Pitääkö älyä palvoa ? Jokainen meistä pystyisi älyn osalta parempaan. Menemme tottumustemme ja uskomustemme johdattamina läpi elämän. Älykäs ei pyri todistamaan olevansa oikeassa, vaan pohtii, miksi ja missä hän voisi olla väärässä.
Älykäs epäilee aina itseään ja terveesti kaikkea muutakin.
Älystä puhutaan usein ihaillen
Anonyymi
96
842
Vastaukset
- Anonyymi
Näillä palstoilla suurin osa onkin pönttöjä
Jos epäilet jotain asiaa
pönttö täällä toteaa
miksi olet kat kera tuon asian kanssa- Anonyymi
Niin - ehkä me emme halua syventyä toisten ajatuksiin. Töksäytämme vain jotain.
Ehkä joillakin ei "kemiat kohtaa" ?
Arvostan piiloviisautta, että on viisas, mutta ei korosta sitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin - ehkä me emme halua syventyä toisten ajatuksiin. Töksäytämme vain jotain.
Ehkä joillakin ei "kemiat kohtaa" ?
Arvostan piiloviisautta, että on viisas, mutta ei korosta sitä.En palvo, mutta annan suuren arvon ihmisten älykkyydelle ja sen soveltamiskyvylle käytäntöön. Äly on kaiken aa ja oo, mutta ei kaikki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En palvo, mutta annan suuren arvon ihmisten älykkyydelle ja sen soveltamiskyvylle käytäntöön. Äly on kaiken aa ja oo, mutta ei kaikki.
Mitä äly on? Miksi sitä pitäisi ihailla, omaa älyäkö, vai toisten? Millä lailla aloittaja ihailee älyä?
Tyhmä luulee tietävänsä, joten tyhmä ei ainakaan ihaile. Älykäs ihailee itseään? Millä lailla ihailu näkyy?
Kehumalla toisen älykkyyttä; Oletpa viisas ja älykäs! ?
Ei ole kovinkaan älykäs aloitus.
- Anonyymi
"Jokainen meistä pystyisi älyn osalta parempaan." Pystyykö ?
Näyttää siltä, ettei älyä voi "parantaa" tai lisätä. Tollo pysyy tollona.- Anonyymi
Ei pidä paikkaansa. Tollokin voi opiskella, lukea, tutkia ... kaikenlaista, eri aiheita ja asioita mielenkiinnon tms. mukaan. - Nm. Eväät kasvattavat
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Tollokin voi opiskella, lukea, tutkia ... kaikenlaista, eri aiheita ja asioita mielenkiinnon tms. mukaan. - Nm. Eväät kasvattavat
Mutta kehittyykö tollo ? Älykkyys on edellytys kaikelle.
Esimerkiksi vain tyhmä ihminen pystyy olemaan ilkeä ja kova,
koska hän ei tajua miltä ilkeys aiheuttaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kehittyykö tollo ? Älykkyys on edellytys kaikelle.
Esimerkiksi vain tyhmä ihminen pystyy olemaan ilkeä ja kova,
koska hän ei tajua miltä ilkeys aiheuttaa.Tunneäly on tärkein älyn laji.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tunneäly on tärkein älyn laji.
Ns. tunneäly on vain yksi laji. Ei tärkeämpi kuin itse äly. Täytyy olla älyä,
että on tunneälyä. Ilman älyä ei ole tunneälyäkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ns. tunneäly on vain yksi laji. Ei tärkeämpi kuin itse äly. Täytyy olla älyä,
että on tunneälyä. Ilman älyä ei ole tunneälyäkään.Tunneäly sisältää mm. kyvyn asettautua toisen ihmisen sijaan.
Toope ei tajua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Tollokin voi opiskella, lukea, tutkia ... kaikenlaista, eri aiheita ja asioita mielenkiinnon tms. mukaan. - Nm. Eväät kasvattavat
Ei se älykkyys koulunkäynnistä lisäänny. Usein huomattu totuus näilläkin palstoilla.
Vaikka se keskikoului olisi kahlattu läpi tai ylioppilas, ei äly siitä mihinkään muutu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se älykkyys koulunkäynnistä lisäänny. Usein huomattu totuus näilläkin palstoilla.
Vaikka se keskikoului olisi kahlattu läpi tai ylioppilas, ei äly siitä mihinkään muutu.Ei täälläkukaan ole koulutustaan kertonut!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei täälläkukaan ole koulutustaan kertonut!
Eikö muka ole kertonut? Ainakin kaksi on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se älykkyys koulunkäynnistä lisäänny. Usein huomattu totuus näilläkin palstoilla.
Vaikka se keskikoului olisi kahlattu läpi tai ylioppilas, ei äly siitä mihinkään muutu.Kai sen toopekin tajuaa, että koulunkäynti ja älykkyys on kaksi eri asiaa.
Koulu lisää tietoa, ei älykkyyttä, mutta koulusta saatu tieto ja oppi voi opettaa oivaltamaan asioita ja käyttämään älyään tehokkaammin on älykkyyden aste mikä hyvänsä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kai sen toopekin tajuaa, että koulunkäynti ja älykkyys on kaksi eri asiaa.
Koulu lisää tietoa, ei älykkyyttä, mutta koulusta saatu tieto ja oppi voi opettaa oivaltamaan asioita ja käyttämään älyään tehokkaammin on älykkyyden aste mikä hyvänsä.Juurikin noin se menee, mutta ei koulu ole ainoa autuaaksi tekevä opin tie. Koulun jälkeen(kin) voi etsiä tietoa oppiakseen, opiskella itsenäisesti tai jossain opinahjossa. - Nm. Asteikot epäinhimillisiä
Anonyymi kirjoitti:
Ei se älykkyys koulunkäynnistä lisäänny. Usein huomattu totuus näilläkin palstoilla.
