Keskustelua Rakkaus ! ?

Anonyymi

Mitä on rakkaus,

tänään yht-äkkiä tajusin
heräsi kysymys,

kuka rakastaa yksin asuvaa / yksinäisiä ,,,,,,

olen aina tajunnu luojan olemassa olon,
koko ikäni olen hiljaa ajatuksissani rukoillut jokapäivä pieniä rukouksia,
kaikkien läheiten jopa tuntemieni ihmiseten puolesta,
elämäni varrella,
varjelusta, menestystä, oikeamielyyttä, suojelua , ojausta oikeaan,
ym. kaikkea hyvää ihan kaikille,

teidostan,
jumala, jeesus ja suojelus-enkelit kyllä rakastaa minua,
suojelee, varjelee, ohjaa oikeaan,


mutta
kuka rakstaa yksinäistä, yhteiskunnassamme,,,
ihan yksin elämäänsä viettävää,,

jos joku rakastaa, kuinka sen huomaa ,,,,, ?

41

56

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Suuri epäily,
      yhteiskuntamme on rikki,
      rakkaus on kadonnu,

      avioliitot hajoaa, on vaikka kuninka monta uusio perhettä yhdellä ihmisellä,
      ihmis-shteet ei kestä,
      nyky yhteiskunnassamme on kohta eniten yksi elämäänsä viettäviä,

      omaiset ei käy omia vanhuksiaan katsomassa,
      joskus ei kymmeniin vuosiin,

      muutenki on sekavuutta sukupuolen suhteen,


      raamatussa sanotaan

      " suurin kaikesta on rakkaus "

      mutta
      onko yhteiskunnassamme rakkautta ollenkaan,

      onko vain ahneutta,
      kilpailuhenkisyyttä,

      olisko yhteiskunnassamme parempi elää
      jos ihmisten kesken olisi tunnistettavaa rakkautta,


      johtuuko köyhyys rakkaudettomuudesta ?

    • Anonyymi

      Keskustelua rakkaudesta. Sulla on liian vaikea, laaja ja monitaihoinen aihe ja kysymys. Kukaan ei osaa vastata. - Nm. Jotain syötävää varmaan

      • Anonyymi

        Miksi lyttäät aloituksen?
        Kyllä meidän ikäisillä rakastettavia riittää, vaikka aviopuoliso olisi kuollut.
        On lapset, kohta eläkeiässä hekin, heidän lapset ja lastenlapset. Jos ei niin usein voi tavatakaan, siunaavat ajatukset seuraavat aina heitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi lyttäät aloituksen?
        Kyllä meidän ikäisillä rakastettavia riittää, vaikka aviopuoliso olisi kuollut.
        On lapset, kohta eläkeiässä hekin, heidän lapset ja lastenlapset. Jos ei niin usein voi tavatakaan, siunaavat ajatukset seuraavat aina heitä.

        Niimpä
        meillä on paljon läheisiä ym. joita me rakastamme,
        mutta

        kuka meitä yksin jääneitä rakastaa,
        jos joku ,, niin kuinka sen huomaa,
        kun juurikaa koskaan ei nähdä,
        vain puhelin kaverina, jos nyt silläkää,

        moni vanhus on unohdettu yksinäisyyteen,
        yksin selviämään arjen askareistaan ym . asioitten toimittamisesta,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niimpä
        meillä on paljon läheisiä ym. joita me rakastamme,
        mutta

        kuka meitä yksin jääneitä rakastaa,
        jos joku ,, niin kuinka sen huomaa,
        kun juurikaa koskaan ei nähdä,
        vain puhelin kaverina, jos nyt silläkää,

        moni vanhus on unohdettu yksinäisyyteen,
        yksin selviämään arjen askareistaan ym . asioitten toimittamisesta,,

        Voisiko yksinäiset pitää toistensa puolia, pitää yhteyttä ja auttaa toisiaan. Jos jollakin on auto, voisi antaa kyytejä. Jos osaa tietokonejuttuja, voi neuvoa muita. Voi hakea toisen kävelylle ja mennä käsikynkkää. Vuorotellen käydä toistensa luona kahveella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisiko yksinäiset pitää toistensa puolia, pitää yhteyttä ja auttaa toisiaan. Jos jollakin on auto, voisi antaa kyytejä. Jos osaa tietokonejuttuja, voi neuvoa muita. Voi hakea toisen kävelylle ja mennä käsikynkkää. Vuorotellen käydä toistensa luona kahveella.

