Kun ovat vaatineet kriisitukea ja ilmastotalkoisiin tukea. Pihtasivat jauhosäkkiä siihen saakka, kunnes naapuri oli valmis myymään hehtaarinsa suvun tilalle. Näistä konkurssihaaskojen omasusesta tapeltiin sitten valtion ja evakkojen kanssa 77 vuotta myöhemmin.
Muistellaanpa vähän mitä isännät teki 1867-1868
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Isäntä-Jussit eivät ole koskaan olleet kovin isänmaallisia eikä lähimmäisenrakkaita. Omat taskut täyteen keinolla millä hyvänsä.
Paha muistella kun ei oltu paikalla!
Hienoa, että sinä muistelet asiaa viikottain;-D
Suomen maaseutu oli täynnä Venäjän aikana rosvoja ja pervertikkoja. Nämä nykyiset ovat saaneet ison osan kansasta uskomaan maaseudun olleen täynnä Jussi Koskeloita. Hallin-Janne on Jussi Koskelaa todellisempi kuva 1880-luvun hämäläisestä talonpojasta.
Hallin Janne ei ollut mikään talonpoika, ainakaan ei ollut mikään maanviljelijä.
Hallin Janne oli rikollinen myös omana aikanaan, eikä todellakaan mikään ns. tavallinen kansalainen.
Hallin Jannen oli mies, josta tuli kirjaimellisesti surullisen kuuluisa. Hän murhasi ja ryösti postimiehen Hallin Mustalaismäessä yhdessä Mattilan talon rengin, Aleksanteri Marianpojan kanssa lokakuussa nälkävuonna1867. Tämä muutama miessukupolvea sitten tapahtunut surmatyö oli Kuorevedellä silloisissa oloissa kohahduttava. Siitä kirjoitettiin ja puhuttiin myös maanlaajuisesti.
Hallin Janne, hänen elämänsä, tekemisensä ja nimensä on sittemmin ollut esillä monella lailla. Hallin Janne on antanut nimen laululle, näytelmälle, kirjalle, elokuvalle ja nyt myös kansanoopperalle, joka saa ensi-iltansa Jämsän Himoksessa kesällä 2007. Nimi on kirjailtu jopa lentokoneen kylkeen, kuten myös ravintolan valomainokseen.
Hallin Jannena tunnetun miehen oikea nimi oli Juhani Heikki Juhaninpoika Mattila. Hän syntyi 31.12.1846 Kuoreveden kappelin Hallinpenkin kylässä kestikievariperheen vanhimpana lapsena. Jannen suonissa on väitetty virranneen myös mustalais- tai vierasmaalaista verta, mistä ehkä johtui Jannen seikkailunhalu.
Janne on kuvattu kauniita vaatteita rakastavaksi ja erityisen komeaksi, jopa kauniiksi, kuten Hufvustadsbladet 19.10.1867 kertoi: "Jannen oli täydet 3 kyynärää (n. 180 cm) pitkä ja hänellä oli kauniit, tummanverevät kasvot, terävät kulmakarvat ja mustat, hyvinhoidetut hiukset".
Hallin Jannen tarina
Jannen kamariAika on varmasti paisuttanut Jannen tarua ja värittänyt hänen vaiheitaan. Nimimerkki Taula-Matti on kirjoittanut seuraavan kuvauksen: "Luonteeltaan hänen kerrottiin olevan kuin tulipyssy, äkkiä räjähtävä, vailla pitkäjännitteistä tahtoelämää. Jannen pienempiäkin edesottamuksia seurattiin ihaillen. 'Hollolan Lahlen' ja Jyväskylän markkinoilla mainittiin Hallin Hurja hevosmarkkinoiden kuninkaana. Vanhemmat olivat kuitenkin vakavamielisiä talonpoikaisihmisiä, jotka kasvattivat lapsilaumaansa sanalla ja vitsalla. Levoton kestikievarielämä näyttää kuitenkin leimanneen Jannen jo nuorena opettaen tämän pelaamaan korttia jo varhain. Pitkää ja ryhdikästä hallinpenkkiläistä silmäilivät yhtä innokkaasti oman kylän tyttäret kuin vieraatkin markkinamatkojen aikana".
Otto Varhian mukaan Jannen käytös oli tavattoman notkeaa sydänmaan pojan käytökseksi. Hänen ensimmäiset matkansa olivat majatalon asiakkaiden kyyditystä, jolloin hän usein yöpyi naisten luona. Hän oli myös erinomainen laulaja. Eräs Hallin Jannea kuvaava kertomus toteaa: "Missä Jannen etusormi naputti luhdin ovea, siellä se avattiin selko selälleen tuossa tuokiossa."
Isovanhemmat olivat isäntiä. Hyvä niin, ei meillä suvussa koskaan ole nälkävyötä kiristelty.