Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa puolisen vuotta. Läheisyys on mennyt siihen pisteeseen jo, että harkitsemme yhdyntöjen ja ehkäisyn aloittamista. Ajatukset ovat aika sekaisin, uskon että Jumala on tarkoittanut seksin avioliittoon, mutta toisaalta välitämme toisistamme suuresti ja avioliitto on seurustelumme tavoitteena, enkä näin ollen pysty pitämään rakastelua suurena syntinä. Ja toisaalta hyväilymme ovat jo hyvin lähellä yhdyntää, tunnen olevani vain teknisesti neitsyt. Ja olo on semmoinen, että tästä ei enää taaksepäin peruuteta läheisyyden saralla. Poikaystäväni olisi valmis ja rakastaa ja kunnioittaa minua todella. Mutta on myös valmis odottamaan, jos niin tahdon. Rukoilkaa, neuvokaa. Kiitos.
Syntiin ajautumassa.
Riana
6314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
siihen, jos et ole valmis.
Jos olet itse täysin valmis, niin sitten voitte kokeilla.
En voi kyllä antaa parempaa neuvoakaan.
Mutta voin kysyä, että kannattaako ostaa sikaa säkissäkään?
Jumalan tahto on, että seksi kuuluu vasta
avioliittoon. Avioliitto ei tarkoita sitä
tunnetta, että "tuntuu jo vähän siltä kuin
olisitte aviopuolisot". Avioliitto tarkoittaa
sitä, että olette julkisesti sitoutuneet
toisiinne loppuelämäksenne yhteiskunnan ja
Jumalan edessä.
Oletko valmis elinikäiseen julkiseen
sitoutumiseen aviopuolisoina?
Miksi pyytäisitte Jumalalta siunausta
parisuhteellenne, jos tieten tahtoen rikotte
Hänen tahtonsa? Miksi Jumala siunaisi suhteenne,
jos ette välitä siitä mitä Hän ajattelee?
Hän on luonut seksin, joten Hän tietää mihin
tilanteeseen se on hyvä juttu ja missä tilanteessa
se ei vielä ole hyvä juttu, vaan tekee hallaa
teille.
http://www.sro.fi/nuoret/opetukset/opetus5.htm
Voittehan harrastaa anaaliyhdyntää. Tätä raamattu ei kiellä.
PS. Jeesus oli muuten homo.
Olin noin puoli vuotta sitten suurinpiirtein samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Poikaystäväni ei ole uskovainen ja minä olen. Hän kunnioitti kuitenkin haluani odottaa yhdyntöjä avioliittoon, vaikka toivoikin, että seksi kuuluisi suhteeseemme. Tietenkin. Olin sitä ennen edellisessä seurustelusuhteessani harrastanut pettingiä ja suuseksiä. Yhdynnässä en ollut ollut, mutten kuitenkaan tuntenut itseäni enää neitsyeksikään. Pohdin asiaa kovasti. Vaivasin sillä päätäni päivittäin. Kunnes kerran päätin, että olkoon. Ja suostuin yhdyntään. Rakastin poikaystävääni enemmän kuin mitään muuta (ehkäpä enemmän kuin Jumalaa) ja uskoin, että tämä suhde kestää ja menen sitten joskus hänen kanssaan naimisiin. Olimme seurustelleet myös puoli vuotta.
Nyt mieleni on ristiriitainen. Tiedän tekeväni syntiä. Joskus kadun sitä kovasti. Toisinaan en osaa katua asiaa, vaan ajattelen, että olen onnellinen siitä, että rakastelen sen miehen kanssa, jota rakastan enemmän kuin ketään muuta. Tämän synnissäelämisen takia (tai ehkä muistakin syistä) tunnen kuitenkin, että olen etääntynyt valtavasti Jumalasta. En tiedä mistä se kaikkinensa johtuu..
Mutta ainakin nyt olen huomattavasti surullisempi siitä, että suhteemme rakoilee pahasti ja ero näyttää olevan tulossa. Ja kun ajattelen, että olen yhtynyt tuohon mieheen ja tullut yhdeksi lihaksi hänen kanssaan ja jos tiemme erkanevat niin mitä minulle jää.. Kukaan uskovainen mies ei luultavasti tahdo enää minua vaimokseen, koska olen tieten tahtoen yhtynyt toiseen mieheen. Kristillisetä kirjallisuudesta luen, että ennen avioliittoa aloitetut yhdynnät tuovat avioliittoon enemmän ongelmia ja lisäävät eron mahdolllisutta, vaikka menisikin naimisiin sen ihmisen kanssa, jonka kanssa yhdynnät on aloittanut ennen avioliittoa.
