främmande språk tidigare (andra språk än engelska )trots att det inte fanns alla moderna hjälpmedel inom språkundervisningen som vi nu har ?
Vad beror det på att människor faktiskt kunde
Anonyymi
1001029
3Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 100
Vanhimmat
Många åkte förstås på språkläger och kanske ett mellanår i Tyskland tex.för att lära sig språket där det talades.
Det var mycket vanligt på den tiden.
Ingen gnällde om pakkoruotsi ?
Språkaktiva var inte aktiva då.
Man visste inte att sådana figurer fanns.
För flickor vanligt att jobba som barnflicka.
De var i ide då ännu.
Det är bästa metoden.
Nu hade vi ju coronan här som begränsade utrikesvistelser.
Det var mycket vanligt,som svenskspråkig jobbade man i finskspråkig familj.
Ulkomailla oleskelu kieltä oppimassa oli ennen tavallisempaa.
Ei ollut nettiä ja somea.
Ei esiintynyt kielipelkoa kuten nyt.
Ei valitettu kielistä vaan käytettiin niitä.
Some gör stor skada också,ungdomen offrar många timmar där per dag,tid som kunde användas till studier.
1970-90-luvuilla oli yleistä, että lähdettiin vaihto-oppilaiksi, kielikursseille, au paireiksi, töihin ulkomaille... Ulkomaille opiskelemaan lähtö oli myös yleistä. Kesäksi lähdettiin työharjoitteluun ulkomaille. Sitä edeltävät polvet lähtivät paljon töihin ulkomaille opiskelujen lomassa. Etenkin tekniikkaa opiskelevat Saksaan ja Ruotsiin.
Yhä harvempi lähtee nykyään. Kun opintojen kestoa on kiristetty, moni ei uskalla lähteä ollenkaan, vaikka jo 3 kk ulkomailla tekisi hyvää kielitaidolle ja avartaisi vähän maailmankatsomusta. Vaihto-oppilaaksikaan ei lähdetä enää niin yleisesti. Huono homma monessa mielessä.
Totta, ja ennen eri kieliä myös käytettiin aina siellä, missä tarvittiin. Nyt käytetään pelkkää englantia. Muu kielitaito katoaa. Samalla katoaa kulttuurin tuntemus ym. merkittävä, jota tarvitsemme mm. ulkomaankaupassa.
Kieliä ei pelätty ennen.
Maailma on muuttumassa monokulttuuriseksi ja tylsäksi. Ollaan muka kovin kansainvälisiä, mutta todellinen kosketus maailmaan puuttuu. Kaikki on enemmän pintaa ja höttöä.
Sivistys katoaa myös.
Man är nog förvånad över val av färg, språkbruk och uppförande nuförtiden. Svart och finskspråkigt, givetvis tatuerat och kryddat med svordomar skall det vara. Skrudarna är snarast lumpor och förmågan att ta i beaktande andra är verkligen tunn. Lyckligtvis stöter man dagligen på undantag. Är det medelklassen som försvinner på den fronten med?
Det är åtminstone mycket tydligt.
Det stämmer faktiskt.
Det är faktiskt sant.
Sometus kukoistaa.
Kielten opetusta on kehitetty paljon viime vuosina, mutta kielitaito ei silti lisäänny, vaan heikentyy.
När alla endast satsar på engelska.
Det borde ju vara tvärtom.
Olen keski-ikäinen korkeakoulutettu. Tunnen useita ikäpolveni kielitaitoisia ihmisiä, joilla siis useamman kielen taitoa. Nuoresta polvesta (n. 20 v.) en tiedä yhtään, jolla olisi usean kielen taito.
Folk i ens omgivning är i regel rätt språkkunnigt. Lyckligtvis är läget långt det samma med den ungdom man kommer i kontakt med. En stor del av det beror på vissa föräldrars flit och små uppoffringar. Det har burit god frukt.
En stor del av svenskspråkiga behärskar ändå svenska, finska och engelska.