        Tuo ehdotus vaikuttaa ahdistavalta,
        ikävä-kyllä vanhan voimat ovat hiipuneet,
        kaikenlainen sidonnaisuus on jo ahdistavaa,
        lähinnä se henkilö ahdistuu joka velvoitettaisiin toisia neuvomaan ym. palvelemaan, koska ahdistus kumpuaa eletystä elämästä,
        perheen huoltajana on joutunu ottamaan vastuun kaikesta,
        tekeemään kaiken ,
        saamatta itse apua mistään, joten sori
        jos vanhat ei enään jaksa sitoutua muitten ihmisten hoivaamiseen,
        vaan vanhat jo väsyneet odottavat jo itselleen jonkilaista apua ja huolenpitoa osakseen,
        näin se vaan menee,
        kun ei enään jaksa niin ei jaksa,
        paremminki meitä vanhoja pitäisi nuorempien ja terveitten huomata auttaa, jos heillä on aikaa, sillä nuoretki väsyy työn ja paineitten alla,
        joten
        oma ajatus on
        yhteiskunnan pitää ja on velvoitettu järjestää palkattua apua meille vanhuksille,
        me tehdään jo kuolemaa,
        me tarvimme vain tukea ja apua osaksemme,
        me olemme aikanaan työn tehneet elämälle ja yhteiskunalle, verot maksettu rehllisesti,
        perheet kasvatettu ja koulutettu, ym.
        nyt on meidän vuoro odottaa huolenpitoa,,,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi lyttäät aloituksen?
        Kyllä meidän ikäisillä rakastettavia riittää, vaikka aviopuoliso olisi kuollut.
        On lapset, kohta eläkeiässä hekin, heidän lapset ja lastenlapset. Jos ei niin usein voi tavatakaan, siunaavat ajatukset seuraavat aina heitä.

        Samaa mieltä, Ano 11.29. Aloittaja vain taisi kysyä, kuka yksinäistä vanhusta rakastaa ?

        Kun puhutaan niin paljon yksin jäämisestä ja yksin jättämisestä. Eikä se vastavuoroisuus aina pelaa, etenkään silloin kun vanhuksen omat voimat ovat vähentyneet ja nuoremmilla on oma kuormittava elämänsä, ruuhkavuodet, työelämän paineet. Vaikka olisi tahtoa, ei ole voimia eikä aikaa.
        Joku ehdotti tuota vertaistukea, että me ikääntyneet pidämme yhtä, autamme toinen toisiamme. Seurakunnilla ja kolmannen sektorin toimijoilla on myös erilaista ystävätoimintaa ja taitaa nykyisin olla tarjolla jopa maksullista "ystäväpalvelua".
        Tuttuni, eläkkeellä olevan sairaanhoitaja, oli tällainen "maksullinen nainen" kuten hän itseään kuvasi tuossa tehtävässä: kävi säännöllisesti tapaamassa eläkkeelle jäänyttä ja jossain määrin passivoitunutta mieshenkilöä ja katsoi, että molemmat saivat tuosta yhteydestä virkistystä omaan arkeensa.
        Niin, että jos maailma on muuttunut kylmäkiskoisemmaksi, yleensä sille voi jotakin tehdä, ellei muuta niin ristiä kätensä ja rukoilla - kuten aloittaja. Jos se tuntuu vieraalta on monia arkisia tapoja, joilla voi toisia huomioida. Ystävällisyys, aika ja läsnäolo. Niitä voimme aina keskenämme jakaa. Niihin kaikilla on varaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi lyttäät aloituksen?
        Kyllä meidän ikäisillä rakastettavia riittää, vaikka aviopuoliso olisi kuollut.
        On lapset, kohta eläkeiässä hekin, heidän lapset ja lastenlapset. Jos ei niin usein voi tavatakaan, siunaavat ajatukset seuraavat aina heitä.

