Mitä kaikkia erilaisia prosesseja tiedätte vedyn tuottamiseen, jos on paljon ylimääräistä lämpöenerigaa käytettävissä?
Kuvitellaan vaikka ydinvoimalaitos, minkä hyötysuhde on semmoinen, että sähkötehoksi saadaan puolet.
Kuvitellaan vaikka ydinvoimalaitos, minkä hyötysuhde on semmoinen, että sähkötehoksi saadaan puolet.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Elektrolyytisen+tuotannon+lisäksi+yksi+tapa+on+suoraan+hajottaa+vesimolekyylejä+vedyksi+ja+hapeksi+lämpöenergiaa+käyttäen.+Se+vaatii+varsin+korkean+lämpötilan+eli+ei+onnistu+millään+hukkalämmöllä.
Miksi hukkalämmöllä pitäisi tuottaa juuri vetyä.
Se on kai ongelmallisimpia polttoaineita ja lisäksi nesteenäkin lämpösisällöltään vain noin 1/4 hiilivetyihin verrattuna / V yks.
Vedyn tuottaminen ilmastohörhöille on varmaan ihan kannattavaa bisnestä hintaan 100 €/kg.
Hiilivedyissäkin on vetyä.
Ei sitä tarvitse välttämättä varastoida tai käyttää suoraan vetynä, vedynhän voi edelleen jalostaa vaikka metaaniksi tai ammoniakiksi, jotka ovat helpommin käytettäviä polttoaineita?
Metaanista ja vedestä voidaan valmistaa vetyä ja hiilidioksidia.
Metaania syntyy jatkuvasti lisää ja vesi ei maapallolta minnekään katoa joten vetyä voidaan tuottaa rajattomasti lisää ihan niikuin öljyäkin.
Tuolla tavalla tuotettua vetyä kutsutaan siniseksi vedyksi. Ongelmana on vaan se, että siinä yleensä käytetään metaania joka on peräisin fossiilisesta maakaasusta jolloin polttoaineen tuotanto aiheuttaa edelleenkin CO2 päästöjä.
Mitenkä eri metaanit eroaa toisistaan? Onko niissä joku värimerkintä?
Vedyn tuotanto joko suoraan käytettäväksi tai nestemäiseksi polttoaineeksi jatkojalostettavaksi soveltuu paremmin sattumasähkön (tuulivoima, aurinkovoima) varastointiin.
Hyötysuhde energiantuotannosta vedyn valmistukseen ja siitä polttokennon kautta takaisin sähköksi on sen verran huono että vedystä ei toistaiseksi ole sähkön energiavarastoksi. Autoissa vedyn käyttö suoraan on hankalaa. Jos ajoneuvojen nestemäistä polttoainetta saadaan jossakin vaiheessa tuotettua järkevään hintaan tällä samalla tavalla niin sitten tilanne tietenkin muuttuu toisenlaiseksi. Kun siis ei ole ihan äkkiä odotettavissa että esimerkiksi rekkaliikenteessä siirrytään sähkökäyttöisiin vetovaunuihin.
Sabatierin reaktion avulla päästään vedystä liikkeelle kohti hiilivetypohjaisia synteettisiä polttonesteitä. Se suoraan tuottaa metaania vedystä ja hiilidioksidista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sabatier_reaction
Noniin, alkaahan niitä tulla hyviä vastauksia!
Juuri tämän tyyppisiä mietinkin.
Tosiaan, ei tarvitse olla välttämättä juuri vetyä, hiilivedytkin käy.
Ymmärtääkseni elektrolyysikään ei ole ideaali, jos tuotanto satunnaista.
Häviöt muunnoksissa kyllä on tiedossa, mutteihan se välttämättä ole mikään ongelma.
Esimerkiksi jos häviöt ovat lämpöä (kuten lähes poikkeuksetta ovat), sitähän voidaan käyttää kaukolämpönä, lämpöä voi myös varastoida lämmön varaajiin, jne.
Suomen+CO2-päästöistä+40+%+tulee+asumisesta+ja+lämmittämisestä.
Lopputuotteen+hinta+ratkaisee.+Hyötysuhteista+puhuminen+voi+johtaa+harhaan.+Eihän+tuulivoimalakaan+saa+tuulen+liike-energiasta+taltteen+kuin+korkeintaan+40+%.+Lyhyessä+kaupunkiajossa+bensa-auto+saa+bensan+lämpöenergiasta+hyödyksi+alle+10+%.
Pumppuvoimalan+hyötysuhde+on+60+%+luokkaa.+Tuulivoimasähköllä+pumpataan+vettä+jonnekin+ylös+altaaseen+ja+saadan+vesivoimasähköä,+jolla+voidaan+pyörittää+lämpöpumppua.+Hyötysuhde+noin+180+%.