Venäjällä Karjalan kannasta pidetään "ikivanhana venäläisenä maana" . Alueelta puuttuu kuitenkin kokonaan ikivanha venäläinen paikannimistö.
Se on outoa jos venäläiset olisivat todella alueen alkuperäisiä ja pitkäikaisia asuttajia.
Viipurinkin alkuperäisten asukkaiden väitetään olleen venäläisiä.
Pähkinäsaaren rauhan 1320 asiakirjassa mainitaan kuitenkin Viipurista paikannimi Suomenvesi mikä viittaa suomalaiseen asutukseen alueella.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenvedenpohja
Paikannimi esiintyy jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuodelta 1323, tällöin muodossa Somewesi (Suomenvesi).
Se on outoa jos venäläiset olisivat todella alueen alkuperäisiä ja pitkäikaisia asuttajia.
Viipurinkin alkuperäisten asukkaiden väitetään olleen venäläisiä.
Pähkinäsaaren rauhan 1320 asiakirjassa mainitaan kuitenkin Viipurista paikannimi Suomenvesi mikä viittaa suomalaiseen asutukseen alueella.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenvedenpohja
Paikannimi esiintyy jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuodelta 1323, tällöin muodossa Somewesi (Suomenvesi).
Vastaukset 17
Vanhimmat
On outoa että Pähkinäsaaren rauhan asiakirjassa on paikannimi suomeksi Suomenvesi jos aluetta asuttivat venäläiset.
Kannaksen nykyinen venäläinen paikannimistö luotiin tyhjästä vuonna 1948. Se on siis hyvin nuorta.
Aloitus on itsestäänselvyys.
"Aloitus on itsestäänselvyys."
Ristiriita tulee siitä että Venäjän propaganda sanoo Kannasta ja Viipuria "ikivanhaksi venäläiseksi maaksi"
Ikivanha venäläinen paikannimistö kuitenkin puuttuu.
Sodan jälkeenhän propaganda julisti että puna-armeija " vapautti kannaksen ikivanhat venäläisalueet"
Propaganda oli ristiriidassa sen kanssa ettei alueella ollut vanhaa venäläistä paikannimistöä.
Alueelle tulleet venäläiset asukkaat eivät paikkoja nimenneet vaan määräys tuli Moskovasta.
50-prosenttia uusista venäläisistä nimistä on alueella kaatuneiden venäläisten sotilaiden nimiä.
Kuten Säkkijärvestä tuli Kondratjevo Kondratjev nimisen kaatuneen mukaan.
Miksi tuota enää itket?
Karjala on nyt osa Venäjää ja venäläiset tekevät siellä mitä lystäävät. Siinä ei itku auta.
Karjala on nyt osa Venäjää ja venäläiset tekevät siellä mitä lystäävät. Siinä ei itku auta.
Venäläisille voi kuitenkin aiheuttaa huonoa omaatuntoa paljastamalla heidän väitteidensä ristiriitoja jolloin Karjala voi alkaa maistua pahalta.
Sanoihan Jeltsinkin vuonna 1994 Ahtisaarelle:
Venäjän presidentti Boris Jeltsin totesi 18. toukokuuta 1994 Martti Ahtisaaren valtiovierailulla Kremliin, että ”Suomen alueiden vieminen oli Stalinin totalitaarista politiikkaa, ja jokainen Venäjän johtaja tuntee piston sydämessään tehdystä vääryydestä”
Niinpä!
Varsin äkkiä kääntyi Petroskoinkin nimi lyhyessä suomalaishallinnassa
Äänislinnaksi.
En ottaisi Karjalaa takaisin jos nykyinen venäläisväestö jäisi sinne. Heidän päänsä on täytetty Putinin länsivihamielisellä propagandalla.
Alkaisivat heti valmistella sotaa Helsinkin "fasistihallitusta" vastaan kuten Itä-Ukrainan venäläiset Kiovan halitusta vastaan.
Tyhjänä tottakai ottaisin vaikka heti.
Kun suomensukuisia muutti sinne Ruotsin turvin niin kaikki vanhat venäläiset paikannimet unohdettiin ja annettiin uudet nimet, suomalaistyyppiset.
Häh? Et taida lainkaan tuntea historiaa. Suomalaisia on asunut alueella niin kauan kuin tiedetään.
