Saksa sortui kummassakin M-sodassa rankkaand

Ainoa keino tehdä itäisestä rajanaapuristamme ystävä potentiaalisen vihollisen sijaan, on täydellinen alistuminen Kremlin hallintaan.

Tosiasia on, että rajan takana on vihollinen, joten on vain järkevää etsiä ystäviä jostain muualta.

.....Ratkaisut olivat sinänsä aivan oikeita.......

OIkea ratkaisu mutta väärä lopputulos, sekö on sinun mottosi. Teepäs itsesi kanssa sotapeli jossa Saksa ei hyökkääkään. Tulisiko parempi lopputulos ?

Anonyymi kirjoitti:

.....Ratkaisut olivat sinänsä aivan oikeita.......

OIkea ratkaisu mutta väärä lopputulos, sekö on sinun mottosi. Teepäs itsesi kanssa sotapeli jossa Saksa ei hyökkääkään. Tulisiko parempi lopputulos ?

Kyseessä oli Saksan toimien lopputulos,ei minun.

Ei Saksa ollut ainoa sotaa käyvä maa,joka teki päätöshetkellä hyvältä vaikuttavan ratkaisun,mutta lopputulos ei ollut toivottu.
Se on yleensä hävinneen kohtalo.Kas,kun se toinenkin osapuoli tekee ratkaisuja,jotka eivät välttämättä ole myönteisiä.

Mistä tiedät Saksan voineen saada paremman lopputuloksen Puolaan hyökkäämättä?
Ja miten sovittu yhteistyö ja aluejako NL:n kanssa olisi silloin sujunut?

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä oli Saksan toimien lopputulos,ei minun.

Ei Saksa ollut ainoa sotaa käyvä maa,joka teki päätöshetkellä hyvältä vaikuttavan ratkaisun,mutta lopputulos ei ollut toivottu.
Se on yleensä hävinneen kohtalo.Kas,kun se toinenkin osapuoli tekee ratkaisuja,jotka eivät välttämättä ole myönteisiä.

Mistä tiedät Saksan voineen saada paremman lopputuloksen Puolaan hyökkäämättä?
Ja miten sovittu yhteistyö ja aluejako NL:n kanssa olisi silloin sujunut?

-----Ei Saksa ollut ainoa sotaa käyvä maa,joka teki päätöshetkellä hyvältä vaikuttavan ratkaisun,mutta lopputulos ei ollut toivottu.------

Mutta onhan se erikoista kun kahdessa perättäisessä alkamassaan sodassa tekee samanlaisen kohtalokkaan mokan. Olisi luullut jotain oppineen ensimmäisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä oli Saksan toimien lopputulos,ei minun.

Ei Saksa ollut ainoa sotaa käyvä maa,joka teki päätöshetkellä hyvältä vaikuttavan ratkaisun,mutta lopputulos ei ollut toivottu.
Se on yleensä hävinneen kohtalo.Kas,kun se toinenkin osapuoli tekee ratkaisuja,jotka eivät välttämättä ole myönteisiä.

Mistä tiedät Saksan voineen saada paremman lopputuloksen Puolaan hyökkäämättä?
Ja miten sovittu yhteistyö ja aluejako NL:n kanssa olisi silloin sujunut?

----------Ja miten sovittu yhteistyö ja aluejako NL:n kanssa olisi silloin sujunut?----------

Ihan hyvin uskoakseni.

Ei aloita koska kansa siinä maassa ei ole enää saksalaisia vaan jotain sekakansaa.

Kaivahan historiankirjat esiin ja tee edes vähän taustaselvitystä kuvitelmistasi.

Suomi oli Saksan ystävä vain Neuvostoliiton vastaisessa sodassa. Länsiliittoutuneita vastaan Suomella ei ollut mitään intressejä hyökätä. Uskollisuuskin on vähän siinä ja tässä kun huomioidaan, että Suomi lopetti etenemisen oman tavoitteensa saavutettuaan Saksasta piittaamatta, teki erillisrauhan ja lopulta ajoi saksalaiset väkisin pois Suomesta.

