa.

Jos haluat kuluneen ajan funktiona alenevia tuloksia 30 v:n keskilämpötilaan, niin 40 luvun lopun jälkeen et saa niitä millään valinnalla. Ihan turhaan inkutat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos valitsee sopivasti jonkun välin, esimerkiksi 1950-1980 ja välin 1960-1990 niin saa ihan juuri sellaisi tuloksia kuin haluaa.

Ongelma ei ole niinkään se, että tilastoja ja käyriä on mahdollista manipuloida kuin se, että niitä halutaan manipuloida - joko suuntaan tai toiseen. Kyllä tilastoista saa irti myös totuuden jos vain sitä haluaa. Mittauksilla saatuja lukuja voi verrata luonnossa tapahtuneisiin muutoksiin, joiden tulkinnassa on kylläkin myös ongelmia. Yleisesti ottaen voi sanoa, että epätarkkuuksiin ja tulkinnanvaraisuuksiin on yksi ainoa lääke ja se on: lisää tutkimusta. Itse olen pitänyt ja edelleen pidän AGW:n kaikkein pahimpana ongelmana väitettä, että lisää tutkimusta ei enää tarvita, ilmastonmuutos ja sen syy on todistettu ja nyt pitää tehdä vain politiikkaa.

Onko kok Suomen lämpötiladata helposti luettavissa jostakin?

Katso NASA:n viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa, niin saat aivan oikean kuvan asiasta. Se päivittyy vuosittain, mutta suodattaa osan normaaleista vaihteluista pois. Samassa käyrässä näkyy kyllä myös vuosittaiset keskiarvot, joissa la Ninat ja El Ninot vaikuttavat lapjon voimakkaammin. Esimerkiksi nyt kun la Nina on voimakkaana vaikuttamassa olisi melko huolestuttavaa, jos alkuvuoden lämpötilat eivät olisi laskeneet.

Oikea ylälaita:

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjFwZa0pa_wAhXPHXcKHfpyAMIQFjAAegQIAxAD&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_lämpeneminen&usg=AOvVaw0VjB5sB9Wr5xEqzRLlwJyM

Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.

Lue lisää

"Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali."

Onko Petteri Taalas jo määritellyt senkin, millainen talvi on normaali talvi ja millainen talvi on äärimmäistymisilmiö?

Anonyymi kirjoitti:

"Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali."

Onko Petteri Taalas jo määritellyt senkin, millainen talvi on normaali talvi ja millainen talvi on äärimmäistymisilmiö?

Lue lisää

Kyllä nuo määritelmät ilmatioeteenlaitoksen sivustolta löytyvät ja ovat löytyneet varmasti ennen Petteri Taalaksen aikaakin.

Kas tässä 30 vrk:n lämpötilojen tulkintaa:
"Tummat varjostetut alueet kuvaavat ylimpien ja alimpien lämpötilojen tavanomaisia arvoja (prosenttipisteet 37,5 - 62,5 %). Selitystekstejä klikkaamalla voit valita näkyviin myös keskilämpötilan käyrän (harmaa viiva) sekä melko tavanomaisen ylimmän ja alimman lämpötilan (vaaleat varjostetut alueet; prosenttipisteet 12,5 – 87,5 %). Lämpötila on harvinainen jos se on "melko tavanomainen" -alueen ulkopuolella. "

Samalla periaatteella on määritelty muidenkin seurattavien muuttujien tavanomaiset ja niistä poikkeavat arvot.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.

Lue lisää

Viiden asteen heitto globaalissa lämpötilassa edellyttäisi vähintään ydintalven tyyppistä ilmiötä. Väitteen esittäjä sekoittaa iloisesti paikallisen säätilan ja globaalin ilmaston... taas kerran.
Kun ymmärrys perusasioista on tuolla tasolla, lienee aika turha selitellä asiaa juurtajaksain. Muutama vuosi ikää lisää ja koulunkäyntiä, niin jospa se asioiden käsittäminen sitten lähtisi ko. henkilölle aukeamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä nuo määritelmät ilmatioeteenlaitoksen sivustolta löytyvät ja ovat löytyneet varmasti ennen Petteri Taalaksen aikaakin.

Kas tässä 30 vrk:n lämpötilojen tulkintaa:
"Tummat varjostetut alueet kuvaavat ylimpien ja alimpien lämpötilojen tavanomaisia arvoja (prosenttipisteet 37,5 - 62,5 %). Selitystekstejä klikkaamalla voit valita näkyviin myös keskilämpötilan käyrän (harmaa viiva) sekä melko tavanomaisen ylimmän ja alimman lämpötilan (vaaleat varjostetut alueet; prosenttipisteet 12,5 – 87,5 %). Lämpötila on harvinainen jos se on "melko tavanomainen" -alueen ulkopuolella. "

Samalla periaatteella on määritelty muidenkin seurattavien muuttujien tavanomaiset ja niistä poikkeavat arvot.

Lue lisää

Vaikuttaa todelliselta tieteeltä tuo ilmastonlämmitystiede. Hatusta nykäistyillä mielikuvilla todistellaan jotain. Mitenkä tavalliset talvet erotellaan tavattomista?

Anonyymi kirjoitti:

Viiden asteen heitto globaalissa lämpötilassa edellyttäisi vähintään ydintalven tyyppistä ilmiötä. Väitteen esittäjä sekoittaa iloisesti paikallisen säätilan ja globaalin ilmaston... taas kerran.
Kun ymmärrys perusasioista on tuolla tasolla, lienee aika turha selitellä asiaa juurtajaksain. Muutama vuosi ikää lisää ja koulunkäyntiä, niin jospa se asioiden käsittäminen sitten lähtisi ko. henkilölle aukeamaan.

Lue lisää

Ilmatieteen laitoksen tilastot on kirjoittaja aivan ilmeisesti ymmärtänyt oikein toisin kuin alarmistihörhö, joka tarvitsisi ilmastoteologian perusteiden osaamisen lisäksi järjen valoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo 5 astetta ei taida kuvata globaalia keskilämpötilaa vai? Niin suuri heitto olisi aivan mahdoton. Tuollainen väite vaatii näyttöä.
Suomen alkuvuoden keskilämpötilassa tuo ero saattaa hyvinkin olla, koska nyt oli normaali talvi ja vuonna 2020 oli kaikkea muuta kuin normaali.

Lue lisää

Kysymys on juurikin Suomen alkuvuodesta verrattuna edelliseen vuoteen.

Varsinainen pointti on kuitenkin siinä, ettei Ilmatieteenlaitos ole ryhtynyt käyttämään edellistä tasakymmenlukuun päättynyttä 30 vuotisjaksoa vertailutasona. Tähän asti aina niin on tehty.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on juurikin Suomen alkuvuodesta verrattuna edelliseen vuoteen.

Varsinainen pointti on kuitenkin siinä, ettei Ilmatieteenlaitos ole ryhtynyt käyttämään edellistä tasakymmenlukuun päättynyttä 30 vuotisjaksoa vertailutasona. Tähän asti aina niin on tehty.

Lue lisää

"Suomen ilmastoa kuvaavat vertailukauden 1981-2010 keskiarvot"

Voihan olla, että kohta muuttuu vertailuaika, mutta se ei mitenkään vaikuta ilmaston reaaliseen lämpenemiseen Suomessa. Sitä voidaan seurata aina 1800 luvulta asti. Varsinainen kysymyksesi ei mutta itse asiaa mitenkään. Ilmasto lämpenee ja se on Suomessa varsin selvästi havaittavissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Suomen ilmastoa kuvaavat vertailukauden 1981-2010 keskiarvot"

Voihan olla, että kohta muuttuu vertailuaika, mutta se ei mitenkään vaikuta ilmaston reaaliseen lämpenemiseen Suomessa. Sitä voidaan seurata aina 1800 luvulta asti. Varsinainen kysymyksesi ei mutta itse asiaa mitenkään. Ilmasto lämpenee ja se on Suomessa varsin selvästi havaittavissa.

Lue lisää

Vertailuaika kun muuttuu, jos muuttuu, jaksoksi 1991-2020, niin huomaamme, ettei lämpeneminen jatkukkaan enää selvästi.

Tästä vuodesta voimme jo nyt sanoa, että tulee olemaan viileämpi kuin viime vuosikymmenen kaikki vuodet. Tällä viikolla saamme jopa lunta lähes etelärannikkoa myöten, ja tähän astiset mitatut kuukaudet ovat keskimäärin selvästi muutamaa aiempaa vuotta kylmempiä. Melkoinen ihme jos loppuvuosi tuota niin paljon tasoittaa että mentäisiin yli 2010 luvun keskiarvojen.

Trendi ei olekkaan enää selvästi nouseva, ja sen tuo vertailujakson muutos toisi selkeämmin havaittavaksi. Siksi sitä ei tulla näkemään.

Anonyymi kirjoitti:

Vertailuaika kun muuttuu, jos muuttuu, jaksoksi 1991-2020, niin huomaamme, ettei lämpeneminen jatkukkaan enää selvästi.

Tästä vuodesta voimme jo nyt sanoa, että tulee olemaan viileämpi kuin viime vuosikymmenen kaikki vuodet. Tällä viikolla saamme jopa lunta lähes etelärannikkoa myöten, ja tähän astiset mitatut kuukaudet ovat keskimäärin selvästi muutamaa aiempaa vuotta kylmempiä. Melkoinen ihme jos loppuvuosi tuota niin paljon tasoittaa että mentäisiin yli 2010 luvun keskiarvojen.

Trendi ei olekkaan enää selvästi nouseva, ja sen tuo vertailujakson muutos toisi selkeämmin havaittavaksi. Siksi sitä ei tulla näkemään.

Lue lisää

Eikö jatku?
Vuodesta 1991 globaali keskilämpötila on noussut vuoteen 2020 yli 0,6 astetta. Jakson keskiarvo lienee vuoden 2005 paikkeilla. Se on n. 3,5 astetta alempi, kuin vuosi 2020. Viimeisestä kymmenestä vuodesta kahdekasn on ollut 1991 - 2020 keskiarvon yläpuolella.
Lämpötilan nousu jatkuu jopa selvempänä, koska se on kiihtynyt varsinkin 2010 luvulla.

Tästä vuodesta emme voi sanoa edes Suomen osalta, että tästä tulisi viileämpi kuin kummenen edellistä. Ja kun olemme ilmastonmuutospalstalla, Suomen paikallisilla säätiloilla on melkoisen pieni painoarvo. Sekoitat taas kerran paikallisen sään ja ilmaston. Miten se voi olla niin vaikea ymmärtää?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö jatku?
Vuodesta 1991 globaali keskilämpötila on noussut vuoteen 2020 yli 0,6 astetta. Jakson keskiarvo lienee vuoden 2005 paikkeilla. Se on n. 3,5 astetta alempi, kuin vuosi 2020. Viimeisestä kymmenestä vuodesta kahdekasn on ollut 1991 - 2020 keskiarvon yläpuolella.
Lämpötilan nousu jatkuu jopa selvempänä, koska se on kiihtynyt varsinkin 2010 luvulla.

Tästä vuodesta emme voi sanoa edes Suomen osalta, että tästä tulisi viileämpi kuin kummenen edellistä. Ja kun olemme ilmastonmuutospalstalla, Suomen paikallisilla säätiloilla on melkoisen pieni painoarvo. Sekoitat taas kerran paikallisen sään ja ilmaston. Miten se voi olla niin vaikea ymmärtää?

Lue lisää

Korjaan.
2005 oli n. 0,35 astetta alempi kuin 2020.

Ei ilmatieteen laitoksella ole tarkoitus hämätä ihmisiä. Sinä raukka taidat uskoa ihan oikeasti johonkin ilmastosalaliittoon, joka pyrkii harhauttamaan ihmisiä.
Kaikkia se leipä näköjään elättää.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan.
2005 oli n. 0,35 astetta alempi kuin 2020.

Ei ilmatieteen laitoksella ole tarkoitus hämätä ihmisiä. Sinä raukka taidat uskoa ihan oikeasti johonkin ilmastosalaliittoon, joka pyrkii harhauttamaan ihmisiä.
Kaikkia se leipä näköjään elättää.

Lue lisää

Ymmärsitköhän koko asiaa ?

Kun vertailujaksona on 1981 -2010, mukana on -80 luvun kylmät vuodet. Kaksi seuraavaa vuosikymmentä oli selkeän lämpeämisen vuosikymmeniä, 2010 luvulla lämpeneminen tasaantui mutta jatkui.

