Söin chilimakkaran, en muista sen brändiä, mutta havainnot makkarasta olivat, että siinä oli riittävät määrät chilijauhetta.
Muutoin makkara ei täyttänyt sille asetettuja ehtoja, nimittäin makkarasta jäi hieman ja sitäkin enemmän rasvainen jälkimaku suuhun.
Myös suolaa makkarassa oli näin jälkikäteen ajateltuna myös enemmän, jopa enemmän kuin olisi tarvinut, eikä sekään liika suola ollut missään vähäisissä määrin. Voi olla, että chiliä oli buustattu runsaalla suolalla?
Toiseksi makkaran stuktuuri oli myös hieman vetinen ja epäkoostunut senkin jälkeen, kun se oli uunitettu. Ja se perinteinen kuivan napakka suutuntuma tuotteesta jäi saavuttamatta.
Jos makkara olisi ollut lihaisuuden makkara, olisi combo toiminut suhteellisen hyvin alemakkaraksi. Huomioitavaa kuitenkin asiassa oli se, että vaikka makkara oli alemakkara, oli se kuitenkin makkaramaailmassa brändätty tuote. Joten olettaa olisi voinut, että makkara olisi tarjonnut hieman ja jopa sitäkin runsaammin vastiketta, kun sen investointikustannukset olivat kuitenkin melken 2€ luokkaa.
Tarinalla on kuitenkin opetuksensa. Ja se voi tämän tarinan osalta olla se, että makkaramaailmassa on aina muistettettava olla tarkkana. Vanhan ajan makkaramestarien ammattikunnan tietotaito on nykyajan marketissa oltava asiakkaalla itsellään. Ja tämä edellyttää sitä, että on ollut makkaroiden kanssa niin paljon tekemisissä, että osaa olla tulematta huijatuksi.
Kaupan myyjällä ei nykyään enää ole välttämättä itselläänkään kokemusta makkaroista. Joten avun saaminen makkarakysymyksissä voi jäädä saamatta, tai ihminen tulla harhaan johdetuksi. Ja vaikka se tämä asian puoli ei suoranaisesti kuulukaan tähän makkaratarinaan, niin silti kuitenkin on osattava huomoida, että kaupan myyjän tulisi osata sanoa, että en osaa sanoa tuotteesta yhtään mitään. Ja, että en sitä pysty edes nykymuotoisessa elintarvikekaupassa hankkimaankaan. Ja ymmärrän, että esim. internet ei ole juuri nyt ehkä ole ratkaisu kyseiseen ongelmaan. Mutta se kuitenkin tarjoaa tietoutta tuotteista, mikäli ihmisellä itsellään on mediakriittiset lähtötiedot ja kunkin ostettavan tuotteen, kuten esim. makkaran perusluonteen riittävä tuntemus.
Tätä kautta makkarakaupastakin voi muodostua iloinen kokemus sen sijaan, että se voi avata oven myös sitä kautta pettymysten maailmaan.
Kaikesta tästä ja kaikesta muustakin huolimatta toivotan nyt kaikille makkaran ystäville ja lukijoille oikein hyvää kevään jatkoa, pääsiästä ja vappua. Makkaralaarilla tavataan.
Muutoin makkara ei täyttänyt sille asetettuja ehtoja, nimittäin makkarasta jäi hieman ja sitäkin enemmän rasvainen jälkimaku suuhun.
Myös suolaa makkarassa oli näin jälkikäteen ajateltuna myös enemmän, jopa enemmän kuin olisi tarvinut, eikä sekään liika suola ollut missään vähäisissä määrin. Voi olla, että chiliä oli buustattu runsaalla suolalla?
Toiseksi makkaran stuktuuri oli myös hieman vetinen ja epäkoostunut senkin jälkeen, kun se oli uunitettu. Ja se perinteinen kuivan napakka suutuntuma tuotteesta jäi saavuttamatta.
Jos makkara olisi ollut lihaisuuden makkara, olisi combo toiminut suhteellisen hyvin alemakkaraksi. Huomioitavaa kuitenkin asiassa oli se, että vaikka makkara oli alemakkara, oli se kuitenkin makkaramaailmassa brändätty tuote. Joten olettaa olisi voinut, että makkara olisi tarjonnut hieman ja jopa sitäkin runsaammin vastiketta, kun sen investointikustannukset olivat kuitenkin melken 2€ luokkaa.
Tarinalla on kuitenkin opetuksensa. Ja se voi tämän tarinan osalta olla se, että makkaramaailmassa on aina muistettettava olla tarkkana. Vanhan ajan makkaramestarien ammattikunnan tietotaito on nykyajan marketissa oltava asiakkaalla itsellään. Ja tämä edellyttää sitä, että on ollut makkaroiden kanssa niin paljon tekemisissä, että osaa olla tulematta huijatuksi.
Kaupan myyjällä ei nykyään enää ole välttämättä itselläänkään kokemusta makkaroista. Joten avun saaminen makkarakysymyksissä voi jäädä saamatta, tai ihminen tulla harhaan johdetuksi. Ja vaikka se tämä asian puoli ei suoranaisesti kuulukaan tähän makkaratarinaan, niin silti kuitenkin on osattava huomoida, että kaupan myyjän tulisi osata sanoa, että en osaa sanoa tuotteesta yhtään mitään. Ja, että en sitä pysty edes nykymuotoisessa elintarvikekaupassa hankkimaankaan. Ja ymmärrän, että esim. internet ei ole juuri nyt ehkä ole ratkaisu kyseiseen ongelmaan. Mutta se kuitenkin tarjoaa tietoutta tuotteista, mikäli ihmisellä itsellään on mediakriittiset lähtötiedot ja kunkin ostettavan tuotteen, kuten esim. makkaran perusluonteen riittävä tuntemus.
Tätä kautta makkarakaupastakin voi muodostua iloinen kokemus sen sijaan, että se voi avata oven myös sitä kautta pettymysten maailmaan.
Kaikesta tästä ja kaikesta muustakin huolimatta toivotan nyt kaikille makkaran ystäville ja lukijoille oikein hyvää kevään jatkoa, pääsiästä ja vappua. Makkaralaarilla tavataan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miekiin tykästyin ärjyimmän pään chilimakkaraan, mutta siinäkin on razwaa sen 20g sadassa grammassa. Tiheä pinnan ja välillä syvempikin viillotus ja pitkä lämmitys puhaltaa razwaa pois noin kolmanneksen jalostaen rasvakaapelin pätkän syömäkelpoisemmaksi.
Toisaalta, razwaan tympiintyneenä siirryin kalkkunavalmisteisiin ja razwapitoisuus alenee n. 5grammaan/ 100g.
Nakkikokoluokan puuhaa eli vähärazwaista grillikalkkunamakkaraa en ole löytänyt.
No,+tuo+kaksi+euroa+on+van+25+%+päivittäisestä+ruokarahasta,+sillä+jäljelle+jäävällä+kuudella+eurolla+ostaa+kyllä+sitten+muutakin+ruokaa,+kanankoivet+ovat+halpoja+eikä+makaronitkaan+maksa+juuri+mitään,+oheen+muropakkaus+ja+pari+tölkkiä+maitoa.+Jää+vielä+rahaa+kahteen+keppanaan!
Mistä saa puuttuvat 6 euroa lisää?