Åtminstone den yngre befolkningen.
Med den språkkunskapen klarar man sig rätt så bra,många kan ännu ett fjärde språk.
Kunskap i tre ,fyra språk är inte alls sällsynta.
Det är helt normalt med kunskap i tre ,fyra språk för litet äldre personer.
Mä muistan 80-luvulta ilmapiirin joka oli erilainen kuin nyt. Kieliin suhtauduttiin avoimesti ja innostuneesti. Ne oli ihan luonnollinen asia, osa elämää.
Tämä on totta. Oli ihan luonnollista käyttää eri kieliä esim. matkoilla.
Säkert, men görs det något för att korrigera saken på individnivå, annat än att i fortsättningen hållas i hemlandet eller i turisthålor?
Totta, kielet oli positiivinen asia.
Oli enemmän kontakteja muihin ihmisiin.
Onko some myös vaikuttanut asiaan negatiivisesti? Ihmiset riekkuvat somessa sen sijaan että aktiivisesti tähtäisivät siihen, että opiskelevat tai työskentelevät ulkomailla.
Fullt möjligt. Man ser zombier korsa vägar efter sommaren med telefonen framför sig och de verkar inte ha någon aning om vad som händer runt omkring dem.
Många gläder sig åt att Teams, Zoom och andra virtuella möten avvecklas. Interaktion mellan människor är det som utvecklar medan virtuell posering ser ut att göra det motsatta.
Olen havainnut saman. Varsinkin nuorissa ihmisissä näkee paljon sitä, että ei tervehditä tuntematonta eikä katsota silmiin esim. punttisaleilla. Normaali kohtelias käytös on katoamassa. Miten ihminen, jolla ei ole sosiaalisia taitoja pärjää elämässä?
Ingen aning. Lyckligtvis är den typen av ungdom endast sådana som man ser ut ur bilfönstret då man kör. De man träffar kan nog uppföra sig och det väldigt väl.
Man undrar hur det inte sker mera olyckor med folk som släntrar mot rött, släpar sig fram över vägar där det inte finns skyddsvägar och varje gång antar att alla andra nog väjer. Det gör de förstås, men endast om chauffören hinner observera och reagera. Kan inte vanligt vett och i detta fall trafikvett läras ut i skolorna?
Koulussa varmasti olisi syytä opettaa liikennekäyttäytymisen perusteet. Ja kotona pitäisi sitten opettaa käytöstavat. Somettamisesta on vain tullut niin tärkeä asia kaikille, että ei tahdo ihan perusasioiden opetteluun löytyä enää aikaa...
Är det så att folk inte förstår att some tar och inte ger? Har man ärende vet man hur man får kontakt med just de personerna man har något ärende åt.
Inte tutar väl folk ut åt hela världen hur präktiga de är, var de har varit och vad de äger - bara för att se hur många präktigare det finns, hur mycket längre bort de har varit och hur mycket mera de äger, vare sig det är sant eller inte?
I some grupper ser det ut som om det viktigaste vore att vara med, inte innehållet. Kan inte låta bli att berätta om en grupp.
I somras berättade en kompis hur deras villagrupp tyckte att de är bra med drönarkrav, då jag undrade vad man har för nytta av dessa grupper.
Argumenten var att man får bukt på ligor från Litauen som flyger drönare i skären för att kolla folks ägor och sedan stjäla dem.
Man undrade om gruppen hade hört om gränsbevakningens och elbolagens drönare? Vad ligorna får loss med drönare som de inte hittar på Google maps? Är det inte lättare att gå in på områdena och bara knycka sakerna istället för att flyga drönare några meter ifrån, då ligan väl har bemödat sig med att ta sig till holmarna med stulen båt?
Man har inte hört om den gruppen sedan dess och ingen stöldvåg har heller inträffat, varken före eller efter drönarpilotskraven, som i normal finsk ordning endast är en fiskal avgift till.
Dagens kriminella har alla moderna hjälpmedel. Bättre än myndigheterna.