Ruotsin ainoa tuki Saksalle oli, ettei se kieltäytynyt käymästä kauppaa Saksan kanssa. Ruotsin rauta oli Saksalle tärkeä resurssi ja Ruotsille oli kannattavaa sitä myydä, mutta mistään ystävyydestä ei todellakaan ollut kyse, pikemminkin päinvastoin. Saksa oli piirittänyt Ruotsin täysin, ja kaupankäynnin lopettaminen olisi tietänyt molempien osapuolien kannalta vaikeaa sotaa, jonka Ruotsi olisi luultavasti lopulta hävinnyt.

Italian kohdalla sentään osuit nappiin. Italia oli Saksan uskollinen, vähän hömelö, sidekick tai wingman, joka soti Saksan rinnalla kunnes ei enää pystynyt jatkamaan sotaa.

En todellakaan ymmärrä mistä olet saanut päähäsi, että Sveitsi olisi ollut toisessa maailmansodassa kenenkään puolella. Kaikkien maiden rikkailla oli varoja Sveitsin pankeissa, joten ei kukaan ei kovin suurella innolla ollut sinne hyökkäämässä, eikä Sveitsi hyökkäämässä ketään vastaan. Hitler olisi kyllä halunnut liittää Sveitsin osaksi valtakuntaansa, mutta siitä saatava hyöty ei olisi ollut valloitukseen ja miehitykseen tarvittavien joukkojen vaivan arvoista, joten Sveitsin vuoro olisi tullut vasta Neuvostoliiton ja Britannian jälkeen.

Unkari, Romania ja Bulgaria loikkasivat vahvimman kelkkaan välttääkseen sodan Saksaa vastaan. Muita vaihtoehtoja niille ei ollut. Kun Saksan sotaonni kääntyi ja Puna-armeija ilmestyi heidän rajoilleen, ei minkään niistä armeija tehnyt mainitsemisen arvoista vastarintaa. Unkari, Romania ja Bulgaria hyppivät opportunistisesti sen pillin mukaan, joka kulloinkin oli voitolla. Ystävyyttä sieltä ei löytynyt sen paremmin Saksalle kuin Neuvostoliitollekaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kaivahan historiankirjat esiin ja tee edes vähän taustaselvitystä kuvitelmistasi.

Suomi oli Saksan ystävä vain Neuvostoliiton vastaisessa sodassa. Länsiliittoutuneita vastaan Suomella ei ollut mitään intressejä hyökätä. Uskollisuuskin on vähän siinä ja tässä kun huomioidaan, että Suomi lopetti etenemisen oman tavoitteensa saavutettuaan Saksasta piittaamatta, teki erillisrauhan ja lopulta ajoi saksalaiset väkisin pois Suomesta.

Ruotsin ainoa tuki Saksalle oli, ettei se kieltäytynyt käymästä kauppaa Saksan kanssa. Ruotsin rauta oli Saksalle tärkeä resurssi ja Ruotsille oli kannattavaa sitä myydä, mutta mistään ystävyydestä ei todellakaan ollut kyse, pikemminkin päinvastoin. Saksa oli piirittänyt Ruotsin täysin, ja kaupankäynnin lopettaminen olisi tietänyt molempien osapuolien kannalta vaikeaa sotaa, jonka Ruotsi olisi luultavasti lopulta hävinnyt.

Italian kohdalla sentään osuit nappiin. Italia oli Saksan uskollinen, vähän hömelö, sidekick tai wingman, joka soti Saksan rinnalla kunnes ei enää pystynyt jatkamaan sotaa.

En todellakaan ymmärrä mistä olet saanut päähäsi, että Sveitsi olisi ollut toisessa maailmansodassa kenenkään puolella. Kaikkien maiden rikkailla oli varoja Sveitsin pankeissa, joten ei kukaan ei kovin suurella innolla ollut sinne hyökkäämässä, eikä Sveitsi hyökkäämässä ketään vastaan. Hitler olisi kyllä halunnut liittää Sveitsin osaksi valtakuntaansa, mutta siitä saatava hyöty ei olisi ollut valloitukseen ja miehitykseen tarvittavien joukkojen vaivan arvoista, joten Sveitsin vuoro olisi tullut vasta Neuvostoliiton ja Britannian jälkeen.

