Mitä kaikkia erilaisia prosesseja tiedätte vedyn tuottamiseen, jos on paljon ylimääräistä lämpöenerigaa käytettävissä?
Kuvitellaan vaikka ydinvoimalaitos, minkä hyötysuhde on semmoinen, että sähkötehoksi saadaan puolet.
Vedyn tuotanto hukkalämmöllä
Anonyymi
14
74
Vastaukset
- Anonyymi
Elektrolyytisen tuotannon lisäksi yksi tapa on suoraan hajottaa vesimolekyylejä vedyksi ja hapeksi lämpöenergiaa käyttäen. Se vaatii varsin korkean lämpötilan eli ei onnistu millään hukkalämmöllä.
https://www.world-nuclear.org/information-library/energy-and-the-environment/hydrogen-production-and-uses.aspx
-Matalan lämpötilan elektrolyysi reaktorin avulla tehdyllä sähköllä tuottaa vetyä 25%...35% hyötysuhteella noin 200 °C lämpötilassa.
-Korkean lämpötilan höyryn elektrolyysi tuottaa vetyä 45% hyötysuhteella 550-750 °C lämpötilassa.
-Lämpökemiallinen veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi kemiallisten välivaiheiden kautta tuottaa vetyä 50% hyötysuhteella, mutta vaatii korkeassa lämpötilassa (1000 °C) toimivan reaktorin. - Anonyymi
Miksi hukkalämmöllä pitäisi tuottaa juuri vetyä.
Se on kai ongelmallisimpia polttoaineita ja lisäksi nesteenäkin lämpösisällöltään vain noin 1/4 hiilivetyihin verrattuna / V yks.- Anonyymi
Vedyn tuottaminen ilmastohörhöille on varmaan ihan kannattavaa bisnestä hintaan 100 €/kg.
- Anonyymi
Hiilivedyissäkin on vetyä.
Ei sitä tarvitse välttämättä varastoida tai käyttää suoraan vetynä, vedynhän voi edelleen jalostaa vaikka metaaniksi tai ammoniakiksi, jotka ovat helpommin käytettäviä polttoaineita?
- Anonyymi
Metaanista ja vedestä voidaan valmistaa vetyä ja hiilidioksidia.
Metaania syntyy jatkuvasti lisää ja vesi ei maapallolta minnekään katoa joten vetyä voidaan tuottaa rajattomasti lisää ihan niikuin öljyäkin.- Anonyymi
Tuolla tavalla tuotettua vetyä kutsutaan siniseksi vedyksi. Ongelmana on vaan se, että siinä yleensä käytetään metaania joka on peräisin fossiilisesta maakaasusta jolloin polttoaineen tuotanto aiheuttaa edelleenkin CO2 päästöjä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuolla tavalla tuotettua vetyä kutsutaan siniseksi vedyksi. Ongelmana on vaan se, että siinä yleensä käytetään metaania joka on peräisin fossiilisesta maakaasusta jolloin polttoaineen tuotanto aiheuttaa edelleenkin CO2 päästöjä.
Mitenkä eri metaanit eroaa toisistaan? Onko niissä joku värimerkintä?
- Anonyymi
Vedyn tuotanto joko suoraan käytettäväksi tai nestemäiseksi polttoaineeksi jatkojalostettavaksi soveltuu paremmin sattumasähkön (tuulivoima, aurinkovoima) varastointiin.
Hyötysuhde energiantuotannosta vedyn valmistukseen ja siitä polttokennon kautta takaisin sähköksi on sen verran huono että vedystä ei toistaiseksi ole sähkön energiavarastoksi. Autoissa vedyn käyttö suoraan on hankalaa. Jos ajoneuvojen nestemäistä polttoainetta saadaan jossakin vaiheessa tuotettua järkevään hintaan tällä samalla tavalla niin sitten tilanne tietenkin muuttuu toisenlaiseksi. Kun siis ei ole ihan äkkiä odotettavissa että esimerkiksi rekkaliikenteessä siirrytään sähkökäyttöisiin vetovaunuihin.- Anonyymi
Sabatierin reaktion avulla päästään vedystä liikkeelle kohti hiilivetypohjaisia synteettisiä polttonesteitä. Se suoraan tuottaa metaania vedystä ja hiilidioksidista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sabatier_reaction - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sabatierin reaktion avulla päästään vedystä liikkeelle kohti hiilivetypohjaisia synteettisiä polttonesteitä. Se suoraan tuottaa metaania vedystä ja hiilidioksidista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sabatier_reactionNoniin, alkaahan niitä tulla hyviä vastauksia!
Juuri tämän tyyppisiä mietinkin.
Tosiaan, ei tarvitse olla välttämättä juuri vetyä, hiilivedytkin käy. - Anonyymi
Ymmärtääkseni elektrolyysikään ei ole ideaali, jos tuotanto satunnaista.
Häviöt muunnoksissa kyllä on tiedossa, mutteihan se välttämättä ole mikään ongelma.
Esimerkiksi jos häviöt ovat lämpöä (kuten lähes poikkeuksetta ovat), sitähän voidaan käyttää kaukolämpönä, lämpöä voi myös varastoida lämmön varaajiin, jne.
- Anonyymi
Suomen CO2-päästöistä 40 % tulee asumisesta ja lämmittämisestä.
Matalan lämpötilan energiaa on maailma tulvillaan. Jos tarvitaan lämmitysenergiaa, niin lämpöpumppu on siihen hyvä kapine. Pumppu käy sähköllä. Periaate on "ota ainakin kolme, maksa yksi". Siis yksi osa tarvitaan sähköä.
Sähköä voidaan tuottaa varastoon vaikkapa tuulivoima-vety-polttokenno-systeemillä. Jos hyötysuhde on tuossa vaikkapa vain 40 %, niin lämmön tuotannossa lämpöpumpulla kokonaishyötysuhde on silti yli 120 %.- Anonyymi
Lopputuotteen hinta ratkaisee. Hyötysuhteista puhuminen voi johtaa harhaan. Eihän tuulivoimalakaan saa tuulen liike-energiasta taltteen kuin korkeintaan 40 %. Lyhyessä kaupunkiajossa bensa-auto saa bensan lämpöenergiasta hyödyksi alle 10 %.
- Anonyymi
Pumppuvoimalan hyötysuhde on 60 % luokkaa. Tuulivoimasähköllä pumpataan vettä jonnekin ylös altaaseen ja saadan vesivoimasähköä, jolla voidaan pyörittää lämpöpumppua. Hyötysuhde noin 180 %.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1073654
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k232892Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi1122451- 431925
Hajoaako persut kuten 2017?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen2421623Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle
IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt411565- 321547
- 281360
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä201336- 951191