Haittaako tuo yhtään mitään ? tai tuleeko mitään teknisii ongelmia tuollaisesta ?
Paikka olis sellainen että syöttävä keskus on niin pitkällä ettei oikosulkuvirrat ole riittävät ryhmäkeskukselle ja tämä ryhmäkeskuksen syöttö hoidetaan sitten vvs suojalla. No ryhmäkeskuksessa on myös omat vvs suojat pistorasioille, niin tulee sitten 2 kpl vvs suojaa.
Mittaamaan pääsen vasta kun noi on asennettu....
Paikka olis sellainen että syöttävä keskus on niin pitkällä ettei oikosulkuvirrat ole riittävät ryhmäkeskukselle ja tämä ryhmäkeskuksen syöttö hoidetaan sitten vvs suojalla. No ryhmäkeskuksessa on myös omat vvs suojat pistorasioille, niin tulee sitten 2 kpl vvs suojaa.
Mittaamaan pääsen vasta kun noi on asennettu....
Vastaukset 77
Vanhimmat
Kokonaisen keskuksen syötön pistäminen vikavirran taakse vaatii aika hyviä virtapiirejä ettei yhteenlaskettu vuotovirta ylitä noin 20mA.
se on vaan pistorasioille tarkoitettu keskus...ei mitään muita virtapiirejä.
Onko keskuksen syöttökaapelissa erilliset nolla- ja suojajohtimet?
Jos ei ole, vaan on yhteinen PEN-johdin, niin syötön alkupäähän ei voi vikavirtasuojaa asentaa.
Tällöin ei tietenkään ole enää mitään järkeä ryhmäkesukseen asentaa kahta vikavirtasuojaa peräkkkäin.
Ei sitä keskusta toisen keskuksen alla voi syöttää pen-johtimella.
Jos tietyt ehdot täyttyy niin kylläpä voi.
Minkälaiset ehdot?
Standardistahan ne löytyy, mutta äkkiseltään muisteltuna:
Poikkipinta-ala vaatimus Cu10 / Al16.
Sallittu rakennusten ulkopuolisten kohteiden välillä, joiden välillä ei saa olla tietoliikenne ym kaapelointeja.
Maatalouteen liittyvissä kohteissa ei saa käyttää( -tarkoittaa oikeastaan kaikkia paikkoja maatiloilla),.
Oltava maadoitus vähintään 200 m pituisen johtohaaran lopussa tai enintään 200 m päässä.
- saattoi olla jotain muutakin vielä, mutta täysin kiellettyä ei ole
Minulle kaikki uutta, että voit yhdistää keskusten välille uuden pen-johtimen, jos on tuollaisia ehtoja.
Ei enää joltain alakeskukselta kolmannelle keskukselle mutta pääkeskukselta voi lähteä.
Eiköhän tämäkin keskus ja syöttö ole tehty jo aiemmin, sen aikaisten määräysten mukaisesti.
PEN-johdollisia johtoja on käytössä suurin kaikista Suomen asennuksista.
Onko tilanne oikeasti siis niin huono että 5s ei muuten toteudu?
on..... liian ohut syöttö valmiina ja pitkä matka
Parasta on kun laitat vielä kolmannenkin VVS;n.
näköjään ei sitten kahdesta ole haittaa, kun jo kolmattakin tarjotaan.... :)
Tietenkin neljä on kolmeakin parempi !
.Parasta on että VVSiä on pariton määrä peräkkäin eli 1, 3. 5, ... jne.
Pitääkö sitten nolla laittaa jokaiselle vvs suojalle oma nolla nollakiskosta ?
entä miten kytketään tuossa tapauksessa L2, kun on parillinen....
Kannattaisi ensin tutustua aiheeseen:
suomeksi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vikavirtasuojakytkin
englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Residual-current_device
Suoja (VVS) siis kuuluu aina asentaa siten, että normaalissa käyttötilanteessa sekä nolla (mutta EI suojamaadoitus) että vaihe (1-vaiheiset) tai vaiheet (2- ja 3-vaiheiset) menevät VVS:n läpi. Jos näin ei toimita, niin suojahan laukeaa käytännössä heti katkaisten virran.
TN-C-S -järjestelmässä VVS:ää EI VOI käyttää vanhalla TN-C -osuudella, vaan vasta sen jälkeen kun PEN on erotettu PE ja N -johtimiksi.