Kun suomensukuisia muutti sinne Ruotsin turvin niin kaikki vanhat venäläiset paikannimet unohdettiin ja annettiin uudet nimet, suomalaistyyppiset.
Höpöhöpö. Sellaisesta ei ole mitään näyttöä.
Kukaan ei tiedä mitä väkeä ne ovat olleet. Ehkä itämerensuomalaisia mutta eivät suomalaisia. Suomalaiset kun ovat kehittyneet täällä nyky-Suomen alueella tänne eri suunnilta tulleista porukoista. Eli itämerensuomalaiset heimot eivät ole suomalaisia mutta suomalaiset ovat itämerensuomalaisia.
Sittenhän se lopulta Peurasaaren kalmiston antropologisissa tutkimuksissa selvinnee. Kallomuotoa tärkeämpi on toki aivotoiminnan kehitys. Kumpi on viisaampi porukka, Norjan leveysasteilla kaurapuuroa kahden miljardin euron maataloustuilla tuottava, vai Donin ja Kubanin laakioilla leipäviljaa vientiin tuottava.
No, nimi Viipuri nyt kuitenkin perustuu skandinaaviseen sana-aarteeseen, jota meidän päivinämme yhä ylläpitävät laadukkaat tuhatvuotiset kuningaskunnat Ruotsi ja Tanska, jossa myös on ikivanha Viborg.
"Venäjällä Karjalan kannasta pidetään "ikivanhana venäläisenä maana" "
"Sodan jälkeenhän propaganda julisti että puna-armeija " vapautti kannaksen ikivanhat venäläisalueet""
Ei varsinasesti, vaan:
Virallinen propaganda vakuutti, että Suomen työväestön
kärsimykset ja kaupungin kuuluminen 200 vuotta Venäjän imperiumiin oikeuttivat
Viipurin valloituksen.
Näin tiivistyvät lähtökohdat Yury Shikalovin ja Tapio Hämysen kirjassa ”Viipurin
kadotetut vuodet 1940-1990”. Kirjan on kirjoittanut pääosin Itä-Suomen yliopiston
tutkijana työskentelevä Shikalov, joka on asunut Viipurin alueella. Hän on käyttänyt
paljon neuvostoaikaisia ja venäjänkielisiä lähteitä. Tuloksen viimeistelee kyky tulkita neuvostoliittolaista toimintakulttuuria.
https://www.evakkolapset.fi/Viipurikirja.pdf
Suuren neuvostoliittolaisen tietosanakirjan (Bolšaja Sovjetskaja Entsiklopedi-
ja, 5, 1971) Viipuria käsittelevän artikkelin sanavalinnat osoittavat muun ohella
sen, että käsitys Viipurista vanhana venäläisenä kaupunkina vakiintui ”tieteel-
liseksi faktaksi”. Siinä kuvattiin kaupungin historiaa seuraavasti:
Novgorodilaiset olivat rakentaneet Viipurin seudulle asutusta 1100-luvulla. Ruot-
salaiset valloittivat Länsi-Karjalan 1200-luvun lopulla ja rakensivat vuonna 1293
Viipurin linnan, jonka ympärille kaupunki muodostui. Vuosina 1700–1721 käytiin
Suuri Pohjan sota, jonka aikana vuonna 1710 Pietari I:n sotajoukot valloittivat
Viipurin. Näin Viipurista tuli Venäjän kaupunki [– –] Vuonna 181130 Viipuri kuver-
nementteineen liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan [– –] Viipurilla oli merkit-
tävä rooli Venäjän ja Suomen vallankumousliikkeessä: sen kautta salakuljetettiin
kiellettyä kirjallisuutta ja aseita. Syys–lokakuun vaihteessa 1917 V.I. Lenin oleskeli
salaa Viipurissa. Vuosina 1918–1940 Viipuri kuului Suomen porvarilliseen tasa-
valtaan. Rauhansopimuksen mukaan kaupunki siirtyi Neuvostoliitolle 12.3.1940.
Suuren Isänmaallisen sodan aikana Viipuri oli saksalais–suomalaisten sotajouk-
kojen miehityksessä vuoden 1941 elokuun 31. päivästä lähtien. Vapautettiin 20.
kesäkuuta 1944
https://wiipuri.fi/app/uploads/2018/12/VSKS-Toimite-18-Yury-Shikalov-1.pdf