Miten koronarokote liittyy geenitutkimukseen?

Jo viime vuosituhannen puolella alettiin ihmisten geeniperimää kartoittaa mm. niin, että tutkimusyhteistyön nimissä kaikkialta Euroopasta alettiin kerätä geenitietoa, mitä toimitetiin Yhdysvaltoihin maailmanlaajuista geenipankkia varten. Juuri tästä johtuen esim. kuka tahansa suomalainen voi tänään lähettää USA:han geeninäytteensä ja saa vastauksen, mistä päin maailmaa löytyy geneettisiä sukulaisia. Tutkimus maksaa noin 40 € ja jokainen asiakas luovuttaa omat geenitietonsa tietopankin käyttöön. Juuri tämä maailman kattava geenitieto USA:n lääkeviranomaisilla sekä suurilla lääkeyhtiöillä mahdollistaa sen, että erilaisia myrkkyjä voidaan valmistaa vaikuttamaan halutuilla haittaominaisuuksilla tiettyjä geenejä kantaviin ihmisiin. Näin voidaan esim. suunnitella rokote, josta jo etukäteen tiedetään, kuinka ison osan se väestöstä tappaa ja kuinka monille aiheuttaa esim. lapsettomuutta. Nyt annettava rokote näyttäisi toimivan niin, että tietyt geenit omaava ihminen ei saa mitään haittoja, kun taas toisenlaiset geenit omaavalle tulee noutaja.