Mikä on "äppi"

Ja pyh Android osaa lähettää gps sijainnin automaattisesti. Ei siihen muita hidastavia ohjelmia tarvita..

Anonyymi kirjoitti:

Ja pyh Android osaa lähettää gps sijainnin automaattisesti. Ei siihen muita hidastavia ohjelmia tarvita..

Enpä ole tuollaisesta kuullut, mutta tuossa sovelluksessa on paljon muitakin ominaisuuksia. Eräs aika tärkeä on että sen kautta saa viranomaisten vaaratiedotteet.

Anonyymi kirjoitti:

Ja pyh Android osaa lähettää gps sijainnin automaattisesti. Ei siihen muita hidastavia ohjelmia tarvita..

Vapusen mutua taas, etkö vois mennä vaikka huuhaa-palstalle jauhamaan noita valheitas?

Anonyymi kirjoitti:

Ja pyh Android osaa lähettää gps sijainnin automaattisesti. Ei siihen muita hidastavia ohjelmia tarvita..

Mhin se antero sen sijainnin lähettää? Ei ainankaan pelastusviranomaisille.

Anonyymi kirjoitti:

Mhin se antero sen sijainnin lähettää? Ei ainankaan pelastusviranomaisille.

Heillepä juuri:) https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000005592322.html

Ei tarvita mitään huuhaa ohjelmaa..

Anonyymi kirjoitti:

Mhin se antero sen sijainnin lähettää? Ei ainankaan pelastusviranomaisille.

Kyllä se pitää paikkansa, että Android osaa itse lähettää automaattisesti sijainnin hätäkeskukselle, en tosin tiedä tukeeko suomen hätäkeskus tuota. Esimerkiksi Samsungin älypuhelimissa tuo löytyy täältä:

Asetukset -> Turvallisuus ja hätätilanteet -> Hätäpaikannus

Anonyymi kirjoitti:

Vapusen mutua taas, etkö vois mennä vaikka huuhaa-palstalle jauhamaan noita valheitas?

Ei se ole mikään valhe. Esimrkiksi Samsungin älypuhelimissa voi asetuksissa ottaa käyttöön automaattisen sijainnin lähettämisen hätäkeskukselle. Se onnistuu ihan puhelimen asetuksista, täältä:

Asetukset -> Turvallisuus ja hätätilanteet -> Hätäpaikannus

Jos suomen hätäkeskus tukee tuota Androidin ominaisuutta, niin Android osaa itse lähettää automaattisesti sijainnin hätäkeskukseen sillon kun soitetaan hätäpuhelu tai lähetetään tekstiviesti hätäkeskukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole mikään valhe. Esimrkiksi Samsungin älypuhelimissa voi asetuksissa ottaa käyttöön automaattisen sijainnin lähettämisen hätäkeskukselle. Se onnistuu ihan puhelimen asetuksista, täältä:

Asetukset -> Turvallisuus ja hätätilanteet -> Hätäpaikannus

Jos suomen hätäkeskus tukee tuota Androidin ominaisuutta, niin Android osaa itse lähettää automaattisesti sijainnin hätäkeskukseen sillon kun soitetaan hätäpuhelu tai lähetetään tekstiviesti hätäkeskukseen.

Lue lisää

Eikä edes tarvitse aseetuksista ottaa käyttöönkään..

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se pitää paikkansa, että Android osaa itse lähettää automaattisesti sijainnin hätäkeskukselle, en tosin tiedä tukeeko suomen hätäkeskus tuota. Esimerkiksi Samsungin älypuhelimissa tuo löytyy täältä:

Asetukset -> Turvallisuus ja hätätilanteet -> Hätäpaikannus

Lue lisää

Suomen hätäkeskus tukee tuota hätäpaikannusta, täällä on lisätietoa:

https://112.fi/sijaintitieto

malaire kirjoitti:

Enpä ole tuollaisesta kuullut, mutta tuossa sovelluksessa on paljon muitakin ominaisuuksia. Eräs aika tärkeä on että sen kautta saa viranomaisten vaaratiedotteet.

Android -älypuhelimet on osannut jo pitkään lähettää GPS -sijainnin hätäkeskukselle hätäpuhelun aikana. Eli siihen ei siis tosiaan enää tarvita 112 Suomi -sovellusta. Suomen hätäkeskuskin tukee jo hätäpaikannusta Android -älypuhelimilla ilman, että tarvitaan toi sovellus. Mutta joo toki sovelluksessa on muitakin ominaisuuksia.