        Kommentissani ei lytätä mitään eikä ketään. Mutta sillä(kään) ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä, että sinun "siunaavat ajatukset seuraavat aina heitä", Sinä vain muistat / muistelet heitä rakkaudella, mutta he muistavat ja käyvät ja noteeraavat sinut silloin kun heille sopii. - Nm. Kesälomalla kenties


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kommentissani ei lytätä mitään eikä ketään. Mutta sillä(kään) ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä, että sinun "siunaavat ajatukset seuraavat aina heitä", Sinä vain muistat / muistelet heitä rakkaudella, mutta he muistavat ja käyvät ja noteeraavat sinut silloin kun heille sopii. - Nm. Kesälomalla kenties

        Kun olin nuori kuvio oli ihan samanlainen kuin tämän päivän nuorilla.

        Tyttö tuli viikonlopun viettoon heitti selkärepun huoneeseensa ja lähti ystäviensä luokse.

        Samoin tein itsekin nuorena, tulin kotiin lomilla, mutta pääosan ajasta hulmuttelin kavereiden kanssa. No, olin sinkku silloin kuten tyttökin nyt.

        Pojistani nuorempi viettää enempi aikaa kavereittensa kanssa, mutta esikoinen pyhittää lomastaan vähintään viikon yhdessä oloomme.

        On hyvä elää kumppanin kanssa, ei yllätä yksinäisyys ei tosin puheen pulputuskaan, mutta on tietoisuus siitä, että ei ole yksin.
        Vanhana kaveripiirikin alkaa harventua ja varsinkin nyt kun tapaamiset ovat vähentyneet kesän väistyttyä ja räntäsateiden alettua.


    • Anonyymi

      Kuka meitä vanhoja rakastaa,
      vai rakastaako kukaan


      olemmeko nuorempien vihan kohteena,,,,
      ja jos miksi,,,

      siksikö
      kun olemme vielä elossa,,,


      himoitseeko joku ryhmä
      valtavan suuria rikkaita eläke-rahastojamme,

      siksikö vanhuksia vihataan ainaki salaa,
      ja on hyjätty yksinäisyyteen
      siksikö vanhukset ovat vihan kohteena,




      kuka vanhoja rakastaa
      vai rakastaako kukaan,,

      kysymys jää ilmaan lentämään
      jää vastausta vaille
      salakähmisyyden verhon taakse,

      olemmko salaisen vehan kohteena,,,,,

      vastaus on
      olemme ,,

    • Anonyymi

      Totuus on
      vanhat / vanhukset joutuu elämään loppuvaiheensa elämässä
      r a k k a u d e t o n t a elämää,

      meitä korkeentaan säälitään,
      ja surraan
      että vanhaksi ja sairaaksi tuonki piti elää
      ennekuin pääsi ikuiseen lepoon,

      jos päättäjät meitä rakastaisi,
      ne kunnioittaisi jokaista vanhusta niin paljon että vanhukset saisi asianmukaista HYVÄÄ huolenpitoa loppuun asti,

      TAI
      ne muuttas lakipykälät niin,
      että kaikki vanhat sairaat jotka itse haluavat jo jättää maanpäällisen tomumajansa,
      saisivat kunnon tropin
      jonka vanha itse oottaisi siinä vaiheessa
      kun itse katsoo ajan tulleen lähdölle valmiiksi,


      vanhoja ei rakasta kukaan, ei ainakaa päättäjät,

      • Anonyymi

        Millaisesta rakkaudesta puhumme? Voimme rakastaa läheisiä ihmisiä, voimme rakastaa taidetta, urheilua, matkustusta, lemmikkieläimiä.
        "Rakkaus" on sanan kärsinyt inflaation, kuten monet muutkin muotisanat.
        Minua kiusaa anerikkalaisissa sarjoissa yleinen "rakastan sinua", joka sanotaan puhelun päätteeksi, aamulla töihin lähdettäessä, ja kiitoksen sijaan jossakin tilanteessa.

