EU:N elpymispaketin miljardit alkavat pian virrata jäsenmaissa. Tämä voi avata suomalaisille yrityksille isoja vientimahdollisuuksia.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kartoittanut sektoreita, joissa suomalaisilla yrityksillä on suurimmat mahdollisuudet. Niitä ovat muun muassa 5g-verkot ja niiden teollinen hyödyntäminen, merenkulku, kyberturvallisuus ja terveysteknologia.
Ylipäänsä kysyntää on tuotteille ja palveluille, jotka auttavat päästöjen vähentämisessä tai työn ja yhteiskunnan digitalisoinnissa.
”Nämä ovat Suomen vahvuuksia, jotka istuvat myös tähän rahoitukseen”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
EU-MAAT sopivat yhteisestä elpymispaketista viime vuonna.
Paketin keskeisin osa on runsaan 670 miljardin euron elpymis- ja palautumisrahoitusväline (RRF). Sen tarjoamalla rahoituksella on tarkoitus auttaa jäsenmaiden toipumista koronapandemian aiheuttamasta iskusta ja ratkoa Euroopan talouden pitkäaikaisia rakenteellisia ongelmia.
Paketin teoreettinen enimmäiskoko on 670 miljardia euroa. Yli puolet tästä, 360 miljardia euroa, on lainoja, jotka eivät kuitenkaan ole juuri herättäneet jäsenmaiden kiinnostusta. Lainoja on pyytänyt vain seitsemän maata.
Näin elpymispaketin koko on jäämässä alle 500 miljardiin euroon.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kartoittanut sektoreita, joissa suomalaisilla yrityksillä on suurimmat mahdollisuudet. Niitä ovat muun muassa 5g-verkot ja niiden teollinen hyödyntäminen, merenkulku, kyberturvallisuus ja terveysteknologia.
Ylipäänsä kysyntää on tuotteille ja palveluille, jotka auttavat päästöjen vähentämisessä tai työn ja yhteiskunnan digitalisoinnissa.
”Nämä ovat Suomen vahvuuksia, jotka istuvat myös tähän rahoitukseen”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
EU-MAAT sopivat yhteisestä elpymispaketista viime vuonna.
Paketin keskeisin osa on runsaan 670 miljardin euron elpymis- ja palautumisrahoitusväline (RRF). Sen tarjoamalla rahoituksella on tarkoitus auttaa jäsenmaiden toipumista koronapandemian aiheuttamasta iskusta ja ratkoa Euroopan talouden pitkäaikaisia rakenteellisia ongelmia.
Paketin teoreettinen enimmäiskoko on 670 miljardia euroa. Yli puolet tästä, 360 miljardia euroa, on lainoja, jotka eivät kuitenkaan ole juuri herättäneet jäsenmaiden kiinnostusta. Lainoja on pyytänyt vain seitsemän maata.
Näin elpymispaketin koko on jäämässä alle 500 miljardiin euroon.
Vastaukset 16
Vanhimmat
KUKIN maa laatii elpymisrahojen käytöstä suunnitelman, jonka komissio tarkastaa ja muut maat hyväksyvät.
Kaikki maat ovat jo toimittaneet suunnitelmansa komissiolle, jossa arviointityö on käynnissä. Suomen suunnitelman arvio valmistunee lähiviikkoina.
Rahojen käytölle on sovittu yhteiset suuntaviivat. Niistä tärkeimmät ovat, että kunkin maan on käytettävä elpymisrahoista vihreään siirtymään eli erilaisiin päästövähennystoimiin vähintään 37 prosenttia ja yhteiskunnan digitalisointiin vähintään 20 prosenttia.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa kymmenien miljardien investointeja esimerkiksi rautateihin, rakennusten energiatehokkuuteen, sähköautojen latausverkostoon ja 5g-verkkoihin.
SUOMALAISYRITYSTEN vientiponnisteluja avustavassa Business Finlandissa (BF) on luettu kaikkien EU-maiden elvytyssuunnitelmat ja yritetty löytää tilaisuuksia suomalaisten tuotteiden ja palveluiden vientiin.
Yksi tällainen on BF:n arvion mukaan terveydenhuollon modernisointi, johon monet EU-maat käyttävät paljon elpymisrahaa. Esimerkiksi Saksassa liittovaltio ja osavaltiot aikovat investoida siihen lähivuosina 4,3 miljardia euroa. Miljardiluokan investointeja tekevät myös Itä-Euroopan maat.
Suinkaan kaikki elpymispaketin rahat eivät mene investointeihin. Elpymispaketista rahoitetaan monenlaisia rakenteellisia uudistuksia, tutkimusta ja tuotekehitystä. Ne voivat kuitenkin epäsuorasti lisätä suomalaisyritysten tuotteiden kysyntää.