Kun vertailujaksosta tipahtaa merkittävästi keskiarvoa laskevat vuodet pois, ja tilalle tulevat vuodet taas ovat lämpimiä, vartailuarvo nousee. Sanotaan että vuosikeskiarvo jollain mittauspaikalla 1981 - 2010 olisi vaikka 2 astetta, vastaavasti 1991 - 2010 se olisi 3 astetta, ja 2021 vuosikeskiarvoksi tulisi 2,5 astetta. Silloin käytettäessä tuota ensimmäistä vertailujaksoa, uutisoitaisiin että vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, jälkimmäistä käytettäessä taas uutisoitaisiin, että vuosi oli keskimääräistä kylmempi. Ensimmäinen sopii hyvin ilmastomuutosalarmistien agendaan, joten on selvää, ettei tuota vertailujaksoa tullakkaan tällä kertaa muuttamaan. Ihan ymmärretäävistä syistä, ei siinä mitään

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsitköhän koko asiaa ?

Kun vertailujaksona on 1981 -2010, mukana on -80 luvun kylmät vuodet. Kaksi seuraavaa vuosikymmentä oli selkeän lämpeämisen vuosikymmeniä, 2010 luvulla lämpeneminen tasaantui mutta jatkui.

Kun vertailujaksosta tipahtaa merkittävästi keskiarvoa laskevat vuodet pois, ja tilalle tulevat vuodet taas ovat lämpimiä, vartailuarvo nousee. Sanotaan että vuosikeskiarvo jollain mittauspaikalla 1981 - 2010 olisi vaikka 2 astetta, vastaavasti 1991 - 2010 se olisi 3 astetta, ja 2021 vuosikeskiarvoksi tulisi 2,5 astetta. Silloin käytettäessä tuota ensimmäistä vertailujaksoa, uutisoitaisiin että vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, jälkimmäistä käytettäessä taas uutisoitaisiin, että vuosi oli keskimääräistä kylmempi. Ensimmäinen sopii hyvin ilmastomuutosalarmistien agendaan, joten on selvää, ettei tuota vertailujaksoa tullakkaan tällä kertaa muuttamaan. Ihan ymmärretäävistä syistä, ei siinä mitään

Lue lisää

Millä tavoin vertailujakson muuttaminen vaikuttaisi lämpötilan nousevaan trendiin? Ei tietenkään mitenkään.

Se mikä muuttuisi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tilastokuvassa on punaisten ja sinisten pylväiden suhteelliset määrät ja pituudet. Kun vertailujakson lämpötilan keskiarvo nousee niin menneiden vuosien siniset (kylmät) pylväät venyvät entistä pidemmiksi ja nykyiset vuodet tietenkin siirtyvät lähemmäksi keskiarvoa eli punaisen määrä kuvassa vähenisi. Vertailujakson ajaltahan koko maan koko vuoden sinisen ja punaisen pinta-alan määrä on määritelmänomaisesti samansuuruinen.

En sulje pois sitä mahdollisuutta että Ilmatieteen laitos tulee ainakin muutaman vuoden ajan vielä pitämään käytössä tuon 1981-2010 - vertailujakson saadakseen punaisen värin näkymään voimakkaammin kuvassa. Denialistit kiristelkööt hampaitaan tuon valinnan vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Millä tavoin vertailujakson muuttaminen vaikuttaisi lämpötilan nousevaan trendiin? Ei tietenkään mitenkään.

Se mikä muuttuisi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tilastokuvassa on punaisten ja sinisten pylväiden suhteelliset määrät ja pituudet. Kun vertailujakson lämpötilan keskiarvo nousee niin menneiden vuosien siniset (kylmät) pylväät venyvät entistä pidemmiksi ja nykyiset vuodet tietenkin siirtyvät lähemmäksi keskiarvoa eli punaisen määrä kuvassa vähenisi. Vertailujakson ajaltahan koko maan koko vuoden sinisen ja punaisen pinta-alan määrä on määritelmänomaisesti samansuuruinen.

En sulje pois sitä mahdollisuutta että Ilmatieteen laitos tulee ainakin muutaman vuoden ajan vielä pitämään käytössä tuon 1981-2010 - vertailujakson saadakseen punaisen värin näkymään voimakkaammin kuvassa. Denialistit kiristelkööt hampaitaan tuon valinnan vuoksi.

Lue lisää

Onneksi UAH on jo todennut että lämpimintä oli vuoden 2015 tienoilla ja selvästi kylmempään ollaan globaalisti menossa. '
Jonkun Ilmatieteenlaitoksen horinat ja tilastot eivät lämpenemisiin tai viilenemisiin vaikuta millään lailla. Ne ovat vain optista onaniaa alarmistihihhuleille ja poliitikoille.

Anonyymi kirjoitti:

Millä tavoin vertailujakson muuttaminen vaikuttaisi lämpötilan nousevaan trendiin? Ei tietenkään mitenkään.

Se mikä muuttuisi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tilastokuvassa on punaisten ja sinisten pylväiden suhteelliset määrät ja pituudet. Kun vertailujakson lämpötilan keskiarvo nousee niin menneiden vuosien siniset (kylmät) pylväät venyvät entistä pidemmiksi ja nykyiset vuodet tietenkin siirtyvät lähemmäksi keskiarvoa eli punaisen määrä kuvassa vähenisi. Vertailujakson ajaltahan koko maan koko vuoden sinisen ja punaisen pinta-alan määrä on määritelmänomaisesti samansuuruinen.

En sulje pois sitä mahdollisuutta että Ilmatieteen laitos tulee ainakin muutaman vuoden ajan vielä pitämään käytössä tuon 1981-2010 - vertailujakson saadakseen punaisen värin näkymään voimakkaammin kuvassa. Denialistit kiristelkööt hampaitaan tuon valinnan vuoksi.

Lue lisää

UAH:ssa on vertailujakso jo siirretty 1991-2020, joka näkyy menneiden vuosien entistä voimakkaampina poikkeamina jakson keskiarvosta miinuksen puolelle.

https://www.nsstc.uah.edu/climate/

Tuolta "Monthly global lower troposphere v6.0 anomaly".

Huomattavaa on tietenkin se, että yhden vuoden tai muutaman vuoden skaalassa tapahtuviin ilmiöihin ei kannata juurikaan kiinnittää huomiota muutoksen merkkeinä. Ne kun ovat Maapallon epäsäännöllisellä useiden vuosien sykleillä toistuvien sääilmiöiden (El Nino/La Nina eli ENSO) aiheuttamia. Jos näitä jaksollisia sääilmiöitä ei olisi aiheuttamassa keskilämpötilan heilumista vuosien skaalassa näkyisi ilmaston hidas lämpeneminen paljon selvemmin. Nyt joudutaan keskiarvoistamaan 30 vuoden pituisen jakson yli jotta syklisen vaihtelun alla tapahtuva hidas muutos saataisiin esille.

Teitä yritetään johtaa harhaan aina kun joku väittää ilmaston lämpenevän tai jäähtyvän perustellen väitettä muutaman vuoden aikana tapahtuneisiin globaalin lämpötilan keskiarvon muutoksiin. Nuo nopeat muutokset ovat juurikin pitkäkestoisten jaksollisten sääilmiöiden aikaansaannosta. Ilmaston muuttuminen tapahtuu kymmenien vuosien aikajänteellä.

Anonyymi kirjoitti:

UAH:ssa on vertailujakso jo siirretty 1991-2020, joka näkyy menneiden vuosien entistä voimakkaampina poikkeamina jakson keskiarvosta miinuksen puolelle.

https://www.nsstc.uah.edu/climate/

Tuolta "Monthly global lower troposphere v6.0 anomaly".

Huomattavaa on tietenkin se, että yhden vuoden tai muutaman vuoden skaalassa tapahtuviin ilmiöihin ei kannata juurikaan kiinnittää huomiota muutoksen merkkeinä. Ne kun ovat Maapallon epäsäännöllisellä useiden vuosien sykleillä toistuvien sääilmiöiden (El Nino/La Nina eli ENSO) aiheuttamia. Jos näitä jaksollisia sääilmiöitä ei olisi aiheuttamassa keskilämpötilan heilumista vuosien skaalassa näkyisi ilmaston hidas lämpeneminen paljon selvemmin. Nyt joudutaan keskiarvoistamaan 30 vuoden pituisen jakson yli jotta syklisen vaihtelun alla tapahtuva hidas muutos saataisiin esille.

Teitä yritetään johtaa harhaan aina kun joku väittää ilmaston lämpenevän tai jäähtyvän perustellen väitettä muutaman vuoden aikana tapahtuneisiin globaalin lämpötilan keskiarvon muutoksiin. Nuo nopeat muutokset ovat juurikin pitkäkestoisten jaksollisten sääilmiöiden aikaansaannosta. Ilmaston muuttuminen tapahtuu kymmenien vuosien aikajänteellä.

Lue lisää

Lämpötila-anomalian kuvaajasta näkee hyvin milloin tälläkin palstalla on ollut denialistien suurempaa aktiviteettia. Siihen riittää vuoden parin jakso laskevaa lämpötilaa jolloin uskaltautuvat taas kaivautumaan kiven alta esille

Paikallinen säätilanne ei muutu globaaliksi ilmastoksi edes kolmessakymmenessä vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Paikallinen säätilanne ei muutu globaaliksi ilmastoksi edes kolmessakymmenessä vuodessa.

Ei muutu mikään muukaan tilasto. Euroopassa eläneet Neandertalin ihmiset ja nykyihmiset ovat olleet paikalla jo 200 000- 500 000 vuotta,
eli n. 6000- 16000 "ilmastonmääräytymisjaksoa".
Mikä on muuttunut? Ei mikään. Jääkaudet tulee ja menee, samoin lämpökaudet.
Ihmiskunnalla ei ole hätäpäivää ilmastolliselta kannalta katsoen.

Nuohan on ennusteita eli arvauksia. Kannattaa katsoa itse täältä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot niin näkee, ettei ole paljoakaan lämmennyt viimeiseen 100 vuoteen.

Anonyymi kirjoitti:

Nuohan on ennusteita eli arvauksia. Kannattaa katsoa itse täältä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot niin näkee, ettei ole paljoakaan lämmennyt viimeiseen 100 vuoteen.

Lue lisää

Kyllä asiantuntijoiden ennustuksille ja arvauksille pitää antaa arvoa. Eihän ihmisen aiheuttamalle ilmastonlämpenemiselle muuten olisi mitään todisteita.

Anonyymi kirjoitti:

Nuohan on ennusteita eli arvauksia. Kannattaa katsoa itse täältä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot niin näkee, ettei ole paljoakaan lämmennyt viimeiseen 100 vuoteen.

Lue lisää

Ei ole paljoakaan lämmennyt. Suomessa on koko vuosi keskimäärin lämmennyt noin 2.3 ± 0.4 ⁰C (95 % todennäköisyysrajat) vuosien 1847–2013 välisenä aikana. Nuo virherajat koskevat siis koko Suomen alueelta kaikkia käytettävissä olevia datalähteitä hyödyntäen määritettyä lämpötilaa. Yhden ainoan mittauspisteen (Helsinki Kaisaniemi) vuosittain kolmen kuukauden ajalta määritettyä dataa on sen verran vähemmän että sään aiheuttamasta satunnaishajonnasta on varsin vaikea silmällä erottaa lämpenemistä. Siksi ilmastoa tutkitaan yleensä laajemman alueen lämpötilojen pitkän ajan keskiarvoja käyttäen.

Tuossa talvitilastossa näyttää Helsingissä olevan lämpötilojen säästä aiheutuva vaihteluväli -12.6C ... 2.3C ja varsin raju keskihajonta. Jos tuossa jotakin trendiä haluaisi nähdä niin laajemman tutkimuksen perusteella 1910-1940 välillä nousisi koko maan keskiarvo noin 0.5C ja 1960-2020 nousisi luokkaa 0.3C per dekadi eli 1.8 astetta plusmiinus virherajat. Satunnaiskohinan vuoksi tuollaista nousua ei yhden mittauspisteen (Kaisaniemi) talvikuukausien datasta silmällä saa esille, tuskin edes dataan mallia sovittamallakaan.

Muistutat siitä, miten denialisti kykenee ymmärtämään noinkin yksikertaisen asian aivan väärin.

Säätila on kaoottinen ilmiö, jossa on isot paikalliset vaihtelut. Siksi 30 vuotta on valittu, että säätilan vaihtelut saataisiin tasoitetuksi.

Maapallon globaali ilmasto on erittäin jäykkä systeemi, missä muutokset ovat hitaita. Kun normaalit heilahtelut ( ENSO) halutaan suodattaa pois, viiden vuoden liukuva keskiarvo yleensä riittää. Kymmenen vuoden liukuma riittää jo aivan varmasti.

