Väitöskirja ja sähköyhtiöiden johtajat kertovat:
Vaikka kaikki Suomen noin 2,5 miljoonaa autoa toimisivat sähköllä, kuluisi sähköä koko maassa arviolta saman verran kuin huippuvuonna 2007. Tämä tarkoittaisi vain noin 10% lisäystä nykyiseen sähkönkulutukseen. Yhtään uutta ydinvoimalaa ei siis tarvitse rakentaa.
Sähköverkko siis kestää sähköautojen yleistymisen hyvin, eikä sähkö lopu kesken.
Sähköautoja ladataan useimmiten yöaikaan, jolloin on tarjolla ylikapasiteettia. Liikenteen sähköistyessä myös öljynjalostamoiden sähköntarve pienenee oleellisesti, vapauttaen kapasiteettia ennestään.
Vaikka kaikki Suomen noin 2,5 miljoonaa autoa toimisivat sähköllä, kuluisi sähköä koko maassa arviolta saman verran kuin huippuvuonna 2007. Tämä tarkoittaisi vain noin 10% lisäystä nykyiseen sähkönkulutukseen. Yhtään uutta ydinvoimalaa ei siis tarvitse rakentaa.
Sähköverkko siis kestää sähköautojen yleistymisen hyvin, eikä sähkö lopu kesken.
Sähköautoja ladataan useimmiten yöaikaan, jolloin on tarjolla ylikapasiteettia. Liikenteen sähköistyessä myös öljynjalostamoiden sähköntarve pienenee oleellisesti, vapauttaen kapasiteettia ennestään.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Tätä myyttiä sähkön riittämättömyydestä sähköautojen vastustajat ylläpitävät tahallisesti.
https://energiavirasto.fi/documents/11120570/16249680/Sähköautojen-urbaanilegendat-Linja-aho-Vesa.pdf/e3dfd6a5-19de-5803-66c4-1a4bdfc537c6/Sähköautojen-urbaanilegendat-Linja-aho-Vesa.pdf
Sähkö riittää, mutta paikallisverkko ei.
Paikallisverkkoja ei ole ylimitoitettu, joten ongelmia tulee.
Paikallisverkot riittävät hienosti koska sähköautot ladataan yöllä kun verkon kuorma on pienimmillään.
Paikallisverkon suurin kuormitus ajoittuu muihin aikoihin ja se siihen sähköautoilla ei ole mitään vaikutusta.
Sulla on taas kerran tyhjä arpa kädessä kaha.
Ongelmat ovatkin kuluttaja/kerrostalo/parkkihalli-tasoilla, joiden verkko ei kestä tehokkaita latureita.
"..sähköautoilla ei ole mitään vaikutusta."
Kyllä alkaa vaikuttaa, jos sähköautoja alkaa tulla tarpeeksi paljon ja kaikki lataavat yöllä. Nyt sillä ei ole mitään vaikutusta määrän ollessa olematon.
Ei kukaan tarvitse kotona tehokkaita latureita 3,6-6kW on aivan riittävästi. Noilla lataa yön yli 200-400km. Tavalliselle pulliaiselle tuo 3,6 riittää aivan mainiosti. Kaikki sen yli on tarpeetonta tehoa.
Vertailun vuoksi induktioliesi haukkaa enemmän sähköä ja sähkökiuas noin kaksi kertaa enemmän kuin tuo.
JOs parkkipaikalla olisi 100 autoa ja kaikilla 3,6 kW laturi sekä kaikki lataavat yhtäaikaa pitä olla vähintään 360 kW tulo parkkipaikalle. Eli kaapelit uusiksi.
Jos siellä on sata paikkaa niin niille kaikille sadalle paikalle menee piuha. Ei siitä yhdestä piuhasta mene sen enempää kuin 3,6kW läpi. Lähtöpäässä voi mennä muutaman autopaikan sähkö yhtä piuhaa pitkin mutta ei sen enempää.