BF:N asiantuntija Helmi-Nelli Körkkö ottaa esimerkiksi Saksan kaavailemat tuet sähköautojen hankintaan. Maa on sijoittamassa vähäpäästöisten autojen hankintatukiin 2,5 miljardia euroa. Tarkoitus on vauhdittaa liikenteen sähköistymistä.
”Jo nyt on pulaa sähköautojen komponenteista ja akuista, ja jatkossa niistä on vielä suurempi pula. Suomi on mukana tässä arvoketjussa”, Körkkö sanoo.
Sama pätee latausverkoston rakentamiseen, johon kaikki isot EU-maat ovat tekemässä miljardiluokan investointeja. Se ei välttämättä tarkoita, että suomalaisyritykset pääsevät rakentamaan latauspisteet.
”Mutta kun latauspisteitä rakennetaan, tarvitaan esimerkiksi sovelluksia niiden hallintaan. Tällaisia mahdollisuuksia yritämme bongata”, Körkkö kertoo.
Suomi tukee noiden muiden maiden hankintoja lahjoittamalla heille 4,5 miljardia euroa. Suomalainen veronmaksaja kiittää, se tietää nyt ettei seuraavien 35 vuoden aikana ole tulossa ainakaan veronkevennyksiä. Pääministerin mukaan tuo on vain kertaluonteinen, tarkkarajainen ja sitä se onkin. Veronkorotukset 35 vuoden ajalle voidaan kaatsoa kertaluonteiseksi, onhan se melkein työiän mittainen aika. Tarkkarajainenkin se on sillä veronkorotukset lainan takaisinmaksuun koskee vain suomalaisia veronmaksajia. 4,5 miljardin hyöty muille, maksuvelvoite ja haitat suomalaisille veronmaksajille.
Hölynpölyä.
Kaikki EU-maat maksavat elvytyslainasta osuutensa.
Suomen osuus on yksi pienimpiä,koska BKT:mme on pieni.
Esimerkiksi Italia ja Kreikka maksavat monin verroin enemmän.
Italialla ..tuolla maailman 3.ksi suurimmat kultavarat omistavalla maalla, on nyt varaa maksaakin, kun saivat suomestakin miljardin. :P
Omat varat jää italian mafiosoille, kun eu lahjoittaa miljardeja, joilla makaronit porskuttelevat ja mafiosot nauravat partaansa pölhöille.
Suomi antoi miljardeja eu.lle että eu.nukit, voivat ostaa suomalaisia tuotteita. . jos ostavat. . näin sitä maan taloutta pyöritetään. suomalaisten veronmaksajien varojen uusjakoa, jotain rippeitä ,voi myös suomalaisille yrityksille eu.sta tulla.
EU-vihaajalta ovat järjen rippeetkin kateissa.
Yllättyikö joku?
Tyhmä!!! Nehän on Suomalaisten maksamia rahoja ...Ei eulla mitään rahaa ole ...
Suomi on maksanut EU:lle vain jäsenmaksunsa,kuten kaikki muutkin.
EU-komissio on ottanut 750 mrde elvytysylainaa.
Aikanaan siitä maksaa kukin jäsenmaa sovitun osuutensa.
Suomen talous on kasvussa EU-vihaajien harmiksi.
Yhteiskuntamme avautuu syksyn mittaan ja elpyminen vauhdittuu.
Jos Suomen talous olisi kasvussa niin me olemme velkaantuneet euroopan unioniin liittymisen jäseen joka vuosi enemmän? tänä vuonna olemme vekkaantuneet kuin koskaan aikaisaempina vuosina,Nyt tietenkin eu mieliset perustelevat tätäkin sillä että kun korona:/ mutta syy ei ole koronan vaan euroopan unionia ja etenkin sen etelä ja keski-euroopan jäsenmaita koetellut suuri velkaantuminen jota mm Suomi on joutunut maksamaan
Kaikki EU-maat ovat velkaantuneet koronan takia.
Suomi ei ole maksanut senttiäkään muiden EU-maiden velkoja.
Ne ovat kunkin maan sisäisiä asioita.
Tuo on kyllä paras vitsi eu mielisen suusta kautta aikain onko lääkityksesi ihan kunnossa?
Ennen koronaakin, oli jo velkaa 120mrd.
EU:n elpymispaketti tekee tuloaan ja alkaa pian vaikuttaa.
Koronapandemia on voitettu.
EU-vihaajien hätä on ilmeinen.
Saksan vaalit todistivat EU:n vahvan kannatuksen suurimmassa jäsenmaassa.
EU-vastaiset äärilaidat hävisivät.
nyt sulla o kunnon vibat muist sä ku olit eilen siel föbas? vedät loistavaa settii jatkaa vaa me nauretaa sulle täälä oot loisto ukkeli ja vaan tota eu fönää