Suomessa kehitettiin tapa kasvattaa kahvia laboratoriossa – VTT:n keksintö haastaa perinteisen kahvin viljelyn
VTT:n tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer tarkkailee, miten kahvisolut kasvavat bioreaktorissa.© Päivi Mäki-Petäjä VTT:n tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer tarkkailee, miten kahvisolut kasvavat bioreaktorissa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt tavan tuottaa kahvia laboratoriossa. Kyse on niin sanotusta solumaataloudesta. Kahvi valmistetaan kahvipensaan lehden soluista bioreaktorissa.
Näin tehdään kahvia kasvisoluista – MTV vierailee laboratoriossa
Videosoitin kohdasta: MTV (Tietosuojakäytäntö)
Laboratoriossa tuotettu kahvi tuoksuu ja maistuu tavalliselta kahvilta, mutta ennen kuin sitä saa kaupasta, kuluu vielä useampi vuosi.
Kahvintuotantoon liittyy tällä hetkellä monia ongelmia ja sen takia kahvin tuottaminen laboratorio-oloissa on varteenotettava vaihtoehto.
– Nykyisessä kahvintuotannossa on monia ongelmakohtia: pitkät kuljetusmatkat tuottajamaista, viljelijöiden riisto, maankäytön ongelmat, kestävyys. Sitten on vielä ilmastonmuutos. Sen takia kahvintuotantoon kelpaavien alueiden määrä vähenee koko ajan, perustelee VTT:n tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer.
Kaikki alkaa kahvipensaan lehdestä
Prosessi alkaa kahvipensaan lehdestä, joka silputaan ja palasista aletaan kasvattaa kahvisoluviljelmää. Kasvatusta jatketaan suotuisissa olosuhteissa. Lopulta solulinja siirretään bioreaktoriin, jossa on enemmän kasvutilaa. Lopuksi solukko kuivataan ja paahdetaan.
Tutkijat uskovat, että jo muutaman vuoden päästä heidän kahviaan voi ostaa kaupasta.
– Jos kaikki sujuu hyvin, parhaassa tapauksessa kahviamme voisi olla kaupassa noin neljän vuoden päästä. Se tosin vaatii, että löydämme oikeat yhteistyökumppanit ja sijoittajia, pohtii Rischer.
Rischer uskoo, että jos laboratoriokahvin tuotanto saadaan vauhtiin ja teolliseen mittakaavaan, sen hinta on kilpailukykyinen verrattuna nykyiseen kahvin hintaan.
Kuivattu solumassa paahdetaan. Mitä pidempi paahtaminen, sitä tummempaa kahvia saadaan.© Toimittanut MTV Kuivattu solumassa paahdetaan. Mitä pidempi paahtaminen, sitä tummempaa kahvia saadaan.
"Maistuu tavalliselta kahvilta"
Laboratoriossa tuotettua kahvia ei kuka tahansa saa maistaa, koska laboratorio-olosuhteissa tuotettu kahvimateriaali on kokeellista ruokaa. Sen markkinointi EU-maissa edellyttää viranomaishyväksyntää uuselintarvikkeeksi ja siihen voi kulua vuosia. VTT:n oma arviointipaneeli on kuitenkin päässyt maistamaan kahvia.
– Se maistuu kahvipavuilta ja hyvin samanlaiselta kuin tavallinen kahvi. Emme tietenkään ole paahtamisen ammattilaisia, joten monia asioita pitää vielä optimoida, mutta se näyttää ja tuoksuu kahvilta. Kemialliset analyysit myös osoittivat, että siinä on samat ainesosat kuin perinteisesti viljellyssä kahvissa, selittää Rischer.
VTT:n tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer tarkkailee, miten kahvisolut kasvavat bioreaktorissa.© Päivi Mäki-Petäjä VTT:n tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer tarkkailee, miten kahvisolut kasvavat bioreaktorissa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt tavan tuottaa kahvia laboratoriossa. Kyse on niin sanotusta solumaataloudesta. Kahvi valmistetaan kahvipensaan lehden soluista bioreaktorissa.
Näin tehdään kahvia kasvisoluista – MTV vierailee laboratoriossa
Videosoitin kohdasta: MTV (Tietosuojakäytäntö)
Laboratoriossa tuotettu kahvi tuoksuu ja maistuu tavalliselta kahvilta, mutta ennen kuin sitä saa kaupasta, kuluu vielä useampi vuosi.
Kahvintuotantoon liittyy tällä hetkellä monia ongelmia ja sen takia kahvin tuottaminen laboratorio-oloissa on varteenotettava vaihtoehto.
– Nykyisessä kahvintuotannossa on monia ongelmakohtia: pitkät kuljetusmatkat tuottajamaista, viljelijöiden riisto, maankäytön ongelmat, kestävyys. Sitten on vielä ilmastonmuutos. Sen takia kahvintuotantoon kelpaavien alueiden määrä vähenee koko ajan, perustelee VTT:n tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer.
Kaikki alkaa kahvipensaan lehdestä
Prosessi alkaa kahvipensaan lehdestä, joka silputaan ja palasista aletaan kasvattaa kahvisoluviljelmää. Kasvatusta jatketaan suotuisissa olosuhteissa. Lopulta solulinja siirretään bioreaktoriin, jossa on enemmän kasvutilaa. Lopuksi solukko kuivataan ja paahdetaan.
Tutkijat uskovat, että jo muutaman vuoden päästä heidän kahviaan voi ostaa kaupasta.
– Jos kaikki sujuu hyvin, parhaassa tapauksessa kahviamme voisi olla kaupassa noin neljän vuoden päästä. Se tosin vaatii, että löydämme oikeat yhteistyökumppanit ja sijoittajia, pohtii Rischer.
Rischer uskoo, että jos laboratoriokahvin tuotanto saadaan vauhtiin ja teolliseen mittakaavaan, sen hinta on kilpailukykyinen verrattuna nykyiseen kahvin hintaan.
Kuivattu solumassa paahdetaan. Mitä pidempi paahtaminen, sitä tummempaa kahvia saadaan.© Toimittanut MTV Kuivattu solumassa paahdetaan. Mitä pidempi paahtaminen, sitä tummempaa kahvia saadaan.
"Maistuu tavalliselta kahvilta"
Laboratoriossa tuotettua kahvia ei kuka tahansa saa maistaa, koska laboratorio-olosuhteissa tuotettu kahvimateriaali on kokeellista ruokaa. Sen markkinointi EU-maissa edellyttää viranomaishyväksyntää uuselintarvikkeeksi ja siihen voi kulua vuosia. VTT:n oma arviointipaneeli on kuitenkin päässyt maistamaan kahvia.
– Se maistuu kahvipavuilta ja hyvin samanlaiselta kuin tavallinen kahvi. Emme tietenkään ole paahtamisen ammattilaisia, joten monia asioita pitää vielä optimoida, mutta se näyttää ja tuoksuu kahvilta. Kemialliset analyysit myös osoittivat, että siinä on samat ainesosat kuin perinteisesti viljellyssä kahvissa, selittää Rischer.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Seuraavaksi ehkä kehitetään maailman metsät pelastava keinotekoisesti kasvatettu puu( että sori
vaan suomalaiset metsänomistajat) ?
Kiinassa kehiteltiin labrassa virus!