Serkkuni rupesi vähän aikaa sitten vegaaniksi perustelunaan eläinten oikeudet. Tämä pisti miettimään kysymystä laajemmin, eli milloin on väärin tappaa eläin ja onko kasveillakin oikeuksia?
Serkkuni mielestä jopa ötököiden syöminen on väärin, missä hän muistuttaa joidenkin itämaisten uskontojen edustajia. Mitkä siis ovat ötököiden oikeudet elää ja miten ne eroavat kasveista?
Olen kuullut paljon argumentteja ja vasta-argumentteja puolesta ja vastaan. Argumentit kuten "kaikki mikä on luonnollista on moraalisesti oikein" ja "kaikkea elämää pitää kunnioittaa" eivät näytä toimivan, joten mitkä ovat todelliset argumentit eläinsyönnin välttämiselle? Usein eläimiä rankataan niiden älykkyyden mukaan, koska älykkäämmät eläimet kärsivät enemmän lihantuotannossa, mutta tämä ei päde hyönteisiin.
Eläimiä voitaisiin myös luokitella niiden yksinkertaisuuden mukaan, eli kaikkein äärimmäisin kanta olisi välttää tappamasta edes bakteereita ja alkueliöitä. Tämä on kuitenkin lähes mahdotonta, koska alkueliöiden tappaminen on edellytys omalle elämällemme. Kehomme tappaa niitä joka kerta, kun se puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan ja lisäksi se tappaa omia solujaan.
Hyönteisten tappaminen on jossain määrin mahdollista välttää, mutta se voi johtaa äärimmäisen epämiellyttäviin tilanteisiin. Esimerkiksi pöydälle pilaantuneiden hedelmien hävittäminen voi olla kohtalokasta niihin pesiytyneille banaanikärpäsille. Jos kotiin eksyy ärsyttävä pörisevä kärpänen, ampiainen tai myrkyllinen hämähäkki, se voi olla tarpeen tappaa oman turvallisuuden tai mukavuuden takia, koska usein nämä hyönteiset eivät tajua lähteä omin neuvoin. Ihminen voi myös vahingossa vetää banaanikärpäsiä henkeensä, mikä hyvin todennäköisesti koituu niiden kohtaloksi. Tämänkin voi toki välttää maskia käyttämällä.
Hyönteisiä suurempien eliöiden tappaminen puolestaan on huomattavasti helpompi välttää. Silloin ei saa metsästää eikä kalastaa. Ihminen joka ei syö lihaa on vegetaristi, mikä vaikuttaisi olevan suhteellisen helppoa niin pitkään kun elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa kasvisperäisiä tuotteita on helposti saatavilla. Vaihtoehtoisesti voi opetella kokkaamaan niitä itse, joka tietenkin maksaa vaivaa, mutta voi olla kohtuullista eläinten kärsimyksen näkökulmasta. Kasvissyönnille löytyy myös ilmastoargumentteja.
Lihansyöntikin voidaan jakaa kahteen eri luokkaan, punaiseen lihaan ja muuhun lihaan. Punaisen lihan syönti on todella helppo välttää, joten tein niin itsekin. Kala ja kana ovat punaisen lihan ulkopuolella ja niiden pudottaminen ruokavaliosta eliminoi suurimman osan ilmastopohjaisista argumenteista. Sen sijaan eläinten oikeuksien pohjalta on mahdollista vastustaa myös tämänlaista lihansyöntiä. Periaatteessa vasta-argumenteissa huomioidaan eläinten kokema kärsimys, kun ne viettävät elämänsä vankeudessa.
Vasta-argumentit kaikelle lihansyönnille nojaavat siis premissiin "eläimet kärsivät vankeudessa, kun niitä kasvatetaan lihateollisuuden tarpeisiin". Tämän voi hajottaa kahteen osaan "eläimet kärsivät" ja "ne elävät vankeudessa". Argumentit siis nojaavat eläinten kykyyn tuntea kärsimystä ja lihan tehotuotantoon. Lisäksi on mahdollista sanoa, että eläimillä on oikeus elää, eikä niitä sen takia saisi tapaa.
Jos otetaan argumentti, jonka perusteella eläimet kärsivät, jaottelu älykkäisiin ja vähemmän älykkäisiin eläimiin alkaakin vaikuttaa järkevältä. Hyönteiset tuskin kokevat suurta kärsimystä, jos niitä kasvatetaan lihantuotannon tarpeiksi. Kanat ja kalat sen sijaan saattavat kärsiä, koska niillä on hyönteisiin verrattuna kehittyneemmät aivot. Siat kärsivät varmasti.