Vaikka se keskikoului olisi kahlattu läpi tai ylioppilas, ei äly siitä mihinkään muutu.Kyllä koulunkäynti varmasti kehittää älykkyyttä ja hoksaavaisuutta. Oppii käyttämään älynlahjojaan. Oppii ehkä enemmän, kuin on itse luullutkaan. Älykkyys lienee synnyinlahja, mutta sitä tulee harjoittaa, että se olisi käyttökelpoinen koko elämän ajan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Tollokin voi opiskella, lukea, tutkia ... kaikenlaista, eri aiheita ja asioita mielenkiinnon tms. mukaan. - Nm. Eväät kasvattavat
Ei äly lisäänny opiskelemalla vaan tieto, kaksi ihan eri asiaa. Älykäs pystyy käyttämään tietoa paremmin hyväksi kuin vähemmän älykäs, näin minä asian näen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei äly lisäänny opiskelemalla vaan tieto, kaksi ihan eri asiaa. Älykäs pystyy käyttämään tietoa paremmin hyväksi kuin vähemmän älykäs, näin minä asian näen.
Kyllä se "vähemmän älykäs" hyötyy oppimastaan tiedosta yhtä lailla, se ei ole mikään näennäisesti älykkäämmän yksinoikeus. - Nm. Väheksyminen withuttaa
- Anonyymi
Tyhmä alotus :
mutta jotain asiaan liittyvää tässä,,,,
älykkyydestä on aina ihmiselle hyötyä,
älykäs ihminen elää reaali elämää
elää totuudessa,
mutta pelkkä älykkyys ei riitä ihmisen menestykseen taloudellisessa mielessä
pitää omata paljon opiskeltua tietoa ja taitoa,
osata soveltaa niitä menestyäkseen elämässä,
esm. työhön,,, työelämässä, myös sosiaalisessa elämäsä yhteiskunassamme,
tässä lyhykäisesti " älykkyydestä "Ei älykäs välttämättä "elä totuudessa". Päin vastoin, omaksi edukseen toimiva älykkö voi pettää lähimmäisensä ja salata tarkoitusperänsä, ja saavuttaa älykkyydellään etuja, jotka toisilta jää vain toiveeksi.
Maailman mahtavimmat despootit ovat olleet älykkäitä, mutta kieroja ja luonnevikaisia..
Tyhmä ja kiero ei menesty.- Anonyymi
Makriina kirjoitti:
Ei älykäs välttämättä "elä totuudessa". Päin vastoin, omaksi edukseen toimiva älykkö voi pettää lähimmäisensä ja salata tarkoitusperänsä, ja saavuttaa älykkyydellään etuja, jotka toisilta jää vain toiveeksi.
Maailman mahtavimmat despootit ovat olleet älykkäitä, mutta kieroja ja luonnevikaisia..
Tyhmä ja kiero ei menesty.Olen toistamieltä,
oikeasti älykäs elää totuudessa,
kierous ei ole älykkyyttä, se on ahneutta, oman edun tavoittelua, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen toistamieltä,
oikeasti älykäs elää totuudessa,
kierous ei ole älykkyyttä, se on ahneutta, oman edun tavoittelua,Kierous on mielensairaus.
- Anonyymi
Hönö erottuu sen takia, että se luulee olevansa älykkäimmästä päästä
eikä koskaan epäile itseään.
Älykäs epäilee aina itseään ja terveesti kaikkea muutakin.- Anonyymi
12:51
HYMMMMMM,,,,,,, ???? sori kun naurattaa,,, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
12:51
HYMMMMMM,,,,,,, ???? sori kun naurattaa,,,Kiitos samoin minuakin hekotuttaa. itse 'hönö' sana on hauska. Se kuvaa just prikulleen tietyn tyyppistä ihmistä.
"Järkki olis kun sais kulkema", sanos Tampereen likka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos samoin minuakin hekotuttaa. itse 'hönö' sana on hauska. Se kuvaa just prikulleen tietyn tyyppistä ihmistä.
"Järkki olis kun sais kulkema", sanos Tampereen likka.Hihiii, HÖNÖTÄR ilme tämä🤣🤣🤣
- Anonyymi
Emojit tunnistaa keltä ne on ....
- Anonyymi
Älykkäitten ihmisten seurassa on ilo olla. Tyhmien kanssa tyhmentyy, älykkäitten kanssa on mahdollista oppia ja viisastua.
- Anonyymi
Totta,,,,
- Anonyymi
Viisasta on pysyä persuista kaukana, niiltä ei opi mitään.heidän keskimääräinen ÄO on hyvin vaatimaton.
- Anonyymi
Muutama prosentti kansasta on tyhmentäjiä, jotka ovat lapsen tasolla ja erikoistuneet emojiin käyttöön, koska eivät osaa ilmaista itseään muuten.
- Anonyymi
Sille ihmisryhmälle vahingonilo tuottaa äärettömän suuren onnellisuuden tunteen.
Kun ei itse ole onnellinen ei kukaan muukaan saa olla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sille ihmisryhmälle vahingonilo tuottaa äärettömän suuren onnellisuuden tunteen.
Kun ei itse ole onnellinen ei kukaan muukaan saa olla.On huomattu. 15 vuotta.
Järki on huomattavasti tärkeämpää kuin joku rajoitettu älykkyyden laji.
Jos järkeä puuttuu niin älykkyyskään ei paljoa auta.
Tunneälyn lisäksi on ainakin seitsemää eri älykkyyden sorttia, joista vain ehkä kolmea voidaan mitata älykkyystesteillä.- Anonyymi
En ole tiennytkään, että järki on eri asia kuin äly.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole tiennytkään, että järki on eri asia kuin äly.
Kun ihminen käyttää järkeään se käyttää älyään.
Anonyymi kirjoitti:
Kun ihminen käyttää järkeään se käyttää älyään.
Vain osa koko kuvaa.