Uusia piuhoja ei tarvita olkoon parkkipaikka kuinka suuri tahansa koska ei se teho koskaan mene pääkeskuksen jälkeen yhtä piuhaan pitkin.
Mietipä vähän tarkemmin ennenkuin puhut päättömiä.
Hölmö parkkipaikalle tuleva tulokaapeli, josta koko parkkipaikka saa sähkönsä!
On sulla uskomukset. Tiedekö ei todista.
Yksi kaapelinpätkä on helppo vaihtaa eikä maksa juuri mitään.
Sähkökiuasta ei pidetä toiminnassa joka vuorokausi kymmentä tuntia.
Sähkökiuas lämmittää täydellä teholla 8-12kW sen tunnin verran kun sen laittaa päälle. Ja tämä tapahtuu illalla kun verkossa on muutenkin paljon kuormaa.
Sähköauton kulutus tapahtuu yöllä alhaisen kuorman aikaan. Tämän pitäisi olla selkeää jokaiselle jolla on vähänkin maalaisjärkeä. Sekä paikallisesti että runkoverkossa kulutushuiput ovat eri aikaan kuin sähköautot ladataan ja sähköautot eivät nosta kulutushuippuja koska ne eivät ole latauksessa silloin kun nämä vuorokauden kulutushuiput tapahtuvat.
Meneekö pikkuhiljaa perille hitaammillekin?
Paikallisverkko on kovilla juurikin illalla ja yöllä. Ihmiset töissä päivällä ja illalla tullaan kotiin ja sähkölaitteet päälle. Yöllä yö-sähkökäyttäjät, jne.
Teollisuusalueen paikallisverkko toki erilainen kuormitus eli päivällä ja yöllä vähempi.
Katselepa sähköautoryhmiä, kyllä siellä usealla on jokin laturi, kun se suko ei ihan riitä.
Ei pysty tavallisesta sukorasiasta lataan 3,6-6 kW teholla.
Kaukana on sulla toi sähkötietämys. Vaiheita on vain kolme, joten ei voi mennä oma piuha jokaiselle 100 :lle paikalle.
Tällaisista kommenteista huomaa, kuinka pihalla jotkut ovat sähköstä ja siksi sähköpaloja on tosi paljon vuosittain.
Kaapelin vaihtaminen ei maksa, mutta pääsulakekoon vaihtaminen maksaa ja vanhoilla alueilla se ei ole edes mahdollista.
Sinä nyt kommentoit asiaa, josta sulla ei ole mitään käsitystä.
Paikallisverkkoa kuormitetaan juurikin illalla, aamulla ja yöllä eniten. Päivällähän kaikki ovat töissä. Päivällä taasen runkoverkkoa kuormittaa teollisuus ym.
Minä kommentoin sitä kommenttia että kaikki kaapelit menisivät vaihtoon. En ottanut mitään kantaa siihen miten tuollainen sadan latauspaikan rakentaminen pitää sisällään. Opettele lukemaan.
Katselin omaa sähkönkulutustani parin kuukauden ajalta tunneittain ja siinä yöllä ei ole juuri mitään kulutusta. Vaikka lataisin autoani joka yö 3,6 kW teholla niin silti kulutushuippu olisi selkeästi illalla välillä 18-20. Sähkökiukaan käyttö näkyy selkeänä huippuna ja sähköauton lataaminen yollä ei muuttaisi kulutushuipun kellonaikaa tai huipun suuruutta.
Kotitaloudessa on suurempia huippuja muista syistä johtuen.
"Vaiheita on vain kolme, joten ei voi mennä oma piuha jokaiselle 100 :lle paikalle."
Kyllä jokaiselle tolpalle pitää mennä piuha. Miten se sähkö sinne muuten menisi? Ja siinä loppupätkässä menee vain sen yhden tolpan teho.
Tottakait menee piuha jokaiselle, muttei oma. Kuten totesin; vaiheita on vain kolme. Nämä kolme vaihetta jakautuvat tolppien kesken. Koko pätkä on mitoitettava alkupätkän mukaan, eli jos tolppia on 10 kpl ja yhden tolpan teho on vaikka 3,6 kW, niin koko teho on 36 kW.
