Aloin rukoilemaan Jumalaa Jeesuksen nimessä. Rukoiltuani hetken näin Junan, höyryveturin, jonka päällä, ei siis matkustamotiloissa vaunun sisällä , istui kaksi matkustajaa. Näyssä he elivät 1800 luvun loppupuolella tai 1900 luvun alussa. He olivat nuoria ja terveitä. Toisella oli taskunauris, kellon, johon oli kiinnitetty hopeanvärinen ketju. Ketjun aineesta en osaa sanoa, muuta kuin että se oli käyttöäkestävää. Juna kulki suunnassa lännestä itään. Siinä oli muitakin matkustajia sisällä vaunuissa. He elivät, olivat poissa luotani kahdella tavalla: aikana ennen minua, aikana kun minä olen.
Näky muuttui viiveettä toiseen:
Katso, näyssä olin aavikolla yksin rukoilemassa. Tunsin Jumalan suuruuden ja oman pienuuden. Pienuudestani huolimatta Jumala näki minut. Suuri Jumalan voima alkoi pöllyttämään aavikon hiekkaa ympärilläni niin suurella voimalla että ihmettelin kuinka en tempautunut tuulten mukaan. Tuuli oli niin voimakas. Voimakkaampi kuin pyörremyrskyssä. Kaksi jalkaani olivat kuin magneeetin tavoin maan pinnassa kiinni ja hengitin helposti,katseeni oli taivaalla, jatkoin rukousta näyssä.
Näin suuren nuolen taivaalla, sen perässä oli suuri tuli, ei nuolen kärjessä vaan tuli roihusi pyrstössä. Se laskeutui maata ja minua kohti . Siinä itsessään oli suuri voima, jota ei luulisi kestävän vaan sen kestin. Mitä lähemmäksi se laskeutui sitä suuremmin se vaikutti maan pintaan, mutta minä kestin edelleen.
Raketti, joka nuoli olikin, kun sen näin riittävän alhaalla, alkoi nyt nousemaan ylöspäin maahan asti se ei tullut. Ymmärsin että rketissa taitaa olla ne junassa olleet , ja minulle kävi selväksi se voiman suuruus itselleni siinä näkemässäni millä vastustamattomalla voimalla ylöstempaus tapahtuu tulevana hetkenä. En sitä voimaa osaa kuvata. Se on kuin ihme. Se on energiaa muuttavaa. Se ei ole Jumalalle vaativa asia. Mutta sen muistan näyssä että se ylöstempaus tapahtuu kuin imaisu. Niin nopea ja voimakas imaisu että sitä ei oikein käsitä miten se tapahtuu, miten niin suuren voiman voi kehittää yhteen imaisuhetkeen. Mutta niin vain käy.
Siinä näkyni antimineen. Ei kai tähän muuta kuin että Jumalan Siunausta niille, jotka sen haluavat ottaa vastaan.
Selef
Näky muuttui viiveettä toiseen:
Katso, näyssä olin aavikolla yksin rukoilemassa. Tunsin Jumalan suuruuden ja oman pienuuden. Pienuudestani huolimatta Jumala näki minut. Suuri Jumalan voima alkoi pöllyttämään aavikon hiekkaa ympärilläni niin suurella voimalla että ihmettelin kuinka en tempautunut tuulten mukaan. Tuuli oli niin voimakas. Voimakkaampi kuin pyörremyrskyssä. Kaksi jalkaani olivat kuin magneeetin tavoin maan pinnassa kiinni ja hengitin helposti,katseeni oli taivaalla, jatkoin rukousta näyssä.
Näin suuren nuolen taivaalla, sen perässä oli suuri tuli, ei nuolen kärjessä vaan tuli roihusi pyrstössä. Se laskeutui maata ja minua kohti . Siinä itsessään oli suuri voima, jota ei luulisi kestävän vaan sen kestin. Mitä lähemmäksi se laskeutui sitä suuremmin se vaikutti maan pintaan, mutta minä kestin edelleen.