        Suomalaisten tapa kertoa rakkaudestaan sen yhden kerran, on paljon voimakkaampi. Kun vaimo 40 v avioliiton jälkeen kysyy mieheltään, rakastaako hän vielä, vastaa mies tiukasti: "Johan sen sanoin kun kosin. Jos tilanne muuttuu, ilmoitan kyllä".

        Rakkautta osoitamme huolenpidolla ja usein jopa hätäilyllä. Pitää tietää, onko kaikki hyvin, muistitko pukeutua kunnolla, otitko avaimet, oletko syönyt.
        Tämän filosofoi Mkr, rakkaudella.


    • Anonyymi

      YKSINÄISYYS ON LÄNSIMAIDEN SAAVUTUSTA

    • Anonyymi

      kyl 80 saavat katsoa pornoa

      • Anonyymi

        Tietääkseni sitä ei kukaan ole kieltänytkää vanhuksilta, vai onko ?


      • Anonyymi

        Joo, kiva on tietsikan edessä onanoida , suap aina mieleisensä , ja vaihtelu virkistää :-D

        Lemmenkäinen


    • Anonyymi

      kulttuurista puuttuu rakkaus, niin mitä varten hakea

    • Anonyymi

      Rakkauen tauti on pahaa sorttia,

      muistaaksen joku teki siitä laulunki,

      kuoleeko raukkauen tautiin,,,,,

    • Anonyymi

      Oikeutta ennenkaikkea, Princess-teetä ei enää ole.

    • Anonyymi

      Pornoa vanhainkoteihin!!!

      Vanhukset vapaiksi!!

      Yhdistetään poikaneitsyet ja vanhat kokeneet!

    • Anonyymi

      Olen sanaton tähän kysymykseen.
      Toivoisin aloittajan löytävän ystävän.

    • Anonyymi

      Tänä aamuna itkeä tuhertelin ittekseni, ja tein aamiaista itselleni
      ajattelin, miksi olen syntynyt,
      olen ihan turha ihminen, oi kuinka tuskaa täynnä onkaan ollut elämäni,
      en syytä lapsuuttani, sen olen kokenu ihanaksi, maailma oli mielenkiintoinen paikka, kaikki kiinosti, vaikka oli sota, ja elämä hyvin alkeellista, mutta miljoonia miljoonia kertoja mielkkäämpi monipuolisempi kuin nykyinen tietotekinen maailma, siihen aikaan piti saippuaki ihan itse valmistaa saunan muuripadassa, ei oluut sähköjä, veri hettiin kaivosta, hevonen oli kulkuneuvo pitemmillä matkoilla, muutenkin kaikessa maatalon töissä tärein työkalu, ym, jota tänän nyt ei jaksa enempää sen ajan ihanuutta kertota,

      ilmeisesti sen ajan ihmisistä kasvoi sinnikkäitä, kaikesta selviäviä vaikka maailma löi päin kasvoja monta kertaa,
      nuorena jo perustettiin perhe ja lapset syntyi vuodenvälein,
      maalta muutettiin kaupunkiin työnperässä ,
      pienellä palkalla ostettiin koti, velkaa maksettiin oltiin tosi köyhiä,
      lapset päästyään yliopilaiksi, katosivat maailmaan,
      jäätiin kahden,
      siinä elettiin ja tuhistiin, välillä kiukuteltiin toisilemme, kunnes elämä seestyi, päästiin työ-eläkkeelle,
      ja kuinkas ollakkaan puoliso sairastui ja kuoli pois,
      jäin yksin, ihana yksin,
      jälkeläiset katosi maailman tuiskuihin omat kiireet työ-paineet, ym
      jäin yksin, vain puh. yhteys heihin,


