Olen hankkimassa ensimmäistä omaa venettä ja olen kuullut kokeneemmilta retkeilijöiltä ettei suomessa kannata hankkia yli 2m syväyksellä olevaa venettä, koska sillä ei pääse mihinkään satamiin. Tilanne ei nyt tietenkään ole näin kurja, mutta kuinka paljon vaihtoehdot vähenevät jos veneessä on syväystä 2,1m / 2,2m tai 2,3m verrattuna esim 1,9m syväykseen? Nämä ovat syväykset tämänhetkisen shortlistin veneillä.
Vieras- / retkisatamat yli kahden metrin syväyksellä
Anonyymi
36
1147
Vastaukset
- Anonyymi
Selaile vaikka partiolaisten satamakirjoja ja huomioi vedenkorkeuden vaihteluväli niin asia valkenee ihan konkreettisesti. Kumijollalla pääsee maihin, mutta onhan se kömpelöä.
- Anonyymi
Kumijolla on yksi kömpelö vaihtoehto kuten sanoit, mutta varmaan tulee käyttöön. Partiolaisten satamakirjoja en ole vielä hankkinut, mutta netistä olen yrittänyt selata satamakartat läpi. Netissä ne on vaan aika surkeita ja syvyydet on ilmoitettu epäselvästi.
- Anonyymi
Voisit aloittaa veneilyharrastuksen käymällä saaristolaivurikurssin ja ostamalla kartan ennen venettä.
Kurssilla opit lukemaan karttaa ja kartasta saat vastauksen kysymykseesi ja osaat ostaa sopivan kokoisen veneen.- Anonyymi
Kiitos vinkistä. Saaristo-, rannikko ja avomerilaivurikursseista oli apua kun aloitin harrastuksen. Niiden jälkeen oli helppo lähteä suorittamaan RYAn offshore kurssia, mikä oli edellytyksenä työskentelylle karibialla ja välimerellä. Kurssit auttoivat etenkin eteenpäin kun opetin tulevia vuokraveneen kippareita tulevan kauden koitoksiin.
Veneen koko tulee olemaan 40 jalkaa ja kölin syvyyttä määrittää purjehdusominaisuudet. Tarkoituksena on ensin pari - kolme vuotta ajella saaristossa ja itämerellä, jonka jälkeen välimerelle, josta sitten vene karibialle ja lopulta takaisin suomeen.
Suomessa purjehtiminen on siis yksi osa tätä kokonaisuutta, mutta pidän suomen rannikkoa erittäin kauniina ja kokemisen arvoisena. Suurin osa veneen käytöstä tulee kuitenkin tapahtumaan kotivesillä ja siksi kölin syvyys on yksi hankintakriteereistä.
T: aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vinkistä. Saaristo-, rannikko ja avomerilaivurikursseista oli apua kun aloitin harrastuksen. Niiden jälkeen oli helppo lähteä suorittamaan RYAn offshore kurssia, mikä oli edellytyksenä työskentelylle karibialla ja välimerellä. Kurssit auttoivat etenkin eteenpäin kun opetin tulevia vuokraveneen kippareita tulevan kauden koitoksiin.
Veneen koko tulee olemaan 40 jalkaa ja kölin syvyyttä määrittää purjehdusominaisuudet. Tarkoituksena on ensin pari - kolme vuotta ajella saaristossa ja itämerellä, jonka jälkeen välimerelle, josta sitten vene karibialle ja lopulta takaisin suomeen.
Suomessa purjehtiminen on siis yksi osa tätä kokonaisuutta, mutta pidän suomen rannikkoa erittäin kauniina ja kokemisen arvoisena. Suurin osa veneen käytöstä tulee kuitenkin tapahtumaan kotivesillä ja siksi kölin syvyys on yksi hankintakriteereistä.
T: aloittajaJos asia on noin, niin ihmettelen kysymystä.
Kokeneena veneilijänä osaat löytää tiedot satamista, joissa haluat käydä etkä tarvitse siihen apua etenkään, kun kukaan muu ei tiedä, mikä sinua kiinnostaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vinkistä. Saaristo-, rannikko ja avomerilaivurikursseista oli apua kun aloitin harrastuksen. Niiden jälkeen oli helppo lähteä suorittamaan RYAn offshore kurssia, mikä oli edellytyksenä työskentelylle karibialla ja välimerellä. Kurssit auttoivat etenkin eteenpäin kun opetin tulevia vuokraveneen kippareita tulevan kauden koitoksiin.