Määräykset toisaalta kieltävät kertaalleen erotettujen PE ja N -kaapelien uudelleen yhdistämisen PEN -johtimeksi.
Eli jos VVS:lle saakka tulee erilliset PE ja N -johtimet, niin kytkentä on helppo:
N ja vaihe tai vaiheet VVS:n kautta, PE -johdin vedetään VVS:n ohi (sitä ei siis kytketä VVS:ään).
JOS enne VVS:ää on PEN -johdin, niin se täytyy viimeistään juuri ennen VVS:ää jakaa erilliseksi PE ja N -johtimeksi (jos jakoa ei ole tehty jo aiemmin pää- tai ryhmäkeskuksessa).
UUSISSA rakennuksissahan tilanne on se, että sisään tuleva PEN -johdin jaetaan erillisiksi PE- ja N -johtimiksi viimeistään pääkeskuksessa, ellei sitä ole jaettu jo aiemmin yleisen sähköverkon puolella.
VANHOISSSA (ja mahd. remontoitavissa / peruskorjattavissa) kohteissa käytäntö on kirjavampi riippuen siitä, mikä osa vanhoista sähköasennuksista säilytetään ja mitkä korvastaan uusilla asennuksilla. Tällöin asia harkitaan tapauskohtaisesti ; toki sähköturvallisuudesta on joka tapauksessa huolehdittava.
"Määräykset toisaalta kieltävät kertaalleen erotettujen PE ja N -kaapelien uudelleen yhdistämisen PEN -johtimeksi."
Tällainen on rutiinia kerrostaloissa, joissa talon järjestelmä voi olla paljon uudempi kuin asunnon.
Vanhat asennukset saa jäädä, mutta uusia tuollaisia ei voi tehdä.
Ei keskukselle tuleva nousujohto tarvitse erikseen vikavirtasuojaa, kyllä sulakkeet riittävät suojaamaan kaapelia oli oikosulkuvirta mikä tahansa. Voi tietenkin laittaa 300 mA vikavirtasuojan jos haluaa, mutta ei siitäkään ole apua vaiheiden ja nollan välisissä ylivirroissa.
Keskuksesta lähtevät pistorasia- ja valaistuslähdöt on joka tapauksessa suojattava vikavirtasuojalla, se riittävä kokonaisuudelle.
5s laukaisuaika on kyllä vaatimuksena eli jos Ik ei riitä tarvittavalla sulakekoolla tuohon aikaan niin ei oikein muutakaan mahdollisuutta ole kuin vvsk.
Jänskää tajunnanvirtaa palstan rane taas tuottaa. Keksi lisää.
Entäs jos laittaa kaksi 300 mA vikavirtasuojaa peräkkäin siihen nousujohtoon.
Kommenttisi perusteella sinun tajunnanvirtasi taso kyllä herättää epäilyksiä...
Määräyksissä ei todellakaan ole mitään 5 s. laukaisuvaatimusta, kun käytetään normaaleja ylivirtasuojia, jota toimivat oikosulku- ja ylikuormitussuojina. Oikosulkusuojauksessa puututaan johdon rajalämpötilaan, eikä pitkillä johdoilla ole sitä vaaraa koska oikosulkuvirtakin on pieni. Lisäksi oikosulkusuojan ja ylikuormitussuojan koko määritellään eri taulukoista ja tavalla.
Kiteytettynä, jos suojalaite ei toimi 5 s. oikosulussa, on käytettävä johdoa ylikuormituselta suojaavaa ylivirtasuojaa.
Vai on nopean poiskytkennän vaatimukset poistettu S24-standardeista...
Ei toki, täällä ne tuntuvat elävän vielä pitkään...
No hyvä niin koska tosielämässäkin ne ovat olemassa SFS6000:ssa.
Juurihan todettiin ettei sellaista 5 s. vaatimusta ole SFS6000:ssa.
Niinhän toi yks väitti mutta tämähän ei pidä paikkaansa vaan vaatimus on.
Suoli24 standardi vaatii VVS:n keskuksen nousujohtoon ja AMKA:an ja ja kaikkiin muihinkin johtoihin.
S24 standardin mukaan VVS kelpaa minkä tahansa sähkövian korjaamiseen alle 5 sekunnissa.