Jos otetaan argumentti, jonka mukaan eläimet kasvavat vankeudessa, lihan alkuperä muuttuu merkittäväksi tekijäksi. Luomulihan syönti olisi silloin hyväksyttävää, koska luomueläin saa viettää elämänsä luonnollisella tavalla eikä altistu siinä keinotekoiselle kärsimykselle. Vapaan kanalan tuotteita saa siis syödä tämän argumentin perusteella.
Jos taas otetaan eläinten oikeus elää, kaikki lihansyönti pitäisi kieltää. Argumentti pitäisi kuitenkin perustella paremmin, koska se ei vastaa kysymykseen "kenellä on oikeus elää". Selvästi ei ainakaan bakteereilla, ja tuskin myöskään hyönteisillä. Kuolema ei usein ole eläinten kärsimykseen vaikuttava tekijä, koska eläimiä teurastetaan kivuttomasti.
Suurin osa ihmisistä hyväksyy hyönteisten tappamisen mukavuuden vuoksi. Samoin hyväksytään aggressiivisten villieläinten tappaminen silloin, kun niistä on vaaraa ihmisille. Ihmisten mielivaltaista tappamista ei hyväksy kukaan. Osa hyväksyy silti kuolemanrangaistuksen.
Hyönteisten tappaminen tuottaa hyötyä tappajalle, koska hän saa siitä mukavuutta tai pelastaa perunasatonsa hävitykseltä. Samoin aggressiivisten villieläinten tappaminen, koska tappaja saa siitä turvallisuutta joko itselleen tai yhteisölleen. Myös kuolemanrangaistus voi tuottaa hyötyä yhteisölle.
Toisin sanottuna, merkittävä tekijä eläinten vahingoittamisessa on siitä saatava hyöty. Tuskin kukaan hyväksyisi
Milloin eläimen saa tappaa?
7
836
Vastaukset
- Anonyymi
eläinten mielivaltaista kiusaamista tai tappamista. Kuitenkin myös lihaeläinten tappaminen ruuan vuoksi tehdään siitä saatavan hyödyn takia.
Kasvisruokailijan mielestä hyöty on marginaalinen, koska lihaa ei tarvitse syödä säilyäkseen elossa. Karjaa kasvattavan maanviljelijän näkökulmasta hyöty on kuitenkin aina olemassa, koska hän saa tienestinsä myymällä kasvattamaansa lihaa. Yhteiskunnan näkökulmasta hyöty voi myös olla maaseudun tukemista tukemalla lihataloutta, joka työllistää ihmisiä, joilla jo on lihantuotantoon tarvittavaa pääomaa. Hyöty voi myös olla oman kulttuurin tukemista tukemalla perinneruokia.
Toisaalta ei voida tarkastella pelkkää hyötyä, koska toinen merkittävä tekijä on eläimen kyky kärsiä. Todennäköisesti tämä on ainakin osittain kytköksissä eläimen aivojen kehitysasteeseen. Näin ollen esimerkiksi hyönteisten tappaminen olisi hyväksyttävämpää kuin sikojen tai ihmisten tappaminen. Mielenkiintoisesti, mikäli hyönteiset voivat kärsiä, niiden kärsimys on todennäköisesti lähellä kasvien kokemaa kärsimystä, joten sama ihminen joka kieltäytyy hyönteisten syömisestä saattaisi joutua kieltäytymään myös kasvisruokavaliosta, mikä tietysti olisi mahdotonta.
Nämä pohdinnat herättävät mielenkiintoisen kysymyksen kasvissyönnin moraalisista dimensioista. Kaikki kasvissyönti ei välttämättä ole yhtä eettistä. On erotettava esimerkiksi kasvissyönti, jossa jokainen syötävä kasvi tapetaan ja kasvissyönti, jossa syötävästä kasvista leikataan osia ravinnoksi. Jälkimmäinen on eettisempää kuin edellinen ja hyönteisten käyttäminen ravinnoksi. Toisaalta on erotettava vahinko, jonka ravinnon ottaminen kasvista aiheuttaa kasville, jonka perusteella voidaan rankata eri moraalin tasoja kasvissyönnille.
Kaikkein rakentavin tapa olisi todennäköisesti tarkastella hyötyä suhteessa eläimelle tai kasville aiheutettuun kärsimykseen. Toisin sanottuna, rauha tai turvallisuus, joka hyönteisiä tappamalla saavutetaan ylittää hyönteisten kokeman kärsimyksen niitä tapettaessa. Tämäkään ei kuitenkaan toimi, sillä hyönteisen elämän riistäminen on sen subjektiivisesta näkökulmasta äärimmäinen teko.