Veneen koko tulee olemaan 40 jalkaa ja kölin syvyyttä määrittää purjehdusominaisuudet. Tarkoituksena on ensin pari - kolme vuotta ajella saaristossa ja itämerellä, jonka jälkeen välimerelle, josta sitten vene karibialle ja lopulta takaisin suomeen.
Suomessa purjehtiminen on siis yksi osa tätä kokonaisuutta, mutta pidän suomen rannikkoa erittäin kauniina ja kokemisen arvoisena. Suurin osa veneen käytöstä tulee kuitenkin tapahtumaan kotivesillä ja siksi kölin syvyys on yksi hankintakriteereistä.
T: aloittajaSuomessa n. 36 jalkaa 1.8m syväyksellä on aika optimaalinen vene. Suuremmat pituudet ja syväykset alkavat tuoda haasteita. Eivät ylitsepääsemättömiä mutta monet satamat ovat varsin ahtaita ja matalia. Sesongin ollessa huipussaan on etua jos ei ole niin tarkkaa laituripaikan suhteen. Luonnonsatamia kolutessa pienempi syväys tuo lisää mahdollisuuksia mutta isommallakin syväyksellä riittää paikkoja. Yksi ihminen ei joka paikkaan ehdi joten
Köli kestää kyllä hyvin pientä osumaa mutta kannatta huomioida myös peräsimen syväys. Peräsin ei yleensä kestä juuri minkäänlaista kontaktia pohjaan ellei se ole mutaa. Kölin osuman yleensä huomaa mutta peräsin saattaa vaurioitua huomaamatta. Asiasta on kokemusta joten ei tarvitse kokeilla itse.
Eli suosittelisin että ostat ensin 33-38 jalkaisen ja kiertelet sillä ensin lähivedet. Tällä kokoluokalla pärjää itämerelläkin ja kun siirryt isommille vesille niin vaihdat isompaan. Matkapurjehduksessa ei välttämättä ole hyötyä jos veneessä mahdollisimman syvä tehokas köli.
- Anonyymi
Tuo syväys rajaa pois muutamia reittejä, kuten Embarsundetin Ahvenanmaalle mennessä tai sieltä tullessa. Joskus matalan veden aikaan erityisesti keväällä olen raapinut maapalloa 1,85 syväyksellä erityisesti väylän itäpäässä. Seglingessä 2,2 voi tehdä tiukkaa jos ei pääse lähelle isompaa laituria.
Varmaan riippuu myös siitä missä veneilee. Pohjanlahden rannikkohan on aika matalaa. - Anonyymi
2,1 m roikkuu pinnan alla, enkä ole kokenut tästä mitään probleemaa. Monesti on niinkin, että luonnonsatamaan saan keulan rantaan paremmin kuin lyhyempi vene matalammalla kölillä. Katsos isossa veneessä (tapauksessani 40 ft) köli on kauempana keulasta eli rannasta. Toki tilannettani auttaa se, että veneessäni on kaunis perinteinen viistokeula, linjakas matala varalaita ja ulottuvat keulatikkaat.
- Anonyymi
Tätä olenkin miettinyt. Olen jonkun verran purjehtinut Suomessa noin 30ft veneellä, jossa syväys on 1,9m. Sillä ei ole ollut suurempaa ongelmaa satamissa, mutta luonnonsatamissa olen useamman kerran ottanut pohjasta tukea vaikka olen mennyt kahden isomman veneen väliin. Sinulla on köli 1,5-2 metriä kauempana rannasta ja tämä varmaankin riittää siihen ettei kolise.
Tähän siis liittyy myös alkuperäinen kysymys, eli mikä ero on 1,9m syväyksellä ja 2,1-2,3m syväyksellä, johon vastasit. Kiitos.
Minua kiinnostaa siis kokemukset yli 2m syväyksen purjehtijoilta siitä, että kuinka useasti tulee tilanne vastaan että joutuu jättämään jonkun kivan paikan väliin syväyksen takia. Miten olette ratkaisseet asian?
T:aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tätä olenkin miettinyt. Olen jonkun verran purjehtinut Suomessa noin 30ft veneellä, jossa syväys on 1,9m. Sillä ei ole ollut suurempaa ongelmaa satamissa, mutta luonnonsatamissa olen useamman kerran ottanut pohjasta tukea vaikka olen mennyt kahden isomman veneen väliin. Sinulla on köli 1,5-2 metriä kauempana rannasta ja tämä varmaankin riittää siihen ettei kolise.
Tähän siis liittyy myös alkuperäinen kysymys, eli mikä ero on 1,9m syväyksellä ja 2,1-2,3m syväyksellä, johon vastasit. Kiitos.
Minua kiinnostaa siis kokemukset yli 2m syväyksen purjehtijoilta siitä, että kuinka useasti tulee tilanne vastaan että joutuu jättämään jonkun kivan paikan väliin syväyksen takia. Miten olette ratkaisseet asian?
T:aloittajaHommaa nostokölinen vene, niin huolet häviää. Noita on muitakin, kuin guy veneet, en muista nyt merkkiä
- Anonyymi
Kyllä se jonkin verran rajoittaa. Oma veneeni on 36-jalkainen, mutta syväys vain 1,5. Perinteisiin saariston laitureihin menoa se yli 2m joissakin paikoissa rajoittaa. Luonnonsatamissa eniten. Suosikkiluonnonsatamissani on hieno laguuni, jonka syväys nollavedellä on jotain 1,9 metriä. Esim. Helsingholmenissa voi joissain kohdissa tehdä tiukkaa. Mutta usein jään ankkuriin ja menen jollalla, koska onhan tuntemattomaan rantaankin meno ja liukkaalle kalliolle hyppiminen kömpelöä.
- Anonyymi
Nyt alla 36 jalkaa ja 2.0 metriä, aikaisemmin alle 30 jalkaa ja 1.5 m. Tuossa on hirveä ero, Aikaisemmin ei juuri missään ollut ongelmia veden vähyyden vuoksi. Sataman kaikki paikat sopivat.
Nyt kesällä oli vesi -30 senttiä alhaalla, niin kylläpä vaikuttaa. Ja vielä se, että viitsi edes lähteä pikkusatamiin seikkailemaan. Massaa ja kankeutta on niin paljon enemmän.- Anonyymi
Kiitos vastauksesta.
Itse ajattelen jotenkin niin että 1,5-2,0 metriä on suurempi ero kuin 1,9- ~2,2 metriä. Enkä nyt siis tarkoita pelkästään absoluuttisissa senteissä vaan yleisesti käytettävyydessä. Uskon että olet oikeassa siinä että 1,5m pääsee lähes mihin vain ja 2,0 rajoittaa siihen verrattuna aika paljon.
Olen 1,9m syväyksellä purjehtinut saaristossa vähäsen ja se on minun kriteereissä, monestakin syystä käytännössä minimi. Nyt mietin siis eroa 1,9m:stä syvempään, kuinka monta kivaa paikkaa joudun jättämään sen vuoksi väliin.
t:aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Itse ajattelen jotenkin niin että 1,5-2,0 metriä on suurempi ero kuin 1,9- ~2,2 metriä. Enkä nyt siis tarkoita pelkästään absoluuttisissa senteissä vaan yleisesti käytettävyydessä. Uskon että olet oikeassa siinä että 1,5m pääsee lähes mihin vain ja 2,0 rajoittaa siihen verrattuna aika paljon.
Olen 1,9m syväyksellä purjehtinut saaristossa vähäsen ja se on minun kriteereissä, monestakin syystä käytännössä minimi. Nyt mietin siis eroa 1,9m:stä syvempään, kuinka monta kivaa paikkaa joudun jättämään sen vuoksi väliin.
t:aloittajaOman kokemuksen mukaan en oikein suoraan voi luottaa minkä tahansa satamaoppaan tietoihin syvyyksistä. Sataman pitäjät ilmoittavat syvyydet turhan syviksi. Ensinnäkin vesi voi olla alhaalla ja mikä se veden korkeus oli mittaushetkellä. Ja se saattaa koskea jotain laiturin kohtaa, joka voi olla varattu. Ja sitten pitäisi paikallistuntemuksena tietää väylän ja tuloaukon syvimmät kohdat.
