Uusi-Ruotsi oli Ruotsin siirtomaa Pohjois-Amerikan itärannikolla Delawarejoen ja Delawarenlahden molemmin puolin.
Yli puolet asukkaista oli karkotettuja ja pakkosiirrettyjä suomalaisia.
Ruotsi houkutteli suomalaisia asumaan ruotsin erämaihin, ja kun nämä alkoivat menestyä, karkotettiin heidät Pohjois-Amerikkaan.
Matkalla monet suomalaiset menehtyivät.
Ruotsalainen historioitsija Ivan Bill arveli vuonna 1983, että Uuteen-Ruotsiin saapui vuosina 1638–1664 noin tuhat siirtolaista.[26] Yli puolet heistä oli suomalaisia, sillä vuonna 1636 alkaneet suomalaisvainot asettivat metsäsuomalaiset epäedulliseen asemaan, ja heistä haluttiin eroon. Suomalaisten harjoittama kaskenpoltto ja metsien asuttaminen kiellettiin Ruotsissa. Ainoastaan ne suomalaiset, jotka olivat hankkineet tiloihinsa erityisen luvan, välttyivät asuntojensa polttamiselta ja saivat jäädä aloilleen.[3]
Ensimmäisen varsinaisen siirtolaisretkikunnan lähtiessä Ruotsista toukokuussa 1641 suurin osa sen siirtolaisista oli Värmlannista kerättyjä suomalaisia maanviljelijöitä.[10] Kaksi vuotta myöhemmin kuvernööri Printzin mukana saapuneissa siirtolaisissa oli useita Pohjanmaalta ja Vaasasta tulleita suomalaisia, jotka olivat lähteneet mukaan Mustasaaressa asuneen Printzin ehdotuksesta.[26]
Siirtokunnan loppuaikoina suomalaisten ja Värmlannin metsäsuomalaisten osuus kasvoi uudelleen. Kun Mercurius-alus purjehti Delawareen talvella 1655–1656, sen 106 matkustajasta 92 oli mainittu suomalaisiksi.[27] Retkeä johtanut Johan Papegoja ei osannut suomea vaan joutui palkkaamaan tulkin. Aluksen lähtiessä Ruotsista jäi satamaan yli sata siirtolaista, jotka olivat turhaan ehtineet myydä talonsa ja kaiken omaisuutensa puolihintaan.[28]
Delawarejoen varrella asuneet suomalaiset loivat neljä siirtolaisasutusta, jotka olivat Finlandia, Lapland, Upland ja Takamaa. Siellä asuneet Marttiset, Kokkiset, Rambot ja muut olivat laajoille alueille levinneiden sukujen kantaisiä. Suomalaisasutus ulottui myös eteläiseen New Jerseyyn, jossa Mullica Hill ja Mullicajoki ovat yhä muistuttumassa suomalaisesta uudisviljelijästä Erkki Mullikasta.[29]
Suomalaiset sukunimet ovat vuosisatojen aikana muuttuneet tunnistamattomiksi. Marttisesta tuli Morton, Räsäsestä Rawson, Kokkisesta Cock tai Cox ja Kolehmaisesta Coleman. John Morton, yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista, oli Martti Marttisen jälkeläisiä. Suomalaiset olivat myös ensimmäisinä asuttamassa nykyistä Philadelphiaa.[30]
Yli puolet asukkaista oli karkotettuja ja pakkosiirrettyjä suomalaisia.
Ruotsi houkutteli suomalaisia asumaan ruotsin erämaihin, ja kun nämä alkoivat menestyä, karkotettiin heidät Pohjois-Amerikkaan.
Matkalla monet suomalaiset menehtyivät.
Ruotsalainen historioitsija Ivan Bill arveli vuonna 1983, että Uuteen-Ruotsiin saapui vuosina 1638–1664 noin tuhat siirtolaista.[26] Yli puolet heistä oli suomalaisia, sillä vuonna 1636 alkaneet suomalaisvainot asettivat metsäsuomalaiset epäedulliseen asemaan, ja heistä haluttiin eroon. Suomalaisten harjoittama kaskenpoltto ja metsien asuttaminen kiellettiin Ruotsissa. Ainoastaan ne suomalaiset, jotka olivat hankkineet tiloihinsa erityisen luvan, välttyivät asuntojensa polttamiselta ja saivat jäädä aloilleen.[3]
Ensimmäisen varsinaisen siirtolaisretkikunnan lähtiessä Ruotsista toukokuussa 1641 suurin osa sen siirtolaisista oli Värmlannista kerättyjä suomalaisia maanviljelijöitä.[10] Kaksi vuotta myöhemmin kuvernööri Printzin mukana saapuneissa siirtolaisissa oli useita Pohjanmaalta ja Vaasasta tulleita suomalaisia, jotka olivat lähteneet mukaan Mustasaaressa asuneen Printzin ehdotuksesta.[26]
Siirtokunnan loppuaikoina suomalaisten ja Värmlannin metsäsuomalaisten osuus kasvoi uudelleen. Kun Mercurius-alus purjehti Delawareen talvella 1655–1656, sen 106 matkustajasta 92 oli mainittu suomalaisiksi.[27] Retkeä johtanut Johan Papegoja ei osannut suomea vaan joutui palkkaamaan tulkin. Aluksen lähtiessä Ruotsista jäi satamaan yli sata siirtolaista, jotka olivat turhaan ehtineet myydä talonsa ja kaiken omaisuutensa puolihintaan.[28]
Delawarejoen varrella asuneet suomalaiset loivat neljä siirtolaisasutusta, jotka olivat Finlandia, Lapland, Upland ja Takamaa. Siellä asuneet Marttiset, Kokkiset, Rambot ja muut olivat laajoille alueille levinneiden sukujen kantaisiä. Suomalaisasutus ulottui myös eteläiseen New Jerseyyn, jossa Mullica Hill ja Mullicajoki ovat yhä muistuttumassa suomalaisesta uudisviljelijästä Erkki Mullikasta.[29]
Suomalaiset sukunimet ovat vuosisatojen aikana muuttuneet tunnistamattomiksi. Marttisesta tuli Morton, Räsäsestä Rawson, Kokkisesta Cock tai Cox ja Kolehmaisesta Coleman. John Morton, yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista, oli Martti Marttisen jälkeläisiä. Suomalaiset olivat myös ensimmäisinä asuttamassa nykyistä Philadelphiaa.[30]
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toi ois hyvä syy että Ruotsi ei oo enää meijän kieli
Uusi Ruotsi oli Suomalaisille siirtolaisille paratiisi, leuto ilmasto, hedelmällinen maa,loputtomasti riistaa ,kalaa. Hallussa kaskiviljelyn tekniikan. Intiaanit opetivat valmistamaan ihanaa persikka kiljua. Paratiisi entiseen verrattuna.😁😁😁