Törmäsin tähän otsikkoon lukiessani aikaisempia keskusteluja, ateisti valitti huonosta aloituksesta, jonka joku uskova oli tehnyt.
-Olen luonteeltani äärimmäisyyksiin taipuva, etsien omassa elämässäni uusia kokemuksia, fyysisesti ja psyykkisesti. Jokainen hetki on mahdollisuus enempään.
Muutamien keskustelunavauksieni jälkeen tällä palstalla mietin mikä olisi se "ultimate", lopullinen aihe keskustelussa ateismista ja sen alter-egosta uskonnosta.
Molemmissa keskustelijat yleensä pysyvät tiukasti omassa
ismissään, eikä henkilökohtaisia asioita kosketella, ehkä hyvä näin.
Ehkä jokainen kirjoittaja kuitenkin jonkin verran omasta persoonastaan ja itsetuntemuksestaan kuitenkin näppäilee, vaikka ei sitä välttämättä tiedosta.
Minun täytyy tunnustaa, etten usein jaksa uskovien kirjoituksia kokonaisuudessaan lukea, koska juuri heidän oma persoonansa alkaa itseään tekstissään toistaa.
Ateisteilla on useammin enemmän ilmavuuutta kirjoituksissaan.
Mutta yllämainittuun tietty poikkeus voi vahvistaa säännön.
-Hyvä keskustelunavaus on siis ennen kirjoittamatonta, jossa kirjoittajan persoona tulee esille kuorrutettuna ihmis- ja itsetuntemuksella.
-Olen luonteeltani äärimmäisyyksiin taipuva, etsien omassa elämässäni uusia kokemuksia, fyysisesti ja psyykkisesti. Jokainen hetki on mahdollisuus enempään.
Muutamien keskustelunavauksieni jälkeen tällä palstalla mietin mikä olisi se "ultimate", lopullinen aihe keskustelussa ateismista ja sen alter-egosta uskonnosta.
Molemmissa keskustelijat yleensä pysyvät tiukasti omassa
ismissään, eikä henkilökohtaisia asioita kosketella, ehkä hyvä näin.
Ehkä jokainen kirjoittaja kuitenkin jonkin verran omasta persoonastaan ja itsetuntemuksestaan kuitenkin näppäilee, vaikka ei sitä välttämättä tiedosta.
Minun täytyy tunnustaa, etten usein jaksa uskovien kirjoituksia kokonaisuudessaan lukea, koska juuri heidän oma persoonansa alkaa itseään tekstissään toistaa.
Ateisteilla on useammin enemmän ilmavuuutta kirjoituksissaan.
Mutta yllämainittuun tietty poikkeus voi vahvistaa säännön.
-Hyvä keskustelunavaus on siis ennen kirjoittamatonta, jossa kirjoittajan persoona tulee esille kuorrutettuna ihmis- ja itsetuntemuksella.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Huono keskustelunjatko taas on sellainen jossa ei käsitellä alkuperäisen avauksen pointteja, vaan takerrutaan sivuasioihin.
Esimerkiksi tuo mainitsemasi keskustelijoiden taipumus pysyä tiukasti omissa ismeissään...
Tähän on nimen omaan teismi/ateismi -rintamalla olemassa aivan selkeä syy: premissimme ovat erilaiset.
Kun ateisti keskustelee tällä palstalla teistin kanssa, heidän pitäisi ensin sopia keskustelulle yhteiset premissit. Valitettavasti se tärkein premissi on jumalan olemassaolo / -olemattomuus. Jos se saataisiin sovittua, olisikin koko keskustelu turhaa. :)
Parasta mitä voitaisiin tehdä olisi ehkä sopia premissi jonka molemmat voisivat hyväksyä ja yrittää sen kautta johtaa omaa mielipidettä tukevia väitteitä.
Eli kun ateisti ja teisti keskustelevat, olisi ehkä syytä lähteä siitä olettamuksesta että jumalan olemassaolo on tuntematon tekijä. Joko on tai ei, mutta argumenttina GDI:n on oltava epävalidi. Mikäli tätä ei noudateta jää keskustelu pakostakin juupas-eipäs -tasoiseksi.
> Ehkä jokainen kirjoittaja kuitenkin jonkin verran omasta
> persoonastaan ja itsetuntemuksestaan kuitenkin näppäilee
Hmm... Mitäköhän tämä kertoi minusta? :)
"Huono keskustelunjatko taas on sellainen jossa ei
käsitellä alkuperäisen avauksen pointteja, vaan
takerrutaan sivuasioihin".
"Mitäköhän tämä kertoi minusta?"
Loppu tekstistäsi kertoo sinun tietävän paljon, mutta niin tietää moni muukin.
Jokatapauksessa ajattelit monimuotoisesti ennen kuin kirjoitit tekstisi ja sivuasioista liikut helpommin kohti keskustaa, eikö vain?
Hyvän keskustelunavauksen miinuspuoli on että jatkokeskustelu voi olla heikkoa, koska uusi keskustelija hyväksyessään lähtökohdan, joutuu enemmän miettimään, mitä sanoo.
Kuten aidon kaviaarin kanssa; ei se määrä, mutta sen laatu, ratkaisee.
Ehkä monia jopa ateisteja turhauttava piirre tällä palstalla on ateistien passiivisuus ja samalla uskovia yllyttävä tapa löytää keskustelunaiheita.
Keskivertoteksti ateistin kirjoittamana on löydettävissä useissa ateismia koskevissa nettisivuissa, siispä miksi kirjoittaa?
-Yllämainitulla tavalla kirjoittaessaan ateisti oikeastaan halventaa itsensä vain lainaamaan muiden ajatuksia eikä siten ole yhtään raamattua toistavaa uskovaista parempi.
-Hyvän keskustelun tapahtuessa osanottajamäärä voi laskea, mutta leikkiin ryhtyneiden intensiteetti korvaa sen moninkerroin.
Voidaanko ajatella että ateisti, vaikka muussa elämässään olisi kuinka avoin, oman persoonansa peittää ateistisella sarkasmilla, jota jakaa samoinajattelevien kanssa.
Jos näin on, ja palsta on muotoutunut muutaman ahkeran vierailijan (ehkä tiedostamattoman) manipuloinnin mukaan, kannustan rohkeita avaamaan suunsa ja vapautumaan.
...ja vastaan itselleni itse.
eikös tällä palstalla kaikki samaa tarinaa pyöritä, sitä kaiken olevaisen arvoituksen ratkaisua. nimet vaihtuu mut säädöt on samat.
rakas?
Hieman kuultaa noissa kaikissa sinärakas nicceissä läpi itsekehu.....olisinko pahasti pielessä?
Kuten jo aiemmin joku mainitsi, itse kirjoitan itselleni ja itse vastaan myös.
Haiskahtaa!
Miten omasta mielestään noin älykäs ihminen viitsii notkuakkaan täällä paljon tyhmempien seurassa?