Varmaan sitten kerrot tarkemmin mistä standardin kohdasta tämä vaatimus löytyy. 😄😆
SFS 6000-4-41 ja kohdasta 411.3.2 kannattaisi alkaa lueskelemaan eteenpäin -mutta eihän sinulla selvästikään ole standardeja saatavilla...
Ihan totta. Standardi vaatii yhden sekunnin poiskytkentäajan eikä viittä sekuntia.
Mitähän jos lukisit tarkemmin standardia.
Jos standardia ei ole saatavilla niin esim. tuota linkin takaa sivulla 10 asiaa sivuttu suppeasti.
https://www.sesko.fi/files/526/Sahkoasennusstandardien_perusvaatimukset.pdf
Mukava dokumentti vuodelta 2015 kun standardia uusittiin 2017.
Kerrot sitten varmaan mikä ao.asiassa on muuttunut -vai...
Poiskytkentäaikaan tuli muutoksia, mutta aina ne on olleet standardissa mukana.
Eipä ollut tuossakaan jollotuksessa mitään oikosulun poiskytkennästä.
Äkkiseltään en noita kahta versioita vertaamalla kyllä ao. ajoista löydä muutosta.
Mietin tässä nyt että nillitätkö nyt jostain pilkkuvirheistä tai käytetyistä terminologioista vai onko ymmärryksessäsi todellakin noin paljon vikaa kuin annat ainakin äkkiseltään ymmärtää...
Voi hyvät hyssykät, taas ei ole ymmärretty mitä on luettu. Luepa uudestaan ihan ajatuksen kanssa.
No nyt me odotamme että kerrot mitä olet itse lukenut.
Maallikko vetää helposti vääriä johtopäätöksiä kun yrttää tulkita standardia.
Haksahtavat helposti vikasuojauksen ja ylikuormitusuojauksen määrittelyihin, ja metsään mentiin että raikui...
Niinpä, hauska olisi kuulla tuo kertomus.
Kun tuolta ylempää ääneen luet, niin siinä samalla kuulet myös.
Oliko tuolla pilkkuvirheitäkin.
Minulla on 80-luvun talo eikä näitä hilavitkuttimia. Olen elossa vaikka ei uskoisi.
Ai jaa, juuri löysin 70-luvun talosta kummajaisen: L3 ja N oli vedetty yhteen. En kyllä heti keksi miten teoreettista oikosulkua on voinut kestää 50 vuotta tulppasulakkeen kärähtämättä. N oli kuitenkin maan potentiaalissa. ja L3:stakin tuli 230 V.
Tämän ei pitäisi olla mitenkään mahdollista. Liitoksessa on pakko olla valtava vastus. Liitos oli näitä 70 ja 80 lukujen halkastuja ruuvi - mutteriholkki -mallia.
"löysin 70-luvun talosta kummajaisen: L3 ja N oli vedetty yhteen"
Tuo ei voi olla mahdollista (todellisuudessa).
Näennäisesti ehkä voi, toki silloinkin kyse on asennusvirheestä.
Joko tuossa palaa sulake, tai sitten pätkä johtoa palaa poikki (mikä herättää kysymyksen, miksi sulake ei pala vaikka pitäisi).
Voi olla myös viallinen liitin, jolloin näyttää siltä, että johtojen A ja B välillä olisi yhteys, mutta viallisen liittimen takia ei oikeasti ole.
Ehkä todennäköisin vaihtoehto:
N ja L3 eivät todellisuudessa ole koskaan olleetkaan yhteydessä.
Ehkä johtimen muovieriste on ajan kulumisen (vanhentuminen) ja/tai UV -säteilyn vaikutuksesta muuttanut väriään, ja tämän värimuutoksen harhauttamana olet erehtynyt luulemaan väriään vaihtanutta johdinta toiseksi, värimuutoksen jälkeen samanväriseksi johtimeksi.
Vanhassa talossa voi myös olla jakorasia jossain "piilossa" ja joku on ehkä tuollaisessa piilossa olevassa jakorasiassa tehnyt jonkun hölmön ja/tai lainvastaisen kytkennän.
