Globalisaatiossa aika hidastuu

Henkilökohtaisessa yhteiskunnassa, jossa on yksilövalta, siellä aika on nopea ja verrannollista psykologiaan.

Globaalisessa yhteiskunnassa joka on nyt, aika hidastuu koska kyse on isosta rakenteesta, joka ylittää yksilön sisäisen ajan ja siksi aika suurenee. Globalisaatiota joutuu odottamaan pitkään ellei ikuisuuden, että aika loppuu kesken.

Siski kun täytyy tehdä globaali päätös koskien koko maapalloa, niin päätös kestää todella pitkään.

Yksinkertainen aktuaalinen päätös kuin Globaali Parliament.
Globalisaation ollakseen olemassa pitää olla olemassa Parliament.
Miten päätöksen teko ilman hallitusta?
Mutta koska kyse todella isosta yksiköstä, niin päätöksen teko voi kestää 50 vuotta.
Siinä aikana yksilöt lievästi sanottuna ripuloivat jännityksestä.

Pitkä päätöksen teko ei tarkoita globalisaation loppua, EUn loppua.
Siksi lakioikeuden pitää turvata globaalit maat hätäratkaisuilta kuten Englannin brexit.
Se puhuu, että englanti on edelleen yksilöllisesti tai pienryhmässä johdettu eikä neuvoteltu ensin kaikkien kanssa.

Toisaalta globalisaatiossa vuoro voi olla koskaan saapumatta omalle kohdalleen ja siksi globalisaatiossa nationalistiset kysymykset kasvavat.
Mitä minä tarvitsen globaalisessa maailmassa?

Kyse perustarpeista ainakin, että ei kuole nälkään ja muuta.
Siksi nationalistinen intressi on ensisijainen kunkin maan kannalta ja vasta sen jälkeen sapuu globaali oikeus.
Tulkinta tapahtuu pienemmäst isompaan.

Nykymaailmassa ihmisillä on tulkintavaikeuksia, koska ihmiset jäävät vangeiksi eri tasoihin kun verrataan pieni ja iso toisiinsa.
Todellisuudessa niitä ei voi verrata toisiinsa ja siksi kaiken takana haetaan TERVETTÄ JÄRKEÄ enemmän kuin koskaan.

Esimerkiksi jokainen maahanmuuttaja on yksilö ja siksi missä maassa tahansa hän onkaan, hän on oikeutettu sosiaaliturvaan.