Luonnollisestikin järjen käyttö edellyttää tiettyä perusälykkyyttä, mutta siihen vaaditaan myös harkintakykyä, ns. tolkkua ja kykyä soveltaa abstraktiset tiedot ja elämänkokemus pitkäjännitteiseen faktoihin perustuvaan päättelyyn.
Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Vain osa koko kuvaa.
Luonnollisestikin järjen käyttö edellyttää tiettyä perusälykkyyttä, mutta siihen vaaditaan myös harkintakykyä, ns. tolkkua ja kykyä soveltaa abstraktiset tiedot ja elämänkokemus pitkäjännitteiseen faktoihin perustuvaan päättelyyn.
Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön."Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön."
???
Eikö kaikki ihmisen toiminta perustu älyyn eli järjenkäyttöön ?
Tai ainakin olisi suotavaa.
Mikä on "älykkyyslaji" ?
Ns. tunneälyynkin tarvitaan älyä/järkeä.
Vai tarkoitatko "älykkyyslajilla" esimerkiksi matemaattisesti lahjakasta ? Anonyymi kirjoitti:
"Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön."
???
Eikö kaikki ihmisen toiminta perustu älyyn eli järjenkäyttöön ?
Tai ainakin olisi suotavaa.
Mikä on "älykkyyslaji" ?
Ns. tunneälyynkin tarvitaan älyä/järkeä.
Vai tarkoitatko "älykkyyslajilla" esimerkiksi matemaattisesti lahjakasta ?Esim matemaattis-looginen älykkyys voi olla hyvinkin yksipuolista ja rajoittua vain teoreettisten ongelmien ratkaisuun.
Samoin musikaalinen tai liikunnallinen älykkyys eivät mitenkään takaa että yksilö jolla niitä on runsain mitoin pystyisi tekemään järkeviä ratkaisuja.
Tarkoitan Grardnerin moniälykkyysteoriaa, jossa on seitsemän eri lajia älykkyyttä ja kaikki ne eivät todellakaan korreloidu suoraan järjen käyttöön.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Esim matemaattis-looginen älykkyys voi olla hyvinkin yksipuolista ja rajoittua vain teoreettisten ongelmien ratkaisuun.
Samoin musikaalinen tai liikunnallinen älykkyys eivät mitenkään takaa että yksilö jolla niitä on runsain mitoin pystyisi tekemään järkeviä ratkaisuja.
Tarkoitan Grardnerin moniälykkyysteoriaa, jossa on seitsemän eri lajia älykkyyttä ja kaikki ne eivät todellakaan korreloidu suoraan järjen käyttöön.Eikö kaikilla ihmisillä ole "moniälykkyyttä" ? Onko kukaan täydellinen kaikessa
eikä älykkyys yhdessä älykkyyden lajissa takaa eikä estä lahjakkuutta toisessa älykkyyden lajissa. Anonyymi kirjoitti:
Eikö kaikilla ihmisillä ole "moniälykkyyttä" ? Onko kukaan täydellinen kaikessa
eikä älykkyys yhdessä älykkyyden lajissa takaa eikä estä lahjakkuutta toisessa älykkyyden lajissa.Ei välttämättä, mutta jos on niinne eivät jakaudu tasaisesti.
Montako matemaatikkoa tunnet joka pelaa jalkapalloa tai kielitieteilijää joka tanssii balettia?
Me käytämme vain sanaa "älykäs" viittaamaan henkilöön jolls on teoreettista älyä ja päättelykykyä. Pallosilmä ja tilan käyttö, musiikin tekeminen ja kielellinen lahjakkuus vaativat aivan eri älykkyyden lajeja.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Ei välttämättä, mutta jos on niinne eivät jakaudu tasaisesti.
Montako matemaatikkoa tunnet joka pelaa jalkapalloa tai kielitieteilijää joka tanssii balettia?
Me käytämme vain sanaa "älykäs" viittaamaan henkilöön jolls on teoreettista älyä ja päättelykykyä. Pallosilmä ja tilan käyttö, musiikin tekeminen ja kielellinen lahjakkuus vaativat aivan eri älykkyyden lajeja.Kerro kellä älykkyys jakaantuu tasaisesti ?
Ei kellään, sen tietää jokainen ilman "teorioita".
"Me käytämme vain sanaa "älykäs" viittaamaan henkilöön jolls on teoreettista älyä ja päättelykykyä."
Ketkä ME ?
Puhu vain itsestäsi !
Et voi tietää, mitä muut älykkyydestä ajattelevat. - Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Ei välttämättä, mutta jos on niinne eivät jakaudu tasaisesti.
Montako matemaatikkoa tunnet joka pelaa jalkapalloa tai kielitieteilijää joka tanssii balettia?
Me käytämme vain sanaa "älykäs" viittaamaan henkilöön jolls on teoreettista älyä ja päättelykykyä. Pallosilmä ja tilan käyttö, musiikin tekeminen ja kielellinen lahjakkuus vaativat aivan eri älykkyyden lajeja.Tunnen parikin matemaattisesti erittäin lahjakasta nuorta heppua, jotka ovat pelanneet vuosia jalkapalloa ja tunnen (nykyään eläkkeellä olevan) balettitanssijan, joka taitaa oikein hyvin kieliä mm. kreikkaa, ranskaa, englantia, venäjää, espanjaa, ruotsia tietysti ja japania !
Olisi ollut ainesta kielitieteilijäksi, mutta ei ehtinyt kahta ammattia oppia, koska ura tanssijana vei ajan.
Sinun "teoriasi" eivät pidä käytännössä paikkansa ainakaan minut tuttujeni kohdalla.
Kaikki oppiminen on enimmäkseen toistoa. Niin pianonsoitto, tanssi, matematiikka kuin jalkapallokin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tunnen parikin matemaattisesti erittäin lahjakasta nuorta heppua, jotka ovat pelanneet vuosia jalkapalloa ja tunnen (nykyään eläkkeellä olevan) balettitanssijan, joka taitaa oikein hyvin kieliä mm. kreikkaa, ranskaa, englantia, venäjää, espanjaa, ruotsia tietysti ja japania !