Jos asuu vaikka omakotitalossa, niinmm. lämmitykset hoidetaan yösähköllä.
Asun omakotitalossa. Eiköhän sähkölämmitys ole aika vähän käytössä nykyään. Meillä on maalämpö ja niin on naapureillakin. Muutamalla on ilmalämpöpumput.
Suomessa n. 600 000 sähkölämmitteistä taloa. Uusista taloista iso osa maalämmöllä.
Tämä asuinalue on rakennettu 70-luvulla ja suurinpiirtein kaikkiin näihin taloihin on asennettu jälkikäteen joko maalämmitys tai ilmalämpöpumput.
Olet nykäissyt tuon 600.000 aivan omasta hatusta ja reippaasti yläkanttiin totuuteen verrattuna. Miksi valehdella asiasta jonka pystyy tarkastamaan 10 sekunnin googletuksella ja josta jää varmasti kiinni?
Tilastokeskuksen mukaan luku on noin 240.000
https://www.stat.fi/til/asen/2018/asen_2018_2019-11-21_kat_001_fi.html
"Ei pysty tavallisesta sukorasiasta lataan 3,6-6 kW teholla."
Ei kukaan tässä ole niin väittänytkään. Laturi on hyvä olla eikä sitä ole kukaan kiistänyt. Tässä on keskusteltu TEHOSTA, ei SUKOSTA. Latausasema josta otetaan 3,6-6kW sen mukaan mikä kuormitus paikallisesti on.
Siinä konsepti joka ei kaada pikallisverkkoa missään muualla kuin joissain slummitaloyhtiöissä.
Kerropa+missä+kohtaa+valehtelin?
Ei pysty monikaan lataamaan 3,6kW teholla, koska pääsulakkeet ei kestä. 3,6 kW vie 16A, jos pääsulakkeet 25A (yleisin pientaloissa), niin kovin vähän jää muulle kulutukselle.
Paikallisverkko mitoitettu 25A pääsulakkeiden mukaan, usealla omakotialueella ei voi edes nostaa pääsulakekokoa.
Ei sähkölämmitteisiä taloja juurikaan vaihdeta maalämmölle, sun asuinalueella olevat öljylämmitteiset (70-luvulla yleinen lämmitys) on varmaankin vaihdettu maalämmölle.
80-luvulla tuli sähkölämmitys, kun tuli yösähkö.
Valehtelit tässä kohtaa.
"Suomessa n. 600 000 sähkölämmitteistä taloa."
Linkin takana oleva "Kuvio 4" kertoo että Suomessa on 240.000 taloa joissa on sähkölämmitys. 600.000 on valheellinen luku ellet pysty osoittamaan että tilastokeskuksen kaavio on väärässä.
Aika perusvenkoilutemppu yrittää vaihtaa kappalemäärästä prosentteihin kun jää valheesta kiinni.
Jos 3,6kW lataus vie 16A niin viekö 12 kW kiuas sitten 54A? Tuolla sun laskentakaavalla Suomessa ei olisi yhtään sähkösaunaa.
Mutta niin vaan on ja aivan ilman mitään ongelmia. Aivan samoin kuin kiukaat niin autotkin ladataan kolmesta vaiheesta. Ei kannattaisi alkaa sotkeutumaan Ampeereihin jos ei niistä mitään ymmärrä.
Poimimasi+tilastokeskuksen+luku++kertoo+kehityksen+2014-2018,+ei+koko+määrää.
Katseli+lisää+tilastokeskuksen+tilastoja:
Sähköautohörhöt krteovat jatkuvasti, että älykkäällä kuormituksen ohjauksella voidaan tasata kulutusta niin, että jakeluverkko ei ylikuormitu. Eivät vain milloinkaan kerro mitään konkreettista keinoa.