Tiedän, että asia on sinulle todella vaikea ja raskas. Niin se oli ja on minullekin. En ehkä osaa tässä kirjoittaa kaikkea, mitä haluaisit tietää, niinpä kysäise rohkeasti jos haluat!!
Toisaalta voin sanoa, että kielletty hedelmä houkuttelee aivan äärettömän paljon. Asenteeni voi olla kyyninen, mutta sanon vielä senkin, että yhdyntä on aivan "ylimainostettua"! Se ei ole niin iso ja ihmeellinen juttu kuin siitä puhutaan. Siihenkin voi pettyä! Minä ainakin mietin, että tällaistako olisin odotellut aivoliittoon saakka.. Kokemuksena ei mitenkään järisyttävä, sillä olen havainnut kuuluvani siihen naisten joukkoon, jonka on vaikea (tai mahdoton) saada orgasmia yhdynnässä. Käsipelillä ja suuseksissä se onnistuu, mutta itse pelkkä yhdyntä ei riitä siihen. Voihan toki ajatella, että koska se mitä teen on syntiä, ei siksi tunnu minusta hyvälle, että avioliitossa seksi olisi ollut minullekin tyydyttävää, koska se olisi ollut puhdasta ja Jumalan siunaamaa.. Tiedä häntä..
Ehkä tarinani antaa sinulle jotakin, ehkä ei. Itse välillä kadun ja välillä en. Jumalasta olen kuitenkin hyvin kaukana, vaikka tiedän, että armo on uusi joka päivä. En haluaisi pitää Jeesuksen ristinkuolemaa halpana. Minulla, syntisellä naisella, ei ole enää mitään syytä tuomita ketään. Itse olen tuomion alaisena. Itse joutaisin kivitettäväksi. Kaikesta huolimatta edelleen rakastan äärettömästi poikaystävääni ja pelkään eroa. Olette olleet yhdessä vasta puoli vuotta, mikä on mielstäni todella vähän toisen tuntemisen kannalta ja vähän senkin kannalta, että tietäisitte sovitteko puolisoiksi toisillenne. Mietipä sitä, että jos aloitatte yhdynnät ja kuitenkin eroatte.. Tai mieti sitä, että kaduttaako sinua jos et (vielä) ryhdy yhdyntöihin..
Elämä on vaikeaa. Puhtain paperein ei kukaan selviä. Silti pitäisi kilvoitella ja tehdä parannusta joka päivä. Siunaan sinua Jeesuksen minessä siskoni. Iloitaan keväästä!
Paljon kiitoksia vaivannäöstäsi, tarinaasi oli ilo lukea. Tuli todellakin sellainen olo, että ehkä en ole aivan yksin tämän asian kanssa painiskelemassa. Ja ainakin tuo etääntymisesi Jumalasta sai minut säikähtämään, sitä minä olen itsekin pelännyt.
Se, mikä jäi vielä mietityttämään, että onko mielestäsi tyhmää ajatella että "aivan sama", vaikka mennään yhdyntäänkin asti, jos kerran kaikkea muutakin puuhaillaan. Tuntuu tekopyhältä ajatella, että miehen ja naisen yhdeksi lihaksi tuleminen olisi tosiaankin vain siitä kiinni, että penis menee vaginaan, jos se on ollut suussa, sormi siellä jne. Huoh. Ei ole helppoa.
Ja sitten vielä kun tietää, minkälaista mielipahaa se aiheuttaa kun näitten asioiden kanssa taistellaan. Luojan käsiin tämän jätän.
laki tulisi ja sanoisi...muta kun käskysana tuli, niin synti virkosi...se, että tunnet sisimmässäsi, että teet väärin, mutta et voi vastustaa haluasi, todistaa että olet lihallinen...Jeesus tuli maailmaan ihmislihaksi, juuri siksi, että tekisi lain käskyjen vallan voimattomaksi lihassaan...täyttäisi sinunkin vanhurskautesi ja pesisi syntisi pois verellään...anna Jumalan Pojan veren puhdistaa sydämesi...annan Pyhän Hengen uudistaa sydämesi---elävällä uskolla..ja kuolet pois siitä himosta, mikä on lihallista..ja pyydä Jumalalta se armo, että saatte laillistaa ja luvallistaa seksinne...Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen..Jumala odottaa ratkaisuasi..jonka itse Hengellään vaikuttaa...mies yhtyköön vaimoonsa...ei ystäväänsä ..ei edes morsiameensa...siis avioon! Jumalan ja seurakunnan edessä...seksi on Jumalan tahto...mutta vihkimisen kautta!