Mutta kun ei ymmärrä edes perusasioita, niin tekee aloituksia, kuten tämäkin vuosien takaa lemahtanut denialistin aivopieru.

Anonyymi kirjoitti:

Muistutat siitä, miten denialisti kykenee ymmärtämään noinkin yksikertaisen asian aivan väärin.

Säätila on kaoottinen ilmiö, jossa on isot paikalliset vaihtelut. Siksi 30 vuotta on valittu, että säätilan vaihtelut saataisiin tasoitetuksi.

Maapallon globaali ilmasto on erittäin jäykkä systeemi, missä muutokset ovat hitaita. Kun normaalit heilahtelut ( ENSO) halutaan suodattaa pois, viiden vuoden liukuva keskiarvo yleensä riittää. Kymmenen vuoden liukuma riittää jo aivan varmasti.

Mutta kun ei ymmärrä edes perusasioita, niin tekee aloituksia, kuten tämäkin vuosien takaa lemahtanut denialistin aivopieru.

Lue lisää

Tuon aikavälin voi valita miten itseä huvittaa, ei tuo 30 vuotta ole mikään pysyvä sääntö. Edelleen tuolla 30 vuoden aikajaksollakin muutos on niin minimaalisen pientä, että on naurettavan typerää hysteriaa vaatia heti muutoksia vaikka uhraten koko Suomen talouden.

Tässä taloustilanteessa olisi idiotismin huippu vaatia vielä lisäpanostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Päinvastoin, nyt pitäisi panostuksia vähentää. Suomalaisilla ei ole nyt varaa lisätä kulutusta eurollakaan. Jos olet yhtään katsonut viime aikaisia uutisia niin kotitaloudet tulevat seuraavan vuoden aikana reilusti leikkaamaan isoja hankintoja kuten autojen ostamista. Eli ensi vuonna sähköautojenkin myynti tulee romahtamaan. Ei kotitaloudet ole niin typeriä, että nykyisessä tilanteessa ostaisi sähköautojen tapaista ylihintaista paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon aikavälin voi valita miten itseä huvittaa, ei tuo 30 vuotta ole mikään pysyvä sääntö. Edelleen tuolla 30 vuoden aikajaksollakin muutos on niin minimaalisen pientä, että on naurettavan typerää hysteriaa vaatia heti muutoksia vaikka uhraten koko Suomen talouden.

Tässä taloustilanteessa olisi idiotismin huippu vaatia vielä lisäpanostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Päinvastoin, nyt pitäisi panostuksia vähentää. Suomalaisilla ei ole nyt varaa lisätä kulutusta eurollakaan. Jos olet yhtään katsonut viime aikaisia uutisia niin kotitaloudet tulevat seuraavan vuoden aikana reilusti leikkaamaan isoja hankintoja kuten autojen ostamista. Eli ensi vuonna sähköautojenkin myynti tulee romahtamaan. Ei kotitaloudet ole niin typeriä, että nykyisessä tilanteessa ostaisi sähköautojen tapaista ylihintaista paskaa.

Lue lisää

Siitä vaan laatimaan tieteellistä julkaisua, jossa perustelet aikavälin muuttamista joksikin toiseksi nykyisestä 30 vuodesta. Palataan sitten asiaan kun voit laittaa linkin tuohon julkaisuusi eli ei koskaan. Loppuosalla viestistäsi ei ole mitään tekemistä aloituksen aiheen kanssa joten näkemiin.

Anonyymi kirjoitti:

Siitä vaan laatimaan tieteellistä julkaisua, jossa perustelet aikavälin muuttamista joksikin toiseksi nykyisestä 30 vuodesta. Palataan sitten asiaan kun voit laittaa linkin tuohon julkaisuusi eli ei koskaan. Loppuosalla viestistäsi ei ole mitään tekemistä aloituksen aiheen kanssa joten näkemiin.

Lue lisää

Ei tuohon 30 vuoden aikajaksoonkaan ole yhtäkään järkevää perustelua.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuohon 30 vuoden aikajaksoonkaan ole yhtäkään järkevää perustelua.

Ja edelleen, Suomen talous menee täysin kuvitteellisen "ilmastonmuutoksen" torjunnan edelle. Jos Suomen talous on ongelmissa niin ensimmäisenä kannattaa vetää kaikki ilmastotoimenpiteet vessasta alas.

Paskat esimerkiksi jostain saatanan "ennallistamisesta". Minusta nykyisessä tilanteessa metsänomistajien kannattaa boikotoida fasisti-EU:n typeriä ennallistamisasetuksia vastaan kaatamalla metsänsä. Ei tarvitse ennallistaa metsää, jota ei enää ole. Eikä Suomen pidä maksaa euroakaan maksuja tästä, rääkyköön fasisti-EU sitten mitä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Siitä vaan laatimaan tieteellistä julkaisua, jossa perustelet aikavälin muuttamista joksikin toiseksi nykyisestä 30 vuodesta. Palataan sitten asiaan kun voit laittaa linkin tuohon julkaisuusi eli ei koskaan. Loppuosalla viestistäsi ei ole mitään tekemistä aloituksen aiheen kanssa joten näkemiin.

Lue lisää

Paikallisen keskimääräisen säätilan kohdalla tuo 30 vuotta on oikein, murtta ei globaalin ilmaston.
Eli et näköjään ymmärtänyt, vaikka selkitin asian. Esimerkiksi NASA:n ylläpitämä globaalia lämpötilaa kuvaavassa käyrässä on vuosittaiset keskilämpötilat ja viiden vuoden liukuma. Ei kolmeakymmentä vuotta, kuten esimerkiksi Suomen paikallista säätilaa tarkasteltaessa.

Tieteellisestä julkaisusta puhuminen tässä yhteydessä vain alleviivaa sitä, miten pihalla olet. Mutta eihän tällä palstalla ainakaan viimeiseen vuoteen ole ollut ainuttakaan täysipäistä denialistia, jonka kanssa voisi edes järkevästi keskustella.

Anonyymi kirjoitti:

Ja edelleen, Suomen talous menee täysin kuvitteellisen "ilmastonmuutoksen" torjunnan edelle. Jos Suomen talous on ongelmissa niin ensimmäisenä kannattaa vetää kaikki ilmastotoimenpiteet vessasta alas.

Paskat esimerkiksi jostain saatanan "ennallistamisesta". Minusta nykyisessä tilanteessa metsänomistajien kannattaa boikotoida fasisti-EU:n typeriä ennallistamisasetuksia vastaan kaatamalla metsänsä. Ei tarvitse ennallistaa metsää, jota ei enää ole. Eikä Suomen pidä maksaa euroakaan maksuja tästä, rääkyköön fasisti-EU sitten mitä tahansa.

Lue lisää

Itke sinä poika sähköautojasi. Putosit kelkasta varmaan jo 1990 luvulla ja nyt on jäänyt pelkkä itku ja valitus. APH, sinä ja ilmastoteologiasta kirjoittava peelo annatte hyvän läpileikkauksen palstan denialistien tasosta. Henkisiltä kyvyiltään vakavasti jälkeen jääneitä ruikuttajia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon aikavälin voi valita miten itseä huvittaa, ei tuo 30 vuotta ole mikään pysyvä sääntö. Edelleen tuolla 30 vuoden aikajaksollakin muutos on niin minimaalisen pientä, että on naurettavan typerää hysteriaa vaatia heti muutoksia vaikka uhraten koko Suomen talouden.

Tässä taloustilanteessa olisi idiotismin huippu vaatia vielä lisäpanostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Päinvastoin, nyt pitäisi panostuksia vähentää. Suomalaisilla ei ole nyt varaa lisätä kulutusta eurollakaan. Jos olet yhtään katsonut viime aikaisia uutisia niin kotitaloudet tulevat seuraavan vuoden aikana reilusti leikkaamaan isoja hankintoja kuten autojen ostamista. Eli ensi vuonna sähköautojenkin myynti tulee romahtamaan. Ei kotitaloudet ole niin typeriä, että nykyisessä tilanteessa ostaisi sähköautojen tapaista ylihintaista paskaa.

Lue lisää

Tässäkin taloustilanteessa panostetaan ilmastonmuutoksen tprjuntaan. USA panosti siihen noin 400 miljardia ja jos EU ei panosta vastaavasti, jäämme kehityksessä USA;n taakse ja jenkit kerää voitot. Sama koskee Suomea vähän pienemmässä mittakaavassa.

Vihreään siirtymään tulee panostaa etenkin nyt, kun Venäjän fossiilisten käyttö on pannassa. Saadaan energia-ase Venäjältä pois, niin ettei Venäjä voi enää silläkään kiristää Eurooppaa.

Lisää liksaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Itke sinä poika sähköautojasi. Putosit kelkasta varmaan jo 1990 luvulla ja nyt on jäänyt pelkkä itku ja valitus. APH, sinä ja ilmastoteologiasta kirjoittava peelo annatte hyvän läpileikkauksen palstan denialistien tasosta. Henkisiltä kyvyiltään vakavasti jälkeen jääneitä ruikuttajia.

Lue lisää

Sähköautojen myynti tulee tippumaan ensi vuonna. Ylipäätään uusien autojen myynti tulee romahtamaan ensi vuonna. Tämä näkyy jo kyselyissä, suuri osa suomalaisista on jo kertonut laittavansa suuret hankinnat jäihin. Ensimmäisenä tietenkin autojen hankinnat. Ensi vuonna myydään vähemmän autoja kuin 90-luvun lamassa alimmillaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäkin taloustilanteessa panostetaan ilmastonmuutoksen tprjuntaan. USA panosti siihen noin 400 miljardia ja jos EU ei panosta vastaavasti, jäämme kehityksessä USA;n taakse ja jenkit kerää voitot. Sama koskee Suomea vähän pienemmässä mittakaavassa.

Vihreään siirtymään tulee panostaa etenkin nyt, kun Venäjän fossiilisten käyttö on pannassa. Saadaan energia-ase Venäjältä pois, niin ettei Venäjä voi enää silläkään kiristää Eurooppaa.

Lisää liksaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Lue lisää

Tässä taloustilanteessa vain aivokuolleet idiootit ottavat velkaa ylipäätään. Oli sitten kyse valtiosta, yrityksistä tai kotitalouksista. Nyt pitää leikata kuluja, ei lisätä niitä. Kaikki investoinnit vain jäihin.

Anonyymi kirjoitti:

Itke sinä poika sähköautojasi. Putosit kelkasta varmaan jo 1990 luvulla ja nyt on jäänyt pelkkä itku ja valitus. APH, sinä ja ilmastoteologiasta kirjoittava peelo annatte hyvän läpileikkauksen palstan denialistien tasosta. Henkisiltä kyvyiltään vakavasti jälkeen jääneitä ruikuttajia.

Lue lisää

Uusien sähköautojen hintojen pitää laskea yli 50% ja käytettyjen sähköautojen yli 70% ennen kuin sellaisia kannattaa edes harkita. Ja sähköauton pitää saada heti. Paras keino sähköautojen hintojen laskemiseen on se, että ihmiset eivät osta niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäkin taloustilanteessa panostetaan ilmastonmuutoksen tprjuntaan. USA panosti siihen noin 400 miljardia ja jos EU ei panosta vastaavasti, jäämme kehityksessä USA;n taakse ja jenkit kerää voitot. Sama koskee Suomea vähän pienemmässä mittakaavassa.

Vihreään siirtymään tulee panostaa etenkin nyt, kun Venäjän fossiilisten käyttö on pannassa. Saadaan energia-ase Venäjältä pois, niin ettei Venäjä voi enää silläkään kiristää Eurooppaa.

Lisää liksaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Lue lisää

Ja mitä höpiset siitä, että ”lisää liksaa”? Jos palkkoja nostettaisiin paljon niin ainoa vaikutus olisi hyperinflaatio (jopa 100% inflaatio on mahdollinen) ja kotitalouksilla olisi vielä vähemmän rahaa käytettävissä. Ja korot jouduttaisiin nostamaan kymmeniin prosentteihin.

Se mekanismi on esitetty 1800 luvulla ja kokeellisesti varmennettu 1950 luvulla.
Mutta tässä sinulle taas kerran selitystä:

"Hiilidioksidimolekyyli absorboi IR-säteilyä erityisesti aaltolukujen 670/cm ja 1000/cm (aallonpituudet n. 15 ja 100 mikrometriä) ympäristössä, joissa sen absorptiotehokkuus on vesihöyryä suurempi. Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.

Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 5, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.

Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille."