Tässä konkreettinen keino taloyhtiöille, joiden asunnoissa on saunat: Patteriautoiljan saunan kiuas ei saa sähkööä, kun hänen autopaikallaan on akun lataus käynnissä.
Tämä ehdotus tietenkin auttaa vain osittain poistamaan vain yhden pullonkaulan. Se ei ratkaise latauspaikkojen puuttumista eikä keskuksesta parkkipaikoille menevän kaapeloinnin vahvistamistarvetta.
Taitaa 6 kw.n kiuas olla yleisin kerrostaloissa . Eikä ne ole tuntia täydellä teholla päällä , kun termostaatti katkaisee virran saunan ollessa lämmin . Meneekö sulle perille tämä ?
Kun minä uskon että on vaikutusta niin se silloin korvaa väitöskirjat ja asiantuntijoiden lausunnot. Näinhän se menee. Usko ja kuvitelmat ensin.
Norja taitaa olla kehittynein sähköautomaa?
https://www.is.fi/autot/art-2000008855067.html
Latausverkon ja lämmityspistorasiaverkon mitoitus eroavat täysin toisistaan. Uusin pienjännitestandardi on erottanut sähköautot omaksi sähkölaitetyypikseen, joten niihin liittyy myös säännöksiä, jotka eivät vaikuta perinteisiin autonlämmittimiin. Suuri ero lämmityksen ja sähköauton lataamisen välillä on se, että lataamista tapahtuu kesähelteilläkin, jolloin pistorasioihin kohdistuu merkittävästi suurempi lämpökuorma kuin pakkasessa polttomoottoriautoja lämmitettäessä. Latausteho on siis kategorisesti rajattu 8 ampeeriin, vaikka pistorasia periaatteessa kestäisikin enemmän.
Höpö höpö. Jouluna alkaa taas mediassa sähköyhtiöiden kauhuskenaariot siintä, kuinka verkko kestää joulua edeltävän yön yhtäaikaiset kinkunpaistot.
Jos tuo on ollut jo vuosikaudet iso ongelma, niin kuka nyt puhuu paskaa?
Ei ole koskaan jäänyt keneltäkään kinkku paistamatta sen takia että ei olisi sähköä riittänyt Suomenmaassa. Täysin höpöhöpöjuttuja.
Kun laitat uunin päälle, niin termostaatti katkoo lämmitystä, jotta asetettu lämpötila pysyy, eli uunin lämmitys ei ole jatkuva kuorma verkkoon.
Sähköauton lataus on jatkuvaa kuormaa, jota ei katkota.
Etkö ole kuullut että suuressa osassa latureita on kuormanhallinta, joka katkoo latausta.
Aivan sama. Pyörit taas syvällä sivupoluilla. Sanoin jo että tuo koko kinkunpastojuttu 0n täysin fuulaa höpöhöpö-juttua.
Jutun pääpolku on se että runkoverkko kestää hienosti 2,5 miljoonaa sähköauto vaikka niitää ladattaisiin miten.
Paikallisverkossa 3,6kW lataaminen yöllä ei aiheuta vuorokauden kulutushuippua kuin erittäin harvoissa osotteissa. Katsokaapa huviksenne omat tuntikohtaiset kulutuslukemat ja lisätkää yöllä 8 tunniksi siihen 3,6kW. Ei vie varmaan hommaa maalta merelle.
Mulla palaa pääsulakkeet, jos lataan yöllä 3,6kW teholla, koska yösähkölämmitys. Pääsulakekoko 25A on reilusti yleisin omakotitaloissa.
Minä ostin sähköauton vuonna 2017 sen jälkeen sähkönkulutus on laskenut joka vuosi.
"Pääsulakekoko 25A on reilusti yleisin omakotitaloissa"
No kerropa tehona paljon 25A pääsulakekoko sallii. Kuinka monta kW normaali omakotitalo voi käyttää 25A pääsulakkeella?