Tämän takia on otettava huomioon myös kolmas faktori, joka on tekojen käytännöllinen tarpeellisuus. Hyönteiset aiheuttavat vahinkoa niin usein, että niiden tappaminen on ajan myötä normalisoitunut ja muuttunut hyväksytyksi. Samoin tietynlaisten rikkaruohojen ja tuholaissienien tappaminen. Vahinkojen suuri todennäköisyys toimii perusteluna niiden ehkäisylle hyönteisiä tappamalla. Tämä on myös kytköksissä vahingonaiheuttajien suureen määrään, minkä takia hyönteisillä ja rikkaruohoilla ei ole arvoa niiden ainutlaatuisuuden takia.
Näyttääkin siltä, että ihmiset arvioivat tekojensa moraalista dimensiota riskin perusteella. Riski on todennäköisyys kertaa impakti. Todennäköisyys on sen haitan todennäköisyys, joka tappamisella halutaan välttää. Impakti on se hyöty verrattuna eläinten tai kasvien kokemaan haittaan mikä saavutetaan. Tämänlainen ajattelu on liike-elämässä hyvin yleistä.
Mutta filosofisesta näkökulmasta positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia voi olla vaikea erottaa toisistaan. Eläimen kokema kärsimys mielletään usein negatiiviseksi impaktiksi, mutta toinen negatiivinen impakti on eläimen kokeman onnellisuuden puute. Positiivinen impakti taas voi olla ihmisen kokema onnellisuus, mutta myös onnettomuuden puute, kuten turvallisuus. Näin ollen lihaa kasvattamalla saatu hyöty on yhtä pätevä perustelu eläinten tappamiselle kuin hyönteisten kokema kärsimys on perustelu niiden henkiin jättämiselle. Edellisessä tapauksessa kyseessä on positiivinen impakti lihaa kasvattavalle ihmiselle, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä on negatiivinen impakti hyönteiselle. Tämä negatiivista vaikutusta pitäisi verrata hyötyyn, jonka hyönteisen listivä ihminen saavuttaa listimällä hyönteisen.
Jos ollaan negatiivisella puolella, eläintä, kasvia tai mikro-organismia ei saa tappaa. Jos taas ollaan positiivisella puolella, tappaminen on hyväksyttyä, koska hyödyt ylittävät haitat. Lisäksi hyödyt ja haitat pitää tässä suhteuttaa niiden toteutumisen todennäköisyyteen. Esimerkiksi hyönteisen kokema kärsimys on varmaa, jos se tapetaan, kun taas tappajan kokema mukavuus on todennäköistä, mutta epävarmaa.
Jos mikro-organismien tappaminen on väärin, olemme kaikki syntisiä, koska oma kehomme tappaa niitä kaiken aikaa. Jos emme kiltisti alistu koleralle tai keuhkokuumeelle, olemme syntisiä pieneliöiden tappajia. Toisaalta itsepuolustusta pidetään yleensä hyväksyttävänä jopa ihmisiä vastaan, joten todennäköisesti meidän pitää hyväksyä se myös pieneliöitä ja hyönteisiä vastaan.
Pieneliöiden tappaminen toisaalta on lähes mahdotonta välttää. Joka kerta kun pesen hampaani, tapan suussani asuvia pieneliöitä. Samoin joka kerta kun pesen käteni.
Vaihtoehtoiset toimintamallit ovat siis erittäin tärkeitä moraalisuutta arvioitaessa, koska minulla ei ole vaihtoehtoja käsien ja hampaiden pesulle eikä muullekaan siivoamiselle. Lihansyönnille voidaan kehittää vaihtoeht- Anonyymi
Vaihtoehtoiset toimintamallit vaikuttavat lihansyönnillä saavutettavan hyödyn todennäköisyyteen, koska jos minulla on vaihtoehto, hyöty joka saavutetaan spesifisti lihaa syömällä on pienempi. Mutta toisaalta hyönteisiä ei voida kärsimyksen suhteen erottaa sokeasta kasvissyönnistä, joten niiden tappaminen ravinnoksi on yhtä huono vaihtoehto kuin sokea kasvissyönti.
Kannattaako silti pyrkiä täydelliseen moraalisuuteen, koska liian korkealle pyrkiminen voi johtaa itsensä ruoskimiseen ja syyllistämiseen, jolla voi olla tuhoisat vaikutukset mielenterveyteen ja itsetuntoon. Tällöin koettu haitta lihansyöjälle voisi olla verrattain suuri ja mielenterveys voisi olla käypä argumentti sille, miksi joku jossain tilanteessa säilyttää lihansyöntitendenssinsä. Sikojen syömistä tällä tuskin silti pystyy perustelemaan.