On jo vastattu ja hyvinkin:)

Pelkästään puhelimia tarkoittaa appi tai äppi.. Tietokoneissa käytetään ohjelma,softa sanoja.

Anonyymi kirjoitti:

Pelkästään puhelimia tarkoittaa appi tai äppi.. Tietokoneissa käytetään ohjelma,softa sanoja.

Hölynpölyä. Kaikkia noita sanoja käytetäänpuhuttaessa sekä tietokoneella, että puhelimessa ajettavista ohjelmista. Kysehän sitäpaitsi on yhdestä ja samasta asiasta. Ei puhelimissa ajettavat ohjelmat ole mitenkään eri asia kuin tietokoneessa ajettavat ohjelmat. Kyse nyt vain on puhelimen käyttöjärjestelmälle tehdyistä ohjelmista. Sitäpaitsi et taida tietää sitä, että Android sovelluksia voi ajaa myös Linuxia pyörittävässä tietokoneessa. Eli mikään ei estä niiden samojen puhelimessa ajettavien ohjelmien ajamista tietokoneellakin. Vastaavasti

Kuten edellä sanoin äppi on suomalainen väännös englannin sanasta application, tai lyhyemmin app. Ja application sekä app tarkottavat neekin ihan yhtälailla tietokoneella ajettavia ohjelmia.

Eli älä viitsi suoltaa potaskaa siitä, että tuo äppi tarkoittaisi vaain puhelimessa ajettavia ohjelmia, ei se tarkoita.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä. Kaikkia noita sanoja käytetäänpuhuttaessa sekä tietokoneella, että puhelimessa ajettavista ohjelmista. Kysehän sitäpaitsi on yhdestä ja samasta asiasta. Ei puhelimissa ajettavat ohjelmat ole mitenkään eri asia kuin tietokoneessa ajettavat ohjelmat. Kyse nyt vain on puhelimen käyttöjärjestelmälle tehdyistä ohjelmista. Sitäpaitsi et taida tietää sitä, että Android sovelluksia voi ajaa myös Linuxia pyörittävässä tietokoneessa. Eli mikään ei estä niiden samojen puhelimessa ajettavien ohjelmien ajamista tietokoneellakin. Vastaavasti

Kuten edellä sanoin äppi on suomalainen väännös englannin sanasta application, tai lyhyemmin app. Ja application sekä app tarkottavat neekin ihan yhtälailla tietokoneella ajettavia ohjelmia.

Eli älä viitsi suoltaa potaskaa siitä, että tuo äppi tarkoittaisi vaain puhelimessa ajettavia ohjelmia, ei se tarkoita.

T. miksuh

Lue lisää

Niin ja sivuhuomautuksena se, että jos joku haluaa tietää miten Android -sovelluksia voi ajaa Linux -tietokoneen työpöydällä niin se onnistuu käyttämällä Anbox -Android -ajoympäristöä. Anbox löytyy ainakin Debianista ja sen voi asentaa näin:

1) Avataan komentorivi-ikkuna

2) Siirrytään root -käyttäjäksi komennolla:

su -

3) Asennetaan anbox

apt install anbox


Toki asentamisen voi tehdä graafisilla asennustyökaluillakin kuten Synapticilla.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä. Kaikkia noita sanoja käytetäänpuhuttaessa sekä tietokoneella, että puhelimessa ajettavista ohjelmista. Kysehän sitäpaitsi on yhdestä ja samasta asiasta. Ei puhelimissa ajettavat ohjelmat ole mitenkään eri asia kuin tietokoneessa ajettavat ohjelmat. Kyse nyt vain on puhelimen käyttöjärjestelmälle tehdyistä ohjelmista. Sitäpaitsi et taida tietää sitä, että Android sovelluksia voi ajaa myös Linuxia pyörittävässä tietokoneessa. Eli mikään ei estä niiden samojen puhelimessa ajettavien ohjelmien ajamista tietokoneellakin. Vastaavasti

Kuten edellä sanoin äppi on suomalainen väännös englannin sanasta application, tai lyhyemmin app. Ja application sekä app tarkottavat neekin ihan yhtälailla tietokoneella ajettavia ohjelmia.