No sehän riippuu siitä, että paljonko on muuta kuormaa. Jos otat tehoa 3,6 kW se tarkoittaa 16A, joten sulle ei jää kuin 9 A muuhun, tietenkin voit ottaa 1-vaiheisena muista vaiheista, mutta hella, lämmitys, kiuas on kolmivaiheisia.
"No sehän riippuu siitä, että paljonko on muuta kuormaa."
Nyt taas kiemurtelet ampeerien kanssa. Kysyin selkeästi kuinka suuren kokonaistehon 25A pääsulakkeet sallivat.
Kysy vaikka Googlelta jos et muuten osaa vastata.
No voi, siis teho P on UxI, joten 3-vaiheteho on 3x230x25=17,3 kW. Mutta käytännössä pientalossa on myös 1-vaiheista kuormaa.
Juuri näin. Tuosta 17,3 kW riittää yöllä helposti 3,6 kW sähköauton lataamiseen ja autolle kannattaa tietysti olla kolmivaihe-laturi.
En ymmärrä miten yrität rakentaa ongelmaa täysin olemattomasta asiasta. Kyllä Suomalaisessa talossa sähköä riittää myös auton lataamiseen. Niitä ladataan tuhansittain joka yö ilman mitään ongelmia.
Joo, mutta aika monet sähköautot esim VW ID4, lataavat tuolla 3,6 kW teholla, mutta ottavat sen yhdestä vaiheesta, jolloin ampeereja täytyisi olla "vapaana" siinä vaiheessa16A, jolloin muuhun 3-vaihekäyttöön jää vain 9A.
3-vaihelaturilla joutuu rajoittamaan tehoa johonkin 5A tienoille, jolloin akku ei täyty yössä, menee 21 tuntia tyhjästä täyteen.
Ei ole ihan kivutonta.
ID4:ssä voi auton asetuksilla rajoittaa 3-vaihelataustehon puoleen, jolloin ladataan vielä lähes 6kW teholla (sama teho kuin sähkökiukaissa) ja ajastaa latauksen tapahtuvaksi sellaisena aikana kun ei ole paljon muuta kuormaa. Hyvin riittää yön seutu isoakkuisenkin lataamiseen, eikä mene kaikki teho talossa auton lataamiseen. ID4:n 77kWh ajoakun kapasiteetti riittää talvellakin yli 350km:n ajoon, joten ladata ei tarvitse joka päivä. Riittää virtaa kiukaallekin.
6 kW teholla lataa sitä 77 kWh akkua tyhjästä täyteen 12,5 tuntia; ei ole oikein mahdollista ladata silloin kun ei ole muuta paljoa kuormaa Ja jos on tullut tyhjällä akulla kotiin ja pitäisi seuraavana päivänä päästä n. 350 -400 km, niin ei onnistu.
Aika moni käy silloin tällöin työasioissa Tampereelta Helsingissä, niin tuo ei onnistu peräkkäisinä päivinä.
"mutta ottavat sen yhdestä vaiheesta, jolloin ampeereja täytyisi olla "vapaana""
Täällä taas uusavuttomat itkevät kun elämä on vaikeaa. Sähköauto ottaa sähköä just niin monesta vaiheesta kuin minä haluan.
https://wallelaturit.fi/
Antamastasi linkistä "Walle16A Type1 (1-vaihe, 3,7kW)"
"Walle16M on kotimainen seinäasennukseen tarkoitettu sähköajoneuvojen tehokas latauslaite..."Lähtöteho on enintään 3,6 kW yksivaiheisena".
Ei kerrota, että voisi valita monesta vaiheesta....
Sä olet kyllä täysin dille. Ei tuo ollut ainoa laturi siellä.
Mikä sun ongelma on?
Annoin kaksi mallia 16A ja 16M. Kaikki äkkiä katsomani Wallet ottivat sen 3,6kW yhdestä vaiheesta.
Ei kerrostalon parkkipaikalla ole 3-vaihesähköä niissä lämpötolpissa.
Ongelma taitaa olla sulla, kun sisälukutaito on nolla.
