Vedyn tuotanto hukkalämmöllä

Anonyymi

Mitä kaikkia erilaisia prosesseja tiedätte vedyn tuottamiseen, jos on paljon ylimääräistä lämpöenerigaa käytettävissä?

Kuvitellaan vaikka ydinvoimalaitos, minkä hyötysuhde on semmoinen, että sähkötehoksi saadaan puolet.

14

88

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Elektrolyytisen tuotannon lisäksi yksi tapa on suoraan hajottaa vesimolekyylejä vedyksi ja hapeksi lämpöenergiaa käyttäen. Se vaatii varsin korkean lämpötilan eli ei onnistu millään hukkalämmöllä.

      https://www.world-nuclear.org/information-library/energy-and-the-environment/hydrogen-production-and-uses.aspx

      -Matalan lämpötilan elektrolyysi reaktorin avulla tehdyllä sähköllä tuottaa vetyä 25%...35% hyötysuhteella noin 200 °C lämpötilassa.
      -Korkean lämpötilan höyryn elektrolyysi tuottaa vetyä 45% hyötysuhteella 550-750 °C lämpötilassa.
      -Lämpökemiallinen veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi kemiallisten välivaiheiden kautta tuottaa vetyä 50% hyötysuhteella, mutta vaatii korkeassa lämpötilassa (1000 °C) toimivan reaktorin.

    • Anonyymi

      Miksi hukkalämmöllä pitäisi tuottaa juuri vetyä.

      Se on kai ongelmallisimpia polttoaineita ja lisäksi nesteenäkin lämpösisällöltään vain noin 1/4 hiilivetyihin verrattuna / V yks.

      • Anonyymi

        Vedyn tuottaminen ilmastohörhöille on varmaan ihan kannattavaa bisnestä hintaan 100 €/kg.


      • Anonyymi

        Hiilivedyissäkin on vetyä.

        Ei sitä tarvitse välttämättä varastoida tai käyttää suoraan vetynä, vedynhän voi edelleen jalostaa vaikka metaaniksi tai ammoniakiksi, jotka ovat helpommin käytettäviä polttoaineita?


    • Anonyymi

      Metaanista ja vedestä voidaan valmistaa vetyä ja hiilidioksidia.
      Metaania syntyy jatkuvasti lisää ja vesi ei maapallolta minnekään katoa joten vetyä voidaan tuottaa rajattomasti lisää ihan niikuin öljyäkin.

      • Anonyymi

        Tuolla tavalla tuotettua vetyä kutsutaan siniseksi vedyksi. Ongelmana on vaan se, että siinä yleensä käytetään metaania joka on peräisin fossiilisesta maakaasusta jolloin polttoaineen tuotanto aiheuttaa edelleenkin CO2 päästöjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla tavalla tuotettua vetyä kutsutaan siniseksi vedyksi. Ongelmana on vaan se, että siinä yleensä käytetään metaania joka on peräisin fossiilisesta maakaasusta jolloin polttoaineen tuotanto aiheuttaa edelleenkin CO2 päästöjä.

        Mitenkä eri metaanit eroaa toisistaan? Onko niissä joku värimerkintä?


    • Anonyymi

      Vedyn tuotanto joko suoraan käytettäväksi tai nestemäiseksi polttoaineeksi jatkojalostettavaksi soveltuu paremmin sattumasähkön (tuulivoima, aurinkovoima) varastointiin.

      Hyötysuhde energiantuotannosta vedyn valmistukseen ja siitä polttokennon kautta takaisin sähköksi on sen verran huono että vedystä ei toistaiseksi ole sähkön energiavarastoksi. Autoissa vedyn käyttö suoraan on hankalaa. Jos ajoneuvojen nestemäistä polttoainetta saadaan jossakin vaiheessa tuotettua järkevään hintaan tällä samalla tavalla niin sitten tilanne tietenkin muuttuu toisenlaiseksi. Kun siis ei ole ihan äkkiä odotettavissa että esimerkiksi rekkaliikenteessä siirrytään sähkökäyttöisiin vetovaunuihin.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sabatierin reaktion avulla päästään vedystä liikkeelle kohti hiilivetypohjaisia synteettisiä polttonesteitä. Se suoraan tuottaa metaania vedystä ja hiilidioksidista.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Sabatier_reaction

        Noniin, alkaahan niitä tulla hyviä vastauksia!

        Juuri tämän tyyppisiä mietinkin.

        Tosiaan, ei tarvitse olla välttämättä juuri vetyä, hiilivedytkin käy.


      • Anonyymi

        Ymmärtääkseni elektrolyysikään ei ole ideaali, jos tuotanto satunnaista.

        Häviöt muunnoksissa kyllä on tiedossa, mutteihan se välttämättä ole mikään ongelma.

        Esimerkiksi jos häviöt ovat lämpöä (kuten lähes poikkeuksetta ovat), sitähän voidaan käyttää kaukolämpönä, lämpöä voi myös varastoida lämmön varaajiin, jne.


    • Anonyymi

      Suomen CO2-päästöistä 40 % tulee asumisesta ja lämmittämisestä.

      Matalan lämpötilan energiaa on maailma tulvillaan. Jos tarvitaan lämmitysenergiaa, niin lämpöpumppu on siihen hyvä kapine. Pumppu käy sähköllä. Periaate on "ota ainakin kolme, maksa yksi". Siis yksi osa tarvitaan sähköä.

      Sähköä voidaan tuottaa varastoon vaikkapa tuulivoima-vety-polttokenno-systeemillä. Jos hyötysuhde on tuossa vaikkapa vain 40 %, niin lämmön tuotannossa lämpöpumpulla kokonaishyötysuhde on silti yli 120 %.

      • Anonyymi

        Lopputuotteen hinta ratkaisee. Hyötysuhteista puhuminen voi johtaa harhaan. Eihän tuulivoimalakaan saa tuulen liike-energiasta taltteen kuin korkeintaan 40 %. Lyhyessä kaupunkiajossa bensa-auto saa bensan lämpöenergiasta hyödyksi alle 10 %.


      • Anonyymi

        Pumppuvoimalan hyötysuhde on 60 % luokkaa. Tuulivoimasähköllä pumpataan vettä jonnekin ylös altaaseen ja saadan vesivoimasähköä, jolla voidaan pyörittää lämpöpumppua. Hyötysuhde noin 180 %.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis

      Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu
      Maailman menoa
      401
      3328
    2. Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä

      Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä
      Jälleensyntyminen
      315
      1546
    3. En kadu sitä, että kohtasin hänet

      mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n
      Ikävä
      84
      1342
    4. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      109
      1341
    5. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1315
    6. Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..

      ...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n
      Ikävä
      59
      1265
    7. Lapuan sanomissa käy rytinä

      Pistivät sitten päätoimittajan pihalle
      Lapua
      48
      1175
    8. Helena Koivu : Ja kohta mennään taas

      Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      1082
    9. Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."

      Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa
      Tv-sarjat
      26
      985
    10. Oot ihana

      Toivottavasti nähdään sattumalta jonain kesäpäivänä♥️🥺🫂
      Ikävä
      33
      867
    Aihe