Det stämmer alldeles säkert.
Det är säkert sant åtminstone till en viss grad.
Bilar stjäl de som om de hade egna nycklar och plåtar - vilket de har. Då bilarnas säkerhet går att förbigå så lätt som de kriminella gör det, undrar man hur det blir då terroristerna kommer med? Dagens bil har en gaspedal, bromspedal, växelväljare och styrning, som inte längre fysiskt är kopplade till motorn, bromsen, växellådan och styrningen.
I den omgivningen undrar man, varför någon liga skulle ta sig till en holme efter det att sommargästerna har packat ihop och bemöda sig att flyga med drönare där? Mindre syns det till fastlandet om de inte gör det.
Sedan till saken; om folk läste språk istället för att hålla på med att demonisera andra på nätet, skulle nationens kunskapsegendom öka markant.
Många timmar per dag,är åtminstone ungdomarna där.
Vihapuhetta kieliä kohtaan ei ainakaan ennen ollut.
Totta, netti on lisännyt tällaista.
Kaikki on muuttunut pinnalliseksi ja helppoutta ja mukavuutta suositaan. Mikään ei saa tuntua rasittavalta. Siinä hämärtyy se, että kieliä ei voi oppia helposti eikä niitä pidäkään oppia helposti. Ne vaativat panostusta ja vaivaa. Ja tämä taas on normaalia elämää.
Monille myös kansainvälisyys tarkoittaa nykyään sitä, että on netissä. Oikea kansainvälisyys on kuitenkin jotakin muuta: aitoa kontaktia eri kieliin ja kulttuureihin. Tämäkin on osaksi hukattu.
Niin totta!
Tästä tulee mieleen myös maamme maahanmuuttajat. Tunnen aika paljon erilaisista taustoista tulleita, ja täytyy sanoa, että ne jotka ovat opetelleet maan kielen (kielet), ovat mielestäni paremmin integroituneet. Se, joka ei osaa maan kieltä, on aina vähän ulkopuolinen eikä välttämättä pääse koskaan ihan täysin sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka olisi lapsiakin jotka täällä käyvät koulua.
Umgänget utomlands blir väldigt tunt om man inte talar ett lokalspråk. Andra utlänningar samt intresserade lokala är de man kan umgås med, allt genuint blir man utan.
Lyckligtvis har man en ganska stor nyfikenhet inbyggd, så man tenderar att snappa upp saker som språk på sina resor, Hur man än resonerar att det och det språket är litet, annorlunda och därför onödigt att lära sig, så fastnar alltid något och nästa gång lite till. Inte har det åtminstone ännu skadat :)
Jotenkin oltiin fiksumpia ennen.
Asenne oli kohdillaan.
Ulkomaille lähdettiin aika ennakkoluulottomasti, vaikkei osattu aina kieltäkään. Tiedettiin, että kielen kyllä oppii, kun vähän näkee vaivaa.
Nyt mennään vain englanninkielisiin maihin, kun uskallus puuttuu.
Ollaan jumituttu netin ääreen. Kommunikointia ei ole enää kohta edes omalla äidinkielellä.
Ulkomaille ei lähdetä enää tutustumaan muihin kulttuureihin, vaan sielläkin ollaan netissä omissa oloissa eristäytyneenä.
Turistimatkoilla pyöritään all inclusive -hotellissa koko aika. Hädin tuskin edes tiedostetaan, että ollaan toisessa maassa...
Jag kommer ihåg i början av 60-talet i Borgå var skyltarna i gatukorsningarna överst på svenska :-D, det var tider det :-*
Skånepåg
Hittade inte finnar i Borgå då skyltarna måste översättas till finska? De måtte i det fallet vara rätt vilse utanför Finland, där just ingen gata har ett finskspråkigt namn.
Ymmärrettiin varmaan paremmin se, että kielten osaaminen on myös omalla vastuulla. Kielitaitoa pitää ylläpitää.