Väylillä on marginaalia ja matala kohta monesti lyhyt. Toisaalta en viitsi tuolla 2.0 metrisellä lähteä esim Hailuodon ja mantereen välistä 1.8 metrin väylää, koska matalaa vettä on pitkästi. Ja en tahallaan halua vaikeuksia tai naarmuja rautakölin pohjaan.
Ja tämän suuremman veneen vuoksi myös satamien ahtaus on kysymys, mihin ei välttämättä halua. Monesti tietysti syvyys ja laajuus kulkevat linjassa eli syvä on myös tarpeeksi iso.
Esimerkiksi pohjanlahdella saikatessa haluaisi käydä Porin Reposaaressa, mutta se on turhan matalaa.
T: veneen vaihtaja 1.5->2.0 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan en oikein suoraan voi luottaa minkä tahansa satamaoppaan tietoihin syvyyksistä. Sataman pitäjät ilmoittavat syvyydet turhan syviksi. Ensinnäkin vesi voi olla alhaalla ja mikä se veden korkeus oli mittaushetkellä. Ja se saattaa koskea jotain laiturin kohtaa, joka voi olla varattu. Ja sitten pitäisi paikallistuntemuksena tietää väylän ja tuloaukon syvimmät kohdat.
Väylillä on marginaalia ja matala kohta monesti lyhyt. Toisaalta en viitsi tuolla 2.0 metrisellä lähteä esim Hailuodon ja mantereen välistä 1.8 metrin väylää, koska matalaa vettä on pitkästi. Ja en tahallaan halua vaikeuksia tai naarmuja rautakölin pohjaan.
Ja tämän suuremman veneen vuoksi myös satamien ahtaus on kysymys, mihin ei välttämättä halua. Monesti tietysti syvyys ja laajuus kulkevat linjassa eli syvä on myös tarpeeksi iso.
Esimerkiksi pohjanlahdella saikatessa haluaisi käydä Porin Reposaaressa, mutta se on turhan matalaa.
T: veneen vaihtaja 1.5->2.0Syvän lyijykölin kanssa on ihan jees kokeilla pääseekö johonkin vai ei. Rautaköli on tosiaan vähän ikävämpi, kun alkaa pienistäkin naarmuista ruostua. On myös sen verran kovempi, että kiveen osuessa tuntuu kurjalta.
Ei sillä lyijykölilläkään toki pitkiä matalia pätkiä viitsi mennä, kun joutuu niin hissukseen lilluttelemaan eteenpäin. Ja aallokossa ei viitsi kokeilla, kun tulee helposti aika kovia tömäyksiä pohjaan.
- Anonyymi
On yksittäisiä paikkoja, joihin ei tuon pienen lisäsyväyksen takia pääse rantaan asti, mutta ovat vain yksittäisiä. Etenkin, jos syväyksen kasvuun liittyy myös pituuden kasvu. Silloin se köli on kauempana rannasta, eli tyypillisesti syvemmässä kohdassa kuin se lyhyemmän veneen köli. Itselläni on 1.9 m suhteellisen lyhyessä veneessä ja se varmasti rajoittaa enemmän, kuin 30 cm lisää pitkässä veneessä.
Toki näitä sataman syvyyksiä ihmetellessä kannattaa aina muistaa, matalammallakin kölillä, että merenpinnan korkeus vaihtelee välillä paljonkin, helposti metrinkin verran, poikkeustilanteessa enemmänkin. On siis syytä seurata vedenkorkeutta ja sen ennustetta, jos on menossa paikkaan, jossa kölin alle on jäämässä marginaalisesti vettä. Myös aallokko on syytä huomioida. Jos menet iltatyvenessä rantaan, on ikävä herätä aamulla siihen, kun köli tömähtelee pohjaan. Itse olen ollut suojaisassa laguunissa "jumissa" muutaman päivän, kun laguunin matalassa sisäänajossa oli niin kova aallokko, etten olisi selvinnyt ulos paukuttamatta köliä pohjaan aina aallon pohjalla. Oli onneksi mukava paikka, niin ei ollut niin kiirekään pois.- Anonyymi
Kiitos!