En henkilökohtaisesti usko muiden ihmisten syyllistämiseen heidän lihansyönnistään, koska taustalla todennäköisesti on jonkinlainen syy. Kavereiden ruokavalio vaikuttaa omaan ruokavalioon, jos haluaa syödä yhdessä kavereiden kanssa, eikä kasvisruokaa ole laajalti saatavilla. Masentuneen voi olla lähes mahdotonta muuttaa toimintatapojaam ennen kun masennus on korjattu, koska energiaa siihen ei ole. Ihminen voi myös olla lihansyöjä poliittisista syistä, kuten tukeakseen oman maansa lihamtuotantoa. Syyllistäminen lisäksi voi aiheuttaa vastareaktion, jolloin syyllistetty käpertyy vain enemmän vanhoihin toimintatapoihinsa.
Valitettavan moni on kasvissyöjä vain oman egonsa tähden, eli osoittaakseen muille olevansa muita parempi. Tällainen asenne voi pahimmassa tapauksessa olla haitallinen kaikkea kasvissyöntiä kohtaan. On hyvä että kasvissyöntiin suhtaudutaan positiivisesti yhteiskunnassa, mutta samoin pitäisi ymmärtää ihmisten syyt olla lihansyöjä. Ilmapiirin kuuluisi olla enemmänkin kannustava kuin syyllistävä.
Dale Carnegie kirjoitti aikoinaan kirjan "How to Win Friends and Influence People". Tämän kirjan pitäisi toimia laajemminkin ohjenuorana niille, jotka pyrkivät vaikuttamaan muiden ihmisten toimintaan.
- Anonyymi
Mielestäni moraalisen argumentaation pitää lähteä kestävältä pohjalta. Esimerkiksi tappamisen suhteen lähtökohdaksi on otettava kysymys_ "Saako minut tappaa?"
Vastaus on itsestään selvästi ei. Seuraava kysymys koskee muita ihmisiä. Koska he ovat samankaltaisia kanssani, heitäkään ei saa tappaa. Tässä joudutaan kuitenkin sitten pohtimaan myös konfliktitilanteita, jos joku toinen uhkaa tappaa minut. Joten saan tappaa toisen ihmisenkin itsepuolutukseksi, jos hän uhkaa henkeäni.
Eläimet eivät ole tässä suhteessa kaltaisiani ja niitä saa tappaa surutta niin paljon kuin sietää. Luonnonsuojelullisista syistä ei toki ole tarkoituksenmukaista tappaa lajeja sukupuuttoon asti.
Eläimen kärsimys voi olla samankaltaista omalle kärsimykselleni, joten eläimiä tulisi kohdella niin, ettei niille aiheuteta kärsimystä. On tapettava kivuttomasti ja eläimiä hyödynnettäessä kohdeltava niitä niin, ettei tarpeetonta kärsimystä aiheuteta. - Anonyymi
Elävän olennon tappaminen on väärin silloin kun se on vastoin tapettavan eläimen omaa tahtoa ja riistää hengen. Vai kuvitteleeko joku oikeasti että lehmät ja kanat tahtovat tulla syödyiksi? Kyllä jokaisella eläimellä on oikeus säilyä hengissä ja olla tulematta syödyksi. Ja koska luonto ei osaa valvoa sitä itse on sen oikeuden valvominen meidän ihmisten tehtävä.
- Anonyymi
Noh, on ehkä vähän väärin sanoa, että eläimet eivät tahdo tulla syödyksi. Siinä eläimet inhimillistetään. Eläimet eivät ehkä tajua koko asiaa sillä tavalla. On hyvin vaikea arvioida edes sitä mikä saa saaliseläimen pakenemaan. Sekin on helppo inhimillistää, koska se näyttää aivan siltä kuin eläin tajuaisi olevansa vaarassa, mutta minkälaisessa vaarassa?
Silti huonoin argumentti on että "luonto ei osaa valvoa sitä", koska siinä annetaan luonnolle ihmisen ominaisuuksia, vaikka luonto on aika käsitteellinen asia. Lisäksi johtopäätös on ontuva. Pikemminkin näyttää siltä, että luonto toimii tasapainossa, heikot ja sairaat karsiutuvat ensimmäisenä, eläinpopulaatiot pysyvät vahvoina jne. Kaikki syövät jotain ja kaikki tulevat syödyksi elävänä tai kuolleena eikä siinä ihmisen suorittama valvominen mitään auta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän361476Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61311Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11235- 71233
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411208Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,21208Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01204Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11180Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21160Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11136