Ei tarvitse ihmetellä miksi kenraali Siilasvuo oli raivoissaan ja eversti Wiikla masentunut sodankäynnistä. Wiikla oli niin masentunut Saksan touhuista että kun Saksa pyysi hänen 6.divisioonaansa Sallan suunnalle, ei Wiikla nähnyt muuta ulospääsyä tilanteesta kuin ampua itsensä 18.joulukuuta 1941.
Wiiklan kuolema menee Mannerheimin piikkiin. Tämä veljeily Saksan kanssa (suomalaisjoukkoja alistettu saksalaiskomentoon) tuli Suomelle kalliiksi. Saksan armeija oli Suomen rintamalla melko surkea esitys odotuksiin nähden.
Wiiklan kuolema menee Mannerheimin piikkiin. Tämä veljeily Saksan kanssa (suomalaisjoukkoja alistettu saksalaiskomentoon) tuli Suomelle kalliiksi. Saksan armeija oli Suomen rintamalla melko surkea esitys odotuksiin nähden.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Todellisuudessa Mannerheim veljeili Neuvostoliiton kanssa
Outo käsitys veljeilystä.
Marski oli ylipäällikkönä kahdessa NL:n vastaisessa sodassa.
Hänen joukkonsa aiheuttivat Puna-Armeijalle raskaat tappiot ja pelastivat Suomen itsenäisyyden.
Marski pelastui sotasyyllisyydeltä vain,koska otti yhteyden Moskovaan ja esitti aselepoa elokuussa -44. Ja samalla kovien rauhanehtojen hyväksymistä!
Lue Tahvanaisen ja Hautamäen kirjat. Stalin oli enemmän marskille mieleen kuin Hitler
Saksalla oli liian vähän joukkoja pohjoisessa.
Marski tajusi sen ja alisti heille III AK:n. Hän myönsi sen itsekin virheeksi myöhemmin ja teki kovasti töitä saadakseen joukot pois.
Ja lopuksi saikin.
Saksan 20. vuoristoarmeija vaikuttaa paljon vahvemmalta kuin Neuvostoliiton 14. armeija.
Saksalla oli pohjoisessa 2:3 tai 3:4 miesylivoima mutta Petsamon alueella he eivät kyenneet edes minimitavoitteeseen. Hyökkäys epäonnistui totaalisesti. Tapahtumat Sallassa ja Kiestingissä olivat jopa skandaalimaiset. Siilasvuon raivoa ei tarvitse ihmetellä. Hänen uskonsa Saksan sotakoneen tehokkuuteen romahti.
Hölynpölyä.
Voimasuhteet olivat suunnilleen tasan.
Puna-Armeijan joukot olivat hyvin valmistautuneet ja saksalaiset huonosti.
Erityisesti maaston ja tiestön laadusta oli täysin virheelliset tiedot.
Sallassa juuri kokoonpantu, heikosti koulutettu SS-Taisteluryhmä epäonnistui.
Siilasvuo:n III AK jaettiin kahteen eri suuntaan. Hän pyrki käyttämään suomalaisten joukkojen maastokelpoisuutta hyväkseen ja onnistui siinä. Tappiot olivat kuitenkinraskaat.
Siellä oli 8 venäläistä divisioonaa ja 6 saksalaista, mutta saksalaisilla vain tankkipataljoona venäläisten tankkidivisoonaa vastaan.
Hölynpölyä.
Saksalaisia oli 4 divisioonaa,joista yksi hyvin heikko.
Norjassa oli ainakin 6 divisioonaa,mutta Hitler ei antanut vahvennuksia Suomeen ,koska britit lavastivat pari raidia Lofooteille ja Hitler harhautettiin uskomaan maihinnousuun.
Pelkästään Silberfuchsiin osallistui 68 000 saksalaista. Venäläisten pohjoiseen rintamaan kuului 14 divisioonaa eli siis noin 203 000 miestä ja Saksan Norjan armeijan koko oli yhtä suuri.
Avauksessa on kyse kesän -41 tilanteesta.
Saksan Norjan Armeijan pääosa puolusti Norjan rannikkoa.
Koko vahvuus Suomessa oli 5 divisioonaa, noin 80 000.
Saksalainen divisioona: 15 000 miestä. Neuvostodivisioona: 10 000 kesällä 1941. Sen jälkeen vahvuudet putosivat ja vuonna 1944 vahvuus enää 6 000 miestä.
NL veti lisäksi 2 divisioonaa pois pohjoisesta päärintamalla kesäkuun puolivälin jälkeen. Edelleen: suomalaisjoukot pohjoisessa jätetty tarkastelussa pois.
Ohto Mannisen mukaan saksalaisilla ja suomalaisilla oli rintamajoukoissa kesällä 1941 2:3 ylivoima. Painopisteessä 1:3 ylivoima.
NL divisoonien koko muuttui kaiken aikaa, kesällä 1941 se vaihteli 10-14 000 miehen välillä , ja oli huiketa 18 000 1939.
Saksalaisten häviö on edelleen jokapäiväinen itkun aihe pöhveIille ja muille nazien fanipojille,)
Oliko tuo Wiikla ihan suomalainen vai yhdysupseeri Saksan ja Suomen välillä? Nimi kyllä tuntuu aika saksalaiselta.
Viikla on suomennos Viklundista. Hän oli jääkärieversti ja Mannerheim-ristin ritari. Lahjakas upseeri.
Itsemurhan syynä ovat ehkä olleet raskaat miestappiot, mutta myös yksityisasiat.
Kumpi on oikein. Viikla vai Wiikla?
Wiikla. Muutti nimensä vuonna 1940 eli reilu vuosi ennen itsemurhaansa.
VIIKLA (ent Viklund) Verner August, Eversti, yleisesikuntaupseeri, divisioonankomentaja 6.D.
Viikla ampui itsensä 18. 12. 1941.
Sai postuumisti Mannerheim-ristin ritarin nimityksen. Nimityspäiväksi kirjattiin 15. 12. 1941.
Ohto Manninen vuonna 2008 käsitteli kesän 1941 voimasuhteita ja totesi että suomalais-saksalaisilla joukoilla oli selvä, noin 2:3 miesmääräylivoima. Eikä tilanne pohjoisessa ollut oleellisesti kummoisampi kuin etelämpänä suomalaissektorilla. Monet unohtavat että NL vähensi merkittävästi joukkoja Suomen vastaisella rajalla 15.6.44 olleesta tilanteesta.
Ilmeisesti moninkertainen ylivoima panssareissa painaa enemmän. Venäläisillä tankkeja oli pari rykmenttiä saksalaisten pataljoonia vastaan, ilmeisesti panssaritkin olivat uudempaa sukupolvea kuin Pz II ja Somua.