Tätä juurikin olen miettinyt. Monet tuntuvat "tietävän" yllättävän paljon ja monelle yksittäiset paikat muuttuvat "kaikiksi paikoiksi". Minulla on sellainen mielikuva että 1,9m -> ~2,2m vaikuttaisi pääasiassa siihen että vierassatamissa pitää saada paikka laiturin päädystä, joka voi olla varsinkin sesonkiviikoilla vaikeaa. Sen lisäksi jää joitain pienempiä paikkoja väliin syväyksen takia. Tästä juuri toivoinkin keskustelua.
Tässäkin ketjussa mainitussa Helsingholmissa näyttää satamakartan (vierassatamat.fi) mukaan olevan noin 2,5m, joka varmaan tekisi tiukkaa 2,3 syväyksellä vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi. En ole itse siis käynnyt, mutta varmaan soittamalla ja/tai tarkastamalla täälläkin mainitusta partiolaisten kirjasta selviäisi.
Toinen asia on että 1,8m väylää voi normaaliveden aikaan ajaa ainakin 2,2m syväyksellä. Väylien haraussyvyys on 60cm enemmän kuin nimellissyvyys, joten virallisella 1,8m väylällä pienin syvyys on 2,4m. Usein 1,8m väylät ovat suojassa isolta aallokolta, joten sen vaikutuson myös pientä.
Mihin laguuniin olet jäänyt jumiin? Ihan mielenkiinnosta haluaisin katsoa merikortista/navionicsista miten siellä on syvyydet merkattu.
t:aloittaja - Anonyymi
Veden korkeus ei "vaihtele helposti metrin verran" näillä vesillä. Uskallan väittää näin yli 40 vuoden näillä vesillä liikkumisen perusteella. Tammikuussa 2005 Tsadissa vedenkorkeus oli muistaakseni 151cm ja se oli metrin verran ja yli. Vesihän tuli kauppatorille ja korkeus oli jotain aivan poikkeuksellista. Muutamien kymmenien senttien heittoja suuntaan tai toiseen voi olla mutta "helposti yli metrin". Hoh hoh.
Ehkä Pohjois-Karjalan säännöstellyillä järvillä korkeuden vaihtelu voi olla satunnaisesti enemmän mutta ei akselilla Suomenlahti-Saaristomeri. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Veden korkeus ei "vaihtele helposti metrin verran" näillä vesillä. Uskallan väittää näin yli 40 vuoden näillä vesillä liikkumisen perusteella. Tammikuussa 2005 Tsadissa vedenkorkeus oli muistaakseni 151cm ja se oli metrin verran ja yli. Vesihän tuli kauppatorille ja korkeus oli jotain aivan poikkeuksellista. Muutamien kymmenien senttien heittoja suuntaan tai toiseen voi olla mutta "helposti yli metrin". Hoh hoh.
Ehkä Pohjois-Karjalan säännöstellyillä järvillä korkeuden vaihtelu voi olla satunnaisesti enemmän mutta ei akselilla Suomenlahti-Saaristomeri.Voit tietysti väittää kokemuksesi perusteella mitä vain. Onneksi emme ole sinun kokemuksesi varassa, vaan veden korkeutta mitataan jatkuvasti ja mittaustulokset ovat julkisesti saatavilla.
Jos vaikkapa Helsingin vedenpinnan korkeutta katsoo viimeisen 12 kk ajalta, voidaan nähdä tuon väitteen metrin vaihteluvälistä olevan hyvinkin paikkansa pitävä. Matalimmillaan ollaan oltu -50 cm ja korkeimmillaan 80 cm. Vaihteluväli on siis ollut 1,3 m. Sen mainitun metrin vaihteluvälin verran on heilahdellut vuoden aikana useamminkin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus?sealevel_station=-10022814&sealevel_graph=12months - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voit tietysti väittää kokemuksesi perusteella mitä vain. Onneksi emme ole sinun kokemuksesi varassa, vaan veden korkeutta mitataan jatkuvasti ja mittaustulokset ovat julkisesti saatavilla.