Olisi ollut ainesta kielitieteilijäksi, mutta ei ehtinyt kahta ammattia oppia, koska ura tanssijana vei ajan.
Sinun "teoriasi" eivät pidä käytännössä paikkansa ainakaan minut tuttujeni kohdalla.
Kaikki oppiminen on enimmäkseen toistoa. Niin pianonsoitto, tanssi, matematiikka kuin jalkapallokin.Ehkä se on joku (rajoittunut?) älykkyyden laji, että teoriassa tietää paljon "teorioista",
joka asiaan löytyy joku "teoria", mutta käytännöstä ei tiedä mitään ?
Moniosaajia on pilvin pimein maailmassa. - Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Esim matemaattis-looginen älykkyys voi olla hyvinkin yksipuolista ja rajoittua vain teoreettisten ongelmien ratkaisuun.
Samoin musikaalinen tai liikunnallinen älykkyys eivät mitenkään takaa että yksilö jolla niitä on runsain mitoin pystyisi tekemään järkeviä ratkaisuja.
Tarkoitan Grardnerin moniälykkyysteoriaa, jossa on seitsemän eri lajia älykkyyttä ja kaikki ne eivät todellakaan korreloidu suoraan järjen käyttöön.Tuli mieleen eräs äskettäin edesmennyt monilahjakkuus,
joita sinun "teorioittesi" mukaan ei voi olla olemassakaan:
Urheilija, lääkäri (psykiatri), kirjailija, runoilija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko,
poliitikko… Claes Andersson.
Hän oli muuten armoitettu urheilija. Jalkapallo oli hänen ykköslajinsa, jonka parissa hän viihtyi varttuneille päiville asti.
Työkseen Andersson oli lääkäri ja ajoittain poliitikko. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuli mieleen eräs äskettäin edesmennyt monilahjakkuus,
joita sinun "teorioittesi" mukaan ei voi olla olemassakaan:
Urheilija, lääkäri (psykiatri), kirjailija, runoilija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko,
poliitikko… Claes Andersson.
Hän oli muuten armoitettu urheilija. Jalkapallo oli hänen ykköslajinsa, jonka parissa hän viihtyi varttuneille päiville asti.
Työkseen Andersson oli lääkäri ja ajoittain poliitikko."Heikompi aines" tässä vaan kirjoittelee . . .
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Vain osa koko kuvaa.
Luonnollisestikin järjen käyttö edellyttää tiettyä perusälykkyyttä, mutta siihen vaaditaan myös harkintakykyä, ns. tolkkua ja kykyä soveltaa abstraktiset tiedot ja elämänkokemus pitkäjännitteiseen faktoihin perustuvaan päättelyyn.
Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön."......tolkkua ja kykyä soveltaa abstraktiset tiedot ja elämänkokemus pitkäjännitteiseen faktoihin perustuvaan päättelyyn. Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön".
Oletko omasta mielestäsi vakuuttava ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuli mieleen eräs äskettäin edesmennyt monilahjakkuus,
joita sinun "teorioittesi" mukaan ei voi olla olemassakaan:
Urheilija, lääkäri (psykiatri), kirjailija, runoilija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko,
poliitikko… Claes Andersson.
Hän oli muuten armoitettu urheilija. Jalkapallo oli hänen ykköslajinsa, jonka parissa hän viihtyi varttuneille päiville asti.
Työkseen Andersson oli lääkäri ja ajoittain poliitikko.Siinä oli arvostettava ihminen,älykäs, rehellinen, ihmisystävällinen. Ainoa tietämäni rehellinen poliitikko
- Anonyymi
Niin https://youtu.be/s6hZTXWh0q4
Muttei tule valmista ihan mistään
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008333326.html - Anonyymi
"Älykäs ei pyri todistamaan olevansa oikeassa, vaan pohtii, miksi ja missä hän voisi olla väärässä. Älykäs epäilee aina itseään ja terveesti kaikkea muutakin."
Jos ei koskaan epäile omaa erinomaisuuttaan onko älykäs ?- Anonyymi
"Jos ei koskaan epäile omaa erinomaisuuttaan onko älykäs ?"
Pari henkilöä tekee parhaansa todistaakseen, ettei ole.
"Heikompi aines" voi ajatella älykkäämmin kuin korkeakoulutettu.
Korkeakoulutetulla voi olla vain teorioita, muttei omaa ajattelukykyä,
käytännön ajattelu, soveltaminen puuttuu kokonaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos ei koskaan epäile omaa erinomaisuuttaan onko älykäs ?"
Pari henkilöä tekee parhaansa todistaakseen, ettei ole.
"Heikompi aines" voi ajatella älykkäämmin kuin korkeakoulutettu.
Korkeakoulutetulla voi olla vain teorioita, muttei omaa ajattelukykyä,
käytännön ajattelu, soveltaminen puuttuu kokonaan.Korkeastikoulutettu saattaa aliarvioida karkeasti "heikompaa ainesta".
Korkeastikoulutettu saattaa luulla, että "heikommalle ainekselle" menee kaikki läpi,
kunhan on itsevarmasti ja topakasti besserwisser.
Monet kommentit ovat kuin "Keisarin uudet vaatteet".
Teorioita löytyy niin paljon kuin niitä netissä on, loppu omin sanoin on höpölöpöä.
Täällä korvessa elää erikoinen mies.
Niilo Hyttinen on ikuistanut hänet jo kauan sitten tauluun. Hän kävelee pitkin harppauksin korven katuja matkalaukun kanssa. Hän laittaa matkalaukkuun tupakan tumpit ja yhtenä päivänä laukku syttyi tuleen.
Hänellä on aina puhtast vaatteet. Häntä sanotaan hyvin älykkääksi ja viisaaksi.