Eli älä viitsi suoltaa potaskaa siitä, että tuo äppi tarkoittaisi vaain puhelimessa ajettavia ohjelmia, ei se tarkoita.

T. miksuh

Lue lisää

Hölynpölyä vain puhelimissa olevia sovelluksia kutsutaan apeiksi..

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja sivuhuomautuksena se, että jos joku haluaa tietää miten Android -sovelluksia voi ajaa Linux -tietokoneen työpöydällä niin se onnistuu käyttämällä Anbox -Android -ajoympäristöä. Anbox löytyy ainakin Debianista ja sen voi asentaa näin:

1) Avataan komentorivi-ikkuna

2) Siirrytään root -käyttäjäksi komennolla:

su -

3) Asennetaan anbox

apt install anbox


Toki asentamisen voi tehdä graafisilla asennustyökaluillakin kuten Synapticilla.

T. miksuh

Lue lisää

Ja höpö höpö älä puhu paskaa!

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä. Kaikkia noita sanoja käytetäänpuhuttaessa sekä tietokoneella, että puhelimessa ajettavista ohjelmista. Kysehän sitäpaitsi on yhdestä ja samasta asiasta. Ei puhelimissa ajettavat ohjelmat ole mitenkään eri asia kuin tietokoneessa ajettavat ohjelmat. Kyse nyt vain on puhelimen käyttöjärjestelmälle tehdyistä ohjelmista. Sitäpaitsi et taida tietää sitä, että Android sovelluksia voi ajaa myös Linuxia pyörittävässä tietokoneessa. Eli mikään ei estä niiden samojen puhelimessa ajettavien ohjelmien ajamista tietokoneellakin. Vastaavasti

Kuten edellä sanoin äppi on suomalainen väännös englannin sanasta application, tai lyhyemmin app. Ja application sekä app tarkottavat neekin ihan yhtälailla tietokoneella ajettavia ohjelmia.

Eli älä viitsi suoltaa potaskaa siitä, että tuo äppi tarkoittaisi vaain puhelimessa ajettavia ohjelmia, ei se tarkoita.

T. miksuh

Lue lisää

No ihanpa sama käytetäänkö vai ei. Kuitenkin "puheliin 112 äppi" on ihan puhelimessa ajettava sovellus.

Anonyymi kirjoitti:

No ihanpa sama käytetäänkö vai ei. Kuitenkin "puheliin 112 äppi" on ihan puhelimessa ajettava sovellus.

En ole koskaan kuullut että tietokoneiden ohjelmia kutsutaan äpeiksi vaikka it alalla olen töissä. Mutta sen olen kuullut että puhelinten ja tablettimien sovelluksia kutsutaan siksi.

Voihan hitto! Onko se niin noloa puhua/kirjoittaa suomea? Se, että ihan kaikille englanninkielisille ilmauksille pitää keksiä suomenslangin taivutuksilla tehty lyhennys, josta suomea ymmärtämättömät eivät tajua mitään?
Kuulostaa koomiselta, kun joku aikuinen äijä alkaa puhua mussuttaa tuolla oudolla, kakaroiden kesimällä slangilla asioita joista luulee tietävänsä enemmän kuin kuulija jolle hän korostaa tietämystään. Joskus tuntuu siltä, että heiltä puuttuu päästä sitä äppiä.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan hitto! Onko se niin noloa puhua/kirjoittaa suomea? Se, että ihan kaikille englanninkielisille ilmauksille pitää keksiä suomenslangin taivutuksilla tehty lyhennys, josta suomea ymmärtämättömät eivät tajua mitään?
Kuulostaa koomiselta, kun joku aikuinen äijä alkaa puhua mussuttaa tuolla oudolla, kakaroiden kesimällä slangilla asioita joista luulee tietävänsä enemmän kuin kuulija jolle hän korostaa tietämystään. Joskus tuntuu siltä, että heiltä puuttuu päästä sitä äppiä.

Lue lisää

Taidat olla joku muumio. Onhan sitä nyt aina ollut tietotekniikkaan liittyvä slangi, eikä se ole mikään kakaroiden keskimä kuten sanot. Ja miksi suomea osaamattomien pitäs edes osata suomalaista tietotekniikkaslangia? Eihän ne siis osaa suomea muutenkaan, joten tuskin sen slangin osaaminen auttaisi mitään.

