Kun Ruotsi rakennutti Viipurin linnan ei sen ympärillä ollut juurikaan asutusta, melko tyhjää seutua. Siihen kehittyi linnan ansiosta ruotsalais-saksalainen kaupunki, ei suomalainen. Eikähän alueen asutus ollut muutenkaan suomalaista vaan erilaisia Suomen sukulaisheimoja kuten karjalaiset, äyrämöiset, savakot, vatjalaisia, vepsäläisiä yms.
On röyhkeää omia heidän heimoalueensa jotenkin nyky-Suomella kuuluviksi. Sillä väestöllä joka 1939 Kannasta ja Viipuria asutti ei ollut mitään tekemistä alkuperäisten viipurilaisten kanssa vaan kyseessä oli alueelle tunkeneet ja alkuperäisväestön syrjäyttäneet maanvaltaajat.
On röyhkeää omia heidän heimoalueensa jotenkin nyky-Suomella kuuluviksi. Sillä väestöllä joka 1939 Kannasta ja Viipuria asutti ei ollut mitään tekemistä alkuperäisten viipurilaisten kanssa vaan kyseessä oli alueelle tunkeneet ja alkuperäisväestön syrjäyttäneet maanvaltaajat.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Typerää vääristelyä.
Viipuri oli keskellä karjalaisen heimon asuinaluetta. Tosin väestö sai lisäystä erityisesti Savon ja Etelä-Hämeen suunnilta,mutta ne karjalaistuivat.
Viipuri oli kauppakaupunki,joten se oli kansainvälinen. Kauppiaissa oli aluksi myös karjalaisia, mutta myöhemmin he olivat enemmän alaluokkaa.
Esimerkiksi 1640 Viipuri kilpaili Turun kanssa. Siellä oli 3 500 asukasta,enemmistö karjalaisia.
1918 Viipurista tuli Suomen Karjalan pääkaupunki.Se kukoisti sotiin asti.
Sitten tuli loppu.
Viipurin ympärillä nimenomaan oli asutusta, varsinkin Vuoksen rannalla Antreassa.
Ruotsin kaupungit oli tietenkin Ruotsin kuningaskunnan kaupunkeja ja niissä asui ruotsalaisia. Piste.
Suuressa Ruotsin valtakunnassa asui monia eri kieliryhmiä ja uskonnollisia ryhmiä. Kaikilla oli hyvä olla ja kaikista Ruotsin kuningas piti luonnollisesti hyvää huolta.
Myöhempinä aikoina eli 1900-luvulla on kiinnostavaa, mikä oli Viipurin seudulla asuneiden muiden kuin suomenkielisten luterilaisten kansalaisten paine vaihtaa viiteryhmänsä luterilaiseksi. Tämä on aihe, mistä Suomen tasavallassa on puhuttu todella kohtuuttoman vähän. Silti on olemassa kertomuksia ei-luterilaisista, jotka ovat esim Helsinkiin muutettuaan ryhtyneet luterilaisiksi. Uskonnon ja kansallisen identiteetin muutos on jäänyt perimätiedon varaan. Näin siis elettiin pikku Suomen tasavallassa. Luonnollisestikin tuhatvuotinen Ruotsin kuningaskunta on yhä vanha ja vapaa.
Suomen tasavaltahan syntyi, vaikka laillinen Ruotsista peritty järjestys edellytti uuden hallitsijan valitsemista, kun edellinen hallitsija on poissa. Ja Venäjän keisari oli poissa.
Ruotsin lakiin vedoten yritetiin 1918 myös Suomesta tehdä kuningaskuntaa,mutta kiville meni.
Kuningaskunta oli vain yksi vaihtoehto valtiovallalle ja muiden pohjoismaidn esimerkistä näkyy, että silläkin oltaisiin tultu toimeen.
Ruotsin tuhatvuotisessa kuningaskunnassa on tänäkin päivänä voimassa hyvä järjestys.
Ruotsissa oma valtakunnanpankki huolehtii omasta rahasta. Poliitikot käyttävät kansalaisten rahoja vastuullisesti. Kuninkaalliset edustavat. Ruotsin kirkko vihkii tasa-arvoisesti myös homoparit avioliittoon suomen kielellä.
Suomen pikku tasavallan tilanne on hieman eri. Sori siitä. Sori. Ei voi mitää.
Ruotsilla on omat ongelmansa,kuten kaikilla mailla.
Taloutensa se on hoitanut hyvin, mutta siihen on ollut aivan eri edellytykset kuin esimerkiksi Suomella. Myös taloudellista taitoa ja poliittista tahtoa on eri lailla kuin Suomessa.
Sinäkö olet 'geneettisenä kaivajana' haravoinut alueen. Hiitolan munaisjäänteet nimenomaan todistavat Kannaksen suomalaisesta asutuksesta.
Nyt puhutaan Viipurista, ei koko Kannaksesta. Mitenkäs ne kaivaukset asukkaiden heimot kertovat ? Ei kerro.
Siellä ei ole asunut nykysuomalaisia, jotka ovat läntisempiä suomalaisheimoja. Kannas ja Viipuri ovat itäisten heimojen maata eli taitaa kaupunki nyt olla oikeilla isännillä eikä hämäläisten, savolaisten, pohjalaisten ja varsinais-suomalaisten komennossa, jotka olisivat siellä vääriä isäntiä.
Häh, taidat haastaa riitaa tarkoituksella. Kyllä Kannaksella ties kuinka kauan asuneet karjalaiset olivat yksi nykysuomalaisten pääheimoista. Slaavit saapuivat suuremmassa määrin lähemmäs Suomenlahtea vasta muutama sata vuotta sitten. Esimerkiksi Pietarin kaupunki perustettiin noin 300 vuotta sitten suomalaisten maille.
.....taidat haastaa riitaa tarkoituksella. .......
Etkö osaa keskustella riitelemättä ?
-----Slaavit saapuivat suuremmassa määrin lähemmäs Suomenlahtea vasta muutama sata vuotta sitten. ------
Ei muuten pidä paikkaansa. Äänisen ja Laatokan sekä Väinä- ja Olhavanjokien rantojen slaaviasutus alkoi jo n. vuoden 1000 kiepppeillä. Slaaviasutus ei alkanut vasta Pietarin perustamisesta. Muinainen karjalaisasutus ei tarkoita sitä, että Viipurin tulisi ikuisesti kuulua Helsingin, Turun ja Tampereen komentoon.
Ehkä Viipuri kuuluisikin Ruotsille, sehän on paikan ensimmäinen haltija, myöhemmät ovat vain sieppaajia.
Niin varmaan? Mutta ongelman voi yhä ratkaista?
Jospa SINÄ lahjoitat sen nyt ruotsalaislle?
Ei ole mitään yllättävää siinä, että keskiajan kaupungit olivat kansainvälisiä. Tukholman porvaristo koostui 1400-luvulla pääasiassa saksalaisista ja samoin Tallinnan.
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mihi kansallisvaltioon nämä kaupungit myöhemmin kuuluivat tai olisi pitänyt kuulua.
Keskiajan Viipurissa ei venäläisiä muuten käytännössä ollut.