En tiedä mikä hän on miehiään, mutta kuuluu Korven katukuvaan
Tiedän muutaman aspergerin, jotka ovat älykkäitä, mutta heiltä puuttuvat sosiaaliset taidot. Arvostaakko älykkyyttä, no uskoisin kuitenkin sosiaalisilla taidoilla olevan suurempi merkitys kuin älykkyydellä tavan elämässä.- Anonyymi
Luuletko, että sosiaalisia taitoja olisi ilman älykkyyttä ?
- Anonyymi
"Häntä sanotaan hyvin älykkääksi ja viisaaksi." Kuka sanoo ?
Älykkäin teistä siellä Kainuun korvessa ? Anonyymi kirjoitti:
Luuletko, että sosiaalisia taitoja olisi ilman älykkyyttä ?
Luuletko sinä, että sosiaalisiin taitoihin tarvitaan älykkyyttä?
Anonyymi kirjoitti:
"Häntä sanotaan hyvin älykkääksi ja viisaaksi." Kuka sanoo ?
Älykkäin teistä siellä Kainuun korvessa ?En tunne lähemmin tapausta.
- Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
Luuletko sinä, että sosiaalisiin taitoihin tarvitaan älykkyyttä?
Tyhmä mikä tyhmä. M.O.T
M.O.T. on lyhenne sanoista ”mikä oli todistettava” tai ”mikä on todistettu” (lat. Q.E.D., lyhenne sanoista quod erat demonstrandum). M.O.T. on alun perin matematiikassa
käytetty termi, ja kirjoitettuna matemaattisen todistuksen loppuun se tarkoittaa,
että kyseinen todistus on suoritettu. - Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
En tunne lähemmin tapausta.
Et tunne ”tapausta”, silti tulet juoruilemaan ja kerrot hänen tavoistaan. Ihminen ei sitäpaitsi ole mikään ”tapaus”.
Anonyymi kirjoitti:
Et tunne ”tapausta”, silti tulet juoruilemaan ja kerrot hänen tavoistaan. Ihminen ei sitäpaitsi ole mikään ”tapaus”.
Huomenta@
Joo, en tunne tapausta, pitäisi kysyä toriparlamentilta, kun en enää kepunkaan toimistossa ole aikoihin käynyt uusimpia juoruja kuuntelemassa.
Viisas lukenut mies hän kuuluu olevan, kertoi eräs polittinen päättäjä.
Erilaiset ihmiset ovat suola kyläpahasissamme, antavat väriä, vaihtelua ja juorujen aiheita, niitähän me tarvitsemme nostaaksemme omaa minäämme takarivistä esille.
Tämä Korven maantienkiitäjä ei varmasti ajattele niinkin arkisesti kuin moni muu "mitähän nuo muut minusrta ajattelevat".
Pyykki hurisee koneessa, autonhuolto tilattu ja kohta lähden hakemaan autoni talvikortteerin avaimia.
Tämmöinen tappaus.
Multilahjakkaat nerot ovat poikkeuksia jotka vahvistavat säännön. Näitä multilahjakkaita on aina ollut jokunen keskuudessamme ja heidät tunnetaan ja tiedetään juuri koska he ovat poikkeavan monilahjakkaita.
Minäkin tunnen parikin ihmistä jotka on testattu normaalia älykkäimmiksi (ÄO yli 130)
ja molemmilla on joku ei-testattu älykkyyden laji heikommalla. (Liikunnallinen, sosiaalinen, jne). Kummallakaan tuntemistani "neroista" ei ole ns. tavallista maalaisjärkeä,ja arkipäivä on täynnä haasteita.- Anonyymi
Arkipäivä on haasteellista kaikille, kuten koko elämä. Siinä se elämän tarkoitus juuri on. Jos on huippuälykäs ja ihan mitattuna todistettu, takuulla selviää arkipuuhistakin erittäin hienosti, jos vaan mielenkiintoa on. Jos ei piittaa esim. ruuanlaitosta tai kotitöistä, ne voi ulkoistaa tai tehdä vain välttämättömän. Ei se mitään maalaisjärjen puuttumista ole. Ja kaupunikjärki on yhtä arvokas.
Anonyymi kirjoitti:
Arkipäivä on haasteellista kaikille, kuten koko elämä. Siinä se elämän tarkoitus juuri on. Jos on huippuälykäs ja ihan mitattuna todistettu, takuulla selviää arkipuuhistakin erittäin hienosti, jos vaan mielenkiintoa on. Jos ei piittaa esim. ruuanlaitosta tai kotitöistä, ne voi ulkoistaa tai tehdä vain välttämättömän. Ei se mitään maalaisjärjen puuttumista ole. Ja kaupunikjärki on yhtä arvokas.
Kyllä elämä on haasteellista huippuälykkäälle matemaatikollekin jos häneltä puuttuu esim. motoorista ja liikunnallista älykkyyttä, tilan ja suuntien hahmottelukykyä, sosiaalisia taitoja jne. Ei teoreettinen älykkyys, vaikka se olisi neron luokkaa, tee arkipäivää helpommaksi ellei ole muita älykkyyden lajeja jotka auttavat . Tällaiselta henkilöltä esimerkiksi yksinkertaiset taloudenhoitoon liittyvät askareet muodostuvat täysin ylivoimaisiksi.
Ilmiö on erittäin tavallinen juuri Aspbergerin syndrooman omaaville. Kysymys ei ole edes kiinnostuksesta vaan älykkyyslajien epätasaisesta jakaumasta.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Kyllä elämä on haasteellista huippuälykkäälle matemaatikollekin jos häneltä puuttuu esim. motoorista ja liikunnallista älykkyyttä, tilan ja suuntien hahmottelukykyä, sosiaalisia taitoja jne. Ei teoreettinen älykkyys, vaikka se olisi neron luokkaa, tee arkipäivää helpommaksi ellei ole muita älykkyyden lajeja jotka auttavat . Tällaiselta henkilöltä esimerkiksi yksinkertaiset taloudenhoitoon liittyvät askareet muodostuvat täysin ylivoimaisiksi.