      - päällisin puolin olin loisto-yksilö,
      mutta sisältä hyvin rikki, pettyny elämän vaatimuksiin, vaikka niistä selvisinki jäin itkemään surkeuttani turhuuttani,
      mitä olin saanu aikaan, oikeestaan en mitään,
      pelkää työtä ja työtä ja huolia ja kipua ikävää kun jälkeläisiä ei koskaan näe ja se yksi josta en tiedä yhtikäs mitään muuta kuin mitä kaukaisemmat sukulaiset kertoo, elossa vielä on ja hyvin voi,
      monikossa kaikki voivat hyvin perheineen,
      mutta minä en teidä heidän elämästään juurikaan mitään, kun yhteys on vain puh. yhteys,
      ilmeisesti se on nyky aikaa, vanhukset jää yksin,
      kituvat aikansa, ja kuolevat pois,
      anteeksi, nyt oli tämmönen mieli musta aamu,
      kyllä se siitä vielä virkistyy, kun lähden yksin taas omille reissuilleni,
      mutta vanhuksella on vain ikävä kaverina kunnes hauta levon antaa,,
      sori toivottvasti mun murhe mieli ei tartu tein toisiin,
      luoja siitä teitä varjelkoon,
      minulla vain oli taas niin turhake olo aamulla.

      vain jälkeläiset veroja maksamaan, ja heidän omat taistelunsa,

    • Anonyymi

      Rakkaus on kuollu,
      kaikkein eniten kaipaan sitä kadonnut rakasta ainokaista " mustaa lammastani "
      muut lampaa pitää sen tään phu.yhteyttä,
      aina kuivittelen,
      kadonneella on toden-näköisesti ainaki yksi jälkeläine,
      ja hänellä on toden näköisesti myös perhe ja ainaki kaksi jälkeläistä,
      mutta minulta he kaikki on salattu
      ja sitä ei minun sieluni ikinä ymmärrä
      miksi minulta on salatuut noin tärkeä asia,
      jos noin on mun itkuni ei lopu koskaan, ei edes haudan takanakaa,
      miksi maailma on niin paha kuin se on ,,,, ?

      • Niin, miksi lapsi katoaa vanhempiensa elämästä kai siihen on syynsä.

        Meidän elämä tänä viikonloppuna on mennyt kumppanini nuorempien lasten pojan ja tytön ehdoilla.

        Itse vetäydyn syrjemmälle, isä saa kaiken huomion lapsiltaan aivan kuten kun poikani ovat käymässä luonani kumppanini vetäytyy sivummalle antaen meille lasten kanssa yhteistä aikaa.

        Ikävä on tilanteesi, mitä voisit tehdä, en tiedä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Niin, miksi lapsi katoaa vanhempiensa elämästä kai siihen on syynsä.

        Meidän elämä tänä viikonloppuna on mennyt kumppanini nuorempien lasten pojan ja tytön ehdoilla.

        Itse vetäydyn syrjemmälle, isä saa kaiken huomion lapsiltaan aivan kuten kun poikani ovat käymässä luonani kumppanini vetäytyy sivummalle antaen meille lasten kanssa yhteistä aikaa.

        Ikävä on tilanteesi, mitä voisit tehdä, en tiedä.

        Auttaako se kysyjää, kun retostelet, miten sinun poikakaveri lapsiaan kohtelee. Kyllä yleensä lastenlasten kanssa perheittäin ne tapaamiset on, ei meidänikäisten kohta itsekkin eläkeiässä olevat lapset kaipaa yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Tai jos kaipaa, ovat yksinäisiä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auttaako se kysyjää, kun retostelet, miten sinun poikakaveri lapsiaan kohtelee. Kyllä yleensä lastenlasten kanssa perheittäin ne tapaamiset on, ei meidänikäisten kohta itsekkin eläkeiässä olevat lapset kaipaa yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Tai jos kaipaa, ovat yksinäisiä .

        Lastenlapsista ei ole kysymys vaan omista lapsista 27 - ja 36-vuotiaista sinkuista.