Ihmiset halusivat aidosti kehittää kielitaitoaan ennen. Paljon lähdettiin esim. vaihtoon, au pareiksi ym.
Det svåraste att peka på är det som saknas. Desto äldre man blir, desto högre blir tröskeln att skaffa sig den kunskap man tills vidare har klarat sig utan.
Kielifennomaaneja ei tainnut olla.
Inte ville någon tidigare frivilligt identifiera sig som klantskalle.
Suhde kieliin oli eri, oli luontevampia kontakteja ulkomaailmaan. Ei ollut nettiä ja somea.
Visst är det bekvämt med netti och some,men det för med sig en hel del negativt också.
Först hade man det ena och nu det andra. Kunde det vara ett heterogent bruk av bägge skulle vara bäst?
I frågan om arbete på ort och ställe v.s. distansarbete ser majoriteten ut att komma till konklusionen att en kombination är den bästa. Så brukar det vara med det mesta.
Näin varmasti on, mutta miten se lisää kielitaitoa, on toinen juttu. Meillä on kaikki välineet käytössä, mutta muiden kielten kuin englannin osaaminen on heikentynyt
Antingen bör skolornas läroplaner gås åt med hård hand eller så har finnarnas ungar blivit inlärningshandikappade.
Nykyään valitetaan kaikesta. Se syö energiaa ja aikaa. Ei siinä kieliä ehdi oppia.
Synd att man bara kan ge en tumme upp!
Ennen ei ollut kännyköitä, tai älypuhelimia, somea, facebookia, instaa yms. nykyään on vaikeaa keskittyä niihin, mihin ennen.
Ennen eri kieliä käytettiin paljon enemmän esim. ulkomaanmatkalla. Ulkomaille myös lähdettiin ennakkoluulottomammin pitemmäksi aikaa kuin nykyään: töihin, au paireiksi, opiskelemaan... Nykyään osataan vain englantia, ja tämä on ongelma.
Turistimatkoilla ei enää käytetä kieliä muiden kanssa. Linnoittaudutaan all inclusive -hotelliin ja sometetaan koko matka.
Ennen kommunikoitiin enemmän suoraan ihmiseltä ihmiselle kasvotusten. Matkoillakin puhuttiin eri kieliä paikallisten kanssa. Nyt hautaudutaan älypuhelimen kanssa all inclusive-hotelliin mököttämään.
Somessä käperrytään oman navan ympärille korvaluurit korvissa. Ei siinä kieliä opi.
Asenne oli ennen kohdillaan. Nykyään kitistään kaikesta.
Ei uhriuduttu ja valitettu pikkuasioista.
Ennen osattiin eri kieliä ja lisäksi enkkua. Ei ollut sellaista mentaliteettia että en voi oppia muita kieliä 'kun on se pakkoruotsi' tms.
Kielipelkoa ei ennen ollut. Nyt jotkut lietsovat kielipelkoa. Outoa käytöstä.
Ennen ei pelätty kieliä ja siinä pelossa tuputettu pelkkää enkkua pakolla.
Ennen vaadittiin kielissä enemmän.
Kielitaito oli valttia. Onhan se nytkin mut kun mitään ei saisi vaatia...
Some, vaatimustason lasku, englannin liian korostunut asema. Siinä syitä, miks kieliä osataan vähemmän.
Suhteellisuudentaju oli kohdillaan.
Taidot tuntuu laskevan vähän joka aineessa.
Taso laskee kaikissa aineissa.
Uskallettiin kommunikoida oikeasti.
Kieliä ei ennen demonisoitu. Mustamaalaus on tullut somen myötä. Tosin sitä harrastavat hyvin harvat.
Nyt osataan hädin tuskin englantia...
Ennen oltiin aidosti kansainvälisempiä.
Positiivisempi ilmapiiri.
Sometus lisää vain pinnallista kielten osaamista. Ja vain englannin.
Energiaa ei mennyt valittamiseen, kuten nyt.