Kannattaa myös tarkistaa, onko se "maa" ihan oikeasti maatasossa, vai onko kyseessä ns. "kelluva maa" eli jostain PEN -johdin poikki, ja kun maadoituselektrodikin saattaa vanhasta talosta joko puuttua kokonaan tai ei ainakaan ole nykymääräysten mukainen, niin tuosta voi aiheutua vaaraa sekä hajonneita laitteita (230 V laite saa 400 V tai lähelle sitä olevan jännitteen poikki/irti olevan maan takia).
Taas näitä höpö juttuja, kyseesä ei tietenkään ole nolla, eikä se vaihekaan ole välttämättä juuri L3.
Peräkkäinen vikavirtasuojaus tulee esimerkiksi sillä tavalla, että sähköauton latausta vvarten on tehtävä työsuhde-edun vuoksi mittarointi. Sitä varten tehdään pieni ryhmäkeskus syöttämään lämpöpistoketta ja latauslaitetta. Latauslaite vaatii vikavirtasuojan ja lämpötolpassa on oma vikavirtasuoja. Lämmitystä "suojelee" näin 2 VVSK:ta. Tietysti VVSK:n voisi ohittaa lämpötilpan syötössä, vaan siitä olisi vaivaa.
Asensin myös itselleni tuollaisen "alakeskuksen" juuri mittaroinnin vuoksi. Kulutus on siitä helppo lukea ja laskuttaaa. Vikavirtasuojat eivät ole kertaakaan lauenneet vikavirtojen vuoksi muulloin kuin testauksessa. Ei siis ole käytännössä ollut hyötyä eikä myöskään haittaa.
Kannattaa muistaa, että tilanne vaikuttaa paljon.
Minullakin on ok-talossani vikavirtoja peräkkäin kun syötän aurinkosähköä invertterillä. Laitoin inven lähtöön pistorasia vikavirran jossa mangneetti pitää kärjet kiinni ja jos häiriöitä niin pitää itse käydä kuittaamassa kuntoon. Vain ylisuurilla kuormilla tai inven alijännitteestä on syöttö katkennut
Onneksi taloni on rakennettu ennen näiden laitteiden tuloa markkinoille. Säästyy taas kerran monelta väännöltä. Mitään ongelmia ei ole ollut.
Ja kun sopiva ongelma tulee, niin ett niitä ole täällä enään kertomassa
Kuinka ihmiset pystyivät elämään 50 vuotta sitten kun näitä ihmelaitteita ei ollut? Varmaan puolet kuoli ennen kuin olivat täysi-ikäisiä.
Muutama kyllä
Samaan tapaan kuin ilman turvatyynyjä tai palovaroittimia.
Kannattaa laittaa vikavirtasuojia ja palovaroittimia ja turvatyynyjä ainakin kolme päällekkäin ja peräkkäin.
Palovaroittimien ja turvatyynyjen ja vikavirtasuojien toiminta on syytä varmistaa kerran kuukaudessa.
Kannattaa ajaa kolari 60-luvun renulla niin tiedät miksi eri järjestelmiä on laitettu autoihin.
60-luvun renuun olisi pitänyt laittaa ainakin kaksi vikavirtasuojaa estämään auton käynnistämisesen.
Mutsis perseessä on 2 vikavirtasuojaa estämässä luvatonta käyttöä.
Voiko nainen tulla raskaaksi jos sen kurkussa ei ole vikavirtasuojaa?
Silloin ihmiset eivät olleet kädettömiä kuten nykyään. Osattiin asioita ihan itse. Kuulostaa tosi oudolta.
Mutta kun niitä sopivia ongelmia ei löydy mistään, apua!
Nythän sinulla on todellinen ongelma. Kokeile, auttaisiko VVS.
Vielä olet hengissä.
Terävä huomio!
Minun henkeni pelasti se, että uunien savupelleistä otettiin kulma pois. Ilman sitä olisin kuollut häkään jo monta kertaa.
Minun taas talous pelastui kun en poistanut.
Nyt jos vahinkossa sytytät niin pelti kiini, niin on häkävaara kun kuitenkin vetää, muttei ehkä tarpeeksi
Ihmiskunnalle siinä kyllä tehtiin karhunpalvelus...
Kaksi vikavirtasuojaa olisi riittänyt tuossakin tapauksessa.
Vahinkossa oli pelti kiini mutta sain kirjoitettua jotain.
Ihanko vahinkossa nappasit kossua niin paljon että oli pelti kiinni? Muistitko avata VVSK:n?