Osoita virhe äläkä inkuta typeryyksiä Oikonomi.

Anonyymi kirjoitti:

Se mekanismi on esitetty 1800 luvulla ja kokeellisesti varmennettu 1950 luvulla.
Mutta tässä sinulle taas kerran selitystä:

"Hiilidioksidimolekyyli absorboi IR-säteilyä erityisesti aaltolukujen 670/cm ja 1000/cm (aallonpituudet n. 15 ja 100 mikrometriä) ympäristössä, joissa sen absorptiotehokkuus on vesihöyryä suurempi. Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.

Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 5, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.

Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille."

Osoita virhe äläkä inkuta typeryyksiä Oikonomi.

Lue lisää

Mitä ihmettä sinä hourit ?

Arhenius itse perui ajatuksensa, kun mitään kasvihuoneilmiötä ilmakehässä ei ple,
Hiilidioksidin absorptioalueet on mitattu, miksi kerrot uudelleen moneen kertaan selitettyjä asioita molekyylien vapausasteista ja muuta sontaa, joistain koetuloksista.

Edes IpCC ei ole viitannut vuosikausiin kasvihuoneilmiöön, kun teoria osoittautui vääräksi, ja vain jotkut kelkasta pudonneet jaksaa hokea tuota samaa harhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Se mekanismi on esitetty 1800 luvulla ja kokeellisesti varmennettu 1950 luvulla.
Mutta tässä sinulle taas kerran selitystä:

"Hiilidioksidimolekyyli absorboi IR-säteilyä erityisesti aaltolukujen 670/cm ja 1000/cm (aallonpituudet n. 15 ja 100 mikrometriä) ympäristössä, joissa sen absorptiotehokkuus on vesihöyryä suurempi. Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.

Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 5, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.

Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille."

Osoita virhe äläkä inkuta typeryyksiä Oikonomi.

Lue lisää

Mitä sitten? Kun säteilylähteen lämpötila on alhainen ja kohde lähes saman lämpöinen on lämpösäteilyn lämmönsiirto niin vähäinen, ettei sillä ole käytännön merkitystä. On aivan sama blokkaako vähäinen hiilidioksidipitoisuus osan tuosta mitättömästä säteilystä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sitten? Kun säteilylähteen lämpötila on alhainen ja kohde lähes saman lämpöinen on lämpösäteilyn lämmönsiirto niin vähäinen, ettei sillä ole käytännön merkitystä. On aivan sama blokkaako vähäinen hiilidioksidipitoisuus osan tuosta mitättömästä säteilystä.

Lue lisää

Maapallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä. Keskimääräinen säteilyteho on 238 W/m2. CO2-pitoisuuden tuplaaminen vähentää sitä 1.5 %. Tämä sitten kompensoituu lämpenemisellä pitkän päälle.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sitten? Kun säteilylähteen lämpötila on alhainen ja kohde lähes saman lämpöinen on lämpösäteilyn lämmönsiirto niin vähäinen, ettei sillä ole käytännön merkitystä. On aivan sama blokkaako vähäinen hiilidioksidipitoisuus osan tuosta mitättömästä säteilystä.

Lue lisää

On lapsellista kuvitella, että tiedeyhteisö olisi lämpenemisen suhteen hakoteillä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä sinä hourit ?

Arhenius itse perui ajatuksensa, kun mitään kasvihuoneilmiötä ilmakehässä ei ple,
Hiilidioksidin absorptioalueet on mitattu, miksi kerrot uudelleen moneen kertaan selitettyjä asioita molekyylien vapausasteista ja muuta sontaa, joistain koetuloksista.

Edes IpCC ei ole viitannut vuosikausiin kasvihuoneilmiöön, kun teoria osoittautui vääräksi, ja vain jotkut kelkasta pudonneet jaksaa hokea tuota samaa harhaa.

Lue lisää

Jauhat silkkaa sontaa.
Ei kai 2020 luvun tiede ole Arheniuksen sanomisien varassa. Yhtä tyhmää, kuin kreationisti jauhamassa siitä, ettei Darwinilla ollut biologin koulutusta.
Teoria ei ole osoittautunut vääräksi. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi yli 30 astetta matalampi.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sitten? Kun säteilylähteen lämpötila on alhainen ja kohde lähes saman lämpöinen on lämpösäteilyn lämmönsiirto niin vähäinen, ettei sillä ole käytännön merkitystä. On aivan sama blokkaako vähäinen hiilidioksidipitoisuus osan tuosta mitättömästä säteilystä.

Lue lisää

Kun säteilylähteen lämpötila on kolmensadan Kelvinin paikkeilla ja kohteen (avaruus) lämpötila 2,7 Kelviniä, niin lämmän nettosiirto lämpimästä kylmään on melkoinen.
Mitä nyt mahdat tarkoittaa?

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä. Keskimääräinen säteilyteho on 238 W/m2. CO2-pitoisuuden tuplaaminen vähentää sitä 1.5 %. Tämä sitten kompensoituu lämpenemisellä pitkän päälle.

Lue lisää

"Maapallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä."
Mutta sitä ennen on tapahtunut haihtumista, johtumista ja kuljettumista eli maanpinnan lämpö on siirtynyt ylempiin ilmakerroksiin muulla tavoin kuin säteilemällä "Koko Maan pinnan säteilyenergiasta 84 % eli 66–79 kcal/cm2/v menee haihduttamiseen. Merissä haihduttamiseen menee 90 %, mutta maalla vain 54 % eli 27–50 kcal/cm2"
Suoraan maan pinnasta lämpösäteilynä lähtee niin vähän, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Ylemmissä ilmakerroksissa on jo niin kylmää, että se ei säteilemällä lämmitä lämpimämpää ilmaa lähempänä maan pintaa. Hiilidioksidin vaikutus on siis hyvin pieni tai olematon. tai jopa maapalloa jäähdyttävä.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä. Keskimääräinen säteilyteho on 238 W/m2. CO2-pitoisuuden tuplaaminen vähentää sitä 1.5 %. Tämä sitten kompensoituu lämpenemisellä pitkän päälle.

Lue lisää

Älä viitsi naurattaa. Aurinko paistaa kunnolla vain kesäisin ja päiväsaikaan muutaman tunnin. Parhaimmillaan Suomessa saat auringonpaistetta 800 wattia neliölle, Jossain päiväntasaajalla 1000 wattia. Jos maan pinnasta lähtisi 238 wattia koko ajan avaruuteen niin olisi halla aina vieraanamme.

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi naurattaa. Aurinko paistaa kunnolla vain kesäisin ja päiväsaikaan muutaman tunnin. Parhaimmillaan Suomessa saat auringonpaistetta 800 wattia neliölle, Jossain päiväntasaajalla 1000 wattia. Jos maan pinnasta lähtisi 238 wattia koko ajan avaruuteen niin olisi halla aina vieraanamme.

Lue lisää

Aurinko paistaa maapallon kaksiulotteisen projektion puolikkaalle yli 1300 watin teholla. Tuo 238 w maanpinnasta säteilemällä pitää paikkaansa. Säteilypakote on vain vähän yli 2 wattia neliölle, mutta sekun riittää lämmittämään ilmastoa.

Mikä saa asiaa tuntemattoman maallikon väittämään tutkittuja tieteellisiä faktoja vastaan?

Anonyymi kirjoitti:

Aurinko paistaa maapallon kaksiulotteisen projektion puolikkaalle yli 1300 watin teholla. Tuo 238 w maanpinnasta säteilemällä pitää paikkaansa. Säteilypakote on vain vähän yli 2 wattia neliölle, mutta sekun riittää lämmittämään ilmastoa.

Mikä saa asiaa tuntemattoman maallikon väittämään tutkittuja tieteellisiä faktoja vastaan?

Lue lisää

Ei tuo mainitsemani 238 W/m2 ole maanpinnasta lähtevä, vaan palloa jäähdyttävä teho. Yli 90 % säteilee avaruuteen vasta ilmakehästä, eri korkeuksilta.

Aurinkovakio tunnetaan hyvin. Se jaetaan neljällä (pallopinta) ja huomioidaan albedo. Siinä kaikki. Näin saadaan "tulot". Sitten tasapainossa täytyy "menot" olla yhtä suuret.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuo mainitsemani 238 W/m2 ole maanpinnasta lähtevä, vaan palloa jäähdyttävä teho. Yli 90 % säteilee avaruuteen vasta ilmakehästä, eri korkeuksilta.

Aurinkovakio tunnetaan hyvin. Se jaetaan neljällä (pallopinta) ja huomioidaan albedo. Siinä kaikki. Näin saadaan "tulot". Sitten tasapainossa täytyy "menot" olla yhtä suuret.

Lue lisää

Ilmakehässä lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Pallo säteilee keskimäärin alhaisemmasta lämpötilasta kuin pallon pinta - ylös ja alas. Säteilyteho on verrannollinen ~T^4. Näin ilmakehä suojaa palloa jäähtymiseltä. Mitä suurempi infrapunasäteilyn absorptio ilmakehässä, sitä parempi lämpösuoja se on.

Anonyymi kirjoitti:

Aurinko paistaa maapallon kaksiulotteisen projektion puolikkaalle yli 1300 watin teholla. Tuo 238 w maanpinnasta säteilemällä pitää paikkaansa. Säteilypakote on vain vähän yli 2 wattia neliölle, mutta sekun riittää lämmittämään ilmastoa.

Mikä saa asiaa tuntemattoman maallikon väittämään tutkittuja tieteellisiä faktoja vastaan?

Lue lisää

Niinhän se paistaa yli 1300 watin teholla, mutta ilmakehä blokkaa siitä osan. Etelä-Suomeen tulee maksimissaan 800 wattia.

Anonyymi kirjoitti:

Jauhat silkkaa sontaa.
Ei kai 2020 luvun tiede ole Arheniuksen sanomisien varassa. Yhtä tyhmää, kuin kreationisti jauhamassa siitä, ettei Darwinilla ollut biologin koulutusta.
Teoria ei ole osoittautunut vääräksi. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi yli 30 astetta matalampi.

Lue lisää

Höpön löpön. Ilmakehä itsessään toimii eristeen tavoin hidastaen lämmön poistumista. Kasvihuoneilmiö on totta vain kasvihuoneessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun säteilylähteen lämpötila on kolmensadan Kelvinin paikkeilla ja kohteen (avaruus) lämpötila 2,7 Kelviniä, niin lämmän nettosiirto lämpimästä kylmään on melkoinen.
Mitä nyt mahdat tarkoittaa?

Lue lisää

Mutta yläilmakehässä on lämpimämpää kuin maan pinnalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakehä#/media/Tiedosto:Ilmakehän_osat.png Taitaa sinun nettosiirtosi mennä väärinpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta yläilmakehässä on lämpimämpää kuin maan pinnalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakehä#/media/Tiedosto:Ilmakehän_osat.png Taitaa sinun nettosiirtosi mennä väärinpäin.

Lue lisää

Tässä kuva https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/5ykeEEYHCKsAo3kIqQ9sF6/20994d83cad3f10d98e91ac72076ef6f/Ilmakeha-ja-saailmiot_1200.jpg?fm=webp

Anonyymi kirjoitti:

Ilmakehässä lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Pallo säteilee keskimäärin alhaisemmasta lämpötilasta kuin pallon pinta - ylös ja alas. Säteilyteho on verrannollinen ~T^4. Näin ilmakehä suojaa palloa jäähtymiseltä. Mitä suurempi infrapunasäteilyn absorptio ilmakehässä, sitä parempi lämpösuoja se on.

Lue lisää

Ilmakehässä lämpötila vaihtuu eri kerroksissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/5ykeEEYHCKsAo3kIqQ9sF6/20994d83cad3f10d98e91ac72076ef6f/Ilmakeha-ja-saailmiot_1200.jpg?fm=webp

Anonyymi kirjoitti:

Mutta yläilmakehässä on lämpimämpää kuin maan pinnalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakehä#/media/Tiedosto:Ilmakehän_osat.png Taitaa sinun nettosiirtosi mennä väärinpäin.

Lue lisää

Troposfääri ratkaisee. Sen yläpuolella ilma on erittäin ohutta.

Anonyymi kirjoitti:

Höpön löpön. Ilmakehä itsessään toimii eristeen tavoin hidastaen lämmön poistumista. Kasvihuoneilmiö on totta vain kasvihuoneessa.

Taitaa taas Oikonomi sekoilla. Ilmakehä hidastaa lämmön poistumista, mutta ilman kasvihuoneilmiötä maapallon lämpötila olisi yli 30 astetta kylmempi. Yksikään asiantuntija ei kyseenalaista väitettä, mutta Oikonomilta sekin onnistuu.