        nim. Korppis, äiti minäkin


    • Surulliseksi tuli minunkin mieleni lukiessani lapsista jotka katoavat vanhempiensa elämästä aivan kokonaan tai pitävät yhteyttä tosi harvoin.
      Mieleeni tuli useita kysymyksiä miksi tällaista vieraantumista on tapahtunut, voiko sille tehdä mitään ja etsimättä syyllisiä tai osoittamatta sormella miettiä miten ja miksi.
      ***
      Mehän kasvatamme lapsemme mahdollisimman itsenäisiksi, mahdollisimman nuorina, ottamaan vastuun ja perustamaan oman kodin, oman perheen ja omat ystävät. Vanhemmista huolehtiminen katsotaan yhteiskunnan velvollisuudeksi ja vastuuksi, toisin kuin esim. kulttuureissa joissa ei ole tällaista turvaverkostoa tai se ei ole kehittynyt yhtä tiiviiksi tai kannattavaksi.
      ***
      Missä vaiheessa yhteydet katkesivat? Oliko syynä joku epäsopu, uusi elämäntoveri joka ei halunnut anopin sekaantumista uuden perheen elämään? Muutto kauas?
      (Muistan itse joskus muinaisuudessa ennen internettiä, miten joskus ikävöin omia vanhempiani toisella puolella maapalloa, mutta kaukopuhelut olivat niin kalliita että niitä tehtiin vain jos oli jotain tosi tärkeää asiaa)
      ***
      Ihmissuhteista vanhempien ja lasten välinen rakkaus on kaikkein tärkeintä ja kestävintä. Sen puuttuminen tai sen menettäminen olisi pahinta mitä voisin ajatella.

      • Anonyymi

        Entä jos sinulla ei olisi lapsia, miten sellaisen asian kanssa voisit elää?
        Eläin emollekkin rakkaus jälkeläisiin on tärkein, se jopa uhraa henkensä poikasien takia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entä jos sinulla ei olisi lapsia, miten sellaisen asian kanssa voisit elää?
        Eläin emollekkin rakkaus jälkeläisiin on tärkein, se jopa uhraa henkensä poikasien takia.

        Riippuisi paljon siitä olisiko lapsettomuus itse valittua vai ei.
        Kuitenkin mielenkiintoisempaa olisi miettiä mikä saa lapsen aikuiseksi tultuaan katkaisemaan välinsä kokonaan omiin vanhempiinsa, jos on kasvanut ja varttunut aikuiseksi kotona jossa vanhemmat ovat olleet avokätisiä rakkaudenosoitusten kanssa.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Riippuisi paljon siitä olisiko lapsettomuus itse valittua vai ei.
        Kuitenkin mielenkiintoisempaa olisi miettiä mikä saa lapsen aikuiseksi tultuaan katkaisemaan välinsä kokonaan omiin vanhempiinsa, jos on kasvanut ja varttunut aikuiseksi kotona jossa vanhemmat ovat olleet avokätisiä rakkaudenosoitusten kanssa.

        Avokätinen rakkaudenosoitus kuulostaa falskilta, annettu avokätisesti esim. rahaa ja leluja, vietetty joskus laatuaikaa ja vakuuteltu rakkautta. Lapsi tarvitsee aikaa ja rakkauden tekoja, vakiintunutta elämää ja turvallisuutta.
        Laita oma aloitus siitä miksi välit voivat katketa vanhempiin. Se voi olla myös vanhemmista johtuvaa. Esimerkiksi eroperheissä toinen vanhempi voi kääntää lapsia toista vanhempaa vastaan, nimenomaan se joka sai huoltajuuden tai tuli jätetyksi. Yleensä lapset jäävät naiselle ja sillä voi tehdä paljon vahinkoa halutessaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avokätinen rakkaudenosoitus kuulostaa falskilta, annettu avokätisesti esim. rahaa ja leluja, vietetty joskus laatuaikaa ja vakuuteltu rakkautta. Lapsi tarvitsee aikaa ja rakkauden tekoja, vakiintunutta elämää ja turvallisuutta.
        Laita oma aloitus siitä miksi välit voivat katketa vanhempiin. Se voi olla myös vanhemmista johtuvaa. Esimerkiksi eroperheissä toinen vanhempi voi kääntää lapsia toista vanhempaa vastaan, nimenomaan se joka sai huoltajuuden tai tuli jätetyksi. Yleensä lapset jäävät naiselle ja sillä voi tehdä paljon vahinkoa halutessaan.