Energia ja teho ovat kaksi eri asiaa. Energiaa, eli kilowattitunteja varmaan riittää, mutta tehoa eli kilowatteja ei välttämättä. Sähköauton pikalataus vaatii helposti kymmenen ison sähkökiukaan verran tehoa ja autojen määrän kasvaessa tehopiikit voivat muodostua ongelmaksi sähköverkossa. Samaan aikaan lisääntyy myös tuuli- ja aurinkovoima, jotka tuottavat sähköä vaihtelevalla teholla. Se lisää verkon kuormitusta entisestään.
"Sähköauton pikalataus vaatii helposti kymmenen ison sähkökiukaan verran tehoa ja autojen määrän kasvaessa tehopiikit voivat muodostua ongelmaksi sähköverkossa."
Teholataus on hyvin marginaalinen lataustapa. Sähköautot ladataan melkein täysin kotona yön yli ja vain poikkeustapauksissa pikalatauksella.
"Samaan aikaan lisääntyy myös tuuli- ja aurinkovoima, jotka tuottavat sähköä vaihtelevalla teholla. Se lisää verkon kuormitusta entisestään."
Sähköä liikkuu verkossa kulutuksen verran ei yhtään sen enempää. Minne se sähkö menisi jos kukaan ei sitä käyttäisi?
Käytännössä jos tuulivoimassa on korkean tuotannon päivä niin silloin muuta sähköä syötetään verkkoon vähemmän eli tuontisähkön määrä pienenisi.
Tiede ja asiantuntijat kertovat, että sähkön riittävyys ei ole mikään ongelma, niin täällä ei pidä pikkupoikien väittää mitään muuta.
Kyllä saa väittää jos on perusteet väitteilleen. Se ongelma vaan on että näillä inttäjillä ei ole mitään muuta kuin vahvoja luuloja, kyvyttömyys ymmärtää lukemaansa ja inttäjän luonne.
Näinpä juuri. Siinä se on sanottu.
1. Hiukan perspektiiviä "yksi halpa piuha menee parkkipaikalle vaan"
-Asun kaukolämmöllä lämmitetyssä kerrostalossa, jolla on noin 30 autopaikka.
-Talon päävarookkeet ovat 3 x 35A 400V
-JOS taloyhtiö olisi esimerkin mukainen 100 autopaikkaa, niin tähän olemassa olevaan kerostaloon suhteutettuna tarvittaisiin siin noin kolme kertaa suurempi ~ ==> varmaan tarvitytaisiin 3x 100A pääsulakkeet
-
Edellä ketjussa oli "100 autopaikkaa" a' 3,6kW latausteholla joka suorana tehona tarkoittaisi 360kW tehoa.
-Tasoituskertoimet pienentävät tarvittavaa sulakekokoa, mutta oikaistaan hiukan. 100 autopaikkaa a' 3,6kW tarkoittaisi 360kW (kolmasosa megawattia) sähkötehoa ja 230/400V järjestelmässä se tarkoittaisi 630Animellisvirtaista pääkeskusta ja jossain niillä haminoilla olevia pääcvarokkeita.
-
Normi kerrostaloon verrattuna päävarokkeiden kokoa pitäisi siis kasvattaa moninkertaiseksi alkuperäiseen nähden. Kun sama tehdää kulmakunnan jokaisessa ok- ja asuinkerrostalossa, niin lienee selvää, että jossain kohtaa alkaa ampeerien ja johdinpoikkipinta-neliöiden puute ahistamaan. Kas kun ei sitä verkkoa olla mitoitettu ja rakennettu purjeet levällään tulee-mitä-tulee-tulevaisuudessa vaan kulutusennusteet ja jyrkästi kasvavat investointimenot huipputehoarvion kasvaessa mielessä.
2. Talvipakkasilla Suomi on pahimmillaan pahasti tuontiriippuvainen sähkön osalta. Ensi talvi saattaa olla ennätyshankala, jos kovia pakkasia tulee ja Norja ei saa runsaita sateita täyttämään vesivoimalaitosten altaita.