Anonyymi kirjoitti:

On lapsellista kuvitella, että tiedeyhteisö olisi lämpenemisen suhteen hakoteillä.

Aika pahasti hakoteillä näyttää olevan.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa taas Oikonomi sekoilla. Ilmakehä hidastaa lämmön poistumista, mutta ilman kasvihuoneilmiötä maapallon lämpötila olisi yli 30 astetta kylmempi. Yksikään asiantuntija ei kyseenalaista väitettä, mutta Oikonomilta sekin onnistuu.

Lue lisää

Ilman ilmakehää maapallon lämpötilat vaihtelisivat samalla tavoin kuin kuussa.
Alin -233 ylin +123 keskilämpötila -23. Joten voit työntää sen kasvihuoneilmiösi sinne mihin ei aurinko paista.

Anonyymi kirjoitti:

Troposfääri ratkaisee. Sen yläpuolella ilma on erittäin ohutta.

Juurihan tuossa aikaisemmin joku väitti, että säteilee suoraan avaruuden kylmyyteen. Ai nyt se sitten ei olekaan niin. Koettakaa nyt alarmistit päättää mikä on se oikea korkeus ja lämpötila, joka saa maanpinnan säteilemään niin maan perusteellisen kovasti sitä lämpöä.
Ja sitten voitte myös esittää todisteet siitä, että lämpöä lähtee säteilemällä maan pinnasta lähes saman lämpöiseen ilmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan tuossa aikaisemmin joku väitti, että säteilee suoraan avaruuden kylmyyteen. Ai nyt se sitten ei olekaan niin. Koettakaa nyt alarmistit päättää mikä on se oikea korkeus ja lämpötila, joka saa maanpinnan säteilemään niin maan perusteellisen kovasti sitä lämpöä.
Ja sitten voitte myös esittää todisteet siitä, että lämpöä lähtee säteilemällä maan pinnasta lähes saman lämpöiseen ilmaan.

Lue lisää

Ilmiö on sama kuin auton ikkunan jäätyessä vaikka ympäröivä ilma on lämpötilaltaan selvästi plussan puolella. Ymmärrätkö miten se tapahtuu?

Samalla lailla avotulen edessä talvella kasvot kuumenevat vaikka nuotion ja kasvojen välissä oleva ilma pysyy suurimmalta osaltaan pakkasen puolella.

Aihetta on käsitelty tässä keskustelussa:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Lue tuo keskustelu lävitse ja kysy sitten tuossa keskustelussa jos asia jäi epäselväksi. Kerro mikä nimenomainen kohta oli ongelmanasi. Tämä on kyllä ihan oppikirja-asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmiö on sama kuin auton ikkunan jäätyessä vaikka ympäröivä ilma on lämpötilaltaan selvästi plussan puolella. Ymmärrätkö miten se tapahtuu?

Samalla lailla avotulen edessä talvella kasvot kuumenevat vaikka nuotion ja kasvojen välissä oleva ilma pysyy suurimmalta osaltaan pakkasen puolella.

Aihetta on käsitelty tässä keskustelussa:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Lue tuo keskustelu lävitse ja kysy sitten tuossa keskustelussa jos asia jäi epäselväksi. Kerro mikä nimenomainen kohta oli ongelmanasi. Tämä on kyllä ihan oppikirja-asiaa.

Lue lisää

Ja taas täyttä paskaa, kuten tuon linkin sisältökin, jossa joku vähälahjainen yrittää selittää kaiken lämmönsiirron olevan säteilyn aiheuttamaa..

Tuo nuotiojuttu naurattaa aina, vaikka jokainen voi itse kokeilla, että lämmön tunne ei ole säteilyn aiheuttamaa, pelkästään laittamalla itsensä nuotion väliin lasilevyn, se läpäisee lähes täysin nuotion (~ 1000 C ) säteilyn, mutta estää konvektion ja konduktion.

Aika ikävää tiedepalstalla, kun joku höyrypää linkittää omaa tuherrustaan jonkinlaisena todisteena harhakuvilleen.

Kummasti nääitä "Savorisia" tänne parveutuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmiö on sama kuin auton ikkunan jäätyessä vaikka ympäröivä ilma on lämpötilaltaan selvästi plussan puolella. Ymmärrätkö miten se tapahtuu?

Samalla lailla avotulen edessä talvella kasvot kuumenevat vaikka nuotion ja kasvojen välissä oleva ilma pysyy suurimmalta osaltaan pakkasen puolella.

Aihetta on käsitelty tässä keskustelussa:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Lue tuo keskustelu lävitse ja kysy sitten tuossa keskustelussa jos asia jäi epäselväksi. Kerro mikä nimenomainen kohta oli ongelmanasi. Tämä on kyllä ihan oppikirja-asiaa.

Lue lisää

Kohta tämä keittiöfyysikko kai esittää että kun avaa uunin ikkunaluukun, niin säteily hyökkää valon nopeudella ja tunnet lämmön kasvoillasi !

Täysin puhdasta APH - kokemusfysiikkaa. D:D:

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan tuossa aikaisemmin joku väitti, että säteilee suoraan avaruuden kylmyyteen. Ai nyt se sitten ei olekaan niin. Koettakaa nyt alarmistit päättää mikä on se oikea korkeus ja lämpötila, joka saa maanpinnan säteilemään niin maan perusteellisen kovasti sitä lämpöä.
Ja sitten voitte myös esittää todisteet siitä, että lämpöä lähtee säteilemällä maan pinnasta lähes saman lämpöiseen ilmaan.

Lue lisää

"Ja sitten voitte myös esittää todisteet siitä, että lämpöä lähtee säteilemällä maan pinnasta lähes saman lämpöiseen ilmaan."

Lähteehän se jopa paljon maanpintaa lämpimämpään ilmaan. Jokainen yli absoluuttisen nollapisteen lämpötilassa oleva kappale säteilee lämpösäteilyä ympäristön lämpötilasta riippumatta. Lämpösäteilyn intensiteetti ja taajuuden huippukohta määräytyvät Wienin siirtymälain mukaan.

Tuollako tasolla on Oikonomin tietämys fysiikasta? Ja sitten ollaan kaatamassa tieteellistä teoriaa. Denialisteilla sirittää melkoisen pahasti.

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas täyttä paskaa, kuten tuon linkin sisältökin, jossa joku vähälahjainen yrittää selittää kaiken lämmönsiirron olevan säteilyn aiheuttamaa..

Tuo nuotiojuttu naurattaa aina, vaikka jokainen voi itse kokeilla, että lämmön tunne ei ole säteilyn aiheuttamaa, pelkästään laittamalla itsensä nuotion väliin lasilevyn, se läpäisee lähes täysin nuotion (~ 1000 C ) säteilyn, mutta estää konvektion ja konduktion.

Aika ikävää tiedepalstalla, kun joku höyrypää linkittää omaa tuherrustaan jonkinlaisena todisteena harhakuvilleen.

Kummasti nääitä "Savorisia" tänne parveutuu.

Lue lisää

Kukaan ei väitä, että kaikki lämmönsiirto johtuisi säteilystä. Jos laitat nuotion ja naamasi väliin lasilevyn, tunnet varmasti nuotiosta säteilevän lämmön.
Konvektio siirtää lämpöä lähinnä ylöspäin nuotiosta ja päin vastoin aiheutaa nuotioon päin kulkevan ilmavirran...joka muuten siirtää mukanaan myös johtumisesta tullutta energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman ilmakehää maapallon lämpötilat vaihtelisivat samalla tavoin kuin kuussa.
Alin -233 ylin 123 keskilämpötila -23. Joten voit työntää sen kasvihuoneilmiösi sinne mihin ei aurinko paista.

Lue lisää

Eivät tietenkään vaihtelisi hölmö. Kuussa päivä ja yö kestävät kaksi viikkoa. Pinta ehtii lämmetä ja jäähtyä aivan eri tavoin kuin Auringon lämmittäessä pintaa 12 h vuorokaudessa.

Miten tuolla käsityskyvyllä on päässyt edes peruskoulusta säällisesti läpi? Tiedettä ollaan kuitenkin tomerasti kaatamassa. Dunning - Krugeria puhtaimmillaan. Oikonomilla viiraa vain vähän moninsanaisemmin kuin prosaistilla ja monipuolisemmin kuin APH:lla. Tietotaso on suunnilleen sama.

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan tuossa aikaisemmin joku väitti, että säteilee suoraan avaruuden kylmyyteen. Ai nyt se sitten ei olekaan niin. Koettakaa nyt alarmistit päättää mikä on se oikea korkeus ja lämpötila, joka saa maanpinnan säteilemään niin maan perusteellisen kovasti sitä lämpöä.
Ja sitten voitte myös esittää todisteet siitä, että lämpöä lähtee säteilemällä maan pinnasta lähes saman lämpöiseen ilmaan.

Lue lisää

Säteilee suoraan avaruuden kylmyyteen, mikäli fotoni ei kohtaa ilmassa molekyyliä, joka absorboi sen. Vai uskotko fotonin jotenkin mutkittelevan tai jarruttavan matkalla?

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei väitä, että kaikki lämmönsiirto johtuisi säteilystä. Jos laitat nuotion ja naamasi väliin lasilevyn, tunnet varmasti nuotiosta säteilevän lämmön.
Konvektio siirtää lämpöä lähinnä ylöspäin nuotiosta ja päin vastoin aiheutaa nuotioon päin kulkevan ilmavirran...joka muuten siirtää mukanaan myös johtumisesta tullutta energiaa.

Lue lisää

Koko tuon huuhaalinkin perusvirhe on käsitys, että lämmön siirtyminen säteilyssä olisi kohteiden säteilyerojen (lämpö) S-B lain mukainen.

Lämpö siirtyy säteilemällä molekyylien energiamuutoksena samoin kuin konduktipssa, toisessa energia tasoittuu molekyylitörmäyksissä, toisessa säteily aiheuttaa molekyylin energiatilan muutoksen.
Kummassakaan tapauksessa lämpö ei siirry suoraan, vaan molekyylien, tai säteilyn edestakaisen ja kaoottisen sekamelskan yrittäessä tasata molekyylien nopeitta.

Kumpikin tapahtuma on erittäin hidas varsinkin kaasuissa ja lämpötilaerolla on suuri vaikutus.

Olisi toivottavaa ymmärtää, mikä ero on säteilyllä ja lämmön kokonaissiirtymässä sen mitätön osuus maanpinnan keskilämpötilan olosuhteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Koko tuon huuhaalinkin perusvirhe on käsitys, että lämmön siirtyminen säteilyssä olisi kohteiden säteilyerojen (lämpö) S-B lain mukainen.

Lämpö siirtyy säteilemällä molekyylien energiamuutoksena samoin kuin konduktipssa, toisessa energia tasoittuu molekyylitörmäyksissä, toisessa säteily aiheuttaa molekyylin energiatilan muutoksen.
Kummassakaan tapauksessa lämpö ei siirry suoraan, vaan molekyylien, tai säteilyn edestakaisen ja kaoottisen sekamelskan yrittäessä tasata molekyylien nopeitta.

Kumpikin tapahtuma on erittäin hidas varsinkin kaasuissa ja lämpötilaerolla on suuri vaikutus.

Olisi toivottavaa ymmärtää, mikä ero on säteilyllä ja lämmön kokonaissiirtymässä sen mitätön osuus maanpinnan keskilämpötilan olosuhteissa.

Lue lisää

"Olisi toivottavaa ymmärtää, mikä ero on säteilyllä ja lämmön kokonaissiirtymässä sen mitätön osuus maanpinnan keskilämpötilan olosuhteissa."

Olisi myös toivottavaa ymmärtää, että globaalin keskilämpötilan kannalta maapalloa voidaan pitää järjestemänä, joka saa Aurongosta tietyn määrän säteilyenergiaa ja joka siirtää lämpöä takaisin avaruuteen säteilemällä ja vain säteilemällä. Jos nämä kaksi energiavuota eivät ole tasapainossa, maapallo joko lämpenee tai jäähtyy nettoenergian muutoksen etumerkistä riippuen.
Tämän tarkastelun kannalta on aivan yhdentekevää, mitä ilmakehässä tapahtuu.

Jätin tarkoituksella Maan ytimestä tulevan lämmön pois, mutta se on vain yksi melko vakio lisätermi.

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas täyttä paskaa, kuten tuon linkin sisältökin, jossa joku vähälahjainen yrittää selittää kaiken lämmönsiirron olevan säteilyn aiheuttamaa..