Jos vaikkapa Helsingin vedenpinnan korkeutta katsoo viimeisen 12 kk ajalta, voidaan nähdä tuon väitteen metrin vaihteluvälistä olevan hyvinkin paikkansa pitävä. Matalimmillaan ollaan oltu -50 cm ja korkeimmillaan 80 cm. Vaihteluväli on siis ollut 1,3 m. Sen mainitun metrin vaihteluvälin verran on heilahdellut vuoden aikana useamminkin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus?sealevel_station=-10022814&sealevel_graph=12monthsPutsaa ensin havainnoista purjehduskauden ulkopuoliset kuukaudet. Ja vaihteluistakin syväyksen suhteen merkitystä on vain miinusmerkkisillä. Enimmät miinusmerkit ovat huhti-toukokuussa ja vaikuttavat lähinnä kotisataman syvyyteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Putsaa ensin havainnoista purjehduskauden ulkopuoliset kuukaudet. Ja vaihteluistakin syväyksen suhteen merkitystä on vain miinusmerkkisillä. Enimmät miinusmerkit ovat huhti-toukokuussa ja vaikuttavat lähinnä kotisataman syvyyteen.
Kummallinen ajatus, että merkitystä olisi vain miinusmerkkisillä. Tottahan vaikkapa 30cm vedellä pääsee paikkaan, jossa nollavedellä on 30cm liian vähän. Vai saako joku yliluonnollinen voima veneesi uimaan plussavedellä sen plussan verran syvemmällä vedenpintaan nähden?
Purjehduskausi on tietysti kovin yksilökohtaista. Omalla purjehduskaudellani vaihteli Helsingissä vedenkorkeus välillä -44cm ... 79cm. Tuossa 79cm viikonloppuna satuin olemaan vesillä. Oli saaressa laituri iltamyöhällä sen verran veden alla, ettei ilman saappaita ollut asiaa maihin. Tuo -44 cm meni ohi, kun osui viikolle, mutta näyttäisi -34 cm osuneen viikonloppureissulle.
Kyllä nämä ovat ehdottomasti sellaisia vedenkorkeuden vaihteluja, joilla on merkitystä siihen, mihin milläkin syväyksellä pääsee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voit tietysti väittää kokemuksesi perusteella mitä vain. Onneksi emme ole sinun kokemuksesi varassa, vaan veden korkeutta mitataan jatkuvasti ja mittaustulokset ovat julkisesti saatavilla.
Jos vaikkapa Helsingin vedenpinnan korkeutta katsoo viimeisen 12 kk ajalta, voidaan nähdä tuon väitteen metrin vaihteluvälistä olevan hyvinkin paikkansa pitävä. Matalimmillaan ollaan oltu -50 cm ja korkeimmillaan 80 cm. Vaihteluväli on siis ollut 1,3 m. Sen mainitun metrin vaihteluvälin verran on heilahdellut vuoden aikana useamminkin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus?sealevel_station=-10022814&sealevel_graph=12monthsVedenkorkeuden vaihtelu on suurempaa lähempänä lahden pohjukkaa. Saaristomerellä vaihtelu oli kesälomakaudella juhannuksesta elokuun puoliväliin - 25 / 15 cm. Helsingissä vedenkorkeus vaihteli veneilykaudella toukokuusta lokakuuhun - 40 / 40 cm.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vedenkorkeuden vaihtelu on suurempaa lähempänä lahden pohjukkaa. Saaristomerellä vaihtelu oli kesälomakaudella juhannuksesta elokuun puoliväliin - 25 / 15 cm. Helsingissä vedenkorkeus vaihteli veneilykaudella toukokuusta lokakuuhun - 40 / 40 cm.
Näin se menee. Aina joku pilkunviilaaja ilmestyy tilastoineen. Nimenomaan purjehduskaudella veden korkeus vaihtelee aika vähän. Riippuu tietysti tuulista ja onko matala/korkeapaine, mutta huiput ovat osuneet ei-keskimääräiselle purjehduskaudelle. Eikä korkeus muutu "helposti". Niissä maissa jotka ovat vuoksi/luodevirtauksen lähellä, korkeus vaihtuu "helposti", jopa pari kertaa päivässä. Parhaimmillaan 14 metriä. Mutta ei täällä murtovesialtaalla. Minäpä takerrun siihen helposti -sanaan. Lällällällää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kummallinen ajatus, että merkitystä olisi vain miinusmerkkisillä. Tottahan vaikkapa 30cm vedellä pääsee paikkaan, jossa nollavedellä on 30cm liian vähän. Vai saako joku yliluonnollinen voima veneesi uimaan plussavedellä sen plussan verran syvemmällä vedenpintaan nähden?