Ilmiö on erittäin tavallinen juuri Aspbergerin syndrooman omaaville. Kysymys ei ole edes kiinnostuksesta vaan älykkyyslajien epätasaisesta jakaumasta.Jos ei pysty arkiaskareihin ilman apua, on kyse vammasta, johon saa apua ja tukea. Ei se ole älykkyyden epätasaisesta jakautumista.
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Kyllä elämä on haasteellista huippuälykkäälle matemaatikollekin jos häneltä puuttuu esim. motoorista ja liikunnallista älykkyyttä, tilan ja suuntien hahmottelukykyä, sosiaalisia taitoja jne. Ei teoreettinen älykkyys, vaikka se olisi neron luokkaa, tee arkipäivää helpommaksi ellei ole muita älykkyyden lajeja jotka auttavat . Tällaiselta henkilöltä esimerkiksi yksinkertaiset taloudenhoitoon liittyvät askareet muodostuvat täysin ylivoimaisiksi.
Ilmiö on erittäin tavallinen juuri Aspbergerin syndrooman omaaville. Kysymys ei ole edes kiinnostuksesta vaan älykkyyslajien epätasaisesta jakaumasta.Sitä sanotaan laiskuudeksi.
Niin älykäs, että heittäytyy täysin tumpeloksi käytännön asioissa ja teettää vanhalla itseään tyhmemmällä helposti höynäytettävällä reumaattisella mummolla kaikki kotiaskareet, kun itsellään on mukavampaakin tekemistä.
Ja mummo on ylpeä, kun hänellä on sellaista älykkyyttä, jota toiselta puuttuu.
Hahhahhaaaa....
- Anonyymi
Sehän on päivänselvää ilman testejäkin, ettei ihminen kaikessa ole yhtä lahjakas,
vaikka olisi monilahjakas multinero kuten sinun tuttusi ovat.
En ole koskaan sattunut kuulemaan tai lukemaan yhdestäkään "multilahjakkuudesta", joka olisi aivan täysin tumpelo käytännönasioissa. Ei ollut Einsteinkaan. - Anonyymi
Höpön höpö alotus,
kuinkan tähän ikään ehtineet edes pohtii moista kysymystä,
eiköhän tämänki palstan kaikki kirjoittajat ole ihan normaalilla älyllä varustettuja,
sori mutta nyt naurattaa
vanhat ihmiset viittivät heittäytyä idiotismiin,,,
eikö muuta pohdittavaako muka enään ole,, hah hah haaaaa,,
lopettakaa sekoilu huumoriki olisi mukavampaa luettavaa,- Anonyymi
Minä ainakin kysyn aina ihmisiltä ekana, mikä on ÄO. En ala kaveriksi jos ei ole vähintään 120. Sitten kysyn mitä älyn lajeja on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä ainakin kysyn aina ihmisiltä ekana, mikä on ÄO. En ala kaveriksi jos ei ole vähintään 120. Sitten kysyn mitä älyn lajeja on.
HEH ,HEH , HEEE,, JAAAAAAAAAAAAA,,, jatketaan ,,,,,,,,,,,,
- Anonyymi
Uudet alotukset on aina tervetulleita. Niitten tekijöitä on vähän, mutta arvostelijoita sitäkin enemmän. No mutta HEI, kirjoitapa SINÄ 10:07 hyviä aloituksia kun sinä tiedät mitkä on hyviä alotuksia !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
HEH ,HEH , HEEE,, JAAAAAAAAAAAAA,,, jatketaan ,,,,,,,,,,,,
Älä nyt hirnu siinä, minähän ihan tosissani peesaan palomaa.
- Anonyymi
Koska mahtaa ilmaantua joku sen verran viisas,
että romuttaisi koko "älykkyyden lajit"- teorian ?
Se on yhden ihmisen "keksintö",
joka olisi aika kyseenalaistaa
niinkuin on kyseenalaistettu monta muutakin "teoriaa".- Anonyymi
"Älykkyysteorioita" on romutettu ja niitä on vaikka kuinka paljon, jos niillä haluaa "päteä".
Älykkyys on määritelty monella eri tavalla historian aikana. Monet asiantuntijat, kuten Binet, Weschler, Spearman, Catell ja Sternberg ovat kehittäneet teorioita älykkyydestä.
Itse olen kiinnostunut Sternbergin triarkkisesta teoriasta. Huom! Vain kiinnostunut,
en pidä sitä 100% oikeana teoriana, sellaista kun ei ole.
Sternbergin triarkkinen teoria älykkyydestä koostuu analyyttisesta, luovasta ja kontekstuaalisesta älykkyydestä. Jokaisella älykkyyden tyypillä on läheinen suhde konkreettisiin ajatuksiin ja taitoihin.
Sternberg määrittelee älykkyyden kognitiivisen psykologian näkökulmasta. Hänelle älykkyys on ”henkistä aktiivisuutta, joka on suunnattu kohti määrätietoista mukautumista reaalimaailman ympäristön valinnoille ja muovaamiselle, joka on relevanttia henkilön elämälle.”
Toisin sanoen Sternberg uskoi älykkyydellä olevan suhde, joka yksilöllä on kontekstinsa kanssa kognitiivisella tasolla, mukautumisen tavoitteen kanssa ja/tai muuttuvan edellä mainitun kontekstin kanssa.
Stephen Hawkings'in älykkyyttä tuskin kukaan epäilee, hän totesi:
"Älykkyys on kykyä sopeutua muutokseen".
Älykäs ihminen ei "niele pureksimatta" mitään.
Älykäs ihminen epäilee kaikkea, Itseäänkin.
