Areiopagilla oli vuonna 2017 mielenkiintoinen piispa Jari Jolkkosen artikkeli "Martti Luther – peruskoulun isä?"
Siellä kerrotaan muun muassa, että Luther opiskeli Erfurtin yliopistossa oikeakielisyyttä valmentavaa kielioppia, puhetaitoa harjaannuttavaa retoriikkaa,
päättelytaitoa kehittävää dialektiikka sekä aritmetiikan, geometrian, tähtitieteen ja musiikin teorian opintoja.
Luther ei siis opiskellut koraanikoulussa vaan katolisessa yliopistossa.
Myöhemmin Luther ei ollut kovinkaan innostunut katolisen kirkon aristoteelisesta painotuksesta vaan sai augostinolaismunkkina enemmän vaikutteita Augustinukselta ja sitä kautta platonismista. Joka tapauksessa kreikkalainen filosofia oli vahvasti vaikuttamassa keskiaikaiseen kristinuskoon (nykyisin aristotelismi on jälleen kokemassa renesanssia) .
Merkittävää oli kuitenkin se, että hän vetosi oman aikansa maallisiin johtajiin, erityisesti vaaliruhtinaisiin ja kaupunginjohtajiin, jotta he perustaisivat kouluja sekä tytöille että pojille.
Siellä kerrotaan muun muassa, että Luther opiskeli Erfurtin yliopistossa oikeakielisyyttä valmentavaa kielioppia, puhetaitoa harjaannuttavaa retoriikkaa,
päättelytaitoa kehittävää dialektiikka sekä aritmetiikan, geometrian, tähtitieteen ja musiikin teorian opintoja.
Luther ei siis opiskellut koraanikoulussa vaan katolisessa yliopistossa.
Myöhemmin Luther ei ollut kovinkaan innostunut katolisen kirkon aristoteelisesta painotuksesta vaan sai augostinolaismunkkina enemmän vaikutteita Augustinukselta ja sitä kautta platonismista. Joka tapauksessa kreikkalainen filosofia oli vahvasti vaikuttamassa keskiaikaiseen kristinuskoon (nykyisin aristotelismi on jälleen kokemassa renesanssia) .
Merkittävää oli kuitenkin se, että hän vetosi oman aikansa maallisiin johtajiin, erityisesti vaaliruhtinaisiin ja kaupunginjohtajiin, jotta he perustaisivat kouluja sekä tytöille että pojille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Luther ei ollut peruskoulun isä.
Hän halusi tytöt ja pojat kouluun ainoastaan siitä syystä, jotta koulussa heille voitaisiin tehdä uskonpuhdistus.
Sama Lutherin koululaitos tuli Suomeenkin tekemään uskonpuhdistusta.
Tytöiltä kiellettiin jatkokoulutus Suomessakin ja vasta Minna Canth uskalsi nousta vaatimaan naisillekin jatkokoulutusta ja äänioikeutta.
Suomessa papit toivat lukutaidon kaikille säädylle ja kirja mitä luettiin oli Ramattu.
Olet todella tietämätön tai härski valehtelija.
Ei suoranaisesti, mutta ajatus siitä, että kaikkien pitää saada jonkinlaista koulutusta on häneltä lähtöisin.
Totta on, että suomessa ei Canthin aikana ollut yleisiä kouluja, ainoastaan yksityisiä ruotsinkielisiä kouluja.
Kansakoulua vastustettiin kiivaasti, pelättiin että se tekee lapsista laiskoja. Osa papeista vastusti sen vuoksi, etteivät he saaneet hallinnoida ja määrätä opetusta. Osa jopa näki syntisenä touhuna koko koulutukset.
Uno Cygneus oli kuitenkin pappi, joka sisukkaasti sai esityksen läpi kansakoululaitoksen järjestämisestä.
Ennen kansakouluja osattiin jo lukea ja kirjoittaa.
Se taito oli aika harvain taito. Kansakoululaitos toi sen jokaiselle suomalaiselle mahdolliseksi.
olisi opiskellut fysiikkaa ja kemiaa
Jolkkosen kirjoituksen mukaan Luther tunsi vastenmielisyyttä Aristoteleen Fysiikkaa kohtaan. Ehkä joutui sitäkin opiskelemaan.
Yllä mainittujen asioiden lisäksi opintoihin kuului muutakin, kuten Jolkkosen artikkelissa mainitaan: "Kaikille pakollisiin oppiaineisiin sisältyi kieliopintoja, filosofis-humanistisia aineita sekä luonnontieteitä."
Aiheen tiimoilta kannattaa tutustua vaikkapa seuraaviin uskonpuhdistuksen henkilöihin, joilla oli taatusti suurempi rooli asiaan kuin Lutherilla itsellään...
Philipp Melanchthon (1497-1560), jotaa kutsuttiin lempinimellä "Saksan kansan opettaja" sekä Johannes Sturm (1507-1589), joka loi mm. lukiolaitoksen Saksaan. Molemmat olivat luterilaisuuden lisäksi humanisteja, minkä takia kouluissa alettiin Lutherin esityksestä huolimatta opettaa lukutaidon ja uskonnon lisäksi mm. taiteita ja tieteitä.
Hyvä lisäys.