Purjehduskausi on tietysti kovin yksilökohtaista. Omalla purjehduskaudellani vaihteli Helsingissä vedenkorkeus välillä -44cm ... 79cm. Tuossa 79cm viikonloppuna satuin olemaan vesillä. Oli saaressa laituri iltamyöhällä sen verran veden alla, ettei ilman saappaita ollut asiaa maihin. Tuo -44 cm meni ohi, kun osui viikolle, mutta näyttäisi -34 cm osuneen viikonloppureissulle.
Kyllä nämä ovat ehdottomasti sellaisia vedenkorkeuden vaihteluja, joilla on merkitystä siihen, mihin milläkin syväyksellä pääsee.Jos kysytään suuremman syväyksen vaikutuksesta, ei suuret plussat haittaa. Olihan meilläkin kotisatamassa pari vuotta sitten yhden syysmyrän aikana hankala kulkea, kun laiturin kiinteän osan ja ponttoonin välisen kalturin pää nousi yli puolen metrin korkeuteen. Poikkeuksetta suuret plussat tarkoittavat kelejä, joissa pitäydytään tiukasti satamassa. Matalat vedet purjehduskaudella tietenkin laittavat navigoimaan hieman varovaisemmin tutuissa pienemmän marginaalin kohdissa. Muualla noudatetaan joka tapauksessa paljon suurempia marginaaleja kartan mukaan, oli veden korkeus mikä hyvänsä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin se menee. Aina joku pilkunviilaaja ilmestyy tilastoineen. Nimenomaan purjehduskaudella veden korkeus vaihtelee aika vähän. Riippuu tietysti tuulista ja onko matala/korkeapaine, mutta huiput ovat osuneet ei-keskimääräiselle purjehduskaudelle. Eikä korkeus muutu "helposti". Niissä maissa jotka ovat vuoksi/luodevirtauksen lähellä, korkeus vaihtuu "helposti", jopa pari kertaa päivässä. Parhaimmillaan 14 metriä. Mutta ei täällä murtovesialtaalla. Minäpä takerrun siihen helposti -sanaan. Lällällällää.
Täällä pohdittiin muutaman kymmenen sentin vaikutusta veneen syväyksessä. Vaikka tarkasteltaisiin vain tuota kovinta kesäkomasesonkia, jonka sinäkin hyväksyt purjehduskaudeksi, on vaihteluväli suurempi kuin pohdittu veneen syväysero. Jos kerran vedenkorkeudessa tuo on merkityksetön määrä, on sen väistämättä oltava sitä myös kölin uintisyvyydessä, koska molemmat vaikuttavat ihan yhtä paljon kölin ja pohjan väliseen etäisyyteen.
Itse aion edelleen huomioida vedenkorkeuden matalaan paikkaan mennessäni. Aion myös edelleen nautiskella kevät- ja syyskeleistä merellä, vaikka joku ei näitä vuodenaikoja suostuisikaan näkemään purjehduskautena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä pohdittiin muutaman kymmenen sentin vaikutusta veneen syväyksessä. Vaikka tarkasteltaisiin vain tuota kovinta kesäkomasesonkia, jonka sinäkin hyväksyt purjehduskaudeksi, on vaihteluväli suurempi kuin pohdittu veneen syväysero. Jos kerran vedenkorkeudessa tuo on merkityksetön määrä, on sen väistämättä oltava sitä myös kölin uintisyvyydessä, koska molemmat vaikuttavat ihan yhtä paljon kölin ja pohjan väliseen etäisyyteen.
Itse aion edelleen huomioida vedenkorkeuden matalaan paikkaan mennessäni. Aion myös edelleen nautiskella kevät- ja syyskeleistä merellä, vaikka joku ei näitä vuodenaikoja suostuisikaan näkemään purjehduskautena.Ne kymmenet sentit merkitsee silloin, kun paikan ennestään tiedetään olevan niiden senttien marginaalilla. Siis ne hyvin tutut paikat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne kymmenet sentit merkitsee silloin, kun paikan ennestään tiedetään olevan niiden senttien marginaalilla. Siis ne hyvin tutut paikat.
Jep jep. Pohja on siis este vain tutussa paikassa. Ekaa kertaa tunnustellessa köli sen sijaan kulkee mukavasti pohjan sisässä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep jep. Pohja on siis este vain tutussa paikassa. Ekaa kertaa tunnustellessa köli sen sijaan kulkee mukavasti pohjan sisässä...