Tuo nuotiojuttu naurattaa aina, vaikka jokainen voi itse kokeilla, että lämmön tunne ei ole säteilyn aiheuttamaa, pelkästään laittamalla itsensä nuotion väliin lasilevyn, se läpäisee lähes täysin nuotion (~ 1000 C ) säteilyn, mutta estää konvektion ja konduktion.

Aika ikävää tiedepalstalla, kun joku höyrypää linkittää omaa tuherrustaan jonkinlaisena todisteena harhakuvilleen.

Kummasti nääitä "Savorisia" tänne parveutuu.

Lue lisää

"Ja taas täyttä paskaa, kuten tuon linkin sisältökin, jossa joku vähälahjainen "

Ok, en siis käytä aikaa sinulle vastaamiseen kun et tietoa halua ja harrastuksenasi on ad hominem.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei väitä, että kaikki lämmönsiirto johtuisi säteilystä. Jos laitat nuotion ja naamasi väliin lasilevyn, tunnet varmasti nuotiosta säteilevän lämmön.
Konvektio siirtää lämpöä lähinnä ylöspäin nuotiosta ja päin vastoin aiheutaa nuotioon päin kulkevan ilmavirran...joka muuten siirtää mukanaan myös johtumisesta tullutta energiaa.

Lue lisää

Nuotion lämpösäteilystä iso osa on lyhytaaltoista ja sellainen menee lasista läpi. Viileämmän kappaleen pitkäaaltoinen säteily ei lasia läpäise.

Anonyymi kirjoitti:

Koko tuon huuhaalinkin perusvirhe on käsitys, että lämmön siirtyminen säteilyssä olisi kohteiden säteilyerojen (lämpö) S-B lain mukainen.

Lämpö siirtyy säteilemällä molekyylien energiamuutoksena samoin kuin konduktipssa, toisessa energia tasoittuu molekyylitörmäyksissä, toisessa säteily aiheuttaa molekyylin energiatilan muutoksen.
Kummassakaan tapauksessa lämpö ei siirry suoraan, vaan molekyylien, tai säteilyn edestakaisen ja kaoottisen sekamelskan yrittäessä tasata molekyylien nopeitta.

Kumpikin tapahtuma on erittäin hidas varsinkin kaasuissa ja lämpötilaerolla on suuri vaikutus.

Olisi toivottavaa ymmärtää, mikä ero on säteilyllä ja lämmön kokonaissiirtymässä sen mitätön osuus maanpinnan keskilämpötilan olosuhteissa.

Lue lisää

"perusvirhe on käsitys, että lämmön siirtymien säteilyssä olisi kohteiden säteilyerojen (lämpö) S-B lain mukainen."

Mutta kun se juuri tuo on lämpösäteilyn osalta katsottuna. Emissiviteetti voi olla aallonpituudesta riippuvainen ja materiaali osin säteilyä läpi päästävää kuten vaikkapa savukaasut tai ilma mutta silti mennään Stefan Boltzmannin lain mukaisesti.

Säteilyn energian mahdollinen siirtyminen ja varastoituminen esimerkiksi kaasujen lämpöliikkeeseen on oma erillinen ilmiönsä. S-B ei siihen ota kantaa. Se käsittelee energian siirtymistä lämpösäteilyn välityksellä suoraan kappaleen A ja B välillä. Varastoitumisen tapauksessa tilanne joudutaan käsittelemään vaihe kerrallaan ja kaikissa emissio-absorpiovaiheissa S-B määrää energian nettosiirron määrän ja suunnan.

Sinun varmaan kannattaisi harrastaa opiskelua aiheesta. Materiaalikin on nykyään netistä saatavilla ihan yliopistotason oppikirjoja ja käsikirjoja myöten. Niissä käsitellään kyllä ihan käytännön tilanteitakin esimerkiksi savukaasulaskuissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja taas täyttä paskaa, kuten tuon linkin sisältökin, jossa joku vähälahjainen "

Ok, en siis käytä aikaa sinulle vastaamiseen kun et tietoa halua ja harrastuksenasi on ad hominem.

Lue lisää

Olipa tosi nolo yritys livetä paskanjauhannastaan.

Eikö edes hävetä ?

Anonyymi kirjoitti:

Olipa tosi nolo yritys livetä paskanjauhannastaan.

Eikö edes hävetä ?

Kun joku palstalla aloittaa muiden keskustelijoiden asiattoman nimittelyn ja vaatii samalla vastauksia kysymyksiinsä niin tuota toimintaa ei kannata palkita vastauksia antamalla. Todetkoon rauhassa "voittaneensa" keskustelun kun jää vastauksetta.

Ihan sama periaate kuin vaikkapa koiran koulutuksessa. Jos sitä palkitsee rähisemisestä niin rähinää on tiedossa jatkosssa entistä enemmän.

Tämä sama kuvio on palstalla toistettu jo monta kertaa aiemminkin...

Anonyymi kirjoitti:

Kun joku palstalla aloittaa muiden keskustelijoiden asiattoman nimittelyn ja vaatii samalla vastauksia kysymyksiinsä niin tuota toimintaa ei kannata palkita vastauksia antamalla. Todetkoon rauhassa "voittaneensa" keskustelun kun jää vastauksetta.

Ihan sama periaate kuin vaikkapa koiran koulutuksessa. Jos sitä palkitsee rähisemisestä niin rähinää on tiedossa jatkosssa entistä enemmän.

Tämä sama kuvio on palstalla toistettu jo monta kertaa aiemminkin...

Lue lisää

Tarkoitatko että esittämällä mitä tahansa mielikuvitteellisia satuja, voisi tuntea itsensä "voittajaksi" vaikenemalla, kun ei osaa perustella kantaansa mitenkään ?

Onpa meitä' tosiaan moniin vankkureihin matkaajina.

Anonyymi kirjoitti:

"perusvirhe on käsitys, että lämmön siirtymien säteilyssä olisi kohteiden säteilyerojen (lämpö) S-B lain mukainen."

Mutta kun se juuri tuo on lämpösäteilyn osalta katsottuna. Emissiviteetti voi olla aallonpituudesta riippuvainen ja materiaali osin säteilyä läpi päästävää kuten vaikkapa savukaasut tai ilma mutta silti mennään Stefan Boltzmannin lain mukaisesti.

Säteilyn energian mahdollinen siirtyminen ja varastoituminen esimerkiksi kaasujen lämpöliikkeeseen on oma erillinen ilmiönsä. S-B ei siihen ota kantaa. Se käsittelee energian siirtymistä lämpösäteilyn välityksellä suoraan kappaleen A ja B välillä. Varastoitumisen tapauksessa tilanne joudutaan käsittelemään vaihe kerrallaan ja kaikissa emissio-absorpiovaiheissa S-B määrää energian nettosiirron määrän ja suunnan.

Sinun varmaan kannattaisi harrastaa opiskelua aiheesta. Materiaalikin on nykyään netistä saatavilla ihan yliopistotason oppikirjoja ja käsikirjoja myöten. Niissä käsitellään kyllä ihan käytännön tilanteitakin esimerkiksi savukaasulaskuissa.

Lue lisää

"mutta silti mennään Stefan Boltzmannin lain mukaisesti."

Olen eri mieltä, S-B laki on mustan kappaleen säteilyteho, yksikään ilmakehän kaasuista ei emittoi mitään muuta taajuutta kuin oman spektrinsä taajuuksia.
(poikkeuksena happi otsonivyöhykkeessä, lähes mustan kappaleen tavoin, koska happi on muodossa O, O2, ja O3).

Anonyymi kirjoitti:

"mutta silti mennään Stefan Boltzmannin lain mukaisesti."

Olen eri mieltä, S-B laki on mustan kappaleen säteilyteho, yksikään ilmakehän kaasuista ei emittoi mitään muuta taajuutta kuin oman spektrinsä taajuuksia.
(poikkeuksena happi otsonivyöhykkeessä, lähes mustan kappaleen tavoin, koska happi on muodossa O, O2, ja O3).

Lue lisää

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Stefan-Boltzmann_law

Yleistetyssä tapauksessa mukana on aallonpituudesta riippuva emissiivisuus. Matalassa lämpötilassa kaasu ei todellakaan ole musta kappale mutta S-B laki on edelleen voimassa emissiivisuuden ollessa hyvin pieni ja poiketessa nollasta vain emissioviivojen kohdalla.

Jos kappale säteilee energiaa jollakin aallonpituudella niin se myös absorboi energiaa samoilla aallonpituuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Stefan-Boltzmann_law

Yleistetyssä tapauksessa mukana on aallonpituudesta riippuva emissiivisuus. Matalassa lämpötilassa kaasu ei todellakaan ole musta kappale mutta S-B laki on edelleen voimassa emissiivisuuden ollessa hyvin pieni ja poiketessa nollasta vain emissioviivojen kohdalla.

Jos kappale säteilee energiaa jollakin aallonpituudella niin se myös absorboi energiaa samoilla aallonpituuksilla.

Lue lisää

Tuo viimeinen kappale on siis Kirchoffin lämpösäteilylaki. Laadin tästä aivan samasta aiheesta vastauksen keskusteluun neljä vuotta sitten:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-98118186

Vastauksessa mainittu yliopistotason lämpöfysiikan oppikirja on edelleen ladattavissa Library Genesis - palvelusta ilmaiseksi eli kaikkien saatavilla.

-Sarkomaa ja Ruottu eivät kiistä ilmastonmuutosta, mutta ”hiilidioksidilla ei ole ilmaston muuttumiseen vaikutusta”, sanovat professorit.

Mitähän professoreiden tutkimusraportille kuuluu. Onko joku seurannut.

Anonyymi kirjoitti:

-Sarkomaa ja Ruottu eivät kiistä ilmastonmuutosta, mutta ”hiilidioksidilla ei ole ilmaston muuttumiseen vaikutusta”, sanovat professorit.

Mitähän professoreiden tutkimusraportille kuuluu. Onko joku seurannut.

Lue lisää

Matematiikka oikein. Lähtöarvo väärin.
Luin ilmastotutkijoiden vastuksen paperiin . Siinä oli virheellinen lähtöarvo, joka vaikutti voimakkaasti lopputulokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Matematiikka oikein. Lähtöarvo väärin.
Luin ilmastotutkijoiden vastuksen paperiin . Siinä oli virheellinen lähtöarvo, joka vaikutti voimakkaasti lopputulokseen.

Ja kuka kertoi oikeat lähtöarvot tapahtumalle, jonka dynamiikkaa kukaan ei tunne ?

Anonyymi kirjoitti:

-Sarkomaa ja Ruottu eivät kiistä ilmastonmuutosta, mutta ”hiilidioksidilla ei ole ilmaston muuttumiseen vaikutusta”, sanovat professorit.

Mitähän professoreiden tutkimusraportille kuuluu. Onko joku seurannut.

Lue lisää

Julkaistiinko tuota pamflettia koskaan tiedelehdessä? Eikö se tyrkätty maailmalle jossakin Maaseutumedia nimisessä ilmaisjakelu läpyskässä?

Jos artikkeli on niin laaduton ettei se mene läpi edes huonossa tiedelehdessä niin sillä ei ole minkäänlaista painoarvoa. Tästähän oli ihan oma keskustelunsakin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15882703/sarkomaa-ja-ruottu-lyttaavat-ipccn-raporttia-maaseutumediassa

Anonyymi kirjoitti:

Julkaistiinko tuota pamflettia koskaan tiedelehdessä? Eikö se tyrkätty maailmalle jossakin Maaseutumedia nimisessä ilmaisjakelu läpyskässä?

Jos artikkeli on niin laaduton ettei se mene läpi edes huonossa tiedelehdessä niin sillä ei ole minkäänlaista painoarvoa. Tästähän oli ihan oma keskustelunsakin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15882703/sarkomaa-ja-ruottu-lyttaavat-ipccn-raporttia-maaseutumediassa

Lue lisää

Hillotolpilla norkoilevat "tutkijat" ovat hämmästyttävästi sitä mieltä, että jollain ikävällä tosiasialla ei voi, eikä saa olla mitään omaan asemaan ja etuuksiin vaikuttavaa merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Hillotolpilla norkoilevat "tutkijat" ovat hämmästyttävästi sitä mieltä, että jollain ikävällä tosiasialla ei voi, eikä saa olla mitään omaan asemaan ja etuuksiin vaikuttavaa merkitystä.

Lue lisää

Salaliittoteorioita varten on Suomi24:ssä ihan oma palstansa. Jatkanet siellä tuota "ajatustasi".

Anonyymi kirjoitti:

Ja kuka kertoi oikeat lähtöarvot tapahtumalle, jonka dynamiikkaa kukaan ei tunne ?