        Älä sekoile, pysy asiassa, nythän kommentoimme ano 10.45 kirjoitusta.

        nim. Korppis etusormi pystyssä ; ((


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä sekoile, pysy asiassa, nythän kommentoimme ano 10.45 kirjoitusta.

        nim. Korppis etusormi pystyssä ; ((

        Kommentoi sinä mitä haluat, muut mitä itse haluavat!
        Tuo olikin vastaus palomalle. Määräätkkö sitäkin mitä palomalle saa vastata?


      • Anonyymi

        Etkö osannut kirjoittaa kirjeitä? Niin minä tein, vaikka välimatka olikin vain reilu 100 km, mutta kun ei ollut varaa mennä joka viikonloppu käymään, niin kirjoittelimme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö osannut kirjoittaa kirjeitä? Niin minä tein, vaikka välimatka olikin vain reilu 100 km, mutta kun ei ollut varaa mennä joka viikonloppu käymään, niin kirjoittelimme.

        lisään vielä, että lapsuuden kodissani ei ollut vielä silloin puhelinta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoi sinä mitä haluat, muut mitä itse haluavat!
        Tuo olikin vastaus palomalle. Määräätkkö sitäkin mitä palomalle saa vastata?

        Minä kommentoin juuri tuota 10:45 puheenvuoroa jossa tuli niin kipeästi esille rakkaudettomuus lasten taholta omaa vanhempaansa kohtaan.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Minä kommentoin juuri tuota 10:45 puheenvuoroa jossa tuli niin kipeästi esille rakkaudettomuus lasten taholta omaa vanhempaansa kohtaan.

        Seuraava 15.27 jatkoi, mistä se rakkaudettomuus voisi johtua, koska sinun mielestäsi se olisi mielenkiintoista pohtia. Yhtenä syynä esitettiin tuo että vanhemmat käyttävät lapsia toisiaan vastaan. Miksi se oli niin pahasti sanottu, sehän oli vain yleisellä taholla? Samoin kuin tuo sanomasi, että avokätisesti on osoitettu rakkautta. Avokätisyys viittaa rahan ja tavaran antamiseen. Mielenkiintosi lopahti kummasti kun korppis tuli sormi pystyssä sanomaan, mihin saa kommentoida.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Seuraava 15.27 jatkoi, mistä se rakkaudettomuus voisi johtua, koska sinun mielestäsi se olisi mielenkiintoista pohtia. Yhtenä syynä esitettiin tuo että vanhemmat käyttävät lapsia toisiaan vastaan. Miksi se oli niin pahasti sanottu, sehän oli vain yleisellä taholla? Samoin kuin tuo sanomasi, että avokätisesti on osoitettu rakkautta. Avokätisyys viittaa rahan ja tavaran antamiseen. Mielenkiintosi lopahti kummasti kun korppis tuli sormi pystyssä sanomaan, mihin saa kommentoida.

        Minä jatkan mielelläni pohtimista mistä rakkaudettomuus johtuu, mutta avokätisyydellä en tarkoittanut mitään aineellista, rahaa tai tavaraa.
        Myös lapsenlapsia saatetaan käyttää aseena, kun suhteet omaan äitiin tai miehen äitiin ovat poikki. Kieltämällä heitä tapaamaan isovanhempiaan on erittäin törkeää ja itsekästä.
        Minä käsitin vastauksestasi että asiasta pitäisi tehdä uusi aloitus ja että kommenttini ei kuulunut tähän ketjuun.
        Minä haluan vain pohtia syitä rakkaudettomuuteen vanhemman ja lapsen välillä tai siis etenkin siten että lapsi katkaiseen suhteensa vanhempaansa eikä ole vuosikausiin missään yhteydessä.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Minä jatkan mielelläni pohtimista mistä rakkaudettomuus johtuu, mutta avokätisyydellä en tarkoittanut mitään aineellista, rahaa tai tavaraa.
        Myös lapsenlapsia saatetaan käyttää aseena, kun suhteet omaan äitiin tai miehen äitiin ovat poikki. Kieltämällä heitä tapaamaan isovanhempiaan on erittäin törkeää ja itsekästä.
        Minä käsitin vastauksestasi että asiasta pitäisi tehdä uusi aloitus ja että kommenttini ei kuulunut tähän ketjuun.
        Minä haluan vain pohtia syitä rakkaudettomuuteen vanhemman ja lapsen välillä tai siis etenkin siten että lapsi katkaiseen suhteensa vanhempaansa eikä ole vuosikausiin missään yhteydessä.