Kuten ylempänä todettu, ellei paikka ole itselle tuttu, pidetään reilusti marginaalia kartan mukaisiin syvyyksiin. Jos marginaalia on metrejä, eivät kymmenet sentit ratkaise.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten ylempänä todettu, ellei paikka ole itselle tuttu, pidetään reilusti marginaalia kartan mukaisiin syvyyksiin. Jos marginaalia on metrejä, eivät kymmenet sentit ratkaise.
Ellei paikka ole itselle tuttu, seurataan kaiun lukemia tarkkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne kymmenet sentit merkitsee silloin, kun paikan ennestään tiedetään olevan niiden senttien marginaalilla. Siis ne hyvin tutut paikat.
Merkitsee ne myös luonnonstamaan tullessa. Jos ei ole jollaa ja köli kolisee pohjassa, kun keula on rannassa, auttaisi se matalampi köli tilannetta ratkaisevasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten ylempänä todettu, ellei paikka ole itselle tuttu, pidetään reilusti marginaalia kartan mukaisiin syvyyksiin. Jos marginaalia on metrejä, eivät kymmenet sentit ratkaise.
Höh. Toki matkaa tehdessä pidetään marginaalia koska yleensä on vauhtia, mutta rantautumispaikkaa etsiessä et sitä voi kartan perusteella tehdä, koska eihän kartta kerro syvyyksiä rannan tuntumassa ja jos ison marginaalin haluaa pitää, jää moni hieno paikka käymättä. Jos on tarkka kaiku, niin se auttaa niin, ettei välttämättä tarvitse kölin kärjellä kokeilla, mutta siitä riippumatta on matalaan paikkaan mennessä kymmenillä senteillä ratkaiseva merkitys.
Ei tietysti koske sinua, jos kuljet vain isosta vierassatamasta toiseen, mutta moni meistä on kiinnostunut myös erilaisista kohteista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten ylempänä todettu, ellei paikka ole itselle tuttu, pidetään reilusti marginaalia kartan mukaisiin syvyyksiin. Jos marginaalia on metrejä, eivät kymmenet sentit ratkaise.
Miten paikka, jossa ei ole metrien marginaalia, voi ikinä tulla tutuksi, jos sellaiseen ei voi mennä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten paikka, jossa ei ole metrien marginaalia, voi ikinä tulla tutuksi, jos sellaiseen ei voi mennä?
Kaikkea muuta kannattaa kokeilla, paitsi väyrystä ja kansantanhuja. Mutta joitain asioita voi antaa myös toisten kokeilla. Ja sitten voi itse varoen kokeilla. Joku kirjoitti "jos on tarkka kaiku", kenellä on vielä 50 v ikäinen kaiku, joka ei olisi riittävän tarkka.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ellei paikka ole itselle tuttu, seurataan kaiun lukemia tarkkaan.
Ei se kaiun tarkkailu auta, jos pohjassa on isoja kiviä.
Tyhjäkäynnilläkin vauhtia on, niin paljon että kun se köli osuu kiveen, niin hyllyt tyhjenee D, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikkea muuta kannattaa kokeilla, paitsi väyrystä ja kansantanhuja. Mutta joitain asioita voi antaa myös toisten kokeilla. Ja sitten voi itse varoen kokeilla. Joku kirjoitti "jos on tarkka kaiku", kenellä on vielä 50 v ikäinen kaiku, joka ei olisi riittävän tarkka.
On niitä epätarkkoja kaikuja paljon uudempiakin. Lähdetään vaikka asennuspaikasta... peräpeiliin asennettu anturi on matalassa vedessä keula edellä rantautuessa aika epätarkka.
- Anonyymi
Tämä laguuni on tutun mailla, eikä toivo sinne kävijäryntäystä, joten jätän paikan jakamatta. Kartoissa ei ole sille syvyystietoja. Virallisessa merikartassa koko laguuni sisäänajoineen on 3m syvyyskäyrän sisäpuolella. Navionics sonar chart lupaa vain 0-0.5 m. Todellisuudessa nollavedellä sisäänajo on 2m ja sisällä hieman yli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 952575
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012223- 841927
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441661- 111645
- 781616
- 341578
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?831512Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1131398Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411264