Kyllä lähtöarvot voidaan tietää, vaikka dynamiikkaa ei tarkkaan tunnettaisikaan. Oletkohan nyt aivan viivalla siitä, mistä kirjoitellaan?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä lähtöarvot voidaan tietää, vaikka dynamiikkaa ei tarkkaan tunnettaisikaan. Oletkohan nyt aivan viivalla siitä, mistä kirjoitellaan?

Olet oikeassa. Lähtöarvot voidaan keksiä tai nykäistä hatusta vaikka ei olisikaan mitään hajua miten niistä kehitellään oikeat lopputulokset. Menetelmät sitten sävelletään niin että saadaan ne oikeat lopputulokset.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa. Lähtöarvot voidaan keksiä tai nykäistä hatusta vaikka ei olisikaan mitään hajua miten niistä kehitellään oikeat lopputulokset. Menetelmät sitten sävelletään niin että saadaan ne oikeat lopputulokset.

Lue lisää

Kirjoitin "lähtöarvot voidaan tietää..."
Onko sinulla aina ollut ongelmia luetun ymmärtämisessä? Tuolla tasolla olevalla jo peruskoulun säällinen läpäiseminen on varmasti tuottanut tuskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitin "lähtöarvot voidaan tietää..."
Onko sinulla aina ollut ongelmia luetun ymmärtämisessä? Tuolla tasolla olevalla jo peruskoulun säällinen läpäiseminen on varmasti tuottanut tuskaa.

Lue lisää

Ehkä joku voi tietääkin, ehkä ei. Muut sitten säveltävät ne lähtöarvot niin että niistä on helppo tuottaa oikea ilmastonlämpenemistieteellinen lopputulos.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä lähtöarvot voidaan tietää, vaikka dynamiikkaa ei tarkkaan tunnettaisikaan. Oletkohan nyt aivan viivalla siitä, mistä kirjoitellaan?

Joo, en tiedä.

Kertoisitko ystävällisesti, mitkä lähtöarvot ovat niitä, joilla CO2 n vaikutus voidaan todentaa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, en tiedä.

Kertoisitko ystävällisesti, mitkä lähtöarvot ovat niitä, joilla CO2 n vaikutus voidaan todentaa.

Oletko vähän höpsö. CO2:n vaikutus voidaan todentaa aivan millä tahansa lähtöarvoilla kunhan todentamismenetelmä valitaan lähtöarvojen ja halutun lopputuloksen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitin "lähtöarvot voidaan tietää..."
Onko sinulla aina ollut ongelmia luetun ymmärtämisessä? Tuolla tasolla olevalla jo peruskoulun säällinen läpäiseminen on varmasti tuottanut tuskaa.

Lue lisää

Mistä näitä haaveilijaJönssejä kumpuaa.

Yksi kertoo vakaumuksella että lähtöarvot voidaan tietää, vaikka dynamiikkaa ei tiedettäisi.
Kun dynamiikka on tuntematon, ai edes tiedetä mitä arvoja tarvitaan, mutta tämä veijari julistaa, että ne voidaan tietää.

Huoh !

Anonyymi kirjoitti:

Mistä näitä haaveilijaJönssejä kumpuaa.

Yksi kertoo vakaumuksella että lähtöarvot voidaan tietää, vaikka dynamiikkaa ei tiedettäisi.
Kun dynamiikka on tuntematon, ai edes tiedetä mitä arvoja tarvitaan, mutta tämä veijari julistaa, että ne voidaan tietää.

Huoh !

Lue lisää

Kyllä niitä lähtöarvoja voidaan aina tarpeen mukaan ruveta tietämään lisää, jos edelliset eivät riittäneetkään riittävän hienolta näyttävään mallinnokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä näitä haaveilijaJönssejä kumpuaa.

Yksi kertoo vakaumuksella että lähtöarvot voidaan tietää, vaikka dynamiikkaa ei tiedettäisi.
Kun dynamiikka on tuntematon, ai edes tiedetä mitä arvoja tarvitaan, mutta tämä veijari julistaa, että ne voidaan tietää.

Huoh !

Lue lisää

Ajattelusi taitaa perustua sumeaan logiikkaan?
Esimerkiksi säätilan kehitykseen vaikuttavat lähtöarvot voidaan tietää suurella tarkkuudella, mutta ilmiön kaottisuuden vuoksi prosessin tarkka ennustaminen on mahdotonta. Vastaavia esimerkkejä olisi löydettävissä paljon.

Ilmaston suhteen dynamiikka ei suinkaan ole niin tuntematon, ettei pääosin tiedettäisi, mitkä seikat vaikuttavat. Ja kun tuon tutkimuksen moka oli lähtöarvossa, joka kyetään varmentamaan aivan riittävän tarkasti ja silti kyseiset proffat käyttivät väärää arvoa.

Mutta kun denialistin ainoa tarkoitus on kieltää ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, niin heiteteään mitä tahansa koukkuja, jos edes joku vähän tarttuisi. Mutta ei sinun arvostelukyvylläsi Oikonomi hyvä. Kerta toisensa jälkeen väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelusi taitaa perustua sumeaan logiikkaan?
Esimerkiksi säätilan kehitykseen vaikuttavat lähtöarvot voidaan tietää suurella tarkkuudella, mutta ilmiön kaottisuuden vuoksi prosessin tarkka ennustaminen on mahdotonta. Vastaavia esimerkkejä olisi löydettävissä paljon.

Ilmaston suhteen dynamiikka ei suinkaan ole niin tuntematon, ettei pääosin tiedettäisi, mitkä seikat vaikuttavat. Ja kun tuon tutkimuksen moka oli lähtöarvossa, joka kyetään varmentamaan aivan riittävän tarkasti ja silti kyseiset proffat käyttivät väärää arvoa.

Mutta kun denialistin ainoa tarkoitus on kieltää ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, niin heiteteään mitä tahansa koukkuja, jos edes joku vähän tarttuisi. Mutta ei sinun arvostelukyvylläsi Oikonomi hyvä. Kerta toisensa jälkeen väärin.

Lue lisää

Kun Michael Mannin lätkämailalle naurettiin kun se ei pystynyt ennustamaan edes menneitä lämpötiloja tulevista puhumattakaan niin tälläkin palstalla rupesivat Jönssit ja muut hihhulit julistamaan että nyt on tehty parempikin malli jossa on paljon tarkemmin otettu jotain huomioon.
Sillälailla sitä tietoa saadaan lisää kun käytetään mielikuvitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun Michael Mannin lätkämailalle naurettiin kun se ei pystynyt ennustamaan edes menneitä lämpötiloja tulevista puhumattakaan niin tälläkin palstalla rupesivat Jönssit ja muut hihhulit julistamaan että nyt on tehty parempikin malli jossa on paljon tarkemmin otettu jotain huomioon.
Sillälailla sitä tietoa saadaan lisää kun käytetään mielikuvitusta.

Lue lisää

Mannin lätkämaila antoi suunnilleen oikean tuloksen, vaikka lähdemateriaalissa olikin puutteita. Kuten itsekin myönsit, nyt on tehty tarkempia malleja, joissa näkyy varren pieni mutka. Lapa on niissä kuitenkin sama kuin Mannin lätkämailassa, paitsi että se nousee ylemmäs.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelusi taitaa perustua sumeaan logiikkaan?
Esimerkiksi säätilan kehitykseen vaikuttavat lähtöarvot voidaan tietää suurella tarkkuudella, mutta ilmiön kaottisuuden vuoksi prosessin tarkka ennustaminen on mahdotonta. Vastaavia esimerkkejä olisi löydettävissä paljon.

Ilmaston suhteen dynamiikka ei suinkaan ole niin tuntematon, ettei pääosin tiedettäisi, mitkä seikat vaikuttavat. Ja kun tuon tutkimuksen moka oli lähtöarvossa, joka kyetään varmentamaan aivan riittävän tarkasti ja silti kyseiset proffat käyttivät väärää arvoa.

Mutta kun denialistin ainoa tarkoitus on kieltää ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, niin heiteteään mitä tahansa koukkuja, jos edes joku vähän tarttuisi. Mutta ei sinun arvostelukyvylläsi Oikonomi hyvä. Kerta toisensa jälkeen väärin.

Lue lisää

Kun Michael Mannin lätkämailalle naurettiin kun se ei pystynyt ennustamaan edes menneitä lämpötiloja tulevista puhumattakaan niin tälläkin palstalla rupesivat Jönssit ja muut hihhulit julistamaan että nyt on tehty parempikin malli jossa on paljon tarkemmin otettu jotain huomioon.
Sillälailla sitä tietoa saadaan lisää kun käytetään mielikuvitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelusi taitaa perustua sumeaan logiikkaan?
Esimerkiksi säätilan kehitykseen vaikuttavat lähtöarvot voidaan tietää suurella tarkkuudella, mutta ilmiön kaottisuuden vuoksi prosessin tarkka ennustaminen on mahdotonta. Vastaavia esimerkkejä olisi löydettävissä paljon.

Ilmaston suhteen dynamiikka ei suinkaan ole niin tuntematon, ettei pääosin tiedettäisi, mitkä seikat vaikuttavat. Ja kun tuon tutkimuksen moka oli lähtöarvossa, joka kyetään varmentamaan aivan riittävän tarkasti ja silti kyseiset proffat käyttivät väärää arvoa.

Mutta kun denialistin ainoa tarkoitus on kieltää ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, niin heiteteään mitä tahansa koukkuja, jos edes joku vähän tarttuisi. Mutta ei sinun arvostelukyvylläsi Oikonomi hyvä. Kerta toisensa jälkeen väärin.

Lue lisää

Olipa taas aivotonta hourintaa, pelkkä sään ennustaminen on juuri nimensä mukaista.
Kukaan ei toistaiseksi ole kyennyt kertomaan mitään esimerkiksi seuraavan vuoden päähän, koska dynamiikkaa ei tunneta.
Vain tapaisesi (piip) luulevat että nykyisten laitteiden mahdollistama rintamaliikkeiden seuranta muutamalle vuorokaudelle olisi mikään edistys pidemmille ennusteille.

Lisäksi tuo maaninen harhasi, että vain tietty henkilö vainoaa sinua, tai yritätkö antaa sellaisen kuvan, vaikka olet mielestäsi oikeassa.

Muun muassa minä en ole koskaan käyttänyt nimimerkkiä "oikonomi", eli pyyhkäise nekin harhat ennen jatkosekoilujasi.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa taas aivotonta hourintaa, pelkkä sään ennustaminen on juuri nimensä mukaista.
Kukaan ei toistaiseksi ole kyennyt kertomaan mitään esimerkiksi seuraavan vuoden päähän, koska dynamiikkaa ei tunneta.
Vain tapaisesi (piip) luulevat että nykyisten laitteiden mahdollistama rintamaliikkeiden seuranta muutamalle vuorokaudelle olisi mikään edistys pidemmille ennusteille.

Lisäksi tuo maaninen harhasi, että vain tietty henkilö vainoaa sinua, tai yritätkö antaa sellaisen kuvan, vaikka olet mielestäsi oikeassa.

Muun muassa minä en ole koskaan käyttänyt nimimerkkiä "oikonomi", eli pyyhkäise nekin harhat ennen jatkosekoilujasi.

Lue lisää

Älä antaudu väittelyyn typeryksen kanssa, häviät sen aina.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa taas aivotonta hourintaa, pelkkä sään ennustaminen on juuri nimensä mukaista.
Kukaan ei toistaiseksi ole kyennyt kertomaan mitään esimerkiksi seuraavan vuoden päähän, koska dynamiikkaa ei tunneta.
Vain tapaisesi (piip) luulevat että nykyisten laitteiden mahdollistama rintamaliikkeiden seuranta muutamalle vuorokaudelle olisi mikään edistys pidemmille ennusteille.

Lisäksi tuo maaninen harhasi, että vain tietty henkilö vainoaa sinua, tai yritätkö antaa sellaisen kuvan, vaikka olet mielestäsi oikeassa.

Muun muassa minä en ole koskaan käyttänyt nimimerkkiä "oikonomi", eli pyyhkäise nekin harhat ennen jatkosekoilujasi.

Lue lisää

Kukaan asiaa tunteva ei kuvittele, että säätä voitaisiin ikinä ennustaa vuoden päähän.
Kyse ei ole siirtä, ettei dynamiikkaa tunnettaisi, vaan alkuarvoherkistä yhtälöistä, jotka johtavat minkä tahansa ennusteen tarkkuuden romahtamiseen ajan kuluessa. Silti nykyään kyetään ennustamaan viikon päivän sää tarkemmin kuin vuosituhannen alussa kolmen päivän sää. Kovin paljoa sitä pidemmälle ei tarkoissa ennusteissa pääse, mutta kuten totesin, dynamiikan tuntemisesta ei ole kyse.