Eikä tietotekniikka ole ainut ala, jolla on oma slaanginsa, käytännössä jokaisella alalla on oma ammattisanastonsa ja slanginsa.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla joku muumio. Onhan sitä nyt aina ollut tietotekniikkaan liittyvä slangi, eikä se ole mikään kakaroiden keskimä kuten sanot. Ja miksi suomea osaamattomien pitäs edes osata suomalaista tietotekniikkaslangia? Eihän ne siis osaa suomea muutenkaan, joten tuskin sen slangin osaaminen auttaisi mitään.

Eikä tietotekniikka ole ainut ala, jolla on oma slaanginsa, käytännössä jokaisella alalla on oma ammattisanastonsa ja slanginsa.

Lue lisää

Niin ja lisäyksenä se, että tosiasia nyt vain on se, ettäsuomenkieli sopii hirveän huonosti teknisiin asioihin ja niistä puhumiseen. Etenkin tietotekniikan osalta suomenkieli on todella huono. Monet suomennokset on ihan hirveitä ja on paljon selkeämpää käyttää joko englantia tai englannista väännettyä slangia.

No johan sulle vastattiin aivan oikein heti ensimmäisessä kommentissa. appi on suomalainen lyhenne ja väännös englanninkielisestä sanasta application, joka tarkottaa suomeksi sovellusta. Sovellus on toiselta nimeltään ohjelma. Kyse on siis tietokoneissa tai mobiililaitteissa suoritettavasta tietokoneohjelmasta, eli sovelluksesta. Älypuhelimista puhuttaessa sovelluksella tarkotetaan tietenkin älypuhelimessa ajettavaa ohjelmaa, eli sovellusta.

Niin ja monesti puhutaaan mobiilisovelluksista, joilla tarkotetaan nimenomaan älypuhelimissa, tableteissa ja älykelloissa jne ajettavia sovelluksia. Sanat application, sovellus ja ohjelma voi kaikki tarkottaa yleisesti mitä tahansa tietokoneohjelmaa, jota ajetaan tietokoneessa, mobiililaittteessa tai vaikka jossain sulautetussa järjestelmässä.

Ei ne akun kulutukseen vaikuta.

GPS -paikannusta käyttävät älypuhelimet ja niiden sovellukset eivät hae sijaintia mistään. Ne vain kuuntelevat GPS -satelliittien signaaleja sekä paikannuksen apuna myös lähistöllä olevien mobiiliverkon tukiasemien ja wi-fi -verkkojen signaaleja.

Anonyymi kirjoitti:

GPS -paikannusta käyttävät älypuhelimet ja niiden sovellukset eivät hae sijaintia mistään. Ne vain kuuntelevat GPS -satelliittien signaaleja sekä paikannuksen apuna myös lähistöllä olevien mobiiliverkon tukiasemien ja wi-fi -verkkojen signaaleja.

Lue lisää

Siis vaan kuuntelevat satelliitteja ja naapureiden fifi verkkoja. Yhtä hyvin voit kuunnella yle ykköseltä viulun vingutusta tai onnen säveltä ja sekö kertoo sijaintisi
jollekin ?
Olet puhelintekniikan nero jos sen osaat kertoa.

Anonyymi kirjoitti:

Siis vaan kuuntelevat satelliitteja ja naapureiden fifi verkkoja. Yhtä hyvin voit kuunnella yle ykköseltä viulun vingutusta tai onnen säveltä ja sekö kertoo sijaintisi
jollekin ?
Olet puhelintekniikan nero jos sen osaat kertoa.

Lue lisää

Kuule se nyt sattuu olemaan totuus, että GPS -paikannus perustuu nimenomaan siihen, että älypuhelin tai muu GPS -vastaanottimen sisältävä laite vain kuuntelee GPS -satelliittien signaaleita ja laite pystyy sen perusteella määrittämään oman sijaintinsa. Laite ei tarvitse mitään verkkoyhtyttä sijaintinsa määrittämiseen eikä laitteen tarvitse itse lähettää mitään yhtään mihinkään. GPS -paikannus vaatii siis vain GPS -satelliittien signaaleja vastaanottavan vastaanottimen, lähetintä ei tarvita, koska paikannus ei tarvitse verkkoyhtyttä mihinkään.

