Norjassa valtio tukee sähköautoilua auton elinkaaren aikana keskimäärin noin 20 000 eurolla.
Suomessa yksityishenkilö voi saada enintään 50 000 euroa maksavaan sähköautoon 2 000 euron hankintatuen.
Suomessa yksityishenkilö voi saada enintään 50 000 euroa maksavaan sähköautoon 2 000 euron hankintatuen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tukihan on ihan sopiva, jos 50000 € autosta jää maksettavaa enää se 48000 €, lisäksi
käyttö ei suinkaan tulevaisuudessakaan voi säilyä mitenkään huokeana, lataussähkö tulee sisältämään nykyisiä muiden polttoaineiden sisältämiä veroja, jos polttoaineverojen kertymä alenee.
Tosin ilmastoa sekään ei globaalisti muuta tai ole sille eduksi, sähkön varastointi akkuihin on tarvittavassa mitassa täysin uutta teknologiaa, joka tuottaa myös haittoja sille pelastettavalle ympäristölle ja ilmastolle, ne sähkön tuotannon tai sähkön varastointiteknologioiden tuotannon kasvu.
Minne nämä päästöt siirtyvät tai miten ne ovat ilmastovaikutuksissa mukana ?
Teknologinen pitkä kaivannaisten, jalostuksen, tuotantoketjujen kokonaisuus, jonka lopputulos on se 2-8v käyttöiän akku, joka on lopuksi korkeateknologinen, kierrätyksessäkin korkeaa purkamisteknologiaa vaativa, kuluva ja rajallisen käyttöiän, ajoittaista vaihtamista vaativa tuote.
Eikö ilmastovaikutuksia pitänyt vähentää ja pyrkiä haitallisen kulutuksen ja pitkien valmistusketjujen elinkaaren haittojen vähentämiseen ?
Pitäisikö vihreän näkemyksen toimia toisin ?
Suomalaisten veronmaksajien rahaa tuossakin. Häkämies torjui Kannaksen-menetys-kommunismia myymällä Kemiran Norjan öljyrahastolle ja nyt maksamme kohonneet lannoiteiden hinnat maataloustukena.
Norjalaiset nauravat koko matkan ajaessaan sähköautollaan, suomalaiset eivät.
Kiitos kokoomus taas tästäkin. En epäile, etteikö kokoomusta kiitetäkin taas entistä suuremmalla äänisaaliillam sillä onhan se voittajien puolue, joka näyttää närhen elimet häviäjille. Eli suomalaisille.
Tässä oikea isoite tukirahoille.
>>
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tyonantajat-kela-voisi-korvata-omaishoidosta-johtuvia-poissaoloja/8254426#gs.d8570j
Työnantajista lähes kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että omaishoidon poissaolojen korvaamiseen tarvittaisiin samanlainen Kela-korvausjärjestelmä kuin sairauspoissaoloihin.
>>