Ilmaston lämpeneminen sen sijaan voidaan ennustaa suhteellisen tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Se edellyttää lähinnä kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntymisen oikeaa arviota. Kun sitä ei tiedetä, käytetään erilaisia skenaarioita sen mukaan, miten ilmastotoimet tulevat puremaan.

Jos et ole oikonomi, niin palstalle on ilmaantunut uusi peelo, jonka tietotaso tuntuu olevan Oikonomin luokkaa, eli heikko. Pyydän anteeksi virhettäni.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan asiaa tunteva ei kuvittele, että säätä voitaisiin ikinä ennustaa vuoden päähän.
Kyse ei ole siirtä, ettei dynamiikkaa tunnettaisi, vaan alkuarvoherkistä yhtälöistä, jotka johtavat minkä tahansa ennusteen tarkkuuden romahtamiseen ajan kuluessa. Silti nykyään kyetään ennustamaan viikon päivän sää tarkemmin kuin vuosituhannen alussa kolmen päivän sää. Kovin paljoa sitä pidemmälle ei tarkoissa ennusteissa pääse, mutta kuten totesin, dynamiikan tuntemisesta ei ole kyse.

Ilmaston lämpeneminen sen sijaan voidaan ennustaa suhteellisen tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Se edellyttää lähinnä kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntymisen oikeaa arviota. Kun sitä ei tiedetä, käytetään erilaisia skenaarioita sen mukaan, miten ilmastotoimet tulevat puremaan.

Jos et ole oikonomi, niin palstalle on ilmaantunut uusi peelo, jonka tietotaso tuntuu olevan Oikonomin luokkaa, eli heikko. Pyydän anteeksi virhettäni.

Lue lisää

Alkuvuodesta tiedettiin la Ninan alkavan kääntyä el Ninoksi ja se tietää merien pintalämpötilojen nousua. Nyt Atlannin pintavedet ovat jo poikkeuksellisen lämpimiä, jopa 5 - 6 astetta normaaliarvojen yläpuolella. Myös Tyynellä valtamerellä lämpötilat ovat laajoilla alueilla nouseet yli normaalien, mutta Atlantilla on kyseessä poikkeuksellisen kova nousu.

"Pohjoisella Atlantilla meriveden pintalämpötilat ovat nousset ennätyksellisen korkeiksi. ”Valtamerihelteeksi” kutsuva ilmiö on kaikista voimakkain Brittien saarten länsipuolella. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos Noaa on luokitellut merihelteen viisiportaisella asteikollaan korkeimpaan viitosluokkaan kyseisillä alueilla.
Viides taso luokitellaan Noaa:lla termillä ”beyond extreme”,"

Teen maallikkona ennusteen, että vuodet 2024 - 2026 ovat selvästi lämpimämpiä kuin 2020 - 2022.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan asiaa tunteva ei kuvittele, että säätä voitaisiin ikinä ennustaa vuoden päähän.
Kyse ei ole siirtä, ettei dynamiikkaa tunnettaisi, vaan alkuarvoherkistä yhtälöistä, jotka johtavat minkä tahansa ennusteen tarkkuuden romahtamiseen ajan kuluessa. Silti nykyään kyetään ennustamaan viikon päivän sää tarkemmin kuin vuosituhannen alussa kolmen päivän sää. Kovin paljoa sitä pidemmälle ei tarkoissa ennusteissa pääse, mutta kuten totesin, dynamiikan tuntemisesta ei ole kyse.

Ilmaston lämpeneminen sen sijaan voidaan ennustaa suhteellisen tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Se edellyttää lähinnä kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntymisen oikeaa arviota. Kun sitä ei tiedetä, käytetään erilaisia skenaarioita sen mukaan, miten ilmastotoimet tulevat puremaan.

Jos et ole oikonomi, niin palstalle on ilmaantunut uusi peelo, jonka tietotaso tuntuu olevan Oikonomin luokkaa, eli heikko. Pyydän anteeksi virhettäni.

Lue lisää

Suhteellisen tarkka on todella hyvä ja kuvaava nimitys persiilleen meneville ennustuksille, joille harva nykyään palstalle kirjoitteleva on nauramassa.
Onneksi meillä sentään on James Hansenin täysin nappiin osunut ennustus Pohjoisnavan jäiden katoamisesta vuonna 2018.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuvuodesta tiedettiin la Ninan alkavan kääntyä el Ninoksi ja se tietää merien pintalämpötilojen nousua. Nyt Atlannin pintavedet ovat jo poikkeuksellisen lämpimiä, jopa 5 - 6 astetta normaaliarvojen yläpuolella. Myös Tyynellä valtamerellä lämpötilat ovat laajoilla alueilla nouseet yli normaalien, mutta Atlantilla on kyseessä poikkeuksellisen kova nousu.

"Pohjoisella Atlantilla meriveden pintalämpötilat ovat nousset ennätyksellisen korkeiksi. ”Valtamerihelteeksi” kutsuva ilmiö on kaikista voimakkain Brittien saarten länsipuolella. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos Noaa on luokitellut merihelteen viisiportaisella asteikollaan korkeimpaan viitosluokkaan kyseisillä alueilla.
Viides taso luokitellaan Noaa:lla termillä ”beyond extreme”,"

Teen maallikkona ennusteen, että vuodet 2024 - 2026 ovat selvästi lämpimämpiä kuin 2020 - 2022.

Lue lisää

Vai että tiedettiin ja ennustetaan.
BUUAAHHAA.

Anonyymi kirjoitti:

Suhteellisen tarkka on todella hyvä ja kuvaava nimitys persiilleen meneville ennustuksille, joille harva nykyään palstalle kirjoitteleva on nauramassa.
Onneksi meillä sentään on James Hansenin täysin nappiin osunut ennustus Pohjoisnavan jäiden katoamisesta vuonna 2018.

Lue lisää

Olethan sinäkin notkunut täällä kymmenen vuotta. Etkä ole kyennyt oppimaan yhtään mitään.

Tuon ennusteen tekeminen on melko helppoa ja todennäköisyys oikeaan osumiseen on suuri.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan asiaa tunteva ei kuvittele, että säätä voitaisiin ikinä ennustaa vuoden päähän.
Kyse ei ole siirtä, ettei dynamiikkaa tunnettaisi, vaan alkuarvoherkistä yhtälöistä, jotka johtavat minkä tahansa ennusteen tarkkuuden romahtamiseen ajan kuluessa. Silti nykyään kyetään ennustamaan viikon päivän sää tarkemmin kuin vuosituhannen alussa kolmen päivän sää. Kovin paljoa sitä pidemmälle ei tarkoissa ennusteissa pääse, mutta kuten totesin, dynamiikan tuntemisesta ei ole kyse.

Ilmaston lämpeneminen sen sijaan voidaan ennustaa suhteellisen tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Se edellyttää lähinnä kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntymisen oikeaa arviota. Kun sitä ei tiedetä, käytetään erilaisia skenaarioita sen mukaan, miten ilmastotoimet tulevat puremaan.

Jos et ole oikonomi, niin palstalle on ilmaantunut uusi peelo, jonka tietotaso tuntuu olevan Oikonomin luokkaa, eli heikko. Pyydän anteeksi virhettäni.

Lue lisää

Olet todella hidas tyyppi.
Et huomaa heitettyä parodiaa, vaan alat opettamaan, kuin tasoisellesi aloittelijalle.

Omathan on huvisi.

Anonyymi kirjoitti:

Olethan sinäkin notkunut täällä kymmenen vuotta. Etkä ole kyennyt oppimaan yhtään mitään.

Tuon ennusteen tekeminen on melko helppoa ja todennäköisyys oikeaan osumiseen on suuri.

Lue lisää

Ei minun tarvitse ennustamista opetella. Minä olen aina tiennyt että ennustaminen on suhteellisen helppoa ainakin toisinaan. Toisinaan se on äärimmäisen helppoa.

Minä ennustan äärimmäisen helposti että alarmistihihhuli julistaa pyhän uskontonsa perusteella tähänkin ketjuun taas jotain idioottimaista.
Tuon ennusteen tekeminen on äärimmäisen helppoa ja todennäköisyys oikeaan osumiseen on todella suuri.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan asiaa tunteva ei kuvittele, että säätä voitaisiin ikinä ennustaa vuoden päähän.
Kyse ei ole siirtä, ettei dynamiikkaa tunnettaisi, vaan alkuarvoherkistä yhtälöistä, jotka johtavat minkä tahansa ennusteen tarkkuuden romahtamiseen ajan kuluessa. Silti nykyään kyetään ennustamaan viikon päivän sää tarkemmin kuin vuosituhannen alussa kolmen päivän sää. Kovin paljoa sitä pidemmälle ei tarkoissa ennusteissa pääse, mutta kuten totesin, dynamiikan tuntemisesta ei ole kyse.

Ilmaston lämpeneminen sen sijaan voidaan ennustaa suhteellisen tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Se edellyttää lähinnä kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntymisen oikeaa arviota. Kun sitä ei tiedetä, käytetään erilaisia skenaarioita sen mukaan, miten ilmastotoimet tulevat puremaan.

Jos et ole oikonomi, niin palstalle on ilmaantunut uusi peelo, jonka tietotaso tuntuu olevan Oikonomin luokkaa, eli heikko. Pyydän anteeksi virhettäni.

Lue lisää

Näin on. Komppaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olet todella hidas tyyppi.
Et huomaa heitettyä parodiaa, vaan alat opettamaan, kuin tasoisellesi aloittelijalle.

Omathan on huvisi.

Parodiaa? Tämän palstan denialistit ovat parodiahorisontin tuolla puolen. Eivätkä sinun juttusi niistä paljoa eroa.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan asiaa tunteva ei kuvittele, että säätä voitaisiin ikinä ennustaa vuoden päähän.
Kyse ei ole siirtä, ettei dynamiikkaa tunnettaisi, vaan alkuarvoherkistä yhtälöistä, jotka johtavat minkä tahansa ennusteen tarkkuuden romahtamiseen ajan kuluessa. Silti nykyään kyetään ennustamaan viikon päivän sää tarkemmin kuin vuosituhannen alussa kolmen päivän sää. Kovin paljoa sitä pidemmälle ei tarkoissa ennusteissa pääse, mutta kuten totesin, dynamiikan tuntemisesta ei ole kyse.

Ilmaston lämpeneminen sen sijaan voidaan ennustaa suhteellisen tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Se edellyttää lähinnä kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntymisen oikeaa arviota. Kun sitä ei tiedetä, käytetään erilaisia skenaarioita sen mukaan, miten ilmastotoimet tulevat puremaan.

Jos et ole oikonomi, niin palstalle on ilmaantunut uusi peelo, jonka tietotaso tuntuu olevan Oikonomin luokkaa, eli heikko. Pyydän anteeksi virhettäni.

Lue lisää

Kun ilmastodenialisti kuulee että polkupyörävarkaudet ovat lisääntyneet, hän kieltää sen jos häneltä itseltään on joskus kauan sitten viety polkupyörä mutta viime vuonna ei yhtään.

Anonyymi kirjoitti:

Kun ilmastodenialisti kuulee että polkupyörävarkaudet ovat lisääntyneet, hän kieltää sen jos häneltä itseltään on joskus kauan sitten viety polkupyörä mutta viime vuonna ei yhtään.

Lue lisää

Kun alarmistilta varastetaan sen ensimmäinen polkupyörä niin se julistaa suureen ääneen että polkupyörävarkaudet ovat lisääntyneet ziljoona prosenttia ja se on ihan ilmastonkieltäjien syytä ja se pitää estää ainakin tuhatprosenttisesti.

" täytätte viestiketjun roskalla,"

Tuo tapahtuu täälä palstalla aiva trolleista riippumatta. Alarmistit osaavat hoitaa asian ihan itse ominneuvoinkin.

Jos alarmisti tuommoista väittää niin täytyhän sen olla täyttä totta ja jumalan sanaa.

Palstalla kyseltiin taas ilmaston ja sään erosta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18184492/eiko-se-niin-ole

Anonyymi kirjoitti:

Palstalla kyseltiin taas ilmaston ja sään erosta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18184492/eiko-se-niin-ole

Lue lisää

... ja sama sään ja ilmaston eron ihmettely jatkuu edelleen
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18349007/taas-tupruttelee#comment-127666233