Ja varsinkin kaikentietäviä "boomeri-profeettoja".
fj
- Anonyymi
En ole tarkkaan lukenut kaikkia juttuja tässä, mutta sanon nyt jotain, mikä voi olla jo tullutkin esiin. On ihmisiä, jotka ovat ovat saaneet Mensan testeissä korkeat älykkyyspisteet, ovat siis hyvin älykkäitä tietyillä kriteereillä mitattuina.
He ovat joissain asioissa huippua, mutta heiltä saattaa puuttua esim just tunneäly aivan täysin sekä sosiaaliset taidot.
Ovatko he siis älykkäitä, siinäpä kysymys?Minkälaista ihmistä yleensäkään kiinnostaa mennä johonkin älykkyystestiin?
Onko se jotain epävarmuutta omasta älykkydestään ja tarvitsee vahvistettua dokumentoitua todistetta siitä, ettei ole täys tollo.Näinhän se usein on.
Älykkyystesteissä testataan yleensä lasten ja nuorten kognitiivista kehitystä (kielellistä, numeerista, geometrista hahmottamista, analyyttista ja loogista älykkyyttä) asioita jotka auttavat opinto-ohjauksessa, opintosuunnitelmien ja linjojen valinnassa jne. Näissä testeissä voi saada hyvinkin 120-130 ÄÖ tuloksia,ja olla silti kompelö, tunne-elämältään kehittymätön ja vailla sosiaalisia valmiuksia..
Joten voi sanoa että heillä on kognitiivista älykkyyttä.
Minä olen samaa mieltä kuin Binet.
“Näyttää siltä, että älykkyydessä on perustavanlaatuinen tekijä, jonka muuttamisella tai puuttumisella on äärimmäisen tärkeä rooli käytännön elämässä. Tämä tekijä on arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.”
– Alfred Binet- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Näinhän se usein on.
Älykkyystesteissä testataan yleensä lasten ja nuorten kognitiivista kehitystä (kielellistä, numeerista, geometrista hahmottamista, analyyttista ja loogista älykkyyttä) asioita jotka auttavat opinto-ohjauksessa, opintosuunnitelmien ja linjojen valinnassa jne. Näissä testeissä voi saada hyvinkin 120-130 ÄÖ tuloksia,ja olla silti kompelö, tunne-elämältään kehittymätön ja vailla sosiaalisia valmiuksia..
Joten voi sanoa että heillä on kognitiivista älykkyyttä.
Minä olen samaa mieltä kuin Binet.
“Näyttää siltä, että älykkyydessä on perustavanlaatuinen tekijä, jonka muuttamisella tai puuttumisella on äärimmäisen tärkeä rooli käytännön elämässä. Tämä tekijä on arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.”
– Alfred BinetÄlykäs tai tyhmä, yhteistä on että kummaltakin voi puuttua arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älykäs tai tyhmä, yhteistä on että kummaltakin voi puuttua arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.
Tai tyhmemmällä olla harkintakykyä ja maalaisjärkeä, vaikka nerolla ei olisi.
- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Näinhän se usein on.
Älykkyystesteissä testataan yleensä lasten ja nuorten kognitiivista kehitystä (kielellistä, numeerista, geometrista hahmottamista, analyyttista ja loogista älykkyyttä) asioita jotka auttavat opinto-ohjauksessa, opintosuunnitelmien ja linjojen valinnassa jne. Näissä testeissä voi saada hyvinkin 120-130 ÄÖ tuloksia,ja olla silti kompelö, tunne-elämältään kehittymätön ja vailla sosiaalisia valmiuksia..
Joten voi sanoa että heillä on kognitiivista älykkyyttä.
Minä olen samaa mieltä kuin Binet.
“Näyttää siltä, että älykkyydessä on perustavanlaatuinen tekijä, jonka muuttamisella tai puuttumisella on äärimmäisen tärkeä rooli käytännön elämässä. Tämä tekijä on arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.”
– Alfred BinetNykylapset on vauvasta asti päiväkodissa pitkät päivät, se on subjektiivinen oikeus vaikka molemmat vanhemmat ovat kotona. Eikö ne tarhatätitkään saa kasvatettua sosiaalisia valmiuksia, vaikka on niin isot ryhmät ja se on tärkeimpiä tavotteita.'?
Anonyymi kirjoitti:
Nykylapset on vauvasta asti päiväkodissa pitkät päivät, se on subjektiivinen oikeus vaikka molemmat vanhemmat ovat kotona. Eikö ne tarhatätitkään saa kasvatettua sosiaalisia valmiuksia, vaikka on niin isot ryhmät ja se on tärkeimpiä tavotteita.'?
Lapset jotka ovat saaneet osallistua pedagogien johtamaan päiväkoti- ja esikoulutoimintaan ovat todistetusti sosiaalisesti paremmin varustettuja koulu-ja aikuiselämään kuin ne joiden varhaiskasvatus on ollut ainoastaan vanhempien vastuulla.
Esikoulu/tarha/ jne. kunnallinen tai yksityinen varhaiskasvatus tapahtuu yhteistyössä kotikasvatuksen kanssa ja täydentävät toinen toisiaan; sosiaalinen kasvatus on ensisijaisen tärkeää varhaiskasvatuksessa ja juuri siinä vaiheessa me "tädit" pystymme usein huomioimaan mahdollisesti orastavia vaikeuksia sosiaalisessa, kognitiivisessa ja motoorisessa kehityksessä.
Täällä meilläpäin päiväkoti tai pikemminkin esikoulupaikat ovat olleet pitkään ensisijaisesti lapsille joiden vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat ja rajoitettu tuntimäärä päivässä on voitu tarjota myös lapsille joiden jompikumpi vanhemmista on työtön. Tiettyjä erityislupia on annettu maahanmuuttajalapsille joilla on tarve oppia kieltä ja integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Lapset jotka ovat saaneet osallistua pedagogien johtamaan päiväkoti- ja esikoulutoimintaan ovat todistetusti sosiaalisesti paremmin varustettuja koulu-ja aikuiselämään kuin ne joiden varhaiskasvatus on ollut ainoastaan vanhempien vastuulla.
