EU:N jäsenmaiden kesken on alkamassa kiivas keskustelu velkaantumisesta ja siitä, millaista talouskuria ja yhteisiä julkisen talouden sääntöjä tulevaisuudessa tarvitaan.
Tästä merkkinä kahdeksan EU-maata julkisti perjantaina yhteisen kirjeen, jossa ne vaativat ”kestävää julkista taloutta” ja vaativat EU-maiden ottavan yhteiseksi tavoitteeksi ”liiallisen velan” vähentämisen.
Yksi kirjeen allekirjoittajista on Suomen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).
Financial Timesissa ja muutamassa muussa eurooppalaismediassa julkistetussa kirjeessä ovat Suomen lisäksi mukana Itävalta, Tsekki, Tanska, Latvia, Hollanti, Slovakia ja Ruotsi.
Etenkin Itävalta on ollut asiassa aloitteellinen. Maan valtiovarainministeri Gernot Blümel nimesi maajoukon ”vastuullisuuden liittoutumaksi”.
Kirje on ehtinyt herättää ärtymystä Suomessa. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) nosti sen esiin Facebook-päivityksessään.
”Nyt on Suomi eksynyt väärään joukkoon kun valtiovarainministeri on laittanut nimensä ns. ’nuukien maiden’ tiukkaa kiristyspolitiikkaa vaativan ja Euroopan kasvun ja työllisyyden vaarantavan kahdeksan EU-maan kirjeeseen. Haetaanko tällä jotain etäisyyttä Saksaan, joka ei allekirjoittajiin onneksi kuulunut?” Tuomioja kyselee.
Tästä merkkinä kahdeksan EU-maata julkisti perjantaina yhteisen kirjeen, jossa ne vaativat ”kestävää julkista taloutta” ja vaativat EU-maiden ottavan yhteiseksi tavoitteeksi ”liiallisen velan” vähentämisen.
Yksi kirjeen allekirjoittajista on Suomen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).
Financial Timesissa ja muutamassa muussa eurooppalaismediassa julkistetussa kirjeessä ovat Suomen lisäksi mukana Itävalta, Tsekki, Tanska, Latvia, Hollanti, Slovakia ja Ruotsi.
Etenkin Itävalta on ollut asiassa aloitteellinen. Maan valtiovarainministeri Gernot Blümel nimesi maajoukon ”vastuullisuuden liittoutumaksi”.
Kirje on ehtinyt herättää ärtymystä Suomessa. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) nosti sen esiin Facebook-päivityksessään.
”Nyt on Suomi eksynyt väärään joukkoon kun valtiovarainministeri on laittanut nimensä ns. ’nuukien maiden’ tiukkaa kiristyspolitiikkaa vaativan ja Euroopan kasvun ja työllisyyden vaarantavan kahdeksan EU-maan kirjeeseen. Haetaanko tällä jotain etäisyyttä Saksaan, joka ei allekirjoittajiin onneksi kuulunut?” Tuomioja kyselee.
Vastaukset 11
Vanhimmat
SAARIKKO sanoo HS:lle, että kirje on ennakkovaikuttamista keskusteluun, joka EU-maissa on viriämässä finanssipoliittisesta säännöstöstä.
”Pidän tärkeänä, että Suomi on mukana ennakkovaikuttamisessa eikä vain reagoimassa toisten valitsemaan linjaan”, Saarikko sanoo.
”Kirje on muistutus siitä, että linjaa ei EU:ssa ole vielä lyöty lukkoon. Kirjeen perusviesti oli sen kannan mukainen, minkä Suomi on muodostanut EU-selonteossa ja johon eduskunnan niin kutsutun omat varat -keskustelun mietintö ponsineen meitä ohjasi”, Saarikko sanoo.
Saarikko viittaa eduskunnassa keväällä käytyyn kiivaaseen keskusteluun EU:n elpymisvälineestä. Tuolloin valtiovarainvaliokunta hyväksyi Suomen osallistumisen elpymisvälineeseen, mutta liitti hyväksymiseen mukaan ponsia eli eduskunnan ehtoja mukanaololle.
Yksi näistä ehdoista sanoo eduskunnan edellyttävän, että ”Suomi vaikuttaa EU:n talouspolitiikan linjaan rakentamalla tehokasta yhteistyötä sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotka jakavat eduskunnan EU:n talouspolitiikalle asettamat tavoitteet”.
Saarikko sanoo suhtautuvansa kasvuun myönteisesti Tuomiojan tavoin.
”Eurooppa tarvitsee kasvua, me olemme maanosana mukana globaalissa kilpailussa, ja siinä pitää pärjätä. Siksi kullekin maalle kohdistettiin taloutta uudistavan elpymisvälineen rahoitus”, Saarikko sanoo.
”Siitä olen eri mieltä, että Suomi on väärässä seurassa. Perinteisesti Suomi on kuulunut tämänhenkisten maiden kanssa samaan ryhmittymään. Tämä noudatti kyllä eduskunnan tahtoa”, Saarikko sanoo kevään mietintöön viitaten.
EU-MAAT joutuvat tänä syksynä miettimään, mikä on niiden finanssipolitiikkaa säätelevän vakaus- ja kasvusopimuksen kohtalo jatkossa.
Vakaus- ja kasvusopimus laittaa rajat julkisen velan koolle. Sopimuksessa on kolmen prosentin raja julkisen talouden alijäämälle ja 60 prosentin raja julkisen talouden velalle suhteessa kokonaistuotantoon.
Koronapandemian takia Euroopan maat ovat elvyttäneet voimakkaasti talouksiaan ja ottaneet velkaa. Velan korkotaso tällä hetkellä on matala, sillä Euroopan keskuspankki osallistuu elvytykseen jatkamalla velkakirjaostojaan ja käytännössä mahdollistaa jäsenmaiden velkaantumisen.