Myös se pitää paikkansa, että GPS-paikannuksen apuna voidaan käyttää ympäristössä radiosignaaleita lähettäviä mobiiliverkon tukiasemia, wi-fi -verkkoja ja Bluetooth -majakoita. Sillon puhutaan A-GPS:stä tai avustetusta GPS:stä. A-GPS on kuitenkin vain varsinaisen GPS -paikannuksen apuna eikä tukiasemien, wi-fi -verkkojen ja Bluetooth -majakoiden avulla voida yksinään määrittää tarkkaa sijaintia vaan niiden avulla määritetty sijainti on vain likimääräinen. A-GPS kuitenkin nopeuttaa monesti paikannusta etenkin rakennetussa kaupunkiympäristössä. GPS -satelliittien signaalit eivät myöskään kuulu yleensä rakennusten sisällä, mutta mobiiliverkon tukiasemia, wi-fi -verkkoja ja Bluetooth -majakoita voidaan käyttää likimääräisen sijainnin määrittämiseen rakennusten sisälläkin oltaessa. Se,että sisätiloissa oltaessa navigointisovellus löytää likimääräisen sijaintisi perustuu nimenomaan nsijainnin määrittämiseen mobiiliverkon tukiasemien, wi-fi -verkkojen ja Bluetooth -majakoiden avulla. GPS -satelliittien signaalit kun ei tyypilliesti kuulu sisällä, tai ei ainakaan kuulu hyvin.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Kuule se nyt sattuu olemaan totuus, että GPS -paikannus perustuu nimenomaan siihen, että älypuhelin tai muu GPS -vastaanottimen sisältävä laite vain kuuntelee GPS -satelliittien signaaleita ja laite pystyy sen perusteella määrittämään oman sijaintinsa. Laite ei tarvitse mitään verkkoyhtyttä sijaintinsa määrittämiseen eikä laitteen tarvitse itse lähettää mitään yhtään mihinkään. GPS -paikannus vaatii siis vain GPS -satelliittien signaaleja vastaanottavan vastaanottimen, lähetintä ei tarvita, koska paikannus ei tarvitse verkkoyhtyttä mihinkään.

Myös se pitää paikkansa, että GPS-paikannuksen apuna voidaan käyttää ympäristössä radiosignaaleita lähettäviä mobiiliverkon tukiasemia, wi-fi -verkkoja ja Bluetooth -majakoita. Sillon puhutaan A-GPS:stä tai avustetusta GPS:stä. A-GPS on kuitenkin vain varsinaisen GPS -paikannuksen apuna eikä tukiasemien, wi-fi -verkkojen ja Bluetooth -majakoiden avulla voida yksinään määrittää tarkkaa sijaintia vaan niiden avulla määritetty sijainti on vain likimääräinen. A-GPS kuitenkin nopeuttaa monesti paikannusta etenkin rakennetussa kaupunkiympäristössä. GPS -satelliittien signaalit eivät myöskään kuulu yleensä rakennusten sisällä, mutta mobiiliverkon tukiasemia, wi-fi -verkkoja ja Bluetooth -majakoita voidaan käyttää likimääräisen sijainnin määrittämiseen rakennusten sisälläkin oltaessa. Se,että sisätiloissa oltaessa navigointisovellus löytää likimääräisen sijaintisi perustuu nimenomaan nsijainnin määrittämiseen mobiiliverkon tukiasemien, wi-fi -verkkojen ja Bluetooth -majakoiden avulla. GPS -satelliittien signaalit kun ei tyypilliesti kuulu sisällä, tai ei ainakaan kuulu hyvin.