Esikoulu/tarha/ jne. kunnallinen tai yksityinen varhaiskasvatus tapahtuu yhteistyössä kotikasvatuksen kanssa ja täydentävät toinen toisiaan; sosiaalinen kasvatus on ensisijaisen tärkeää varhaiskasvatuksessa ja juuri siinä vaiheessa me "tädit" pystymme usein huomioimaan mahdollisesti orastavia vaikeuksia sosiaalisessa, kognitiivisessa ja motoorisessa kehityksessä.
Täällä meilläpäin päiväkoti tai pikemminkin esikoulupaikat ovat olleet pitkään ensisijaisesti lapsille joiden vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat ja rajoitettu tuntimäärä päivässä on voitu tarjota myös lapsille joiden jompikumpi vanhemmista on työtön. Tiettyjä erityislupia on annettu maahanmuuttajalapsille joilla on tarve oppia kieltä ja integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.He oppivat huutamaan, lyömään/tappelemaan. Väärästä piirtämisestä isä/tai äiti joutuu syyllisen penkille ja voi voi, niin paljon muutakin potaskaa.
Erään ruotsalaisen pikkupojan kommentti, kun hän joutui esikouluun: " minä en saa sanoa mitään mielipidettäni siellä". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
He oppivat huutamaan, lyömään/tappelemaan. Väärästä piirtämisestä isä/tai äiti joutuu syyllisen penkille ja voi voi, niin paljon muutakin potaskaa.
Erään ruotsalaisen pikkupojan kommentti, kun hän joutui esikouluun: " minä en saa sanoa mitään mielipidettäni siellä".Eihän siellä saa olla edes tyttöjä ja poikia, kaikki samaa sukupuoletonta massaa, vihervassari- aatteeseen puristettuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän siellä saa olla edes tyttöjä ja poikia, kaikki samaa sukupuoletonta massaa, vihervassari- aatteeseen puristettuja.
Persujen natsiaate on pahempaa.
Paloma01 kirjoitti:
Lapset jotka ovat saaneet osallistua pedagogien johtamaan päiväkoti- ja esikoulutoimintaan ovat todistetusti sosiaalisesti paremmin varustettuja koulu-ja aikuiselämään kuin ne joiden varhaiskasvatus on ollut ainoastaan vanhempien vastuulla.
Esikoulu/tarha/ jne. kunnallinen tai yksityinen varhaiskasvatus tapahtuu yhteistyössä kotikasvatuksen kanssa ja täydentävät toinen toisiaan; sosiaalinen kasvatus on ensisijaisen tärkeää varhaiskasvatuksessa ja juuri siinä vaiheessa me "tädit" pystymme usein huomioimaan mahdollisesti orastavia vaikeuksia sosiaalisessa, kognitiivisessa ja motoorisessa kehityksessä.
Täällä meilläpäin päiväkoti tai pikemminkin esikoulupaikat ovat olleet pitkään ensisijaisesti lapsille joiden vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat ja rajoitettu tuntimäärä päivässä on voitu tarjota myös lapsille joiden jompikumpi vanhemmista on työtön. Tiettyjä erityislupia on annettu maahanmuuttajalapsille joilla on tarve oppia kieltä ja integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan."""Lapset jotka ovat saaneet osallistua pedagogien johtamaan päiväkoti- ja esikoulutoimintaan ovat todistetusti sosiaalisesti paremmin varustettuja koulu-ja aikuiselämään kuin ne joiden varhaiskasvatus on ollut ainoastaan vanhempien vastuulla."""
Kuitenkin toisaalla kirjoitat:
"""Me buumerit aikuistuttiin paljon nuorempana kuin lastemme tai lastenlastemme ikäpolvi. Jouduimme ottamaan vastuuta kovin nuorena.
Me olimme kaksikymmnentävuotiaina työssä, koulussa, jotkut jopa perheellisiä, jotkut jopa maailmalla yksinään."""
Mites nuo tutkielmasi nyt menevät yksiin ja puoltavat tarhakasvatusta, sillä meidän ikäluokkahan on suurimmaksi osaksi vanhempiensa kasvattamaa ilman mitään pedagogeja tai muitten kirjanoppineitten kognitiivisen kehityksen testausta?Anonyymi kirjoitti:
Eihän siellä saa olla edes tyttöjä ja poikia, kaikki samaa sukupuoletonta massaa, vihervassari- aatteeseen puristettuja.
Niin pitkälle on jo menty, että Ruotsissa yksi opettaja (koulunsa käynyt ja opettajan pätevyyden saanut) sai Ruotsissa potkut työstään, kun ei suostunut yhtä pikkutyttöä pitämään sukupuolettomana ja sanomaan hänestä "hen", vaan sanoi itsepäisesti tyttöä "hon".
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko991526Kerran oltiin mekin kahdestaan
Saanko sanoa, että minua kyllä vähän huvitti jälkeenpäin? Olit kuin vapiseva jänis ketun vieressä valmis loikkimaan paik131176- 2231156
Persut yritti estää somalinaista väittelemästä lääketieteen tohtoriksi
Yrittivät saada hänet lähihoitajakouluun, vaikka pärjäsi hyvin koulussa. Nyt hän on yliopistossa väitellyt lääketieteen2591013Oikeasti, voitais mennä kahville
ja jutella niin kuin normi-ihmiset. Kyllä toivon sitä. En pelkää kohdata enkä istua sun kanssa samassa pöydässä. Miten o81969- 141950
Jos nainen harrastaa seksiä
Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi179933Pihlaja-puulle
Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos15889- 71777
Yritin keväällä unohtaa sinut nainen
mutta siinä kävi niin, että ikävä tuli korkoineen takaisin. Niin että mikä taikavoima sinulla on minuun, sitä joutuu mie33772