Pari paradoksia...
Uskikset (ainakin kristityt) haluavat kaikki "taivaaseen" (=paratiisiin), mutta harva haluaa kuolla. (=helpoin ja ainoa tapa)
Ihmetyttää kovi nämä uskisten valtava suru ja kärvistely kun joku kuolee (esim. paavi), kun heidän oppien mukaan kuollut pääsee "taivaaseen" (=paratiisiin). Oikeastaan uskisten tulisi viettää ilon juhlaa joka kerta kun joku kuolee (=pääseen jonnekin parempaan)...
DOG
Uskikset (ainakin kristityt) haluavat kaikki "taivaaseen" (=paratiisiin), mutta harva haluaa kuolla. (=helpoin ja ainoa tapa)
Ihmetyttää kovi nämä uskisten valtava suru ja kärvistely kun joku kuolee (esim. paavi), kun heidän oppien mukaan kuollut pääsee "taivaaseen" (=paratiisiin). Oikeastaan uskisten tulisi viettää ilon juhlaa joka kerta kun joku kuolee (=pääseen jonnekin parempaan)...
DOG
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos uskovainen läheisemme kuolee niin miksi surra? Hänhän on päässyt taivaaseen! Miksi emme iloitse ja riemuitse?!
En minäkään halua kuolla vielä, vaikka pääsisinkin taivaaseen. Minä haluan elää täällä maan päällä mahdollisimman pitkään ja nähdä kuinka tulevat lapseni kasvavat.
Eli mielestäni on ihan luonnollista, jos joku läheisemme kuolee, että me suremme häntä, koska me täällä liharuumiissa tunnemme ikävää ja surua, emmekä voi ymmärtää sitä hyvää joka meitä ja kuolleita läheisiämme kohtaa taivaassa. Herralla on suunnitelmansa ja jos Hän kohtaisi surevan ihmisen täällä maan päällä, uskoisin Hänen kysyvän, että miksi suret?
Sille me emme vain voi mitään, että meillä on nämä tunteet mitkä meillä on!!
Ja ns. jumalasi tappaa, raiskaa, kiduttaa miljardeja olentoja ihan vaan huvikseen.
Hitler oli parempi kuin teidän uskonne.
Kirjoitit
Ja ns. jumalasi tappaa, raiskaa, kiduttaa miljardeja olentoja ihan vaan huvikseen.
Hitler oli parempi kuin teidän uskonne.
Jos et usko Jumalaan niin miksi kannat huolta hänestä.
Ja mihin perustat sanontasi, tappaa, raiskaa, kiduttaa, raiskaa huvikseen.
Onhan siinä murhetta kylläkseen, että paavi jumalan maallisena oikeana kätenä livahtaa sukkana taivaaseen kun oma taivaspaikka odottaa vasta hamassa tulevaisuudessa ja Pyhä Pietari vielä ovella erottelee jyviä akanoista. Silkkaa kateutta koko kollektiivinen sureminen.
Itse olen mietiskellyt sellaista, että kun iloiset tytöt ja muut veijarit joutuu helvettiin, niin siellä on varmasti paljon hausempaa kuin siveitten pyhäkoulutyttöjen kansoittamassa taivaassa.
Pitäisköhän alkaa uskomaan, että pääsis helvetin iloiseen menoon...
"Itse olen mietiskellyt sellaista, että kun iloiset tytöt ja muut veijarit joutuu helvettiin, niin siellä on varmasti paljon hausempaa kuin siveitten pyhäkoulutyttöjen kansoittamassa taivaassa."
Jos tarkoitat sitä mitä luulen niin luuletko, että tuollaisilla asioilla on merkitystä jos sielusi on taivaassa, mutta lihasi mädäntyy arkussa... ;)
Vai että paavi taivaaseen.. noh, voihan se näinkin olla mutta en kyllä oikein siihen uskoisi. Ensinnäkin uskovaisiin kristittyihin ei pitäisi paavin kuoleminen vaikuttaa mitenkään. Eihän varmaan minkään muslimiprofeetankaan kuoleminen paljon uskovaista kristittyä hätkäytä.
Paavi on katolisen kirkon edustaja, ja uskovainen kristitty on täysin eri asia.
Isäni kuoli noin vuosi sitten ja oli uskossa ja uskon että on nyt taivaassa. Kyllä oli kova suru ja ikävä mutta ei läheskään niin paha kun tiedän että hän on taivaassa.
No jopas tää nyt on tätä....
No trendit kaikki aikanaan.Ehkäpä uusi trendi syrjäyttää seuraavan ja helluntai-ja muissa kiihkopiireissä uskotaan taas siihen,että paavikin on uskova kristitty.
No tämä vain kertoo sen kuinka vähän ihmiset ajattelevat asioita vaikka elävät fanaattisesti niiden mukaan. Ihmiset itkevät ja surevat sen takia koska niin KUULUU tehdä eikä sen takia että olisi jotain todellista syytä siihen. Jos hautajaisissa olet iloinen niin johan katsotaan paheksuvasti vaikka samat ihmiset ovat sitä mieltä että kuollessa pääsee paratiisiin eli kaikki pitäisi olla hyvin. Samantyyppiset ihmiset myös uskovat esim. Raamattuun kirjaimellisesti vain koska "niin kuuluu tehdä" sen sijaan että itse ajateltaisiin asioita miten ne voisivat olla. Toki on ihmisiä jotka ajattelevat "myös itse" ja silti uskovat Raamattuun kirjaimellisesti eikä siinä sitten mitään koska tällöin on oikeasti ajateltu asioita ja päädytty tiettyyn tulokseen. Yhteiskunta ja kulttuuri pistää meidät tekemään näitä typeriä asioita vaikkei sitä heti huomaakaan. Kuinka moni asia on nyky-yhteiskunnassa oikeasti järkevää ja olennaista?
Minä luulen että kyseessä on järki, joka yrittää saada ääntään kuuluviin uskovaisen aivopessystä pääkopasta ja kertoa:"Hei! Se ei tuu takas ja ette enää koskaan tapaa."
Sitten uskikselle tulee tippa silmään ja hän tukeutuu satuihin koska TOIVOO niiden olevan totta.
Uskonto voi tuoda (turhaa) toivoa, totuutta se ei tuo.
Niin tai kyllä uskovainenkin tuntee ikävää ihan samanlailla kuin ateistikin...
Totta, mutta...
Ateisti ei kuvittele että kuollut on satumaailmassa, kuten uskovainen tekee.
Ateisti tietää ettei tapaa kuollutta satumaailmassa kuolemansa jälkeen.
uskovainen ei usko mihinkään satumaailmaan...
surra enemmänkin itseään, jonkun poismenon takia ?
ainakin minä olen nykyään. Tosin itselläni on muisto lapsena koetusta surusta, jossa uskon olleen epäitsekkyyttä mukana.
asian ydin tuli! Tosiaan, surraan "muka"...suurin osa toimii vain nuorena juurrutetun velvollisuudentunteen mukaan!
Jos tulisin uskoon....lähtisin Kreikkaan, siellä surraan vainajaa siten, ett naiset "ulvoo" yön ja miehet nappaa konjakkia....toi konjakki sopis mulle ruumiinvalvojaisissa...kuin sitt aikanaan omissakin! Kuhan sais viel niissäkin olla mukana itse...=))
Mietippä tuota asiaa tarkemmin!
Jos ei avaudu niin kysäseppä sitten