Raketti, joka nuoli olikin, kun sen näin riittävän alhaalla, alkoi nyt nousemaan ylöspäin maahan asti se ei tullut. Ymmärsin että rketissa taitaa olla ne junassa olleet , ja minulle kävi selväksi se voiman suuruus itselleni siinä näkemässäni millä vastustamattomalla voimalla ylöstempaus tapahtuu tulevana hetkenä. En sitä voimaa osaa kuvata. Se on kuin ihme. Se on energiaa muuttavaa. Se ei ole Jumalalle vaativa asia. Mutta sen muistan näyssä että se ylöstempaus tapahtuu kuin imaisu. Niin nopea ja voimakas imaisu että sitä ei oikein käsitä miten se tapahtuu, miten niin suuren voiman voi kehittää yhteen imaisuhetkeen. Mutta niin vain käy.
Siinä näkyni antimineen. Ei kai tähän muuta kuin että Jumalan Siunausta niille, jotka sen haluavat ottaa vastaan.
Selef
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sinullahan alkaa olla opettajan maneereita. Nyt oppia hakemaan lisää.
Uskonaskelfoorumi ja maunon ja Petrin kanavat, siellä satelee siunauksia, kun vähän käyt nuoleskekemassa, niin kyllä ne siellä paijaa ja pitää huolta pojasta.
Siukkuja.
LS
Olisiko aika lopettaa leikit?
Katsos, huijaat joitakin, mutta et minua.
Jos olet oikeasti tuollainen, niin kehoitan menemään alkulähteille, vaikka Maunon tupaan. Saatte profetoida kilpaa.
LS
Ihmisen alitajunta työstää edellisten päivien asioita unen aikana, josta seuraa unien näkeminen. Unet heijastelevat ihmisen tarvetta nähdä haluamiaan asioita unessa. Ei siis kannata ottaa ihan tosissaan kaikkea mitä unissa näkee.
Näin näyn klo 15.00.
Leijonanpää, joka oli kullasta tehty, lausui: anna Suomi24 tämä sanoma. Tapaat siellä rohvetian hengen. Oboykaakaoon mielistynyt palvelija on paikalla.
Imupilli, oboykaakao, kermavaahto kuohkeaksi vaahdotettuna. Näet, siihen muodostuu tempaus päivämäärä.
Siunausta sinä, joka otat sanoman vastaan.
-profeetta toisessa polvessa
Vasemmassa.
Sain näyn myös. Tämä näky tuli kahdelta, kuten aloittajallakin.
Kynttilöitä viisi. Kello kuusi. Raamatusta tuli esiin kirjaimia. Kirjaimet lensivät pitkin huoneen valkoisia seiniä ja siinä luki: tempaus. Tempaus!!!
Yhtäkkiä enkeli puhalsi torveen. Enkeli huusi. Viimeinen hetki astua laivaan.
Näin näyssä ylevän sotilaan. Jolle kehoitettiin antamaan rubiini riipus. Annoin riipuksen hänelle ja soturi lähti viemään sanomaa riipus suojana.
Nyt on aika käsillä !!!! Kuuluu huuto.
Nyt on alkanut tämäkin palsta heräämään, kuten Siion herää unestaan. Viedään sanomaa eteenpäin. Höyryjuna merkitsee sitä. Täytyy viedä sanomaa eteenpäin. Kello käy. Kello merkitsee sitä unessa. Vanhat puvut ovat vanhaa aikaa. Nyt on tempaukseen liittyvä herätysaika. Menneet sukupolvet heräävät haudoistaan yhdessä tämän temmatun sukupolven kanssa.
Ghost town. -Aatami Lambert.
" Kaksi jalkaani olivat kuin magneeetin tavoin maan pinnassa kiinni"
Jalat Jeesuskalliolla kristityn perustus ei sorru eikä elämän ahdistuksen myrskyt saa päättäväistä antamaan periksi koetuksessa vaan hakee turvaa Herrasta.
Näin näyn.
Nuori, aikuinen mies, mutta jotenkin lapsenomainen, on koneen ääressä ja etsii Herraa vimmatusti. Suomi24:ään kirjoittaa paljon aloituksia uskosta, mutta ei ole vielä oikeasti uskossa. Tarvitsee opastusta uskovilta miehiltä, pikaisesti.
Johanneskin oli näkijä.