Unkari, Romania ja Bulgaria loikkasivat vahvimman kelkkaan välttääkseen sodan Saksaa vastaan. Muita vaihtoehtoja niille ei ollut. Kun Saksan sotaonni kääntyi ja Puna-armeija ilmestyi heidän rajoilleen, ei minkään niistä armeija tehnyt mainitsemisen arvoista vastarintaa. Unkari, Romania ja Bulgaria hyppivät opportunistisesti sen pillin mukaan, joka kulloinkin oli voitolla. Ystävyyttä sieltä ei löytynyt sen paremmin Saksalle kuin Neuvostoliitollekaan.

"Suomi oli Saksan ystävä vain Neuvostoliiton vastaisessa sodassa"

"Ruotsin ainoa tuki Saksalle oli, ettei se kieltäytynyt käymästä kauppaa Saksan kanssa. "

No etpä ole sinäkään kovin perillä, sekä Suomi, että myös Ruotsi sallivat saksalaisille kauttakulun Norjaan, tämä tulkittiin Iso-Britanniassa puolueettomuuden rikkomiseksi, mistä syystä
Iso-Britannia katkaisi laivaliikenteen Petsamoon.

Anonyymi kirjoitti:

"Suomi oli Saksan ystävä vain Neuvostoliiton vastaisessa sodassa"

"Ruotsin ainoa tuki Saksalle oli, ettei se kieltäytynyt käymästä kauppaa Saksan kanssa. "

No etpä ole sinäkään kovin perillä, sekä Suomi, että myös Ruotsi sallivat saksalaisille kauttakulun Norjaan, tämä tulkittiin Iso-Britanniassa puolueettomuuden rikkomiseksi, mistä syystä
Iso-Britannia katkaisi laivaliikenteen Petsamoon.

"No etpä ole sinäkään kovin perillä, sekä Suomi, että myös Ruotsi sallivat saksalaisille kauttakulun Norjaan..."

Suomi salli ennen sitä NL kauttakulun Hankoon vaikka sitä ei ollut Moskovan rauhansopimuksessa.
NL painosti Suomea rankasti välirauhan aikana mm. Petsamosta.

Suuret tappiot tulivat elokuussa. Eteneminen jatkui joulukuulle asti.

Anonyymi kirjoitti:

Suuret tappiot tulivat elokuussa. Eteneminen jatkui joulukuulle asti.

Yeah, ja joulukuuhun mennessä KOKONAIStappiot olivat jo nousseet pilviin jonka vuoksi Suomi lopetti etenemisen. Ei päätöksiä tehty jonkun tietyn kuukauden päivittäisten tappioiden perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Yeah, ja joulukuuhun mennessä KOKONAIStappiot olivat jo nousseet pilviin jonka vuoksi Suomi lopetti etenemisen. Ei päätöksiä tehty jonkun tietyn kuukauden päivittäisten tappioiden perusteella.

Joulukuun alussa saavutettiin asetetut tavoitteet.
Hyökkäys päättyi myös Itä-Karjalassa.
Kannaksella se oli päättynyt jo syyskuun alussa.
Hyökkäyksiä ei lopetettu tappioiden takia,joskin jatkohyökkäykset joutuivat suurennuslasin alle.

Anonyymi kirjoitti:

Joulukuun alussa saavutettiin asetetut tavoitteet.
Hyökkäys päättyi myös Itä-Karjalassa.
Kannaksella se oli päättynyt jo syyskuun alussa.
Hyökkäyksiä ei lopetettu tappioiden takia,joskin jatkohyökkäykset joutuivat suurennuslasin alle.

Mannerheim oli siis piittaamaton tappioista, jos miehiä menee vaikka kuinka paljon niin menköön.

Anonyymi kirjoitti:

Mannerheim oli siis piittaamaton tappioista, jos miehiä menee vaikka kuinka paljon niin menköön.

Ei vaan tavoittee oli saavutettava muuten uhraukset olisivat olleet turhia.

Loikilla ei vältetty miehitystä, vankileirejä, eikä vuosikymmenten kommunistihallintoa.

Suomi vältti sellaisen torjuntavoitoillaan.