        Väitän,,,
        yksikään vanhempi EI VOI OLLA RAKASTAMATTA OMAA jälkeläistään,


        enkä usko myöskään
        että yksikään lapsi loppujen lopuksi sisimmässään
        ei rakastaisi omia vanhempiaan
        vaikka ehkä ei julkisesti tunnustakkaa tilannetta,
        jokainen ihminen kaipaa OMALTA vanhemmalttaan tai laseltaan rakkutta,
        vaikka ehkä ei sano sitä ääneen,


        on paljon ihmisiä jotka ei koskaan kehtaa puhua tunteistaan,
        eikä koskaan kehtaa läheiselleen sanoa rakastavansa omaa vanhempaansa
        tai päinvastoin lastaan,


        se on totta,
        ristiriidat (riitaiset avio-ero, uusperheet ) eri sukujen kesken voi aiheuttaa lapselle sen että hän hylkää omat vanhempansa,
        tai jotain vihamielisyyttä auheuttaa jokatapuksessa sukujen välille,

        surku

        ristiriidat sukujen välillä aiheuttaa vain surua ja tuskaa kaikille osapuolille,


    • Anonyymi

      " Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana. " (Ismo Alanko) - Nm. Väärinkäsitetty ilmiö

    • Anonyymi

      Onko mielessäsi vanha ystävä vaikkapa lapsuudesta, jota et ole vuosiin nähnyt ja jonka kuulumisia mietit? Tartu luuriin ja soita hänelle tai etsi hänet sosiaalisesta mediasta ja ota yhteyttä. Jutustelu saattaa jatkua samaan tapaan kuin olisitte vasta eilen tavanneet.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minä haluun vaa oikeesti kuulla

      Että sulla on kaikki hyvin. Ihan oikeasti haluan. Ehkä meitä ei sit ollu tarkotettu yhteen, mut oot mulle äärettömän tär
      Ikävä
      83
      2060
    2. Olisikin se meidän tapaaminen jo liian jännää

      Näin pitkän ajan jälkeen.
      Ikävä
      76
      1291
    3. Mitä tapahtunut?

      Ken tietää mitä viitostiellä betonin kohilla käynyt punaisen auton kanssa?
      Suomussalmi
      21
      1257
    4. Melko hyvin tunnen jo hänet

      Hän ei ole sopiva. Jotain hyvää tässä palstan seuraamisessa on ollut. Omien ajatusten ja tunteiden jäsentämisen lisäksi
      Ikävä
      85
      1114
    5. Eläkeläisiltä leikataan jo asumistukeakin, osalla loppuu kokonaan!

      https://yle.fi/a/74-20102928 Hallitus varmaan vihaa eläkeläisiä, nyt ollaan kajoamassa eläkeläisten asumistukeenkin, os
      Maailman menoa
      275
      1002
    6. Kenen kanssa haluaisit suhteeseen?

      Laita omasi ja hänen nimensä ensimmäinen kirjain 😊
      Ikävä
      50
      963
    7. Ikävöin kyllä

      En voi ottaa nyt yhteyttä, joten puran tänne järjetöntä ikävääni. Tunteeni sinua kohtaan ovat valtaisat.
      Ikävä
      33
      956
    8. Mies, riittääkö sulle näkemään vilauksen musta?

      Etkö halua ottaa minua kiinni?
      Ikävä
      62
      919
    9. Hesari tunnustaa että Ukraina on häviämässä sodan - Suomen poliittinen eliitti housut kintuissa

      Oliko aivan pakko sitoutua politiikkaan jossa pumpattiin älyttömät summat rahaa Kankkulan Kaivoon eli Kiovan natseille?
      Maailman menoa
      215
      864
    10. Tiedätkö sinä

      Miten lähellä tänään oli että olisin pyytänyt sua treffaamaan. Olin täysin valmistunut siihen, mutta en löytänyt sinua t
      Ikävä
      19
      859
    Aihe