-
Puheet sähkön runsaudesta eivät kyllä kestä kovinkaan kriittistä tarkastelua kaikilta osin.
12kW kiuas käyttää 3:a vaihetta, joista jokaista kuormitetaan n. 16A teholla maksimissaan.
Jos on 100 autopaikkaa ja kaikki haluaisivat ladata kyseisestä tolpasta maksimit yön aikana, niin se tarkoittaisi yli 1500 Ampeerin kuormaa täydellä teholla eli yli 500A per vaihe ja jos otetaan vaikka siihen mukaan perustehokerroin 0,5 niin silloinkin kuormaksi jäisi 750 Ampeeria. Tästä voit ruveta miettimään kuinka suuret pääsulakkeet kiinteistössä pitää olla. Eli tässä tapauksessa 0,5 tehokertoimilla pääsulakekoko olisi 250A/vaihe pelkille autolatauksille ilman latauspiikkejä.
Sitten voidaan ruveta laskemaan kuinka paljon kaapeleiden pitää kestää kuormaa tuolla virtamäärällä, joten se vaatisi varmasti jokaiselle tolpalle uuden kaapeloinnin ja siihenkin on sitten omat kaapeleiden kuormitustaulukot.. Ja jos tulee jossain vaiheessa tarvetta rajoittaa sähkön kulutusta, niin äkkiäkös saadaa laki missä jokaisen kiinteistön sähkötauluun pitää asentaa tehonrajoituksen taakse kiukaat ja sähköauton latauspisteet.
Olkiluotokin (uusi ydinvoimala) alkaa tuottaa sähköä marraskuussa ja täysipainoinen sähköntuotanto alkaa maalikuussa 2022.
Eipä alkanut vieläkään sähkönt uotanto kolmosella .
Minulla on ooneksi juuri alkanut kahden vuoden söähkösopimus 3.95 sentin kWh-hintaan.
Minäkin tein viime kesänä yhtä edullisen sopimuksen, joka alkoi nyt elokuun aluta eli entinen jatkui.
Sähköautoilusta yritetään pitää negatiivisia myyttejä yllä.
Tämä ei ole edes myytti vaan tahallinen väite sähköautojen vastustamiseksi.
Uusia ihmisiä syntyy ja uusia taloja rakennetaan jatkuvasti lisää. Niissä sähkölaitteita, jotka kuluttavat sähköä. Lisäksi lisääntyvä sähköautokanta ihmismäärän kasvaessa.
Varmasti kun kaikki kulutus lasketaan yhteen, niin jotakin vaikutusta on. Toki nykyään monet sähkölaitteet kuluttavat vähemmän mutta ihmismäärän kasvaessa kasvaa myös sähkön tarve ja sen kulutus. Se miltä nyt näyttää on eri asia, miltä näyttää viiden vuoden päästä, viidentoista vuoden päästä tai kahdenkymmenviiden vuoden päästä.
Suurin merkitys sähkönkulutukselle Suomessa on sillä että sähkösyöppö teollisuus on vähentynyt ja tulee vähenemään myös jatkossa. Ja se teollisuus mitä jää jäljelle on tehostanut ja tehostaa myös jatkossa prosessejaan.
Sähköautojen sähköntarve on mitätön ja kohdistuu yöaikaan jolloin sähkönkulutus on pienimmillään. Päinvastoin sähköautot tulevat tarjoamaan sähköä verkkoon kulutuspiikkien aikana joka pienentää tarvittavaa voimaloiden maksimikapasiteettia.
Entäs mistä akkumineraaleja? Suomen luontoa ei saa myllätä.
Onko+avaajan+mukaan+siis+uutiset+sähköriippuvuusdesta+tulipalopakkasilla+ja+20%+sähkötuonti+nmainittuna+ajankohtana+siis+ollut+valeuutinen?
Huuhaaporukka ei tiedä aloitustekstistä mitään.
Vedyn ja synteettisten polttonesteiden tekemiseen sähkö ei riitä.