Kuten kahdeksan maata kertovat kirjeessään, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on EU-maissa noussut kahdessa vuodessa 79 prosentista 94 prosenttiin.
EU:n komissio päätti velan räjähdysmäisen kasvun takia, että vakaus- ja kasvusopimusta sääntöineen ei tilapäisesti sovelleta, jotta mailla olisi tilaa elvyttää.
EU-MAAT joutuvat tänä syksynä miettimään, mikä on niiden finanssipolitiikkaa säätelevän vakaus- ja kasvusopimuksen kohtalo jatkossa.
Vakaus- ja kasvusopimus laittaa rajat julkisen velan koolle. Sopimuksessa on kolmen prosentin raja julkisen talouden alijäämälle ja 60 prosentin raja julkisen talouden velalle suhteessa kokonaistuotantoon.
Koronapandemian takia Euroopan maat ovat elvyttäneet voimakkaasti talouksiaan ja ottaneet velkaa. Velan korkotaso tällä hetkellä on matala, sillä Euroopan keskuspankki osallistuu elvytykseen jatkamalla velkakirjaostojaan ja käytännössä mahdollistaa jäsenmaiden velkaantumisen.
Kuten kahdeksan maata kertovat kirjeessään, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on EU-maissa noussut kahdessa vuodessa 79 prosentista 94 prosenttiin.
EU:n komissio päätti velan räjähdysmäisen kasvun takia, että vakaus- ja kasvusopimusta sääntöineen ei tilapäisesti sovelleta, jotta mailla olisi tilaa elvyttää.
MONISSA Euroopan maissa koronasokki jäi lyhytaikaiseksi ja talouskasvu on jälleen hyvällä tasolla. Komissio olisi valmis pitämään vakaus- ja kasvusopimuksen jäissä aina ensi vuoteen asti, mutta keskustelu velkasääntöihin palaamisesta on vähitellen alkanut.
Tässä EU-maat jakautuvat. Osa maista näkee, että Euroopassa on krooninen investointivaje, jonka korjaaminen vaatii julkista velkaa. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi maiden on joka tapauksessa tehtävä isoja satsauksia, minkä lisäksi Euroopan pitäisi pystyä kilpailemaan tasaveroisesti Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa.
Tällä linjalla on etenkin Ranska, jolla on tukenaan eteläisen Euroopan maita.
ANNIKA Saarikko paalutti kesällä HS:n haastattelussa, että Suomi haluaa EU:n palaavan velka- ja alijäämäsääntöihin, jotka ovat olleet koronakriisin vuoksi hyllyllä.
”Suomen pitää kuulua siihen joukkoon, joka haluaa EU:n palaavan omiin sääntöihinsä”, Saarikko sanoi tuolloin.
Tällä hetkellä näyttää kuitenkin selvältä, että täsmälleen entisenlaisiin vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoihin ei enää palata, eivätkä kirjeenkirjoittajamaatkaan sitä suoraan vaadi.
Jos julkisen velan suhde pitäisi painaa 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta, useissa maissa edessä olisi valtavia menoleikkauksia tai verojen korotuksia.
“Emme pidä budjettisääntöjä esteenä tehokkaalle finanssipolitiikalle, mutta suhtaudumme avoimesti keskusteluun, jonka tarkoituksena on parantaa talouden ja finanssipolitiikan ohjausta, mukaan lukien vakaus- ja kasvusopimusta. Sääntöpohjaisesta finanssipolitiikasta on pidettävä kiinni ja samanaikaisesti tehtävä parannuksia”, maat kirjoittavat.
Kirjeen mukaan sääntömuutoksista kannattaa keskustella, kunhan ehdotukset eivät vaaranna jäsenmaiden, euroalueen tai EU:n finanssipolitiikan kestävyyttä.
Suomen linjaa kasvu- ja vakaussopimuksen uudistamiseen ei ole vielä päätetty.
”Tarkka kannanmuodostus on hallituksella vielä edessä”, Annika Saarikko sanoo.
Nyt kansalle on paljastumassa totuus euroopan unionista,Suomi on velkaantunut paljon pahemmin euroopan unionin liittymisen jälkeen kuin mitä kansalle on edes kerrottu Esko Ahon jupinat nettomaksajasta eivät siis pidä paikkaansa,on ilmiselvää että tänäkin vuonna jäsenamaksu jälleen nousee
Ilman EU-jäsenyyttä olisi velkaantuminen ollut vielä paljon pahempaa,sillä EU:n tarjoamat edut ovat taloudelle mannaa.
Perustele miten Suomi on hyötynyt euroopan unioniin liittymisestä? onko se hyötyminen sellaista että velkaantuminen on lisääntynyt vuosi vuodelta ja työttömyys lisääntynyt ja leipäjonot kasvaneet? se on varmaanki sitä kuuluisan euroopan unionin tuomaa paremmuutta
EU:ssa Suomi on muiden demokratioiden mukana kehittymässä aina paremmaksi kansalaistensa palvelijaksi.
Yksin olisimme ulkopuolisten armoilla,kuten ennen EU:a.
EU Vihaaja! olet väärässä EU on alistanut Suomen ja vienyt oikeutemme sen lisäksi myös velkaantuminen on noussut eroon EU sta!
Suomi on täysin itsenäinen,kuten kaikki EU:n jäsenmaat.
Päätökset tehdään yhdessä,eivätkä EU:n instituutiot omaa oikeutta puuttua jäsenmaan sisäisiin asioihin.
Suomen velkaantuminen on EU:n keskitasoa.
Suomalaisilla on enemmän varallisuutta vuonna 2021 kuin koskaan aikaisemmin historian aikana joten mitäs vitun soopaa sinä sössötät.