T. miksuh

Lue lisää

Lisään vielä sen, että GPS -paikannus perustuu siihen, että avaruudessa on maan kiertoradalla useita GPS -satelleetteja ja jatkuvasti on näkyvissä useampi satelliitti. GPS -paikannus nimenomaan vaatii, että GPS -vastaanotin saa vastaanotettua signaalin useammalta GPS -satelliitilta. Kun satelliittien sijainti kiertoradalla tiedetään niin GPS -vastaanotin pystyy laskemaan oman sijaintinsa satelliittien lähettämien aikaleimojen jne perusteella. Homma perustuu siis siihen kuinka kauan signaali kulkee satelliiteista vastaanottimeen. Paikannus tehdään kolmiomittauksesksi kutsutun menetelmän ja muiden tarkoitukseen luotujen algoritmien avulla. GPS -paikannukseen riittää siis se, että GPS -vastaanotin, kuten älypuhelin, vain kuuntelee satelliiteista tulevia signaleita ja laskee sitten niiden signaalien perusteella oman sijaintinsa maan pinnalla. Kolmiomittaus vaatii, että vastaanotin saa signaalin vähintään kolmelta lähettimeltä, eli GPS:n tapauksessa GPS -satelliitilta. Mitä useampi GPS -satelliitti on näkyvillä ja mitä useammalta satelliitilta GPS -vastaanotin saa signaalin sitä tarkempi paikannus tietenkin on.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä sen, että GPS -paikannus perustuu siihen, että avaruudessa on maan kiertoradalla useita GPS -satelleetteja ja jatkuvasti on näkyvissä useampi satelliitti. GPS -paikannus nimenomaan vaatii, että GPS -vastaanotin saa vastaanotettua signaalin useammalta GPS -satelliitilta. Kun satelliittien sijainti kiertoradalla tiedetään niin GPS -vastaanotin pystyy laskemaan oman sijaintinsa satelliittien lähettämien aikaleimojen jne perusteella. Homma perustuu siis siihen kuinka kauan signaali kulkee satelliiteista vastaanottimeen. Paikannus tehdään kolmiomittauksesksi kutsutun menetelmän ja muiden tarkoitukseen luotujen algoritmien avulla. GPS -paikannukseen riittää siis se, että GPS -vastaanotin, kuten älypuhelin, vain kuuntelee satelliiteista tulevia signaleita ja laskee sitten niiden signaalien perusteella oman sijaintinsa maan pinnalla. Kolmiomittaus vaatii, että vastaanotin saa signaalin vähintään kolmelta lähettimeltä, eli GPS:n tapauksessa GPS -satelliitilta. Mitä useampi GPS -satelliitti on näkyvillä ja mitä useammalta satelliitilta GPS -vastaanotin saa signaalin sitä tarkempi paikannus tietenkin on.

T. miksuh

Lue lisää

Ei perustu siihen ollenkaan..

Anonyymi kirjoitti:

Kuule se nyt sattuu olemaan totuus, että GPS -paikannus perustuu nimenomaan siihen, että älypuhelin tai muu GPS -vastaanottimen sisältävä laite vain kuuntelee GPS -satelliittien signaaleita ja laite pystyy sen perusteella määrittämään oman sijaintinsa. Laite ei tarvitse mitään verkkoyhtyttä sijaintinsa määrittämiseen eikä laitteen tarvitse itse lähettää mitään yhtään mihinkään. GPS -paikannus vaatii siis vain GPS -satelliittien signaaleja vastaanottavan vastaanottimen, lähetintä ei tarvita, koska paikannus ei tarvitse verkkoyhtyttä mihinkään.

Myös se pitää paikkansa, että GPS-paikannuksen apuna voidaan käyttää ympäristössä radiosignaaleita lähettäviä mobiiliverkon tukiasemia, wi-fi -verkkoja ja Bluetooth -majakoita. Sillon puhutaan A-GPS:stä tai avustetusta GPS:stä. A-GPS on kuitenkin vain varsinaisen GPS -paikannuksen apuna eikä tukiasemien, wi-fi -verkkojen ja Bluetooth -majakoiden avulla voida yksinään määrittää tarkkaa sijaintia vaan niiden avulla määritetty sijainti on vain likimääräinen. A-GPS kuitenkin nopeuttaa monesti paikannusta etenkin rakennetussa kaupunkiympäristössä. GPS -satelliittien signaalit eivät myöskään kuulu yleensä rakennusten sisällä, mutta mobiiliverkon tukiasemia, wi-fi -verkkoja ja Bluetooth -majakoita voidaan käyttää likimääräisen sijainnin määrittämiseen rakennusten sisälläkin oltaessa. Se,että sisätiloissa oltaessa navigointisovellus löytää likimääräisen sijaintisi perustuu nimenomaan nsijainnin määrittämiseen mobiiliverkon tukiasemien, wi-fi -verkkojen ja Bluetooth -majakoiden avulla. GPS -satelliittien signaalit kun ei tyypilliesti kuulu sisällä, tai ei ainakaan kuulu hyvin.

T. miksuh

Lue lisää

Laite myös lähettää..

Missä kaapissa oikeen ootte elänyt?